MAO:619/18

Tausta ja asian käsittelyn aiempi vaihe

Markkinaoikeus on 24.1.2018 asiassa dnro 2017/753 antanut väliaikaista todistelun turvaamista koskevan päätöksen numero 40/18, jolla MAK-System International Groupin vaatimukset on todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa viitatun oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaisesti hyväksytty osittain varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Kyseisestä päätöksestä ilmenee, että markkinaoikeus on katsonut siinä vaiheessa saatetun riittävän todennäköiseksi, että Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentin (1061/1978) vastaisella tavalla oikeudettomasti käyttänyt MAK-System International Groupin sille liiketarkoituksessa uskomaa ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodia ja tietokantarakennetta. Ulosottomies on pannut kyseisen päätöksen täytäntöön, ja saatu aineisto on määrätty jäämään ulosottomiehen haltuun.

Markkinaoikeus on 13.6.2018 asiassa dnro 2017/753 antamallaan päätöksellä numero 320/18 hylännyt MAK-System International Groupin hakemuksen, jonka perusteena on ollut se, että Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on oikeudettomasti käyttänyt ja ilmaissut hakijan ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodia, tietomallia tai tietorakenteita sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentin (1061/1978) vastaisesti sekä menetellyt tekijänoikeuslain 25 k §:n vastaisesti kääntämällä ePROGESA-ohjelmiston muodon Java-tavukoodista takaisin lähdekoodiin, ja määrännyt edellä mainitulla päätöksellä määräämänsä väliaikaisen turvaamistoimen peruutettavaksi.

Nyt käsillä olevassa asiassa markkinaoikeus on 16.11.2018 antamallaan päätöksellä numero 589/18 hylännyt MAK-System International Groupin vaatimuksen turvaamistoimen määräämisestä väliaikaisena vastapuolta kuulematta.

Hakemus

Vaatimukset

MAK-System International Group (jäljempänä myös MAK-System tai hakija) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaisena turvaamistoimena ulosottomiehen

a) pitämään hallussaan markkinaoikeuden 24.1.2018 antamalla päätöksellä numero 40/18 päättämän väliaikaisen turvaamistoimen perusteella hankkimansa aineiston (Helsingin ulosottovirasto, ulosottoasia numero 1889004103), joka on toistaiseksi ulosottoviraston hallussa, koska varsinaista turvaamistoimea koskevaa asiaa ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu; ja

b) toimittamaan a-kohdassa tarkoitetun Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun (jäljempänä myös Veripalvelu) hallusta takavarikoidun aineiston tai sen kopiot hakijalle.

MAK-System on myös vaatinut, että markkinaoikeus jättää Veripalvelun vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta tutkimatta.

Perusteet

MAK-System ja Veripalvelu ovat 9.7.2014 tehneet lisenssisopimuksen Veripalvelun veren ja verivalmisteiden tuotannon- ja jakelunohjauksessa sekä verenluovutuksen ohjauksessa käytettävästä, MAK-Systemin kehittämästä ePROGESA-ohjelmistosta, joka on asennettu hosting- ja IT-infrastruktuuripalveluita Veripalvelulle tarjoavan CGI Suomi Oy:n (jäljempänä myös CGI) palvelimelle. Veripalvelulla on sanotun sopimuksen mukaan ollut oikeus käyttää muita palveluntarjoajia ohjelmistoon liittyviä palveluja hankkiessaan. Sopimuksessa on kuitenkin kielletty käyttämästä alihankkijaa ohjelmistoon liittyvissä palveluissa, jos alihankkija on MAK-Systemin nykyinen tai tuleva suora tai epäsuora kilpailija ja alihankkija saisi pääsyn lähdekoodiin, ohjelmiston loogiseen arkkitehtuuriin, taulukoihin tai ohjelmiston käyttöön.

Veripalvelu ja CGI ovat yhteistyössä osana Veripalvelun toimintojen digitalisointia kehittäneet kilpailevaa korvaavaa ohjelmistoa, joka on ollut tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2017 aikana. Hakija ja CGI ovat olleet ainakin keväästä 2017, mahdollisesti jo aiemmin, toisiinsa nähden kilpailevia yrityksiä tai ainakin tulevia kilpailijoita. Veripalvelu on tullut tästä kilpailuasetelmasta tietoiseksi viimeistään silloin, kun se on aloittanut kehitysyhteistyön CGI:n kanssa. Veripalvelu ei ole myöskään kiistänyt CGI:n olleen hakijan kilpailija.

Veripalvelu on menetellyt lisenssisopimuksen vastaisesti, kun se on antanut, toisin sanoen ei ole estänyt, sen palveluntarjoajana toimineen, hakijan silloisen tai tulevan kilpailijan CGI:n pääsyä ohjelmistoon. Näin ollen ohjelmiston käyttö on ollut lisenssisopimuksen vastaista. Sopimusrikkomus ei edellytä, että ohjelmistoa käytetään kilpailevaan toimintaan. Veripalvelulla ei ole enää ollut laillista oikeutta käyttää ohjelmistoa ja siten tekijänoikeuslain mukaisesti tehdä käytön vaatimia kopioita. Veripalvelu on myös luovuttanut kopion ohjelmistosta CGI:lle ja sallinut CGI:n jatkuvasti kopioida tietokoneohjelmaa sen ollessa käytössä CGI:n palvelimilla.

CGI on palvelimellaan toisintanut ohjelmistoa ja huolehtinut sen ylläpidosta. CGI:llä on ollut palvelimeen pääkäyttäjän oikeudet ja nämä oikeudet sillä on täytynyt olla myös ohjelmistoon, koska se on Veripalvelun pyynnöstä muun ohessa tehnyt ylläpitotoimenpiteitä ja tarkastellut ePROGESA-ohjelmiston tietokantoja. Veripalvelu ei ole edes väittänyt, että CGI:n rooli olisi muuttunut siinä vaiheessa, kun siitä on tullut hakijan kilpailija.

Alkuperäinen ohjelmistolisenssisopimus on koskenut vain vuokraamista, ja vaikka sitä onkin eräiltä osin täydennetty 9.7.2014 tehdyllä sopimuksella, muut kohdat ovat edelleen voimassa, kuten lisenssinantajan omistusoikeus kopioihin. Veripalvelun oikeus käyttää ohjelmistoa päättyy, jos sopimusta rikotaan tai jos sopimus päätetään Veripalvelun olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi.

Veripalvelu on ilmeisesti myös muuntanut kaikki tiedot hakijan ohjelmistosta uuteen CGI:n kanssa kehitettyyn ohjelmistoon. Muunnoksen toteuttaminen ilman hakijan myötävaikutusta on välttämättä tarkoittanut ePROGESA-ohjelmiston takaisinkääntämistä, koska ilman tätä tietosisällön muuntaminen ei onnistuisi Veripalvelun toiminnan luonteen edellyttämällä tarkkuudella. Koska Veripalvelu on rikkonut lisenssiehtoja, sillä ei ole enää ollut laillista oikeutta käyttää ohjelmistoa, eivätkä tekijänoikeuslain 25 k §:ssä säädetyt edellytykset ole täyttyneet.

Toiminta on tapahtunut Veripalvelun toimeksiannosta ja sen lukuun. Siten Veripalvelu on velvollinen maksamaan tekijänoikeuslain mukaista hyvitystä ja korvausta. Sikäli kuin Veripalvelu ei ole lopettanut käyttämästä ePROGESA-ohjelmistoa, hakija voi myös vaatia tekijänoikeuslain 56 g §:ssä tarkoitettua loukkauksen kieltämistä.

Vaatimuksessa yksilöidyllä aineistolla voidaan olettaa olevan merkitystä menettelystä aiheutuneen vahingon korvaamista ja hyvityksen määräämistä koskevassa pääasiassa, ja merkityksellinen aineisto on sama kuin mikä markkinaoikeuden 24.1.2018 antamalla päätöksellä numero 40/18 on tarkemmin yksilöity ja rajattu. Aineisto on omiaan osoittamaan sen, mistä hetkestä alkaen CGI:stä on Veripalvelun tieten tullut hakijan suora tai epäsuora kilpailija tai tuleva kilpailija sekä millaista ohjelmistoa CGI on yhdessä Veripalvelun kanssa kehittänyt ja että kysymyksessä on kilpaileva ohjelmisto. Aineisto on tarpeen myös takaisinkääntämisen todistamiseksi ja sen selvittämiseksi, missä laajuudessa Veripalvelu on tutkinut hakijan ohjelmistoa tai sallinut CGI:n tehdä niin. Lisäksi tiedoilla voi olla merkitystä selvitettäessä sitä, onko Veripalvelu lopettanut hakijan ohjelmiston käyttämisen ja milloin se on tapahtunut. Siten aineiston avulla voidaan todennäköisesti osoittaa hakijan tekijänoikeutta loukkaava Veripalvelun menettely ja erityisesti sen kesto, jolla on hakijan hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimusten määrällisen arvioinnin kannalta suuri merkitys.

Näin ollen hakijalla on todennäköinen oikeus saada edukseen tuomio, jolla vastapuoli velvoitetaan tekijänoikeuslain nojalla suorittamaan hyvitystä ja vahingonkorvausta sekä mahdollisesti kielletään ohjelmiston käyttäminen tekijänoikeutta loukkaavalla tavalla. Hakemuksessa yksilöity aineisto on tallennettu sähköisesti ja sen hävittämisen vaara on olennainen. Turvaamistoimesta ei voi aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Aineisto on jo otettu ulosottoviranomaisen haltuun, eikä turvaamistoimen toteuttaminen edellytä Veripalvelun toimintaan puuttumista.

Hakijan tulee saada todisteena merkityksellinen aineisto haltuunsa, koska aineiston hyödyntäminen todisteena edellyttää sen tulevan hakijan tietoon. Turvaamistoimen kohde on rajattu hakijan ohjelmistoon liittyviin asioihin, eikä liikesalaisuuksien vaarantumista tapahdu.

Vastaus

Vaatimukset

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa MAK-System International Groupin korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.380 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tämän asian osapuolten välisessä 9.7.2014 tehdyssä sopimuksessa on kielletty päästämästä MAK-Systemin kilpailijoita tutustumaan ohjelmiston lähdekoodiin, logiikkarakenteeseen tai tietokantatauluihin, eikä ePROGESA-ohjelmistoa saa käyttää kilpailevaan toimintaan. Sopimuksessa ei ole kielletty muita toimia eikä rajoitettu MAK-Systemin kanssa kilpailevankaan palveluntarjoajan käyttöä. Ohjelmistoa ei ole käytetty kilpailevaan toimintaan. Myöskään pelkkä ohjelmistoon pääsyn salliminen ei loukkaa osapuolten välistä sopimusta. Veripalvelu ei ole rikkonut kyseistä sopimusta. Lisäksi tekijänoikeuslain mukaan ohjelmiston tutkimisoikeutta rajoittava sopimusehto on tehoton, joten sopimuksella ei edes voisi estää ohjelmiston tutkimista tai pääsyä ohjelmistoon.

Koska kyseisellä sopimuksella on tosiasiallisesti luovutettu Veripalvelulle omistusoikeus tietokoneohjelman teoskappaleeseen, Veripalvelun oikeus käyttää ohjelmistoa jatkuisi väitetystä sopimusrikkomuksesta riippumatta. Veripalvelu voi vapaasti luovuttaa teoskappaleen edelleen ja valmistaa laillisesti hankitun tietokoneohjelman käytön edellyttämät kappaleet ohjelmasta.

Vaikka ohjelmisto sijaitsee fyysisesti CGI:n omistuksessa olevalla palvelimella, Veripalvelu ei ole ulkoistanut ePROGESA-ohjelmiston ajamista CGI:lle. Palvelin on ainoastaan alusta, jossa tietokoneohjelman teoskappale fyysisesti sijaitsee, eikä palvelimen omistussuhteilla ole merkitystä arvioitaessa sitä, kuka käyttää tietokoneohjelmaa. Veripalvelu ajaa ohjelmistoa siten, että sen työntekijät kirjautuvat ohjelmistoon ja käyttävät sitä sekä antavat tarvittavat komennot ohjelmistolle. Näiden Veripalvelun suorittamien toimien perusteella ohjelmisto valmistaa käytön kannalta välttämättömät kappaleet. CGI ei siten käytä ohjelmistoa, vaan tekijänoikeudellisesti relevantit toimet suorittaa Veripalvelu.

Ohjelmiston tietojen muuntaminen ei edellytä takaisinkääntämistä, eikä se olisi käytännössä mahdollistakaan. Siirrettävät tiedot ovat olleet Veripalvelun tietokannassa, joka on sijainnut eri palvelimella kuin ePROGESA-ohjelmisto. Veripalvelulla on ollut oikeus siirtää omistamansa tiedot uuteen järjestelmään. Tietokantojen käyttö ei ole myöskään voinut liittyä ohjelmiston käyttöön.

Veripalvelulla tai CGI:llä ei ole myöskään ollut tarvetta tutkia ePROGESA-ohjelmistoa, koska CGI:n kehittämä ohjelmisto on perustunut pitkälti räätälöitäviin valmisohjelmistoihin. Tutkiminen olisi kuitenkin joka tapauksessa ollut tekijäoikeuslain perusteella sallittua.

MAK-System on laiminlyönyt avustaa Veripalvelua tietojen siirrossa sopimuksen päättymisen jälkeen. Tämän sopimusrikkomuksen vuoksi Veripalvelulla olisi ollut oikeus suorittaa tai teetättää kolmannella tietojen siirrot uuteen järjestelmään. Veripalvelulla olisi siten ollut oikeus päästää ulkopuolinen toimija siirtämään tiedot ja tekemään kaikki tietojen siirtämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Näin ollen hakija ei ole saattanut todennäköiseksi, että sen oikeutta loukattaisiin ja niin sanottu vaade-edellytys täyttyisi. Takavarikoitavaksi tarkoitettu materiaali on jo ulosottomiehen hallussa, joten sen hävittämisestä ei ole vaaraa, eikä siten myöskään vaaraedellytys täyty.

Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu antaa määräystä takavarikoidun aineiston tai sen kopioiden toimittamisesta hakijalle.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että turvaamistoimen hakijan vastapuolen oikeudenkäyntikuluvaatimus voidaan tutkia ja velvoittaa hakija korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut turvaamistoimiasian yhteydessä, kun hakemus on hylätty. Hakija toistaa osin jo kertaalleen markkinaoikeuden hylkäämät perusteet hakemuksessaan. Prosessiekonomisesti ei ole perusteltua, että Veripalvelu joutuisi nostamaan erillisen kanteen oikeudenkäyntikulujensa korvaamiseksi.

Todistelu

MAK-System International Groupin asiakirjatodisteet

1. Sopimuksia täydentävä sopimus (9.7.2014) (salassapidettävä)
2. cgi.fi-verkkosivuston Ratkaisu-lehden artikkeli "Suonesta suoneen – Case Veripalvelu"
3. Konferenssiohjelma, 27th Regional Congress of the International Society of Blood Transfusion, 17.–21.6.2017
4. CGI:n esite “Vein-to-Vein Solution for Blood Service Organizations"
5. Veripalvelun ilmoitus sopimuksen irtisanomisesta (2.8.2017)
6. MAK-System Software License Agreement (12.11.1998) (salassapidettävä)
7. Veripalvelun, CGI:n ja MAK-Systemin välisiä sähköpostiviestejä 22.–27.1.2015
8. Muun ohessa Veripalvelun, CGI:n ja MAK-Systemin välisiä sähköpostiviestejä 4.6.–25.9.2015
9. CGI:n sähköposti 27.2.2015
10. Veripalvelun, CGI:n ja MAK-Systemin välisiä sähköpostiviestejä 19.4.2015

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun asiakirjatodisteet

1. Sopimuksia täydentävän sopimuksen (9.7.2014) liite 1
2. Ote CGI:n Veripalvelulle laatimasta 28.10.2016 päivätystä veripalveluratkaisua koskevasta toimintakuvauksesta

Markkinaoikeuden ratkaisu

Salassapitomääräys

MAK-System International Group on vaatinut, että markkinaoikeus määrää MAK-System International Groupin ja Veripalvelun välisen 9.7.2014 allekirjoitetun sopimuksia täydentävän sopimuksen ja MAK-System Software License Agreement -nimisen 12.11.1998 päivätyn asiakirjan salassa pidettäviksi viidentoista vuoden ajaksi. Hakijan mukaan sopimukset sisältävät sen liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus määrää mainitut kaksi sopimusta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 ja 11 §:n nojalla liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäviksi. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo riittäväksi salassapitoajaksi kymmenen vuotta asian vireilletulosta. Salassapitoaika päättyy näin ollen 12.11.2028.

Turvaamistoimen perustelut

Asian tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään todistelun turvaamisesta riita-asiassa, joka perustuu muun ohella tekijänoikeuslaissa säädettyjen tekijänoikeuksien loukkaamiseen.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 2 §:n 1 momentin perusteella tuomioistuin voi todistelun turvaamiseksi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä lain soveltamisalaan kuuluvassa asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n perusteella turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Lisäksi turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on, että on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla.

Jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, tulee hakijan saattaa todennäköiseksi väittämänsä oikeus (niin sanottu vaade-edellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on se, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Lopuksi edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Markkinaoikeuden arviointi

MAK-System on esittänyt Veripalvelun menetelleen niiden välisen lisenssisopimuksen vastaisesti, kun se ei ole estänyt MAK-Systemin kilpailijaksi tulleen Veripalvelun palveluntarjoajana toimineen CGI:n pääsyä ePROGESA-ohjelmiston käyttöön, ja siten loukanneen MAK-Systemin tekijänoikeuksia käyttäessään tai salliessaan CGI:n käyttää ohjelmistoa. Veripalvelu on ilmeisesti myös muuntanut kaikki tiedot hakijan ohjelmistosta uuteen CGI:n kanssa kehitettyyn ohjelmistoon, joka on välttämättä tarkoittanut tekijänoikeuslain 25 k §:n vastaista ohjelmiston takaisinkääntämistä, kun Veripalvelulla ei ole enää ollut laillista oikeutta käyttää ohjelmistoa.

Veripalvelu on kiistänyt MAK-Systemin vaatimukset ennen muuta sillä perusteella, että puheena olevassa sopimuksessa on kielletty käyttämästä ePROGESA-ohjelmistoa kilpailevaan toimintaan, jota ei ole tehty, mutta ei rajoitettu MAK-Systemin kanssa kilpailevankaan palveluntarjoajan käyttöä, ja että pelkkä ohjelmistoon pääsyn salliminen ei loukkaa osapuolten välistä sopimusta, eikä pääsyä voisi edes tekijänoikeuslain perusteella tehokkaasti kieltää.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on niin sanotun vaade-edellytyksen osalta ensiksi kysymys siitä, onko Veripalvelu loukannut MAK-Systemin tekijänoikeutta käyttäessään tai salliessaan CGI:n käyttää ePROGESA-ohjelmistoa sen jälkeen, kun Veripalvelu on väitetysti rikkonut MAK-Systemin ja Veripalvelun välistä sopimusta ja käyttöoikeus on tämän vuoksi päättynyt.

MAK-Systemin asiakirjatodisteena 1 olevan kyseisen sopimuksen kohdassa 9.2 on todettu seuraavaa:

"MAK-SYSTEM grants CLIENT a perpetual, irrevocable (subject to termination by MAK-SYSTEM due to material breach by CLIENT under this Agreement Amendment), non-exclusive, non-transferable and limited license to use Software and deliverables for its internal business. Nothing in here or in the Software License Agreement prevents CLIENT’s consultants, third party advisors, service providers or subcontractors from providing Software related services to the CLIENT as long as the CLIENT does not provide access to the source code, the logic architecture of the Software, the tables nor the use the Software for current or future direct or indirect competitor of MAK-SYSTEM and CLIENT shall hold MAK-SYSTEM harmless from any damage caused by CLIENT’s breach of this restriction."

Osapuolten näkemykset sopimuksen nyt käsillä olevan kohdan “as long as the CLIENT does not provide access to … nor the use the Software for current or future direct or indirect competitor of MAK-SYSTEM" tulkinnasta poikkeavat edellä todetulla tavalla olennaisesti toisistaan.

Turvaamistoimiasian käsittely on summaarista ja sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu lopullisesti tutkia sitä, onko Veripalvelu menetellyt MAK-Systemin väittämin tavoin ohjelmistolisenssiä koskevan sopimuksen vastaisesti ja sen vuoksi mahdollisesti loukannut MAK-Systemin tekijänoikeutta. Tässä turvaamistoimiasiassa ei kuulu myöskään lopullisesti arvioida sitä, mitä sopimuksen mahdollisesti jonkinlaisen kirjoitusvirheen sisältävällä ehdolla on tarkoitettu ja miten sitä on käsillä olevassa tilanteessa tulkittava.

Ottaen huomioon edellä kuvattu osapuolten tulkintaerimielisyys kyseisestä sopimusehdosta, markkinaoikeus katsoo, että MAK-System ei ole saattanut todennäköiseksi, että Veripalvelu olisi antanut sen palveluntarjoajana toimineelle CGI:lle sopimuksen vastaisesti pääsyn ePROGESA-ohjelmiston käyttöön tai muutoin käyttänyt tai sallinut CGI:n käyttää ohjelmistoa sopimuksen vastaisesti, ja tämän vuoksi loukannut MAK-Systemin tekijänoikeutta kyseiseen tietokoneohjelmaan.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että tämän turvaamistoimen kohteeksi vaadittu merkityksellinen aineisto on hakijan hakemuksen täydennyksessäkin ilmoittaman mukaan sama kuin asiassa dnro 2017/753 markkinaoikeuden 24.1.2018 antamalla päätöksellä numero 40/18 on tarkemmin yksilöity ja rajattu.

Kyseisessä päätöksessä on kuitenkin ollut kysymys siitä, onko Veripalvelu oikeudettomasti käyttänyt MAK-Systemin sille liiketarkoituksessa uskomaa ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodia ja tietokantarakennetta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentin (1061/1978) vastaisesti. Tämä on vaikuttanut siihen, millä aineistolla on voitu olettaa olevan merkitystä todisteena kyseistä asiaa vastaavassa pääasiassa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisen päätöksen perusteella haltuun otettavaksi määrätyllä aineistolla kokonaisuudessaan, kuten kaikilla MAK-Systemin kanssa kilpailevan ohjelmiston teknisiä ratkaisuja koskevilla asiakirjoilla, voi selvästikään olettaa olevan merkitystä todisteena nyt käsillä olevaa hakemusta vastaavassa tekijänoikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa ottaen myös huomioon sen, millaisia väitteitä ja todistelua jo tämänkin asian yhteydessä on esitetty. Turvaamistoimi ei näin ollen olisi hyväksyttävissä hakijan vaatimassa laajuudessa, eikä myöskään sen rajaamiselle olisi lähemmän nimenomaan tätä asiaa koskevan yksilöinnin puuttuessa edellytyksiä.

Koska edellä todetuin perustein turvaamistoimen vaade-edellytys ei täyty eikä myöskään sitä aineistoa, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä käsillä olevaa hakemusta vastaavassa tekijänoikeuslain mukaisessa riita-asiassa, ole riittävästi yksilöity, hakemus on hylättävä. Asiassa ei näin ollen ole tarvetta lausua turvaamistoimen edellytysten täyttymisestä muilta osin.

Veripalvelun oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 §:n mukaan tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimista.

Tällaisessa asiassa edellä mainitun pykälän esitöiden (HE 119/1999 vp s. 11) mukaan tulee sovellettavaksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännöksistä muun ohessa kulujen jakaantumista koskeva säännös.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun uudistamista koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 179/1990 vp s. 20) on mainitun luvun 10 §:ään liittyen todettu, että pykälän säännös tarkoittaa myös sitä, että kulujen korvaamisesta ei päätetä turvaamistoimea koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetun perusteella lainsäätäjän on yksiselitteisesti katsottava lähteneen siitä, ettei esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevaa kysymystä ole tarkoitettu ratkaistavaksi vielä nyt käsillä olevan kaltaisenkaan turvaamistoimihakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta käsillä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä esitettynä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää MAK-System International Groupin hakemuksen.

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.2.2019.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Pekka Savola.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.