MAO:250/18

KANNE

Vaatimukset

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

1. kumoaa Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimen "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" rekisteröinnin;
2. kieltää Asoasunnot Uusimaa Oy:tä käyttämästä (apu)toiminimeä "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" tai muutoin loukkaamasta Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit" käyttämällä ilmaisua "Yrjö ja Hanna Asokodit", "Asokodit" tai "ASO-Kodit" riippumatta siitä, onko ilmaisu kirjoitettu isoilla vai pienillä kirjaimilla tai käytetäänkö ilmaisua yhdessä kuva-aiheen kanssa vai ilman, toimialalla asuinrakennusten ja niissä sijaitsevien huoneistojen rakentaminen, omistaminen, markkinoiminen sekä luovuttaminen asumisoikeus- tai vuokrasopimusten perusteella;
3. määrää vaatimuskohdan 2 mukaisten kieltojen tehosteeksi Asoasunnot Uusimaa Oy:lle 200.000 euron uhkasakon; ja
4. velvoittaa Asoasunnot Uusimaa Oy:n maksamaan Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle rekisteröidyn toiminimen loukkauksesta hyvitystä toiminimilain 23 §:n nojalla 20.000 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantamisesta.

Lisäksi Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Asoasunnot Uusimaa Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 54.599,80 eurolla ja kulujen osalta 13.813,60 eurolla eli yhteensä 68.413,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (entisiltä nimiltään Asumisoikeus Oy VVO, Asoasunnot Oy ja Suomen Asumisoikeus Oy) on Suomen suurin asumisoikeusasuntoja omistava ja tarjoava yhteisö, ja se toimii valtakunnallisesti koko Suomen alueella. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 29.11.1989 ja sen asumisoikeustoiminta on alkanut vuonna 1990. Yhtiön tosiasiallisena toimialana on asumisoikeusasuntojen ja -talojen rakentaminen, omistaminen sekä luovuttaminen muun ohella Uudellamaalla. Yhtiöllä on vuoden 2016 lopussa ollut yhteensä 15.867 asumisoikeusasuntoa.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:llä on yksinoikeus aputoiminimeen "Asokodit". Kyseinen aputoiminimi on merkitty kaupparekisteriin 4.12.2002 ja se on lisäksi vakiintunut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeksi. Kaupparekisterin mukaan kyseisellä aputoiminimellä markkinoidaan maanlaajuisesti yhtiön omistamia huoneistoja. Markkinointi on tässä yhteydessä ymmärrettävä niin, että se pitää sisällään asuinrakennusten ja niissä sijaitsevien huoneistojen rakentamisen, omistamisen, markkinoimisen sekä luovuttamisen asumisoikeus- tai vuokrasopimusten perusteella.

Aputoiminimen "Asokodit" vakiintumista osoittaa se, että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on käyttänyt tunnusta "Asokodit" vuodesta 1990 lukien yksilöidäkseen tarjoamansa asunnot kilpailijoidensa markkinoimista ja tarjoamista asunnoista. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on panostanut huomattavasti tunnuksen "Asokodit" tunnetuksi tekemiseen. Esimerkiksi vuonna 2005 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n markkinointibudjetti on ollut 2,5 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen vuotuinen markkinointibudjetti on vaihdellut 2,5–3,1 miljoonan euron välillä. Määrästä noin puolet on käytetty markkinointiviestintään ja "Asokodit"-nimen tunnetuksi tekemiseen. Aputoiminimen vakiintumista osoittaa myös se, että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle on 20.12.2002 rekisteröity verkkotunnus asokodit.fi, yhtiön henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] ja kiinteistöalan toimijat, valvovan viranomaisen edustajat, media, kunta sekä kilpailijat käyttävät Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:stä vakiintuneesti nimeä "Asokodit". Lisäksi Innolink Research Oy:n keväällä 2017 tekemä markkinatutkimus osoittaa, että tunnus "Asokodit" on vakiintunut nimenomaan Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n tunnuksena.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ei ole antanut kenellekään lupaa aputoiminimensä "Asokodit" käyttöön.

Asoasunnot Uusimaa Oy on vuonna 2015 perustettu yhtiö, jonka tosiasiallisena toimialana on asumisoikeusasuntojen ja -talojen rakentaminen, omistaminen ja luovuttaminen Uudellamaalla. Yhtiön markkinointi on alkanut vuonna 2016. Yhtiön ensimmäisen asumisoikeustalon rakentaminen Helsingin Kuninkaantammessa on aloitettu kesällä 2016, yhtiön verkkosivut on avattu kesäkuussa 2016 ja haku yhtiön ensimmäiseen asumisoikeustaloon on aloitettu lokakuussa 2016. Yhtiö on ilmoittanut tehneensä ensimmäisen asumisoikeussopimuksen tammikuussa 2017.

Asoasunnot Uusimaa Oy on tietoisena Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n suojatusta aputoiminimestä "Asokodit" käyttänyt syksystä 2016 lähtien toiminnassaan ainakin tunnusta "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit", "Yrjö ja Hanna Asokodit" ja "Asokodit" samoin kuin kuviollista tunnusta "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit". Lisäksi Asoasunnot Uusimaa Oy on käyttänyt verkkosivuillaan otsikkoa "ASOKODIT" ja yhtiön verkkosivun osoitteena on ollut "yrjojahanna.fi/asokodit". Kanteen vireille tulon jälkeen osoitteeksi on muutettu "aso-kodit.fi". Vielä Asoasunnot Uusimaa Oy on ainakin loppuvuonna 2016 käyttänyt Google-hakukoneessa maksettua AdWords-hakukonemainosta nimenomaisesti hakusanalla "asokodit".

Edellä kuvattu Asoasunnot Uusimaa Oy:n menettely on loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit", minkä vuoksi Asoasunnot Uusimaa Oy:tä on kiellettävä käyttämästä ilmaisuja "Asokodit", "Yrjö ja Hanna Asokodit" ja muita kirjoitusasultaan ja lausuntatavaltaan aputoiminimen "Asokodit" kanssa yhteneväisiä tai yhteneväisen osan sisältäviä tunnuksia ja ilmaisuja. Kieltoa on tehostettava 200.000 euron sakon uhalla, koska Asoasunnot Uusimaa Oy:n piittaamaton menettely huomioon ottaen vaara loukkauksen jatkamisesta on olennainen.

Asoasunnot Uusimaa Oy:lle on lisäksi 16.1.2017 rekisteröity aputoiminimi "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit", jonka toimiala on yhtiön ja sen omistamien asuntojen markkinointi. Tämä aputoiminimen rekisteröinti on tapahtunut sen jälkeen, kun Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on huomauttanut Asoasunnot Uusimaa Oy:tä siitä, että sen käyttämät tunnukset loukkaavat Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit". Asoasunnot Uusimaa Oy on siten hakenut aputoiminimensä rekisteröimistä tietoisena Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimestä.

Aputoiminimeä "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" ei olisi tullut rekisteröidä, koska se on sekoitettavissa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n vakiintuneen ja aiemmin rekisteröidyn aputoiminimen "Asokodit" kanssa. Koska rekisteröinnin este on edelleen olemassa, Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimen rekisteröinti on kumottava.

Asianosaisyhtiöiden toimiala on sama ja ne toimivat olennaisesti samalla toiminta-alueella Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Asoasunnot Uusimaa Oy:n menettely aiheuttaa sekaannusta kohdeyleisössä sekä vahinkoa, goodwill-arvon rapautumista, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle. Asoasunnot Uusimaa Oy:n mahdolliset laatuvirheet koetaan Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n virheinä ja Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n maine ja kysyntä heikkenevät. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n markkinointipanostukset ja tunnettuisuus valuvat Asoasunnot Uusimaa Oy:n hyväksi.

Tunnusten ja aputoiminimien sekoitettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon se kokonaisvaikutelma, jonka ne antavat, kun niitä vertaillaan keskenään. Asoasunnot Uusimaa Oy:n käyttämät ilmaisut ovat kirjoitusasultaan ja lausuntatavaltaan identtisiä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimen kanssa. Asoasunnot Uusimaa Oy:n käyttämät ilmaisut ovat lisäksi merkityssisällöltään identtisiä tai vähintäänkin samankaltaisia Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimen kanssa. Asoasunnot Uusimaa Oy:n rekisteröidyn aputoiminimen kuvaileva ja merkitsevä osa on "ASO-Kodit", joka on identtinen ja siten selvästi sekoitettavissa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n rekisteröidyn aputoiminimen "Asokodit" kanssa. Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimessä oleva yleisistä etunimistä koostuva etuliite "Yrjö ja Hanna" ei poista sekoitettavuutta. Sekoitettavuutta ei poista myöskään sanojen "ASO" ja "Kodit" välillä oleva yhdysmerkki.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimen iskuosa on "Asokodit", joka on omaperäinen ja mielikuvituksellisuutta omaava sanayhdistelmä. Sana "asokodit" ei ole yleiskielen ilmaisu. Termi ei ole muodostunut asumisoikeusasunnon synonyymiksi taikka sitä kuvailevaksi sanaksi. Sanaa ei myöskään käytetä ammattiterminä, eikä se ole esiintynyt minkään muun asumisoikeusyhteisön kuin Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toiminimessä tai aputoiminimessä ja lisäksi Asoasunnot Uusimaa Oy:llä virheellisesti rekisteröitynä tammikuusta 2017 lukien. Sana "koti" tai sen monikkomuoto ei ole asumisoikeusjärjestelmän sanastoon kuuluva termi eikä sanaa "aso" ole sanakirjassa.

Tunnusten ja aputoiminimien sekoitettavuutta osoittaa se, että esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:ssä hakusana "asokodit" löytää hakutulokseksi Asoasunnot Uusimaa Oy:n sen aputoiminimen perusteella. Sekoitettavuutta osoittaa myös Innolink Research Oy:n keväällä 2017 tekemä markkinatutkimus, joka on laadittu tilanteessa, jossa Asoasunnot Uusimaa Oy:llä ei ole ollut vielä yhtään valmista asuntoa. Tästä huolimatta suuri osa tutkimukseen vastanneista on kuvannut Asoasunnot Uusimaa Oy:tä muun ohella siten, että sillä on monipuolinen asuntotarjonta. Lisäksi 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista on kokenut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n ja Asoasunnot Uusimaa Oy:n kuuluvan samaan organisaatioon ja kaikkiaan 25 prosenttia vastanneista on katsonut tunnusten/brändien tarkoittavan samaa yritystä.

Hyvitysvaatimus perustuu siihen, että Asoasunnot Uusimaa Oy on saanut hyötyä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimestä ja goodwill-arvosta. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on alan suurin toimija, se on käyttänyt aputoiminimensä tunnetuksi tekemiseen huomattavan suuren summan varoja ja yhtiön maineen vakiinnuttaminen on seurausta vuosikymmenten ajan tehdystä työstä. Asoasunnot Uusimaa Oy:n loukkaava menettely on ollut tietoista ja tahallista ja se on kestänyt reilun vuoden. Yhtiö on markkinoinut ainakin reilua 120 huoneistoa hyödyntäen Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeä. Kustakin huoneistosta maksettava asumisoikeusmaksu on noin 20.000–40.000 euroa, joten vaadittu hyvitys vastaa ainoastaan yhdestä asumisoikeushuoneiston myynnistä saatavaa tuloa ja on siten määrältään kohtuullinen ja oikein.

VASTAUS

Vaatimukset

Asoasunnot Uusimaa Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Asoasunnot Uusimaa Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 109.040,95 eurolla ja kulujen osalta 4.034,81 eurolla eli yhteensä 113.075,76 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimi ja sen käyttämät ilmaisut eivät ole sekoitettavissa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeen eikä estettä Asoasunnot Uusimaa Oy:n toiminimirekisteröinnille tai toiminimen käytölle ole olemassa.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n rekisteröity aputoiminimi "Asokodit" ei tuota sellaista yksinoikeutta, että yhtiö voisi sen perusteella kieltää Asoasunnot Uusimaa Oy:tä tai ketään muuta elinkeinonharjoittajaa käyttämästä ilmaisua "asokodit", jos tunnukset muuten eroavat toisistaan. Kysymys on vain heikkoa suojaa saavasta aputoiminimestä, joka ei luo yksinoikeutta sanoihin "aso" tai "kodit" taikka niiden yhdistelmään "asokodit".

"Asokodit" ei myöskään ole vakiintunut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeksi. Asumisoikeuspalveluita tarjoava taho ei voi saada vakiinnuttamallakaan yksinoikeutta sanoihin "aso" ja "kodit" eikä tällainen taho voi kieltää muita elinkeinonharjoittajia käyttämästä kyseisiä sanoja.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ei saata kärsiä vahinkoa Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimestä.

Sana "asokodit" on kuvaileva nimitys, joka yksinomaan ilmaisee toiminnan luonteen eli sen, että kysymys on asumisoikeuspalveluista ja asumisoikeuspalvelujen tarjoajasta. Sanalla "asokodit" on suoraan yleiskielinen merkitys. Sitä käytetään synonyyminä asoasunnoille tai asokämpille. Joka tapauksessa sana "aso" on yleisessä kielenkäytössä laajasti asumisoikeudesta käytetty lyhenne ja sana "koti" on notorisesti tunnettu. Näiden sanojen yhdistelmä on sellainen kuvaileva termi, jonka ymmärtävät niin asumisoikeusalalla toimivat yrittäjät kuin kuluttajatkin. Termiä ei mielletä tiettyä yritystä yksilöiväksi nimeksi.

Sanan "aso" yleiskielisyyttä osoittaa muun ohella se, että kuluttajat ja asumisoikeusalalla toimivat elinkeinonharjoittajat sekä viranomaiset ja toimittajat käyttävät sitä yleiskielisessä merkityksessä. Myös Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy käyttää sanaa "aso" yleissanana. Lisäksi lainsäätäjä on ottanut sen kannan, että "aso" on yleiskielen sana. Asumisoikeusasunnoista annetussa laissa on säädetty, että asumisoikeussopimuksia tekevän talon omistajan nimessä on oltava sana "asumisoikeus" tai "asoasunnot". Usea asumisoikeuspalveluita tarjoava tai muutoin asumisoikeuspalveluihin liittyvä taho on muodostanut nimensä siten, että se on lisännyt lyhenteen "aso" eteen yhden kirjaimen, jolla viitataan esimerkiksi maantieteelliseen sijaintiin tai toiminta-alueeseen. Esimerkiksi VASO on lyhenne nimestä Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy.

Sanan "asokodit" kuvailevuudesta johtuen Asoasunnot Uusimaa Oy:n käyttämä tunnus ei loukkaa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toiminimioikeutta. Vastaavasti Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimeä ei ole rekisteröity toiminimilain vastaisesti, koska Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimi ei ole sekoitettavissa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeen.

Sekoitettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon aputoiminimien ja tunnusten hallitsevat osat ja aputoiminimen "Asokodit" heikko erottuvuus. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimessä ei ole erityisen erottuvaa ja hallitsevaa osaa. Asoasunnot Uusimaa Oy:n tunnusten hallitseva osa muodostuu puolestaan elementistä "Yrjö ja Hanna" sekä kuviotunnuksen kuviollisista ja värikkäistä elementeistä. Sanat "Yrjö" ja "Hanna" eivät ole millään tavoin kuvailevia asumisoikeuspalvelujen yhteydessä käytettynä, joten niiden erottamiskyky on vahva. Ulkoasultaan, lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään asianosaisyhtiöiden aputoiminimissä ja tunnuksissa on vain vähäistä yhtäläisyyttä, joka johtuu yleiskielen sanasta "asokodit". Aputoiminimet ja tunnukset eroavat erityisesti yksilöivän osan "Yrjö ja Hanna" johdosta toisistaan niin, etteivät ne ole sekoitettavissa.

Sitä, että Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimi ja sen käyttämät ilmaisut eivät ole sekoitettavissa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeen, osoittaa se, että Patentti- ja rekisterihallitus on 16.1.2017 hyväksynyt Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimen rekisteröinnin.

Siltä osin kuin Asoasunnot Uusimaa Oy on muutamassa yksittäisessä yhteydessä käyttänyt sanaa "asokodit" ilman lisämäärettä "Yrjö ja Hanna", kysymys ei ole ollut toiminimen tai tavaramerkin käytöstä vaan pelkästään yleisnimityksen käytöstä, jolla on kuvattu ainoastaan palveluiden lajia. Näissä tilanteissa asiayhteydestä on ilmennyt aina Asoasunnot Uusimaa Oy:n käyttämä tunnus "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit", joka on osoittanut, mistä elinkeinonharjoittajasta on ollut kysymys. Myöskään verkkotunnuksen "aso-kodit.fi" rekisteröinti Asoasunnot Uusimaa Oy:lle 21.6.2017 ei ole ollut kiellettyä, koska verkkotunnuksen merkitsemiselle on ollut sen aputoiminimeen "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" perustuva hyväksyttävä syy.

Asoasunnot Uusimaa Oy ei ole pyrkinyt hyötymään Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimestä "Asokodit". Asoasunnot Uusimaa Oy on erilaisia asumisen palveluita tarjoavan, noin 20 vuotta toimineen Yrjö ja Hanna säätiön tytäryhtiö. Konserni on vuosia käyttänyt tunnusta "Yrjö ja Hanna Kodit" sekä sanallisessa että kuviollisessa muodossa ja, kun asumisoikeusasunnot tulivat mukaan konsernin palveluvalikoimaan, oli luontevaa lisätä jo käytettyyn tunnukseen sanan "Kodit" eteen lisämääre "ASO". Tunnus "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" on siten ollut looginen jatko konsernin pitkään käyttämille nimille. Nimen on haluttu sopivan konsernin jo valmiiksi käyttämiin muihin tunnuksiin.

Koska Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy oli esittänyt perusteettomia loukkausväitteitä, Asoasunnot Uusimaa Oy halusi varmistua siitä, ettei se loukkaa kenenkään immateriaalioikeuksia. Nopein ja kustannustehokkain tapa tämän selvittämiseksi oli tarkistaa, miten Patentti- ja rekisterihallitus suhtautuu Asoasunnot Uusimaa Oy:n käyttämään nimeen. Tämän vuoksi yhtiö päätti hakea käyttämäänsä nimeä rekisteröitäväksi aputoiminimenä nähdäkseen, onko se rekisteriviranomaisen mukaan sekoitettavissa mihinkään aiempaan tunnukseen. Päätös hakea aputoiminimeä rekisteröitäväksi ja sen ajankohta eivät osoita minkäänlaista tahallisuutta vaan nimenomaan pyrkimystä toimia oikein ja kenenkään yksinoikeuksia loukkaamatta.

Asoasunnot Uusimaa Oy:n hallussa olleisiin hakukonemarkkinointia koskeviin sopimus- tai tilausasiakirjoihin ei ole sisältynyt ilmaisua "asokodit" missään muodossa. Ilmaisun "asokodit" käyttäminen hakusanana ei myöskään voisi merkitä aputoiminimen loukkausta, koska asumisoikeusasuntoja tarkoittavan yleissanan käyttö ei kuulu Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kielto-oikeuden piiriin.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimen toimialana on maan laajuinen yhtiön omistamien huoneistojen markkinointi, joten Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kieltovaatimus on joka tapauksessa hylättävä siltä osin kuin se on kohdistettu muuhun toimintaan kuin sanotunlaiseen markkinointiin. Markkinointi ei pidä sisällään esimerkiksi rakentamista ja omistamista.

Uhkasakon asettamiselle ei ole perusteita. Mikäli uhkasakko päätettäisiin asettaa, se tulisi määrätä merkittävästi vaadittua pienempänä.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n hyvitysvaatimus on perusteeton ja perustelematon ja se tulee hylätä toteennäyttämättömänä.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy

1. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys
2. Asoasunnot Uusimaa Oy:n kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys
3. Fi-verkkotunnushaku: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n verkkotunnuksen asokodit.fi tiedot
4. Ote Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) verkkosivuilta: Ohjaus ja valvonta, Asumisoikeusasunnot
5. Ote ARA:n Deloitte & Touche Oy:llä vuonna 2012 teettämästä valvontatarkastuksesta Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:ssä
6. Ote ARA:n vuonna 2016 laatimasta tarkastuskertomuksesta vuonna 2014 tehdystä valvontatarkastuksesta Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:ssä
7. Otteita uutissivuilta ja muilta verkkosivuilta koskien Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:tä
8. Otteita Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n markkinointimateriaalista
9. Esimerkki Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kampanjasta vuonna 2011
10. Ääninauha ja litterointi Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n radiomainonnasta kesän 2016 festarihäät-kampanjassa
11. Pääkaupunkiseudulla toimivien muiden asumisoikeusyhteisöjen kaupparekisteriotteita
12. Asoasunnot Uusimaa Oy:n käyttämä kuviollinen tunnus Yrjö ja Hanna ASO-Kodit
13. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: Kuninkaantammen ASO-kohde on osana vertailuprojektia
14. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: Yrjö ja Hanna Asokodit www-sivut on avattu!
15. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: Helsingin Helenen asuntojen haku käynnissä!
16. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: Ensimmäinen asumisoikeussopimus allekirjoitettiin eilen
17. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: etusivu
18. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: asokodit
19. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: yhtiö
20. Ote Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta: Asoasunnot Uusimaa Oy perustettiin
21. Otteita Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta 21.3.2017
22. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamiehen kirje Asoasunnot Uusimaa Oy:lle 13.10.2016
23. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamiehen kirje Asoasunnot Uusimaa Oy:n asiamiehelle 22.11.2016
24. Sähköpostikirjeenvaihto: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamies – Asoasunnot Uusimaa Oy:n asiamies 22.11.2016–30.1.2017
25. Ote Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n verkkosivuilta: hakutulos haulla "asokodit"
26. Innolink Research Oy:n 25.4.2017 päivätty raportti markkinatutkimuksesta (Bränditutkimus kuluttajille – Asokodit) ja Innolink Research Oy:n laatiman markkinatutkimuksen kyselylomake
27. Otteita muilta verkkosivuilta koskien nimeä Asokodit
28. Otteita Helsingin kaupungin verkkosivuilta haulla "asokodit"
29. Artikkeli: Aso-vastikkeissa on huimia eroja, Helsingin uutiset 24.1.2018
30. Ote Mikkelin Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta ja Google-halutuloksesta sekä kirjeenvaihtoa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamiehen ja Mikkelin Asumisoikeus Oy:n edustajan välillä 27. ja 28.9.2017
31. Otteita Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilta 25.1.2018 koskien ilmaisuja ASO-Kodit ja ASO-KODIT
32. Kielitoimiston www-sanakirja: hakutulos haulle "aso"
33. Fi-verkkotunnushaku: Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkotunnuksen aso-kodit.fi tiedot
34. Yle MOT -dokumenttia koskeva käsikirjoitus (Sota omasta aso-asunnosta, julkaistu 19.12.2017) kokonaisuudessaan ja kuvakaappaus dokumentista 35. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamiehen kirje YH Kodit Oy:lle ja YH-Asumisoikeus Länsi Oy:lle 22.2.2018 sekä YH-Asumisoikeus Länsi Oy:n vastaus 2.3.2018

Asoasunnot Uusimaa Oy

1. Asoasunnot Uusimaa Oy:n asiamiehen kirje Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamiehelle 30.10.2016
2. Asoasunnot Uusimaa Oy:n kaupparekisteriote
3. Asoasunnot Uusimaa Oy:n asiamiehen kirje Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiamiehelle 30.3.2017
4. Tulosteita blogikirjoituksista, mielipidekirjoituksista ja viestiketjuista keskustelufoorumeilta vuosilta 2008–2014
5. Tulosteita artikkeleista vuosilta 2002–2015
6. Tuloste Mikkelin Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta www.mikkelinasumisoikeus.fi 4.4.2017 ja Google-hakutuloksesta sanalle "aso" 23.11.2016
7. Tulosteita Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta www.asuntosaatio.fi vuosilta 2015–2017
8. Tulosteita verkkosivuilta ja blogikirjoituksista vuosilta 2015–2017
9. Tulosteita viestiketjuista keskustelufoorumeilta vuosilta 2015–2017
10. Tulosteita mielipidekirjoituksista vuosilta 1996–2017
11. Tulosteita AVAIN Yhtiöiden, Pirkanmaan AVO Asunnot Oy:n, Setlementtiasunnot Oy:n ja Varinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta 23.11.2016
12. Tulosteita Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n ja Helsingin Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta 2.6.2017
13. Tulosteita artikkeleista vuosilta 1994–2017
14. Tulosteita ja selvityksiä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA), Kilpailu- ja kuluttajaviraston, valtioneuvoston ja ympäristöministeriön verkkosivuilta vuosilta 2012–2017
15. Tulosteita Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta www.asuntosaatio.fi vuosilta 2015–2017
16. Tuloste Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n verkkosivuilta www.asuntosaatio.fi "Asuntosäätiön historia", tulostettu 5.6.2017
17. Tuloste verkkosivuilta wheregoes.com, tulostettu 5.6.2017
18. Tulosteet Helsingin kaupungin verkkosivuilta, tulostettu 15.2.2018
19. Yle MOT -dokumentti (Sota omasta ASO-kodista), julkaistu Yle Areena -suoratoistopalvelussa 11.12.2017, saatavilla internetistä pysyvästä osoitteesta https://areena.yle.fi/1-3849195 (vierailtu 20.2.2018); osittainen litteraatti mainitusta Yle MOT -dokumentista; kuvakaappauksia mainitusta Yle MOT -dokumentista
20. Tulosteita verkkosivuilta kysykelasta.kela.fi, vauva.fi ja yhkodit.fi

Asiantuntijalausunto

Asoasunnot Uusimaa Oy

1. Kotimaisten kielten keskuksen lausunto 14.2.2018

Henkilötodistelu

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy

1. MP, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n entinen toimitusjohtaja, todistajana
2. JL, markkinointipäällikkö, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy, todistajana
3. ST, valvontapäällikkö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), todistajana
4. PV, Innolink Oy, toimitusjohtaja, todistajana
5. PK, toimitusjohtaja, TA-Yhtymä Oy, todistajana

Asoasunnot Uusimaa Oy

1. PH, tutkimusjohtaja, CX Development, todistajana
2. JT, isännöitsijä, Kangasalan kiinteistöpalvelu Oy, todistajana
3. AK, hallitussihteeri, ympäristöministeriö, todistajana
4. MR, erityisasiantuntija, Kotimaisten kielten keskus, asiantuntijana

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Asiassa on riidatonta, että vastaajayhtiönä olevalle Asoasunnot Uusimaa Oy:lle on 16.1.2017 merkitty kaupparekisteriin aputoiminimi "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" toimialalle yhtiön ja sen asuntojen markkinointi ja että yhtiö on asumisoikeusasuntoja koskevassa toiminnassaan vuodesta 2016 lähtien käyttänyt muun ohella edellä mainittua ilmaisua sekä ilmaisua "asokodit" ja muita vastaavia ilmaisuja.

2. Riidatonta on niin ikään, että kantajayhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy harjoittaa asumisoikeusasuntoihin liittyvää toimintaa ja sille on 4.12.2002 merkitty kaupparekisteriin aputoiminimi "Asokodit". Kaupparekisterin mukaan kyseisellä aputoiminimellä markkinoidaan maanlaajuisesti yhtiön omistamia huoneistoja. Yhtiön väitteen mukaan ilmaisu "Asokodit" on myös vakiintunut sen aputoiminimeksi.

3. Markkinaoikeudessa on Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kanteen johdosta arvioitavana, onko Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimirekisteröinti "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" kumottava ja onko viimeksi mainittu yhtiö kiellettäväksi vaaditulla menettelyllään loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit". Mikäli Asoasunnot Uusimaa Oy:n katsotaan loukanneen Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit", asiassa on arvioitava edellytyksiä määrätä Asoasunnot Uusimaa Oy:lle vaadittu kielto ja velvoite suorittaa hyvitystä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle.

2 Vaatimus aputoiminimen rekisteröinnin kumoamiseksi

2.1 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

4. Toiminimilain 1 §:n 1 momentin mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Pykälän 2 momentista ilmenee, että elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä, jota kutsutaan aputoiminimeksi. Pykälän 3 momentin mukaan se, mitä tässä laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä.

5. Toiminimilain 19 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi kanteesta kumota toiminimeä koskevan rekisteröinnin, jos toiminimi on rekisteröity tämän lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti ja rekisteröinnille on edelleen olemassa este.

6. Toiminimen rekisteröimisen edellytyksistä säädetään muun ohella toiminimilain 2 ja 10 §:ssä. Ensiksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Lain 10 §:ssä säädetään puolestaan, että toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojatun toiminimen kanssa (4 kohta). Lisäksi toiminimilain 8 §:ssä säädetään, että toiminimen on kyettävä yksilöimään haltijansa yritys. Yksilöivyys tarkoittaa sitä, että toiminimellä on erottamiskykyä (esimerkiksi Castrén; Toiminimi, 2008, s. 174–175). Lain esitöiden (HE 238/1978 vp s. 23) mukaan yksilöivyyttä ei ole pidettävä sekoitettavuuden vastakohtana. Sekoitettavuus ilmenee kollisiotilanteessa, jossa kahden saman alan yrittäjän toiminimet ulkonaisesti muistuttavat toisiaan niin paljon, että niiden käytöstä voi syntyä sekaannus. Silti kumpikin nimi saattaa olla sinänsä yksilöivä ja siinä suhteessa siis lainmukainen.

7. Toiminimilain 5 §:ssä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa toiminimien sekoitettavuuteen voidaan vedota. Lähtökohtana on pykälän 1 momentin mukaisesti se, että sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos toiminimien haltijat harjoittavat samaa tai samankaltaista toimintaa. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ratkaistaessa riitaa, joka koskee oikeutta sekoitettavissa oleviin toiminimiin, on etusija annettava sille, joka voi vedota aikaisempaan oikeusperusteeseen.

8. Toiminimilaissa ei ole säännöksiä siitä, miten arvioidaan sitä, onko toiminimi sekoitettavissa toisen suojatun toiminimen kanssa. Toiminimien sekoitettavuuden arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä on kuitenkin tuotu esiin toiminimilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 238/1978 vp s. 20). Kysymys toiminimien samanlaisuudesta tai samankaltaisuudesta on mainittujen esitöiden mukaan ratkaistava ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Myös toiminimen osan samankaltaisuus, koskipa se sitten ulkonäköä, merkitystä tai ääntämistä saattaa aiheuttaa sekoitettavuuden. Esitöiden mukaan sekoitettavuutta arvosteltaessa on kuitenkin ennen muuta otettava huomioon se yleisvaikutelma, jonka toiminimet antavat, kun niitä vertaillaan keskenään. Erityistä painoa on pantava toiminimen iskuosalle, kun taas toiminimen epäolennaisilla aineksilla, kuten toiminnan laatua tai toiminta-aluetta määrittelevillä lisäyksillä samoin kuin yhteisömuotoa osoittavalla toiminimen osalla ei ole sekoitettavuusarviointia suoritettaessa ratkaisevaa merkitystä. Sana tai sanayhdistelmä, joka muutoin olisi varsin jokapäiväinen, saattaa muodostua toiminimen iskuosaksi, jos se käytännössä saa tietyn, määrättyyn yritykseen tai toimintaan kohdistuvan merkityksen. Tällöin on sekoitettavuutta kuitenkin arvosteltava lievemmän mittapuun mukaan kuin silloin, kun kysymyksessä on voimakkaasti omintakeinen iskuosa.

9. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1985 II 145 arvioinut kahden autokauppaa harjoittaneen yhtiön toiminimien sekoitettavuutta. Kyseisessä ennakkopäätöksessä korkein oikeus on todennut, ettei yksinoikeus, joka seuraa toiminimen merkitsemisestä kaupparekisteriin, estä muita yrittäjiä käyttämästä kielen tavallisia ilmaisukeinoja. Korkeimman oikeuden mukaan sanat "Kehätie" ja "auto" sisältyivät yleiskieleen. Ne kuvasivat paikkaa ja tuotetta ja olivat sen vuoksi tyypiltään sellaisia sanoja, jotka usein otetaan toiminimen osaksi. Lisäksi korkein oikeus totesi, että autoalalla myytävät tuotteet olivat kalliita merkkitavaroita, joita ei ostettu mielijohteesta. Niin ollen ei vaadittu kovin merkittävää erottavaa osaa, jotta toiminimet käytännössä erottuisivat toisistaan. Mainituilla perusteilla korkein oikeus katsoi, että toiminimet "Kehätien Autotalo Oy" ja "Kehätien Autovalinta Oy" erosivat siten, että ne saattoivat olla rinnan käytössä olematta toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla toisiinsa sekoitettavia. Ratkaisun mukaan toiminimeä "Kehätien Autotalo Oy" ei tullut kumota, vaikka kaupparekisteriin oli aiemmin merkitty toiminimi "Kehätien Autovalinta Oy", jolla harjoitettiin samanlaista toimintaa.

10. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1992:183 on puolestaan todettu, että pääasiassa liiketoiminnan laatua kuvaavan yleisluonteisen ilmaisun vakiinnuttaminen ei tuota sellaista yksinoikeutta, että sen perusteella voitaisiin kieltää toista elinkeinonharjoittajaa käyttämästä samaa ilmaisua osana rekisteröityä toiminimeään, jos toiminimet muutoin eroavat toisistaan.

11. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu, että deskriptiivisillä toiminimillä tuomioistuinkäytännön mukaan on monesti suppea suoja ja että sama koskee myös monia arkipäiväisiä sanoja, joita ei voida kuitenkaan pitää deskriptiivisinä (Castrén; Toiminimi, 2008, s. 101). Vastaavaa oikeusohjetta ilmentää myös Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisu (NJA 1999 s. 3), jossa on arvioitu sanan "vakuumplast" käsittäneen toiminimen suoja-alaa sellaisten Ruotsin toiminimilain säännösten valossa, joiden voidaan katsoa vastaavan Suomen toiminimilain säännöksiä. Ratkaisun mukaan sana "vakuumplast", joka ei ollut alalla käytetty ammattitermi ja jolla oli tiettyä omaperäisyyttä, kuului sellaisiin kuvaileviin sanoihin, jotka saivat melko heikkoa suojaa. Ratkaisussa on todettu, että kuvailevaa sanaa voidaan käyttää myös toisen elinkeinonharjoittajan toiminimessä, jos siinä on jotain muuta, joka selvästi erottaa sen aiemmin rekisteröidystä toiminimestä. Ratkaisusta ilmenee myös, että melko pienikin eroavaisuus toiminimissä voi olla riittävä sille, että kuvailevat toiminimet voivat olla rinnan käytössä olematta toisiinsa sekoitettavissa. Ruotsin korkein oikeus katsoi, ettei toiminimeä "HS Vakuumplast Aktiebolag" tullut kumota, vaikka rekisteriin oli aiemmin merkitty samanlaiselle toimialalle toiminimi "Vakuum Plast Industri Aktiebolag".

12. Edellä kohdassa 11 kuvattu oikeusohje kuvastaa sitä toiminimilain perusteluista ilmenevää periaatetta, joka koskee tarvetta pitää tietynlaisten sanojen käyttö vapaana. Lain esitöissä (HE 238/1978 vp s. 24) on toiminimen yksilöivyysvaatimuksen osalta todettu, että uudet sanayhdistelmät muuttuvat usein nopeasti kuvaaviksi yleissanoiksi, joiden tulisi olla kaikkien elinkeinonharjoittajien vapaasti käytettävissä.

2.2 Markkinaoikeuden arviointi

13. Asiassa on edellä selostettujen oikeusohjeiden mukaisesti arvioitava, onko Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeä "Asokodit" pidettävä muun ohella sille merkittyä toimialaa taikka yhtiön sillä harjoittamaa toimintaa kuvaavana. Tämän arvioinnin johtopäätösten valossa asiassa on edelleen arvioitava aputoiminimien "Asokodit" ja "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" ulkoasuun, lausuntatapaan ja merkityssisältöön perustuvaa samankaltaisuutta sekä erityisesti aputoiminimien niitä vertailtaessa antamaa yleisvaikutelmaa.

14. Asoasunnot Uusimaa Oy on esittänyt kantanaan, että aputoiminimi "Asokodit" saa vain heikkoa suojaa, koska se on kuvaileva yleisnimitys, joka yksinomaan ilmaisee toiminnan luonteen eli sen, että kysymys on asumisoikeuspalvelujen tarjoajasta. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on puolestaan esittänyt, että aputoiminimi "Asokodit" ei ole yleissana eikä se ole toimintaa kuvaileva tai muutoin erottamiskyvyltään heikko. Yhtiön mukaan aputoimimini "Asokodit" on vakiintunut sen tunnukseksi.

15. Asiassa on esitetty runsaasti kirjallista todistelua ja lisäksi henkilötodistelua siitä, miten ilmaisua "aso" tai "asokodit" on käytetty eri yhteyksissä ja miten mainitut ilmaisut tulisi ymmärtää. Asiantuntijalausuntona esitetyn Kotimaisten kielten keskuksen osastonjohtaja SK:n ja erityisasiantuntija MR:n 14.2.2018 allekirjoittaman suomen kielen käytön näkökulmasta annetun lausunnon mukaan sekä "aso" että "asokoti" samoin kuin viimeksi mainitun monikkomuoto "asokodit" ovat yleissanoja. Ilmaisu "aso" on koostesana, joka tarkoittaa ensisijaisesti asumisoikeutta mutta voi tarkoittaa myös muun muassa asumisoikeusasuntoa. Lausunnossa on todettu, että "aso" voi esiintyä itsenäisenä sanana mutta kirjoitetuissa yleiskielisissä teksteissä "aso" on tyypillisesti yhdyssanan määriteosa, joka voi yhdistyä monenlaisiin edusosiin. Tältä osin lausunnossa on esitetty esimerkkeinä asoasunto, asojono, asotuloraja ja asotuotanto. Lausunnon antajat toteavat ymmärtävänsä sanan "aso" alkuperän niin, että se on muodostunut lyhentymällä sanasta "asumisoikeus".

16. Erityisasiantuntija MR on häntä markkinaoikeudessa asiantuntijana kuultaessa kertonut, että edellä mainittua lausuntoa varten on selvitetty sanan "aso" tosiasiallista käyttöä, lausunto perustuu konkreettiseen aineistoon ja se on tehty lingvistin näkökulmasta. Siitä, että sanaa "aso" yhdistetään aika vapaasti muihin sanoihin, voidaan päätellä, että sanalla on itsenäinen merkitys. Sanaa "aso" ei voida käyttää tietämättä, että se tarkoittaa asumisoikeutta. Sen tilalle voitaisiin kirjoittaa sana "asumisoikeus". MR:n mukaan sana "asokodit" on sanan "asokoti" taivutusmuoto ja sana "asokoti" on synonyymi sanalle "asoasunto". Näillä sanoilla on kuitenkin sävyero, sillä sanaan "koti" liittyy emotionaalinen vivahde, kun taas sana "asunto" on neutraali. Sanoilla on kuitenkin sama tarkoite. MR on häntä kuultaessa kertonut, että sana "asokoti" on yleissana.

17. Asoasunnot Uusimaa Oy on esittänyt asiakirjatodisteina muun ohella vuosilta 1994–2017 peräisin olevia otteita eri lehtien artikkeleista, mielipidekirjoituksista, keskustelupalstoilta ja eri verkkosivuilta (Asoasunnot Uusimaa Oy:n asiakirjatodisteet 4 ja 5 sekä 8–14). Näistä on ilmennyt, että ilmaisua "aso" on asumisoikeusasunnoista yleisesti puhuttaessa käytetty sellaisenaan ja lisäksi muun muassa eri taivutusmuodoissa olevien yhdyssanojen osana. Ollessaan osana yhdyssanaa ilmaisua on pääsääntöisesti käytetty yhdysmerkin kanssa. Esimerkkejä tällaisesta käytöstä ovat muun muassa eri taivutusmuodoissaan olleet ilmaisut aso-asuja, aso-asukas, aso-naapuri, aso-asunto, aso-koti, aso-kämppä, aso-tuotanto, aso-hanke, aso-talo, aso-rakennus, aso-kaksio, aso-kerrostalo, aso-tontti, aso-alue, aso-malli, aso-järjestelmä, aso-toimintamalli, aso-ohjelma, aso-tilanne, aso-markkinatilanne, aso-sopimus, aso-osuus, aso-laina, aso-maksu, aso-vastike, aso-indeksi, aso-haku, aso-hakija, aso-jono, aso-järjestelmänumero, aso-uudistus, aso-laki, aso-lakiehdotus, aso-firma, aso-yhtiö, aso-yhdistys, aso-yhteisö, aso-historia, aso-valinta, aso-vaihtuvuus ja aso-toimisto. Mainituista todisteista on ilmennyt, että ilmaisua on käytetty yhdyssanan osana myös ilman yhdysmerkkiä eri taivutusmuodossaan muun muassa sanoissa asojärjestelmä, asokäytäntö, asoasuminen, asoasukas, asoasukki, asoasunto, asokoti, asotalo, asokämppä, asokolmio, asokaksio, asorivitalo, rivitaloaso, asokohde, asoyhtiö, asojono, asosopimus, asotoimisto, asolaina, asomaksu, asovastike, asovuokra, pitkäaikaisasolainen, asokakku, asoporukka ja asolaki.

18. Asiakirjatodisteista (Asoasunnot Uusimaa Oy:n asiakirjatodiste 7) on käynyt ilmi, että myös aputoiminimen "Asokodit" haltija Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on käyttänyt sanaa "asokoti" ja sen monikkomuotoa eri taivutusmuodoissa ja pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna.

19. Markkinaoikeus toteaa edellä mainitun viittaavan vahvasti siihen, että ilmaisu "asokoti" ja sen monikkomuoto "asokodit" ovat asumisoikeusasumiseen liittyviä kuvailevia termejä tai jopa yleissanoja. Tätä tukee myös se, että asumisoikeusasunnoista annetun lain 1.3.2003 voimaan tulleen 1 c §:n mukaan asumisoikeussopimuksia tekevän talon omistajan nimessä on oltava sana "asumisoikeus" tai "asoasunnot". Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on kuitenkin väittänyt, että "Asokodit" on tullut tunnetuksi sen aputoiminimenä ja jopa vakiintunut sen aputoiminimeksi.

20. Todistaja MP ja todistaja JL ovat markkinnaoikeudessa kuultuina kertoneet, että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä lähtien käyttänyt markkinointinimenään yksinomaan aputoiminimeä "Asokodit". Tätä tukee myös Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiakirjatodisteet 8–10. Lisäksi markkinaoikeudessa asiantuntijana kuullun MR:n sekä todistaja ST:n, todistaja PK:n, todistaja JT:n ja todistaja AK:n mukaan ilmaisulla "Asokodit" viitataan tai voidaan viitata Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:öön tai sen asuntoihin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) valvontapäällikkönä toimivan ST:n kuulemisessa on ilmennyt, että ilmaisu "Asokodit" on historiallisista syistä yhdistetty Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:öön mutta yhteys on poistumassa ja osa hänen kollegoistaan pitää ilmaisua "asokodit" yleisenä terminä.

21. Markkinaoikeus toteaa edellä mainitun yhdistämisen selittyvän luontevasti sillä, että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on pitkään ollut alan suurin toimija ja markkinajohtaja. Yhdistämisestä ei voida tehdä johtopäätöstä, että ilmaisu "asokodit" ei olisi asumisoikeusasumista ja tähän liittyvää toimintaa kuvaileva.

22. Todistaja JL on kertonut, että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on rakentanut brändiään noin 1,5 miljoonan euron suuruisella vuosittaisella markkinointibudjetilla. Lisäksi Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiakirjatodisteena 26 olevaa 25.4.2017 päivättyä raporttia markkinatutkimuksesta (Bränditutkimus kuluttajille – Asokodit) toteuttamassa ollut todistaja PV on häntä markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että "Asokodit" on hyvin tunnettu ja nimivalinta on ollut hyvä. Mainitussa raportissa esitettyjen johtopäätösten mukaan "Asokodit" on selkeästi autetusti tunnetuin yhtiö asumisoikeusalalla. Raportin mukaan sen autettu tunnettuus on ollut noin 63 prosenttia. Todistaja PV:n mukaan tutkimuksen virhemarginaali on ollut reilut kolme prosenttiyksikköä.

23. Markkinaoikeus toteaa edellä mainitun markkinatutkimuksen raportista ilmenevän, että noin 50 prosenttia tutkimukseen vastanneista ei ole osannut taikka halunnut nimetä spontaanisti mitään asumisoikeusasuntoja tarjoavaa yhtiötä. Raportin mukaan niistä, jotka ovat nimenneet yhtiöitä spontaanisti, neljä prosenttia on maininnut "Asokodit" top-of-mind spontaanin tunnettuuden tuloksissa ja viisi prosenttia spontaanin kokonaistunnettuuden tuloksissa. Molemmissa tuloksissa nimettyjen yhtiöiden joukossa on ollut erikseen myös "Aso", "Asuntosäätiö" ja "Aso asunnot". Raportin mukaan autettua tunnettuutta on tutkittu kysymällä tutkimukseen osallistuneilta, kuinka hyvin he tuntevat asumisoikeusyhtiöt "Asokodit", "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit", "AVAIN Asumisoikeus" ja "TA-Asumisoikeus". Raportin mukaan tähän kysymykseen vastanneista 37,5 prosenttia ei ole tuntenut yhtiötä "Asokodit" lainkaan, 51,4 prosenttia on tuntenut sen nimeltä, 7,6 prosenttia melko hyvin, 1,3 prosenttia erittäin hyvin ja 2,3 prosenttia on vastannut asuvansa tai asuneensa yhtiön asunnossa.

24. Kertomansa mukaan noin 17 vuotta tutkimuksia kuluttajaryhmissä tehnyt todistaja PH on häntä markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että edellä mainitussa markkinatutkimuksessa tutkimukseen vastanneet henkilöt ovat nimenneet yhtiöitä spontaanisti hyvin vaihtelevasti, mikä kertoo kategorian heikosta tunnettuudesta sekä siitä, ettei alalla ole selkeää mielikuvallista markkinajohtajaa. PH:n mukaan myös yhtiön "Asokodit" autettu tunnettuus on raportin mukaan ollut matala muun ohella, koska 51,4 prosenttia on tuntenut yhtiön vain nimeltä ja 37,5 prosenttia ei ole tuntenut sitä lainkaan. PH:n mukaan tutkimus ei osoita, että "Asokodit" olisi hyvin tunnettu tai että se erottuisi omana brändinään. Tutkimus ilmentää sitä, että kohdeyleisö ei ole kiinnostunut aihealueesta ja että lyhenne "aso" tunnetaan.

25. Markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että "Asokodit" olisi vakiintunut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeksi tai että se olisi sillä tavoin hyvin tunnettu, että ilmaisu "asokodit" tai "asokoti" miellettäisiin tarkoittavan vain Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:tä tai sen tarjoamia asuntoja tai palveluita.

26. Edellä todetun perusteella ilmaisua "asokoti" ja sen monikkomuotoa "asokodit" on pidettävä asumisoikeusasumiseen liittyvinä kuvailevina termeinä tai jopa yleissanoina. Koska Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n rekisteröity aputoiminimi "Asokodit" ei käsitä mitään muuta elementtiä kuin edellä mainitun kuvailevan sanan, sitä on pidettävä yksilöivyydeltään eli erottamiskyvyltään heikkona ja sille on annettava vain heikkoa suojaa. Kun vielä otetaan huomioon se, ettei asumisoikeusasuntoja osteta mielijohteesta, ei voida vaatia kovinkaan merkittävää erottavaa osaa, jotta edellä mainitun ilmaisun tai sitä läheisesti muistuttavan ilmaisun sisältävä toiminimi voi olla käytössä aputoiminimen "Asokodit" rinnalla niiden olematta sekoitettavissa keskenään.

27. Asoasunnot Uusimaa Oy:n aputoiminimen alussa olevaa osaa "Yrjö ja Hanna" ei voida pitää asumisoikeustoimintaa kuvailevana tai siihen liittyvänä. Sen sijaan aputoiminimen lopussa olevaa osaa "ASO-Kodit" on pidettävä asumisoikeusasumista kuvailevana vastaavalla tavalla kuin ilmaisua "Asokodit". Tämä huomioon ottaen kahdesta etunimestä koostuvaa aputoiminimen alkuosaa "Yrjö ja Hanna" ei voida pitää tyypiltään sellaisena lisämääreenä, joka aputoiminimeen "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" viitattaessa jätettäisiin helposti pois tai josta ei jäisi kohdeyleisölle muistikuvaa.

28. Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että aputoiminimi "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" eroaa siinä olevan osan "Yrjö ja Hanna" johdosta yleisvaikutelmaltaan siinä määrin aiemmin rekisteriin merkitystä yksilöivyydeltään eli erottamiskyvyltään heikosta aputoiminimestä "Asokodit", ettei niitä voida pitää keskenään sekoitettavissa olevina. Tämä johtopäätös on niin selvä, ettei asiassa ole tarpeen erikseen arvioida vertailtavien aputoiminimen ulkoasun, lausuntatavan ja merkityssisällön samankaltaisuutta. Koska vertailtavat aputoiminimet eivät ole sekoitettavissa keskenään, selvää on, että aputoiminimi "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" eroaa myös toiminimilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin selvästi rekisteriin aiemmin merkitystä aputoiminimestä "Asokodit".

29. Edellä todetun vuoksi Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kannevaatimus 1 aputoiminimen "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" kumoamiseksi on hylättävä.

3 Vaatimukset menettelyn kieltämiseksi ja hyvityksen suorittamiseksi

3.1 Arvioitavana oleva menettely

30. Asiassa on riidatonta, että Asoasunnot Uusimaa Oy on käyttänyt verkkosivuillaan tunnusta "Yrjö ja Hanna Asokodit" ja lisäksi tunnusta "Yrjö ja Hanna ASO-kodit" sekä kirjallisessa että kuviollisessa muodossa (kuva 1).

Kuva 1. Yrjö ja Hanna ASO-Kodit -tunnus.

31. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan (Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiakirjatodiste 31) Asoasunnot Uusimaa Oy on käyttänyt verkkosivuillaan myös kuviollista tunnusta "YRJÖ JA HANNA ASO-KODIT" (kuva 2).

Kuva 2. YRJÖ JA HANNA ASO-KODIT -tunnus.

32. Lisäksi asiassa on riidatonta, että Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilla on ollut välilehti otsikolla "ASOKODIT" ja että verkkosivun osoitteena on ollut "yrjojahanna.fi/asokodit". Verkkosivuilla on muutoinkin käytetty sanaa "Asokodit" ja "ASOKODIT" (Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiakirjatodisteet 13–21). Sittemmin verkkosivujen osoitteeksi on muutettu "aso-kodit.fi" ja verkkosivuilla on käytetty ilmaisua "ASO-KODIT" (Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiakirjatodiste 31).

33. Esimerkki siitä, millä tavalla ilmaisuja "Asokodit", "ASO-Kodit" ja "ASOKODIT" on Asoasunnot Uusimaa Oy:n verkkosivuilla käytetty, on tämän tuomion liitteenä (liite 1).

34. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on lisäksi väittänyt, että Asoasunnot Uusimaa Oy on käyttänyt sanaa "asokodit" myös niin sanottuna hakusanana hakukonemarkkinoinnissa ja tällä tavoin loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta sen aputoiminimeen "Asokodit". Asoasunnot Uusimaa Oy on kiistänyt väitteen, eikä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ole esittänyt väitteensä tueksi markkinaoikeudessa mitään todistelua. Asiassa on siten jäänyt selvittämättä, että Asoasunnot Uusimaa Oy olisi käyttänyt sanaa "asokodit" hakusanana hakukonemarkkinoinnissa. Tämän vuoksi markkinaoikeudessa jää arvioitavaksi, onko Asoasunnot Uusimaa Oy edellä kohdissa 30–33 kuvatulla menettelyllään loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit".

3.2 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

35. Toiminimilain 3 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä, että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa. Pykälän 2 momentissa säädetään puolestaan, että vakiintumiseen perustuva yksinoikeus toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa sillä alueella, jolla toiminimi on vakiintunut, käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

36. Toiminimilain esitöissä (HE 238/1978 vp s. 18) on edellä mainitun pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että rekisteröityyn toiminimeen sekoitettavissa olevan toiminimen käytön kieltäminen tarkoittaa toiminimen kieltämistä yritystunnuksena.

37. Toiminimilain 18 §:n 1 ja 2 momentista ilmenee, että tuomioistuin voi siinä laajuudessa kuin havaitaan tarpeelliseksi sakon uhalla kieltää elinkeinonharjoittajaa loukkaamasta toisen oikeutta toiminimeen. Lain 23 §:n 1 ja 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja, jonka elinkeinotoiminnassa on loukattu toisen oikeutta toiminimeen, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen toiminimen käyttämisestä riippumatta tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.

38. Toiminimien sekoitettavuutta arvioitaessa on edellä kohdassa 8 todetuin tavoin otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja ennen muuta se yleisvaikutelma, jonka toiminimet antavat, kun niitä vertaillaan keskenään. Niin kuin edeltä kohdista 8–11 ilmenee, toimintaa kuvaileva toiminimi saa varsin suppeaa suojaa, jolloin vähäinenkin eroavaisuus toiminimissä voi olla riittävä sille, ettei toiminimiä ole pidettävä keskenään sekoitettavina.

39. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1998:154 arvioinut, minkä tyyppisen kielto-oikeuden toiminnan laatua kuvailevan toiminimen rekisteröinti tuottaa. Sanotussa ratkaisussa korkein oikeus on todennut, ettei toiminnan laatua kuvailevan toiminimen rekisteröinti tuota sellaista yksinoikeutta, että sen perusteella voitaisiin kieltää toista elinkeinonharjoittajaa kuvaamasta tarjoamaansa palvelua käyttäen kyseistä palvelumuodon ilmausta, jos palvelujen tarjoajan oma toiminimi ilmenee asiayhteydestä sillä tavoin selkeästi, ettei toiminimien sekaantumisen vaaraa ole eikä ilmausta käsitetä palvelujen tarjoajan toiminimeksi tai osaksikaan siitä.

3.3 Markkinaoikeuden arviointi

40. Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei Asoasunnot Uusimaa Oy:lle rekisteröity aputoiminimi "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" ole toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla sekoitettavissa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle aiemmin rekisteröityyn aputoiminimeen "Asokodit", joka on arvioitu yksilöivyydeltään eli erottamiskyvyltään heikoksi. Todettu huomioon ottaen on selvää, ettei Asoasunnot Uusimaa Oy ole loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit" sillä, että se on toiminnassaan käyttänyt tunnusta "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit", "Yrjö ja Hanna Asokodit" tai muita vastaavia sanan "asokodit" sisältäviä ilmaisuja, joiden etuliitteenä on ollut määre "Yrjö ja Hanna". Tämä lisäys on ollut riittävä poistamaan sekoitettavuuden.

41. Edellä todetun myötä markkinaoikeuden arvioitavaksi jää, onko Asoasunnot Uusimaa Oy loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit", kun se on käyttänyt kyseistä sanaa eri muodoissa myös ilman määrettä "Yrjö ja Hanna". Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

42. Niin kuin toiminimilain esitöistä (HE 238/1978 vp s. 18) ja korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1998:154 ilmenee, lähtökohtana on, että toiminimirekisteröinti tuottaa toiminimen haltijalle oikeuden kieltää muita elinkeinonharjoittajia käyttämästä toiminimeen sekoitettavissa olevaa ilmaisua yritystunnuksena. Toiminnan laatua kuvailevan toiminimen rekisteröinti ei sen sijaan tuota toiminimen haltijalle oikeutta kieltää toista elinkeinonharjoittajaa kuvaamasta tarjoamaansa palvelua tai tuotetta käyttäen kyseistä kuvailevaa ilmaisua, jos tämän oma toiminimi ilmenee asiayhteydestä sillä tavoin selkeästi, ettei toiminimien sekaantumisen vaaraa ole eikä ilmaisua käsitetä tämän toiminimeksi.

43. Markkinaoikeus on edellä aputoiminimen kumoamisvaatimusta koskevan arvioinnin yhteydessä katsonut, että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimi "Asokodit" on asumisoikeustoimintaa kuvaileva eikä se ole vakiintunut yhtiön aputoiminimeksi taikka tullut erityisen tunnetuksi.

44. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asiakirjatodisteista 13–21 ja 31 on ilmennyt, että kaikissa niissä yhteyksissä, joissa Asoasunnot Uusimaa Oy on verkkosivuillaan käyttänyt ilmaisua "Asokodit", "ASOKODIT", "ASO-Kodit" tai "ASO-KODIT" taikka näiden taivutusmuotoja ilman etuliitettä "Yrjö ja Hanna", on sekä sivun ylälaidassa että alalaidassa ollut selkeästi näkyvissä myös Asoasunnot Uusimaa Oy:n kuviotunnus "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" (kuva 1) tai kuviotunnus "YRJÖ JA HANNA ASO-KODIT" (kuva 2). Nämä tunnukset ovat olleet verkkosivuilla sillä tavoin aseteltuna kuin tämän tuomion liitteestä 1 ilmenee. Tällaisessa yhteydessä juuri nämä kuviotunnukset ymmärretään elinkeinonharjoittajan yksilöiväksi tunnukseksi. Sen sijaan ilman määrettä "Yrjö ja Hanna" olleita asokoteihin viittaavia kuvailevia ilmaisuja ei ole näissä yhteyksissä voitu mieltää Asoasunnot Uusimaa Oy:n toiminimeksi tai muunlaiseksi yritystunnukseksi. Sen vuoksi Asoasunnot Uusimaa Oy:n ei voida katsoa loukanneen Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeä, kun se on käyttänyt verkkosivuillaan edellä mainittuja ilmaisuja.

45. Koska ilmaisu "asokodit" on edellä todetun mukaisesti asumisoikeusasumiseen liittyvä kuvaileva termi tai jopa yleissana, Asoasunnot Uusimaa Oy:n ei voida katsoa loukanneen Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n aputoiminimeä myöskään sillä, että sen verkkosivujen osoitteena on ollut "yrjojahanna.fi/asokodit" ja se on aputoiminimensä "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit" rekisteröinnin jälkeen ottanut käyttöön verkkotunnuksen "aso-kodit.fi". Verkkosivujen sisällöstä on edellä todetulla tavalla käynyt selvästi ilmi, että toiminnan harjoittajana on "Yrjö ja Hanna ASO-Kodit".

46. Edellä mainituilla perusteilla Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kieltovaatimus eli kannevaatimus 2 on hylättävä. Tästä seuraa, että myös kiellon tehosteeksi vaaditun uhkasakon asettamista koskeva kannevaatimus 3 on hylättävä. Koska Asoasunnot Uusimaa Oy ei ole loukannut Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n oikeutta aputoiminimeen "Asokodit", niin ikään hyvityksen suorittamista koskeva kannevaatimus 4 on hylättävä.

4 Oikeudenkäyntikulut

47. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Lain esitöistä (HE 107/1998 vp s. 16) ilmenee, että toimenpiteen tarpeellisuutta arvioitaessa on lähdettävä kysymysestä, onko toimenpiteen suorittamisen ajankohtana ollut objektiivisesti arvioiden perusteltu syy pitää sitä aiheellisena.

48. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Luvun 7 §:n 2 momentissa säädetään puolestaan, että jos asian käsittely jätetään sillensä muun ohella sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.

49. Asian voittanut Asoasunnot Uusimaa Oy on esittänyt 113.075,76 euron oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, joka koostuu 323,25 tunnin työmäärään perustuvasta 109.040,95 euron palkkiovaatimuksesta ja 4.034,81 euron kuluvaatimuksesta. Määrät käsittävät arvonlisäveron, koska Asoasunnot Uusimaa Oy ei ilmoituksensa mukaan voi vähentää arvonlisäveron osuutta verotuksessa. Asoasunnot Uusimaa Oy:n ilmoituksen mukaan palkkiovaatimuksesta arviolta 9.000 euron osuus on johtunut vastaamisesta asiakirjojen esittämistä koskeneeseen vaatimukseen, jonka Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on oikeudenkäynnin aikana peruuttanut.

50. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on ilmoittanut hyväsyvänsä Asoasunnot Uusimaa Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen kulujen määrän osalta, mutta se on paljoksunut palkkiovaatimuksen määrää siltä osin kuin se ylittää 200 tunnin työmäärään perustuen 67.465,40 euroa. Tältä osin Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on viitannut siihen, että sen oma niin ikään arvonlisäverollinen 54.599,80 euron palkkiovaatimus on perustunut 188,01 tunnin työmäärään. Lisäksi Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on esittänyt, että Asoasunnot Uusimaa Oy:n palkkiovaatimus asiakirjojen esittämistä koskeneeseen vaatimukseen vastaamisesta on liiallinen.

51. Markkinaoikeus toteaa, että aputoiminimien sekoitettavuuteen liittyvät asiat ovat usein sellaisia, joiden ratkaiseminen tyypillisesti edellyttää lähinnä oikeudellista arviointia. Tähän nähden Asoasunnot Uusimaa Oy:n palkkiovaatimus on tavanomaista suurempi. Käsillä olevassa asiassa kantajayhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on kuitenkin perustanut kanteensa paitsi rekisteröityyn aputoiminimeen myös väitteeseen siitä, että sama aputoiminimi on vakiintunut sen tunnukseksi. Rekisteröidyn aputoiminimen kanssa identtisiäkin ilmaisuja käyttänyt vastaajayhtiö Asoasunnot Uusimaa Oy on joutunut puolustautumaan kantajayhtiön vaatimuksia ja väitteitä vastaan muun ohella esittämällä näyttöä siitä, miten ilmaisuja "aso" ja "asokodit" on viime vuosikymmeninä yleisesti käytetty. Tältä osin Asoasunnot Uusimaa Oy on esittänyt runsaasti asiakirjatodistelua. Asoasunnot Uusimaa Oy:n palkkiovaatimuksen laskuerittelystä ilmenee, että asiakirjatodisteiden läpikäynti ja kokoaminen on vaatinut varsin paljon toimenpiteitä. Markkinaoikeus katsoo, että kantajayhtiön vaatimukset ja väitteet sekä väitteiden tueksi esitetty todistelu huomioon ottaen nämä toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia.

52. Asoasunnot Uusimaa Oy:n palkkiovaatimukseen liittyvästä laskuerittelystä ilmenee lisäksi, että myös oikeudenkäyntikirjelmien laatimiseen on käytetty varsin paljon aikaa. Tätä voi osaltaan selittää se, että kantajayhtiö on alun perin esittänyt asiassa kaksi erillistä kieltovaatimusta, joiden Asoasunnot Uusimaa Oy on katsonut olleen osin päällekkäisiä. Asoasunnot Uusimaa Oy:n esittämän myötä kantajayhtiö on muuttanut vaatimuksiaan siten, että se on lopulta esittänyt asiassa vain yhden eri ilmaisuja koskevan kieltovaatimuksen ja yhden eri ilmaisuille yhteisen uhkasakon asettamista koskevan vaatimuksen. Lisäksi Asoasunnot Uusimaa Oy:lle on aiheutunut tarve tehdä toimenpiteitä sen vuoksi, että kantajayhtiö on asian valmisteluistunnossa täsmentänyt asiakirjojen esittämistä koskenutta, sittemmin peruutettua vaatimusta ja sen perusteita sekä esittänyt lisäksi uuden hakukonemarkkinointiin liittyneen kanneperusteen. Toisaalta vastaajayhtiö Asoasunnot Uusimaa Oy on kanteeseen vastatessaan esittänyt kanteen tutkimatta jättämistä koskeneen vaatimuksen sekä asiakirjojen salassapitoa koskeneen vaatimuksen, jotka se on asian valmisteluistunnossa peruuttanut.

53. Edellä todetun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Asoasunnot Uusimaa Oy:n palkkiovaatimuksen erittelystä ilmenevät oikeudenkäyntikirjelmien laatimiseen liittyneet toimenpiteet ovat olleet niiden suorittamisen ajankohtana pääosin perusteltuja. Palkkiovaatimuksen kokonaismäärä ilmentää kuitenkin sitä, että toimenpiteiden suorittamiseen on käytetty jossain määrin liiallisesti aikaa.

54. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus harkitsee oikeaksi velvoittaa asian hävinnyt Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy korvaamaan Asoasunnot Uusimaa Oy:n oikeudenkäyntikulut palkkion osalta kohtuulliseksi arvioidulla 90.000 eurolla ja kulujen osalta määrältään myönnetyn mukaisesti 4.034,81 eurolla eli yhteensä 94.034,81 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n korvaamaan Asoasunnot Uusimaa Oy:n oikeudenkäyntikulut 94.034,81 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 25.6.2018.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Pertti Lenkkeri.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.