MAO:282/17

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 4.11.2015 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Metso Fiber Karlstad AB, joka on sittemmin sulautunut Metso Paper Sweden AB -nimiseen yhtiöön, on 15.9.2010 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Syöttöjärjestelmä käsittäen rinnakkaisia pumppuja ja yksilöllisiä virtoja keitintä varten".

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.10.2012 myöntänyt Metso Paper Sweden AB:lle patentin numerolla FI 123075.

Andritz Inc. on 29.7.2013 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana patentinhaltija on 6.2.2014 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset ja pyytänyt edellä mainitun patentin pysyttämistä voimassa viimeksi mainittujen muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Patentti- ja rekisterihallitus on 4.11.2015 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 123075 kokonaisuudessaan.

Metso Paper Sweden AB:n toiminimi on sittemmin muutettu Valmet AB:ksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valmet AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 4.11.2015 ja pysyttää patentin numero FI 123075 voimassa yhtiön väitekäsittelyn aikana Patentti- ja rekisterihallitukselle 6.2.2014 toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Perusteet

Lähintä tunnettua tekniikkaa edustavasta valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1 ei ilmene kaikkia kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä on siten pidettävä uutena.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että pumpun painepuolen putkilinjojen järjestäminen siten, että jokaisella rinnan asetetulla pumpulla on oma linjansa keittimelle asti, on alan ammattimiehelle normaalia, sillä on varsin tavanomaista, että pumpun painepuolelta johtaa putkilinja kohteeseen.

Edellä sanottu on itsestään selvää yhdellä putkilinjalla varustetussa järjestelmässä, jossa yhdestä pumpusta lähtee aina yksi putki. Yhdestäkään asiassa esitetystä viitejulkaisusta ei kuitenkaan ilmene sellaista ratkaisua, jossa ainakin kaksi rinnakkaista pumppua sisältävässä hakesuspension syöttöjärjestelyssä keittimen yläosassa on yhtä monta ulostuloa kuin on pumppujen lukumäärä.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetyssä ensisijaisessa suoritusmuodossa käytetään kolmea sarjassa olevaa pumppua. Tällöin yhden pumpun rikkoutuminen ja vaihtaminen johtavat siihen, että hakkeen syöttö keskeytyy ja keittämö on pysäytettävä. Vaikka edellä mainitussa tapauksessa jokin pumpuista olisikin korvattu kahdella rinnakkain olevalla pumpulla, ei viitejulkaisusta D1 ilmene, että siirtoputket johtaisivat erillisinä keittimen yläosaan ja että vähintään yksi putkilinja voisi ylläpitää riittävän syöttökapasiteetin optimaalisella virtausnopeudella.

Viitejulkaisussa D1 esitetty lyhyt huomautus, että pumput voivat olla rinnakkain, ei sisällä mitään tietoa siitä, miten mainittu järjestely toteutetaan. Viitejulkaisun D1 mukainen rinnankytkentä tarkoittanee sitä, että kukin sarjassa oleva pumppu korvataan kahdella rinnan olevalla pumpulla. Tämä ei johda kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun, jossa kustakin rinnan kytketystä pumpusta johtaa oma putkilinja keittimen yläosaan.

Viitejulkaisussa D1 ei ole myöskään käsitelty hakkeen käsittelyastian nestepinnan korkeuden merkitystä eikä kyseisestä viitejulkaisusta D1 ilmene, että sanotun korkeuden tulisi olla riittävän hydrostaattisen paineen aikaansaamiseksi ainakin 20 metriä, kuten kysymyksessä olevassa patentissa on esitetty. Viitejulkaisusta D1 ilmenee tosin hakesuspension painovoimainen syöttö, mutta hydrostaattisen paineen tai sen suuruuden osalta ei ole mitään mainintaa. Mainitussa viitejulkaisussa D1 ei myöskään esitetä nesteen syötön ohjausta hakeastian pinnankorkeusanturin avulla.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1.

Andritz Oy:n vastaus

Vaatimukset

Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan syöttöjärjestelmä hakkeen syöttämiseksi keittimen yläosaan. Hakkeen esikäsittelyä varten tarkoitettuun astiaan on järjestetty pinnankorkeuden säätö ja astian pohjaan on liitetty pumppuja hakkeen siirtämiseksi keittimeen. Mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmenee edelleen, että pumppuja voi olla kaksi tai useampia rinnan kytkettyinä ja että hakesuspensioastiassa on kaksi tai useampi ulostulo, jolloin esimerkiksi kaksi ulostuloa syöttävät kahta rinnan olevaa pumppua.

Edellä kuvattu viitejulkaisun D1 mukainen järjestely mahdollistaa hakesuspension jatkuvan pumppaamisen, vaikka toinen pumppu esimerkiksi huollon tai vikaantumisen johdosta olisi poissa käytöstä.

Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan keittimen yläosassa on yhtä monta ulostuloa kuin on pumppujen lukumäärä. Myös edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmenee tai ainakin sen perusteella on ilmeistä, että pumpuilla on erilliset siirtolinjat keittimeen asti. Ratkaisua on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä myös siitä syystä, että erillisten siirtolinjojen johdosta siirtolinjat ja pumput ovat riippumattomia toisistaan, jolloin järjestely toimii, vaikka yksi pumppu olisi poissa käytöstä. Lisäksi alan ammattimies valitsisi erilliset linjat senkin vuoksi, että yhdistetyssä linjassa tulisi olla suurempi halkaisija, jolloin virtaus putkessa hidastuisi ja tukkeutumisvaara lisääntyisi.

Kysymyksessä olevan patentin itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää piirteen, jonka mukaan hakeastiaan on järjestetty fluidin syöttö ohjattuna pinnankorkeuden anturilla, joka asettaa nestepinnan ainakin 20 metrin korkeudelle. Alan ammattimies kuitenkin tietää, että pumpun imupuolella täytyy kavitaation estämiseksi olla riittävä paine. Tarvittavan imukorkeuden määrittäminen on rutiinitehtävä, joka pohjautuu pumpun ominaiskäyrään. Myös edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmenee, että hakesuspensioastian nestekorkeus auttaa tarvittavan staattisen paineen syntymiseen pumpun syötössä. Mitään uutta teknistä vaikutusta ei ole nähtävissä siinä, että nestekorkeus on nimenomaisesti ainakin 20 metriä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, että kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, kun otetaan huomioon sanotussa päätöksessä mainittu viitejulkaisu D1 yhdessä alan ammattimiehen yleistiedon kanssa.

Sellu- ja paperitehtaissa siirretään pumppaamalla hyvin erilaisia materiaaleja. Kysymyksessä olevan patentin mukaisessa syöttöjärjestelmässä pumpataan hakesuspensiota, joka muodostuu kiinteistä partikkeleista nesteessä. Vastaavia materiaaleja pumpataan muuallakin sellu- ja paperiprosesseissa. Koska erilaisia pumppausratkaisuja on laajasti konstruoitu paperi- ja sellutehdasprosesseihin, on niiden perusratkaisujen katsottava kuuluvan alan ammattimiehen yleistietoon. Mainittuun yleistietoon on katsottava kuuluvan myös valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainituissa viitejulkaisuissa P1−P6 esitetyt periaatteet, jotka ovat sovellettavissa myös hakesuspension pumppaamiseen. Esimerkiksi pumppujen sijoittaminen rinnan vaihtelevan kapasiteettitarpeen kattamiseksi ja toimintavarmuuden lisäämiseksi kuuluu siten mainittujen viitejulkaisujen P2–P6 perusteella alan ammattimiehen yleistietoon.

Valittajan lausuma

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä katsotun mukaan kysymyksessä olevan keksinnön ratkaisema objektiivinen ongelma on, kuinka tehostaa pumppauksen käyttövarmuutta ja taata tasainen virtaama pumpulle ja pumpulta edelleen keittimelle asti. Suhteessa lähintä tunnettua tekniikkaa esittävään sanotussa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden objektiivinen ongelma on kuitenkin siinä, miten keitin voidaan pitää käynnissä siinä tapauksessa, että pumppu täytyy vaihtaa, ja miten liettyneen hakkeen virtaus voidaan ylläpitää koko matkan keittimen yläosaan saakka.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetyssä edullisimmassa suoritusmuodossa käytetään kolmea sarjassa olevaa pumppua. Tällöin koko keittämö on pysäytettävä, jos esimerkiksi yksi pumpuista on vaihdettava. Viitejulkaisu D1 ei käsittele edellä mainittua, pumppujen sarjakytkennästä johtuvaa ongelmaa. Viitejulkaisu D1 ei kuvaa yksikäsitteisesti ja selvästi, miten yhden pumpun korvaaminen kahdella rinnakkaisella pumpulla toteutetaan eikä kyseisestä viitejulkaisusta D1 ilmene, että järjestelyssä olisi erilliset siirtolinjat keittimen yläosaan saakka.

Rinnakkaisten pumppujen ja erillisten siirtolinjojen avulla voidaan varmistaa hakkeen syöttö myös yhden pumpun ollessa poissa käytöstä. Erillisten siirtolinjojen avulla voidaan myös varmistaa, ettei hakesuspension virtausnopeus laske liiaksi. Hakesäiliön pinnankorkeuden säätäminen vähintään 20 metriin varmistaa riittävän paineen hakkeen pumppaamiseksi 80−100 metrin korkeudelle.

Kysymyksessä olevan patentin mukaista ratkaisua voidaan pitää keksinnöllisenä myös siihen nähden, että sillä on voitu ratkaista alalla pitkään vallinnut tarve keskeytymättömään hakkeen syöttöön esimerkiksi pumppujen vaihtamisen aikana.

Muut lausumat

Andritz Oy on lausumassaan esittänyt, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1 käy selvästi ilmi, että pumput voivat olla myös rinnakkain ja että järjestelyyn kuuluvat myös keittimelle asti rinnakkaiset siirtolinjat.

Käsillä olevassa asiassa ei ole myöskään kyse sellaisesta pitkäaikaisen tarpeen tyydyttämisestä, jolla kysymyksessä olevan patentin mukaisen syöttöjärjestelyn keksinnöllisyyttä voitaisiin perustella.

Valmet AB on lausumassaan esittänyt, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetty edustaa joka tapauksessa vanhaa tekniikkaa kysymyksessä olevaan keksintöön nähden.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö koskee syöttöjärjestelmää jatkuvatoimista keitintä varten. Kysymyksessä oleva patentti kostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–6.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu yhtiön 6.2.2014 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa seuraavasti:

"1. Syöttöjärjestelmä jatkuvatoimista keitintä (6) varten, jossa syöttöjärjestelmässä puuhaketta syötetään jatkuvasti keittimen yläosaan ja syötetään ulos keittimen pohjaosasta, tunnettu siitä, että keittimen yläosaan syötettävä puuhake suspendoidaan astiassa (3) hakesuspension muodostamiseksi, johon astiaan on järjestetty fluidin syöttö ohjattuna pinnankorkeuden anturilla (20), joka asettaa nestepinnan korkeuden (LIQLEV) ainakin 20 metrin korkeudelle, ainakin kaksi pumppua (12a, 12b) on rinnan kytketty astian pohjaosaan, jossa sisääntulo (13a, 13b) siirtolinjaan on yhdistetty kuhunkin yksittäiseen pumppuun ja siirtolinjalla oleva ulostulo on yhdistetty keittimen yläosaan, jolloin keittimen yläosassa on yhtä monta ulostuloa kuin on pumppujen lukumäärä."

Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu ensinnäkin seuraavaan valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun:

D1: US-patenttijulkaisu 5753075.

Edellä mainitun lisäksi asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin pumppuja ja pumppauksen teoriaa koskeviin julkaisuihin, joiden on katsottu kuvastavan alan ammattimiehen yleistietoa:

P1: Marshall G. and. Chapman D., “Resilience, Reliability and Redundancy", Power quality application guide, ECI/CDA, 2002, s. 1−8

P2: Andrews D. B., Run times, Lawrence pumps Inc., December 2005, vol. 2, Iss. 12. 3p

P3: Energy tips – pumping systems, pumping systems tip sheet #8, October 2006, U.S. department of energy

P4: Pumpteknik, Andra upplagan, Aktiebolaget De Lavals Ångturbin, 1956, s. 46–68

P5: Garay P. N., Pump application desk book, third edition 1996, s. 317

P6: Improving pumping system performance, a sourcebook for industry, second edition, U.S. department of energy, s. 117.

Viitejulkaisu D1 koskee menetelmää ja järjestelyä hakesuspension syöttämiseksi keittimen yläosaan. Mainittuun järjestelyyn kuuluu tavanomaisen korkeapainesyöttimen sijasta ainakin yksi, mieluummin kaksi korkeapainepumppua. Lisäksi julkaisussa on esitetty, että kuvassa 3 esitetyn, kaksi sarjassa olevaa pumppua käsittävän suoritusmuodon lisäksi voidaan käyttää yhtä pumppua tai jopa kolmea tai useampaa pumppua sarjassa tai rinnan.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön keksinnöllisyys

Valmet AB on valituksessaan esittänyt, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ei ilmene sellaista ratkaisua, jossa ainakin kaksi rinnakkaista pumppua sisältävässä syöttöjärjestelmässä keittimen yläosassa on yhtä monta ulostuloa kuin on pumppuja. Vaikka pumput viitejulkaisun D1 mukaisesti olisivatkin kytkettyinä rinnakkain, viitejulkaisu D1 ei kuitenkaan johdata ratkaisuun, jossa kustakin rinnan kytketystä pumpusta johtaisi oma putkilinja keittimen yläosaan. Viitejulkaisussa D1 ei myöskään esitetä hakesuspension nestepinnan korkeuden merkitystä eikä siitä ilmene, että nestepinnan korkeuden tulisi olla ainakin 20 metriä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetään jatkuvatoimista keitintä varten tarkoitettu puuhakkeen syöttöjärjestelmä, jossa haketta syötetään jatkuvasti keittimen yläosaan ja syötettään ulos keittimen pohjaosasta. Syötettävä puuhake suspendoidaan astiassa, josta hakesuspensiota pumpataan siirtolinjan kautta keittimen yläosaan. Viitejulkaisuun D1 sisältyvässä kuvassa 3 kuvatussa järjestelyssä on sinänsä tosin kaksi sarjassa olevaa pumppua, mutta kyseisen viitejulkaisun D1 selityksessä kuitenkin todetaan (palsta 10, rivit 8−10), että järjestelmässä voidaan käyttää myös yhtä, kolmea tai useampaa pumppua joko sarjassa tai rinnan. Viitejulkaisun D1 on näin ollen katsottava kuvaavan myös järjestelyn, jossa hakesuspension pumppaamiseen käytetään rinnan ainakin kahta pumppua.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että pumppausta ja pumppuja tuntevan alan ammattimiehen yleistietoon on katsottava kuuluvan muun ohella ne pumppujen rinnankäyttöön liittyvät seikat ja edut, joihin kysymyksessä olevan patentin selityksessä on viitattu (käsiksipäästävyys, hyötysuhteen optimointi, toiminta osakapasiteetilla).

Edellä esitetyn valossa pumppujen kytkemistä rinnan hakkeen syöttöjärjestelmässä on pidettävä sinänsä tunnettuna.

Rinnakkaisia pumppuja käytettäessä siirtolinjat voidaan järjestää joko siten, että (i) kuhunkin pumppuun liittyvä siirtolinja johdetaan omana linjanaan keittimelle asti, jolloin keittimen yläosassa olevien ulostulojen lukumäärä vastaa pumppujen lukumäärää, tai siten, että (ii) sanotut siirtolinjat liitetään ainakin joiltakin osin yhteen yhdistetyksi siirtolinjaksi pumppujen jälkeen, jolloin keittimen yläosassa olevien ulostulojen lukumäärä on pienempi kuin pumppujen lukumäärä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että siirtolinjojen järjestelyä kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti siten, että keittimen yläosassa on yhtä monta ulostuloa kuin on pumppujen lukumäärä, on ollut pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä, kun käytetään rinnan kytkettyjä pumppuja.

Valmet AB on valituksessaan kysymyksessä olevan keksinnön mukaiseen hakeastian pinnankorkeutta koskevaan piirteeseen liittyen esittänyt, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 pumppujen imupuolen painetta ei ole esitetty merkityksellisenä seikkana ja että sanotussa viitejulkaisussa D1 on esitetty käytettäväksi sellaisia pumppuja, jotka eivät edellytä suurta hydrostaattista painetta pumpun imupuolella. Edellä sanottuun liittyen Valmet AB on lisäksi korostanut, että kysymyksessä olevan keksinnön mukaisella järjestelyllä on tarkoitus pumpata suspensiota jopa 80−100 metriä korkeaan keittimeen.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 ei sinänsä ole esitetty nestepinnan korkeuden merkitystä pumpun imupuolen paineen kannalta. Viitejulkaisussa D1 on kuitenkin esitetty, että käyttäjä voi asetella nestepinnan korkeuden halutulle tasolle siten, että nestepinta voi nousta jopa höyrytysastiaan (ks. palsta 9, rivit 2−5).

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että kysymyksessä olevan patentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty pumppujen ominaisuuksia ja pumppausolosuhteita koskevia määritteitä, jotka liittyisivät esimerkiksi pumpputyyppiin, tehoon, nostokorkeuteen tai paineolosuhteisiin. Kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ei niin ikään ole esitetty keittimen korkeuteen liittyviä määritteitä. Mainitussa viitejulkaisussa D1 on sinänsä esitetty eräitä pumppuvaihtoehtoja. Kulloiseenkin pumppaustehtävään sopivan pumpun valinnan on kuitenkin katsottava kuuluvan alan ammattimiehen yleistiedon piiriin. Pumpun ominaisuuksiin on puolestaan katsottava kuuluvan muun ohella imukorkeuden, jonka perustella määräytyy se vähimmäispaine, jonka tulee kavitaation estämiseksi vallita pumpun imupuolella. Alan ammattimiehen on sanotun valossa katsottava siten ymmärtävän nestekorkeuden ja sen pumpun imupuolelle aiheuttaman hydrostaattisen paineen merkityksen.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakeastian nestepinnan minimikorkeuden määrittämistä riittävän suureksi kulloisenkin tilanteen mukaan on pidettävä alan ammattimiehelle tavanomaisena suunnittelutehtävänä. Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella nestepinnan korkeudella

(≥ 20 m) sellaisenaan, esimerkiksi käytettävän pumpun ominaisuuksia muutoin määrittelemättä, ei myöskään voida katsoa olevan edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden sellaista teknistä vaikutusta, jolla olisi merkitystä keksinnöllisyysarvioinnissa. Lisäksi on todettavissa, että hakeastiaan johdettavan nesteen syötön ohjaamista pinnankorkeuden anturilla on pidettävä tavanomaisena säätömenettelynä, jolla pinnankorkeuden pitäminen halutulla tasolla voidaan toteuttaa.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestelmä ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1, tarkasteltuna sitä yhdessä alan ammattimiehen yleistiedon valossa. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei siten ole viimeksi mainitun johdosta patentoitavissa.

Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma koostuu edellä todetulla tavalla itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−6. Kuten edellä on todettu, itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Sanna Holkeri sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Krister Karlsson.

PRH:n päätös.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.