MAO:676/16

ASIAN TAUSTA

Kristian Gerhard Jebsen Skipsrederi AS (jäljempänä myös KGJS) on Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 032 426 (jäljempänä myös kannepatentti) haltija.

KGJ Cement AS (jäljempänä myös KGJ Cement) on KGJS:n tytäryhtiö.

Kannepatentin tarkoittama keksintö koskee järjestelmää ja menetelmää irtotavaran purkamiseksi laivasta.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suomenkielinen käännös kuuluu seuraavasti:

"1. Järjestelmä jauhemaisen lastin (14) purkamiseksi laivasta (50), joka järjestelmä käsittää laivan, jossa laiva käsittää yhden tai useamman lastitilan (10), joissa on lastitilan (10) keskipistettä kohti suippeneva lastitilan pohja (12) ja myös fluidisaatiojärjestely lastitilassa (10) olevan jauhemaisen lastin (14) fluidisoimiseksi, niin että lasti valuu mainittua lastitilan keskipistettä kohti, joka järjestelmä käsittää edelleen lastitilan (10) keskipisteeseen tai sen viereen vähintään osittain lastitilan pohjan (12) alle järjestetyn pneumaattisen purkamispumpun (16), jossa purkamispumppu (16) on asetettu vastaanottamaan suoraan fluidisoitu jauhemainen lasti (14), tunnettu siitä, että purkamispumppu on painesäiliöpumppu, jossa pumpun (16) sivuseinämä (20) käsittää vähintään yhden jauhemaisen lastin (14) sisääntulon (18), jossa sisääntulo (18) on korkeudella, joka vastaa lastitilan pohjaa (12), jossa jauhemainen lasti (14) valuu painovoimien avustamana pumppuun (16) ja täyttää pumpun kokonaan tai tasolle, joka vastaa lastitilan tasoa, ja että täyttymisen jälkeen pumppu (16) on järjestetty paineistettavaksi mainitun lastin (14) puhaltamiseksi rantaan."

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 9 suomenkielinen käännös kuuluu puolestaan seuraavasti:

"9. Menetelmä jauhemaisen lastin (14) purkamiseksi laivasta (50) kaksivaiheisesti, jossa laiva käsittää yhden tai useamman lastitilan (10), joissa on lastitilan (10) keskipistettä kohti suippeneva lastitilan pohja (12) ja joihin on järjestetty purkamispumppu (16), jossa lastitilassa (10) oleva jauhemainen lasti (14) fluidisoidaan niin, että lasti valuu kohti mainittua lastitilan keskipistettä, tunnettu siitä, että jauhemainen lasti (14) johdetaan ensimmäisessä vaiheessa suoraan lastitilasta lastitilan (10) keskipisteeseen tai sen viereen asetetun pneumaattisen painesäiliöpumpun (16) sivulla olevaan sisääntuloon (18) ja pumppuun päästetään ilmaa täytettäessä pumppu jauhemaisella lastilla, jossa pumppu (16) täytetään kokonaan tai tasolle, joka vastaa lastitilan (10) tasoa, ja että toisessa vaiheessa pumppuun (16) syötetään paineilmaa pumpun sisäpuolen paineistamiseksi, kun jauhemaisen lastin (14) haluttu määrä on täytetty pumppuun, ja jauhemaisen lastin (14) puhaltamiseksi rantaan mainitun paineilman avulla."

HAKEMUS

Vaatimukset

Kristian Gerhard Jebsen Skipsrederi AS ja KGJ Cement AS (jäljempänä yhteisesti myös hakijat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 500.000 euron sakon uhalla Finnsementti Oy, Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd ja Eureka Shipping Ltd -nimisiä yhtiöitä (jäljempänä yhteisesti myös vastapuolet) käyttämästä hyväksi valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan M/V Nordanvik -nimisessä aluksessa olevaa lastinpurkujärjestelmää ja menetelmää edellä sanottua tarkoitusta varten Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 032 426 voimassaolon aikana.

Perusteet

Hakemuksen tutkiminen

Kummallakin hakijalla on asiassa asiavaltuus.

KGJS on kannepatentin haltija. KGJ Cement on puolestaan KGJS:n kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö, joka käyttää kannepatentilla suojattua keksintöä omassa liiketoiminnassaan kuljettaessaan sementtiä laivoillaan. Vastapuolten loukatessa kannepatenttia KGJ Cement kärsii asiasta taloudellista vahinkoa. Näin ollen myös KGJ Cementillä on oikeussuojan tarve kannepatenttia loukkaavia tahoja kohtaan ja asiavaltuus asiassa.

Hakemus tulee siten tutkia kummankin hakijan osalta. Joka tapauksessa, vaikka asia jätettäisiin tutkimatta KGJ Cementin osalta, asiassa ei ole perusteita jättää hakemusta tutkimatta KGJS:n osalta.

Hakemuksen hyväksyminen

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä ensinnäkin olevan niin sanotun vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän kaikkien vastapuolina olevien yritysten osalta.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä harkittaessa tulee lähtökohdaksi ottaa patentin pätevyysolettama. Kannepatentti on edellä selostetulla tavalla eurooppapatentti, joka on saatettu voimaan Suomessa ja on edelleen voimassa Suomessa.

M/V Nordanvik -nimisessä aluksessa käytettävä lastinpurkujärjestelmä loukkaa kirjaimellisesti kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 ja siinä käytettävä menetelmä itsenäistä patenttivaatimusta 9. Vähintäänkin kyseisen lastinpurkujärjestelmän on katsottava kuuluvan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 olevalla ilmaisulla "lastitilan keskipiste" ei ole katsottava tarkoitetun, että purkamispumpun tulisi sijaita lastitilan matemaattisessa keskipisteessä, kuten vastapuolet ovat esittäneet.

Lastitilan keskipisteellä on katsottava tarkoitetun lastitilan matalinta kohtaa, johon lasti valuu painovoiman avustamana. Tämä on selvää kannepatentin englanninkielisen selityksen kohdasta [0001].

Kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mainittua purkamispumpun sisäänmenoaukon sijaintia ei puolestaan ole pidettävä kannepatentin tarkoittaman keksinnön kannalta olennaisena piirteenä. Sisäänmenoaukon sijoittamista muualle kuin keskipisteeseen on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona.

Vastapuolet ovat esittäneet, että M/V Nordanvikilla purkamispumpun sisääntulo sijaitsisi korkeammalla kuin lastitilan pohja. Alan ammattimiehelle on selvää, että purkamispumpun sisääntulo voidaan sijoittaa lastitilan pohjaa korkeammalle. Finnsementti Oy:n (jäljempänä myös Finnsementti) asiassa toimittamien valokuvien perusteella ei myöskään voida päätellä, missä purkamispumpun sisääntulo sijaitsee, sillä niissä näkyy ainoastaan pumppupesän sisääntuloaukko. Näin ollen myöskään viimeksi mainitun perusteella ei voida päätellä, että M/V Nordanvikin lastinpurkujärjestelmä ei loukkaisi kannepatenttia.

Mikäli M/V Nordanvikin lastinpurkujärjestelmässä katsottaisiin olevan eroavaisuuksia kannepatentin itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 verrattuna, kyseiset eroavaisuudet ovat joka tapauksessa epäolennaisia ja alan ammattimiehelle itsestään selviä vaihtoehtoja. Näin ollen M/V Nordanvikin lastinpurkujärjestelmä on katsottava kuuluvan kannepatentin piiriin vähintäänkin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Kaikissa aluksen lastiruumissa ei tarvitse olla purkamispumppua, jotta järjestelmä kuuluisi kannepatentin suojapiiriin.

M/V Nordanvikissa olevaa lastinpurkujärjestelmää ei ole saatettu vaihdantaan patentinhaltijan toimesta ja näin ollen patenttioikeus ei ole sammunut lastinpurkujärjestelmän osalta.

Ensinnäkään lastinpurkujärjestelmän käyttäminen silloin, kun kyseinen alus on ollut konsernin sisäisessä omistuksessa ja käytössä, ei ole voinut johtaa patenttioikeuden sammumiseen, sillä kyseessä ei ole ollut lastinpurkujärjestelmän vaihdantaan saattaminen.

Toiseksi patenttioikeus ei ole myöskään sammunut sen seurauksena, että M/V Nordanvik on sittemmin myyty siten, että sementin lastinpurkamisjärjestelmä on ollut yhä käyttökelpoinen, sillä patentinhaltija ei ole antanut suostumustaan lastinpurkujärjestelmän vaihdantaan saattamiselle.

Finnsementti toimii M/V Nordanvikin aikarahdinantajana. Finnsementin osalta on todennäköistä, että se loukkaa riitapatenttia pitämällä hallussaan lastinpurkujärjestelmää sekä käyttämällä lastinpurkujärjestelmää ja sitä koskevaa menetelmää Suomessa.

Myös Parainen Pearl Shipping Ltd:n (jäljempänä myös PPS), SMT Shipping Cyprus Ltd:n (jäljempänä myös SMT) sekä Eureka Shipping Ltd:n (jäljempänä myös Eureka) osalta on todennäköistä, että ne loukkaavat riitapatenttia, koska ne ovat saattaneet Suomessa vaihdantaan lastinpurkujärjestelmän sekä tarjonneet niin lastinpurkujärjestelmää kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukaista menetelmää käytettäväksi Suomessa.

Mikäli turvaamistointa ei määrätä, on olemassa vaara, että vastapuolet jatkavat edellä kuvattua kannepatenttia loukkaavaa toimintaa. Näin ollen myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaaraedellytyksen on katsottava täyttyvän.

Edellä esitetyn lisäksi myös niin sanotun haittavertailun on katsottava puoltavan turvaamistoimen myöntämistä.

Turvaamistoimen myöntämisestä ei ole ensinnäkään katsottava aiheutuvan kohtuutonta haittaa vastapuolille. Turvaamistoimen myöntäminen ei merkitsisi M/V Nordanvikin käytön kieltämistä kokonaan, vaan ainoastaan sillä olevan lastinpurkujärjestelmän käytön kieltämistä.

Kannepatenttia loukkaavan toiminnan jatkuminen aiheuttaisi sen sijaan merkittävää haittaa hakijoille. Patentilla suojatun keksinnön luvaton käyttö heikentää kannepatenttiin perustuvien yksinoikeuksien toteutumista ja vähentää kannepatentin arvoa sekä merkitystä.

FINNSEMENTTI OY:N VASTAUS

Vaatimukset

Finnsementti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta sekä toissijaisesti hylkää sen.

Finnsementti Oy on lisäksi pyytänyt, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 15 vuodeksi sen vastauksen päivämäärästä 12.7.2016 lukien eli 12.7.2031 asti sen vastauksen 12.7.2016 sivuilta 3, 7–9, 18–20 ja 23 salassa pidettäviksi merkityt kohdat sekä sen vastauksen 12.7.2016 liitteinä olleet kirjalliset todisteet 2 (Finnsementti Oy:n ja Eurovik Shipping AB:n välinen aikarahtaussopimus), 3 (Queen’s Counsel Nigel Cooperin asiantuntijalausunto) ja 10 (laskelma Finnsementti Oy:n kärsimistä vahingoista).

Perusteet

Hakemuksen tutkimatta jättäminen

KGJ Cementillä ei ole asiavaltuutta vaatia kieltotuomiota. Asiavaltuus kieltotuomion vaatimiseen on ainoastaan sillä, jolla on asiavaltuus nostaa patenttilain 57 §:n mukainen patentinloukkauskanne. Käsillä olevassa tapauksessa kannepatentin haltija on KGJS, eikä KGJ Cementiä ole mainittu lisenssinsaajaksi patenttirekisteriin. Näin ollen KGJ Cementillä ei ole turvaamistoimiasiassa asiavaltuutta ja hakemus tulee jättää sen osalta tutkimatta.

Hakemuksen hylkääminen

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän. Tältä osin on lisäksi huomattava, että asiassa on kysymys niin sanotusta etukäteisnautintatilanteesta, jossa oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Kannepatenttia ei ole ensinnäkään pidettävä uutena, sillä KGJS on antanut keksinnöstä tietoja ulkopuolisille tahoille ennen kannepatentin etuoikeuspäivää 9.6.2006. Kannepatenttia ei ole pidettävä myöskään keksinnöllisenä, sillä se koostuu suhteellisen yksinkertaisesta aiemmin tunnettujen elementtien yhdistämisestä toisiinsa, mikä yhdistäminen oli ilmeistä alan ammattimiehelle kannepatentin etuoikeuspäivänä. Lisäksi useampi muu kannepatentin etuoikeuspäivänä olemassa ollut järjestelmä on sisältänyt kaikki kannepatentin itsenäisten patenttivaatimusten sisältämät tunnuspiirteet.

Toiseksi hakijat eivät ole osoittaneet, että M/V Nordanvik -nimisellä aluksella käytössä oleva lastinpurkujärjestelmä loukkaisi kannepatenttia.

Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 edellyttää, että purkamispumput sijaitsevat kunkin lastitilan keskipisteessä. Näin ei kuitenkaan ole M/V Nordanvikilla, minkä vuoksi aluksella oleva lastinpurkujärjestelmä ei loukkaa kannepatenttia. M/V Nordanvikilla yhdenkään lastitilan pohja ei suppene "lastitilan keskipistettä" kohti, eikä lasti valu "lastitilan keskipistettä" kohti. M/V Nordanvikin lastitilat suippenevat sekä aluksen poikkileikkaus- että pituussuunnassa tarkasteltuna kohti purkamispumpun sisääntuloa, joka ei sijaitse yhdenkään lastitilan, eikä lastitilojen muodostaman kokonaisuuden keskipisteessä, eikä myöskään aluksen keskilinjalla.

Edellä mainittu purkamispumpun sisääntulo ei ole hakijoiden esittämä "pumppupesän sisääntulo", eikä kannepatentti tunne viimeksi mainittua käsitettä.

Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 edellyttää myös, että sisääntulo purkamispumppuun on korkeudella, joka vastaa lastitilan pohjaa. Kyseistä ilmaisua on tulkittava siten, että sisääntulo on sellaisella korkeudella, että lastitilan pohja on sisääntuloaukon kohdalla ja osa sisääntulosta on näin ollen lastitilan pohjan alapuolella. Vaihtoehtoisesti kyseistä patenttivaatimusta on tulkittava siten, että vähintään sisääntulon alareuna on lastitilan pohjan kanssa samassa tasossa. Näin ei ole M/V Nordanvikilla, sillä pumpun sivuseinämällä olevan sisääntulon alareuna on selvästi lastitilan pohjan yläpuolella.

Vastaavat erot löytyvät myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 9 osalta.

Lisäksi patenttioikeuden on katsottava sammuneen M/V Nordanvikilla olevan lastinpurkujärjestelmän osalta sen johdosta, että KGJS tai KGJS:n suostumuksella KGJ Cement on saattanut lastinpurkujärjestelmän vaihdantaan Euroopan talousalueella.

Finnsementin ei myöskään voida katsoa loukkaavan kannepatenttia. Finnsementti on ainoastaan aikarahdannut M/V Nordanvikin kuljettamaan sen ohjeiden mukaan sementtilasteja suomalaisten satamisen välillä. Aikarahtaus perustuu Finnsementin ja Eurovik Shipping AB:n (jäljempänä myös Eurovik) väliseen aikarahtaussopimukseen, johon sovelletaan sen lainvalintalausekkeen mukaan Englannin lakia. Kyseisen sopimuksen perusteella Finnsementti (aikarahdinantaja) ilmoittaa Eurovikille (aikarahdinottaja) mitä lastia aluksella tulee kuljettaa ja minkä satamien välillä. Tästä Finnsementti maksaa sovitun korvauksen, aikarahdin, ja lisäksi matkakohtaiset kulut, kuten polttoaineen. Finnsementti on siis kuljetuspalveluita ostava asiakas. Aikarahtaussopimuksen perusteella aluksen päällikkö ja miehistö huolehtivat lastinkäsittelystä aluksella. Tällöin Englannin lain perusteella Eurovik on vastuussa lastauksesta sekä purkamisesta.

Finnsementillä ei ole vastuuta aluksesta eikä sen operoinnista, eikä sillä ole mitään tekemistä lastinkäsittelyn kanssa M/V Nordanvikilla. Finnsementti ei omista alusta, ei toimi laivanisäntänä eikä managerina eikä muutenkaan mitenkään operoi alusta, joten se ei käytä eikä pidä lastinkäsittelyjärjestelmää hallussaan eikä myöskään käytä kannepatentissa kuvattua menetelmää.

Finnsementti ei ole vastuussa eikä millään tavalla tekemisissä sementtilastin purun kanssa M/V Nordanvikilla, joten ei ole olemassa myöskään vaaraa, että Finnsementti loukkaisi kannepatenttia. Näin ollen myöskään niin sanotun vaaraedellytyksen ei ole katsottava täyttyvän.

Myöskään niin sanotun haittavertailun ei voida katsoa puoltavan turvaamistoimen määräämistä.

Finnsementti on Suomen ainoa sementin valmistaja ja Suomen suurin sementin toimittaja. Finnsementti toimittaa merkittävästi sementtiä Pohjois-Suomen alueelle ja kaikki nämä kuljetukset hoidetaan M/V Nordanvikilla. Mikäli M/V Nordanvik ei voisi kuljettaa sementtiä, kaikki sementtiä tarvitseva toiminta Pohjois-Suomessa joko pysähtyisi tai viivästyisi. Turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi merkittävää, suuruudeltaan miljoonien eurojen vahinkoa Finnsementille sekä merkittävää vahinkoa sen asiakkaille, jotka joko jäisivät vaille toimituksia tai joutuisivat hankkimaan korvaavia toimituksia naapurimaista.

Hakijat eivät ole yksilöineet niille aiheutuvaa vahinkoa tilanteessa, jossa turvaamistointa ei myönnettäisi. Finnsementin näkemyksen mukaan hakijoille aiheutuvan vahingon määrä olisi häviävän pieni verrattuna Finnsementille ja Pohjois-Suomen rakennusteollisuudelle aiheutuviin vahinkoihin.

PARAINEN PEARL SHIPPING LTD:N, SMT SHIPPING CYPRUS LTD:N JA EUREKA SHIPPING LTD:N VASTAUS

Vaatimukset

Parainen Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd ja Eureka Shipping Ltd ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta KGJ Cement A/S:n osalta sekä hylkää hakemuksen muilta osin. Toissijaisesti Parainen Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd ja Eureka Shipping Ltd ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen kokonaisuudessaan.

Parainen Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd sekä Eureka Shipping Ltd ovat lisäksi yhteisesti pyytäneet, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 15 vuodeksi sen vastauksen päivämäärästä 3.10.2016 lukien eli 3.10.2031 asti niiden vastauksen 3.10.2016 sivuilta 28–29 ja 31 salassa pidettäväksi merkityt kohdat sekä niiden vastauksen 3.10.2016 liitteinä olleet kirjalliset todisteet 11 (Finnsementti Oy:n ja Eurovik Shipping AB:n välinen aikarahtaussopimus) ja 17 (laskelma Finnsementti Oy:n kärsimistä vahingoista).

Perusteet

Hakemuksen tutkimatta jättäminen

KGJ Cementillä ei ole asiavaltuutta, joten hakemus tulee jättää sen osalta tutkimatta. Kannepatentin haltija on KGJS, eikä KGJ Cementiä ole merkitty lisenssinsaajaksi patenttirekisteriin. Näin ollen KGJ Cementillä ei ole oikeutta kieltokanteen nostamiseen, eikä siten turvaamistoimihakemuksen tutkimiseen edellytettävää asiavaltuutta.

Hakemuksen hylkääminen

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän.

Hakijat eivät ole ensinnäkään osoittaneet, että M/V Nordanvik -nimisessä aluksessa käytössä olevasta lastinpurkujärjestelmästä tai menetelmästä löytyisi kaikkia itsenäisten patenttivaatimusten 1 tai 9 mukaisia piirteitä. M/V Nordanvikin lastinpurkujärjestelmän ei siten ole katsottava loukkaavan kannepatenttia sen paremmin kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan purkamispumppu on järjestetty jokaiseen lastitilaan. Tämä ei toteudu M/V Nordanvikissa, sillä siinä on viisi lastitilaa, mutta vain kolme purkamispumppua.

Mainitut purkamispumput eivät myöskään sijoitu kannepatentin edellyttämällä tavalla lastitilan keskipisteeseen tai sen viereen, vaan ne on sijoitettu aluksen keskilinjalle lastitilojen väliseen huoltotunneliin.

Yhdenkään lastitilan pohja ei suippene kohti lastitilan keskipistettä vaan kohti pistettä, jonka yläpuolella purkamispumpun sisääntulo on. Vastaavasti jauhemainen lasti ei valu kohti lastitilan keskipistettä, vaan kohti pistettä, jonka yläpuolella purkamispumpun sisääntulo on.

Lisäksi M/V Nordanvikissa purkamispumppujen sisääntulon alareuna on selvästi lastitilan pohjan yläpuolella, eikä siten kannepatentin edellyttämällä tavalla korkeudella, joka vastaa lastitilan pohjaa. Kyseessä on nimenomaan purkamispumpun sisääntulo, eikä hakijoiden esittämä pumppupesän sisääntulo.

Kannepatentin mukaan keksinnön tarkoituksena on ollut saavuttaa kaksivaiheinen järjestelmä ja menetelmä, jossa vältettäisiin lastin siirtäminen energiaa vaativalla tavalla sen jälkeen, kun se on fluidisoitu ja valunut kohti keräyspistettä. M/V Nordanvikilla käytetään purkamiseen kolmivaiheista järjestelmää, jossa energiaa käytetään lastin siirtämiseen lastitilojen matalimmista kohdista purkamispumppuihin.

M/V Nordanvikin lastinpurkujärjestelmän tai sillä käytettävän menetelmän ei ole katsottava loukkaavan kannepatenttia myöskään ekvivalenssitulkinnan perusteella. Siinä käytetty tekninen ratkaisu ei ratkaise riitapatentissa kuvattua ongelmaa, se ei ole funktionaalisesti samanarvoinen, eikä se ole alan ammattimiehelle ilmeinen vaihtoehto.

Lisäksi patenttioikeuden on katsottava sammuneen M/V Nordanvikilla olevan lastinpurkujärjestelmän osalta, sillä lastinpurkujärjestelmän sisältänyt M/V Nordanvik on saatettu vaihdantaan Euroopan talousalueella patentinhaltijan suostumuksin.

PPS:n, SMT:n tai Eurekan ei voida myöskään katsoa loukkaavan kannepatenttia. PPS, SMT ja Eureka eivät operoi M/V Nordanvikia sen paremmin yksin kuin yhdessäkään, eivätkä ne ole toimittaneet alusta Finnsementille käytettäväksi Suomessa. M/V Nordanvikia operoi Eurovik, joka on tarjonnut sen käytettäväksi Suomessa.

SMT toimii aluksen "technical manager" -roolissa ja tuottaa Eurovikille huolto- ja rekrytointipalveluja sekä ylläpitää alukselta edellytettäviä luokituksia ja hyväksyntöjä Eurovikin lukuun. Eureka toimii "commercial manager" -roolissa ja tuottaa alukselle taloushallintopalveluita sekä ylläpitää aluksen vakuutusturvaa Eurovikin lukuun. PPS on rahdannut aluksen Eurovikille bareboat charter -sopimuksella, joka vastaa käsitteellisesti aluksen vuokraamista ilman miehistöä. Mitkään edellä kuvatuista toimista eivät kuulu patentin tuottaman yksinoikeuden piiriin.

Edellä esitetty huomioon ottaen myöskään niin sanotun vaaraedellytyksen ei ole katsottava täyttyvän.

Myöskään niin sanotun haittavertailun ei ole katsottava puoltavan turvaamistoimen myöntämistä.

Turvaamistoimen myöntäminen voisi estää koko M/V Nordanvikin käytön, ei ainoastaan sen lastinpurkujärjestelmän käyttöä.

Turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä KGJS:lle mahdollisesti aiheutuva vahinko olisi puolestaan vähäinen, koska M/V Nordanvik on yksi ainoa, kapasiteetiltaan rajoitettu alus, jonka liikennöinnin vaikutus maailman suurinta sementinkuljetuslaivastoa operoivan KGJ Cementin toimintaan on mitättömän pieni.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Asiakirjojen määrääminen salassa pidettäviksi

Finnsementti Oy on pyytänyt, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 15 vuodeksi sen vastauksen päivämäärästä 12.7.2016 lukien eli 12.7.2031 asti sen vastauksen 12.7.2016 sivuilta 3, 7–9, 18–20 ja 23 salassa pidettäviksi merkityt kohdat sekä sen vastauksen 12.7.2016 liitteinä olleet kirjalliset todisteet 2 (Finnsementti Oy:n ja Eurovik Shipping AB:n välinen aikarahtaussopimus), 3 (Queen’s Counsel Nigel Cooperin asiantuntijalausunto) ja 10 (laskelma Finnsementti Oy:n kärsimistä vahingoista).

Parainen Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd sekä Eureka Shipping Ltd ovat puolestaan yhteisesti pyytäneet, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 15 vuodeksi niiden vastauksen päivämäärästä 3.10.2016 lukien eli 3.10.2031 asti niiden vastauksen 3.10.2016 sivuilta 28–29 ja 31 salassa pidettäväksi merkityt kohdat sekä niiden vastauksen 3.10.2016 liitteinä olleet kirjalliset todisteet 11 (Finnsementti Oy:n ja Eurovik Shipping AB:n välinen aikarahtaussopimus) ja 17 (laskelma Finnsementti Oy:n kärsimistä vahingoista).

Markkinaoikeus katsoo, että edellä yksilöidyt oikeudenkäyntikirjelmien kohdat sekä edellä mainitut sanottujen kirjelmien yhteydessä markkinaoikeudelle toimitetut asiakirjat sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta. Tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Ottaen huomioon, että Parainen Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd sekä Eureka Shipping Ltd:n salassa pidettäväksi vaatimat tiedot ja asiakirjat liittyvät Finnsementti Oy:n salassa pidettäväksi liittyviin tietoihin ja asiakirjoihin, asiassa ei kuitenkaan perusteita määrätä niitä pidettäväksi salassa pidemmäksi ajaksi kuin Finnsementti Oy:n itse toimittamia vastaavia tietoja ja asiakirjoja.

Käsittelyratkaisu

Finnsementti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta. Parainen Pearl Shipping Ltd, SMT Shipping Cyprus Ltd ja Eureka Shipping Ltd ovat puolestaan yhteisesti vaatineet, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta KGJ Cement A/S:n osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa hakijoina olevista yhtiöistä Kristian Gerhard Jebsen Skipsrederi AS on asiassa esitetyn mukaan kannepatentin haltija. Finnsementti Oy:n vastauksessa ei ole lisäksi muutoinkaan katsottava esitetyn perusteita sille, minkä vuoksi patentinhaltijan ei olisi katsottava omaavan asiavaltuutta patentinloukkaukseen perustetun turvaamistoimihakemuksen tekemiseen.

Hakemuksen tutkimatta jättämistä KGJ Cement AS:n osalta vastapuolet ovat perustelleet sillä, että KGJ Cement AS:ia ei ole merkitty kannepatentin osalta lisenssinsaajaksi patenttirekisteriin.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 19 §:n 1 momentin mukaan, jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen muun ohella patentin tuottaman yksinoikeuden loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto patentinhaltijalle.

Markkinaoikeus katsoo edellä mainitun säännöksen heijastavan sitä, että patentinhaltijan ohella myös patenttia koskevan käyttöluvan saajalla on katsottava olevan asiavaltuus patentinloukkausta koskevan kanteen nostamiseen. Verrattaessa kyseisen säännöksen sanamuotoa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 19 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen säännöksen sanamuotoon markkinaoikeus edelleen katsoo, ettei edellä mainitun käyttöluvan saajan loukkauskanteen nostamista koskevan asiavaltuuden edellytyksenä ole pidettävä sitä, että käyttöluvasta tulisi olla tehtynä merkintä patenttirekisteriin.

Hakijoiden esittämän mukaan myös KGJ Cement AS:lla on asiassa asiavaltuus, sillä yhtiö on Kristian Gerhard Jebsen Skipsrederi AS:n kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö, joka käyttää kannepatentilla suojattua keksintöä omassa liiketoiminnassaan kuljettaessaan sementtiä laivoillaan.

Markkinaoikeus toteaa, että viimeksi mainitun seikan valossa on pääteltävissä KGJ Cement AS:n saaneen Kristian Gerhard Jebsen Skipsrederi AS:lta ainakin jonkin sisältöisen käyttöluvan kannepatenttiin.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kummallakin hakijana olevalla yhtiöllä on asiavaltuus käsillä olevan turvaamistoimihakemuksen tekemiseen. Vastapuolten tutkimatta jättämistä koskevat vaatimukset on näin ollen hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Asian arviointi

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.

Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaavatko vastapuolet eurooppapatenttia numero FI/EP 2 032 426. Tämä kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijoiden on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että niillä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Kristian Gerhard Jebsen Skipsrederi AS:lla on eurooppapatentti numero FI/EP 2 032 426 "Järjestelmä ja menetelmä irtotavaran purkamiseksi laivasta". Kyseinen eurooppapatentti on saatettu voimaan Suomessa ja se on edelleen voimassa Suomessa. Edellä mainitun vastapuolten oikeudenloukkauksen todennäköisyyden lähtökohdaksi on otettava mainittuun kannepatenttiin perustuvien oikeuksien voimassaolo.

Hakijat ovat liittäneet hakemuksen liitteeksi M/V Nordanvikin kaaviokuvan ajalta, jolloin alus oli vielä hakijoiden omistuksessa, ja ovat pyrkineet kyseisellä kaaviokuvalla osoittamaan, että aluksessa oleva lastinpurkujärjestelmä loukkaa kannepatenttia.

Vastapuolet ovat kiistäneet patentinloukkauksen muun ohella ensinnäkin sen perusteella, ettei M/V Nordanvikilla olevan lastinpurkujärjestelmän ole katsottava kuuluvan kannepatentin suojapiiriin. Vastapuolet ovat tältä osin viitanneet ensinnäkin siihen, etteivät M/V Nordanvikin lastitilat ja niissä käytetyt purkamispumput toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä: "…lasti valuu mainittua lastitilan keskipistettä kohti, joka järjestelmä käsittää edelleen lastitilan keskipisteeseen tai sen viereen vähintään osittain lastitilan pohjan alle järjestetyn pneumaattisen purkamispumpun…".

Lisäksi vastapuolet ovat viitanneet siihen, että M/V Nordanvikilla purkamispumpun sisääntulo on vastapuolten markkinaoikeudelle esittämistä valokuvista todettavalla tavalla kokonaisuudessaan korkeammalla kuin lastitilan pohja. Tämän perusteella vastapuolet ovat kiistäneet, että M/V Nordanvikilla oleva järjestelmä toteuttaisi myöskään itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvää piirrettä: "…pumpun sivuseinämä käsittää vähintään yhden jauhemaisen lastin sisääntulon, jossa sisääntulo on korkeudella, joka vastaa lastitilan pohjaa…".

Hakijat ovat viimeksi mainittuun liittyen puolestaan esittäneet, että kyseisissä valokuvissa näkyvä aukko ei ole kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu purkamispumpun sisääntulo, vaan kannepatentin epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 2 tarkoitetun pumppupesän sisääntulo, ja että valokuvissa ei näy lainkaan purkamispumpun sisääntuloa.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin loukkaukseen perustetussa turvaamistoimiasiassa hakijalla on näyttötaakka patentinloukkauksen käsillä olemisen saattamisesta todennäköiseksi. Hakijat ovat markkinaoikeudelle esittämänsä M/V Nordanvikin kaaviokuvan avulla pyrkineet osoittamaan, että aluksessa oleva lastinpurkujärjestelmä loukkaisi kannepatenttia. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, kyseinen kaaviokuva on siinä määrin yleispiirteinen, että sen perusteella ei ole mahdollista tehdä varmuudella päätelmiä purkamispumpun sisääntulon ja lastitilan korkeuden välisestä suhteesta.

Vastapuolet ovat puolestaan markkinaoikeudelle esittämillään valokuvilla pyrkineet osoittamaan kiistämisensä tueksi vetoamansa seikan siitä, että M/V Nordanvikilla purkamispumpun sisääntulo on kokonaisuudessaan korkeammalla kuin lastitilan pohja eikä M/V Nordanvikilla oleva järjestelmä näin ollen toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä.

Markkinaoikeus toteaa, että vastapuolten toimittamissa valokuvissa pumpun sivuseinämässä oleva aukko on kokonaisuudessaan selkeästi lastitilan pohjan yläpuolella. Hakijat ovat kiistäneet kyseisen vastapuolten kiistämisensä tueksi vetoaman seikan oikeellisuuden. Hakijat eivät ole kuitenkaan edes pyrkineet osoittamaan, millä muulla tavalla itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mainittu purkamispumpun sisääntulo olisi M/V Nordanvikilla järjestetty.

Jo yksinomaan edellä selostetun johdosta markkinaoikeus katsoo, ettei summaarisen turvaamistoimiasian käsittelyn yhteydessä ole mahdollista todeta olevan todennäköisempää, että M/V Nordanvikilla oleva lastinpurkujärjestelmä loukkaisi kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen paremmin patenttivaatimuksen kirjaimellisen tulkinnan kuin niin sanotun ekvivalenssitulkinnan perusteella kuin, ettei loukkausta tapahtuisi.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 9 osalta hakijat ovat esittäneet ainoastaan, että kyseinen patenttivaatimus kuvaa menetelmää lastin purkamiseksi itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kuvatun järjestelmän avulla. Vastapuolet ovat kiistäneet patentinloukkauksen muun muassa esittämällä, että M/V Nordanvikilla lastinpurkamisessa käytettävä menetelmä on kolmivaiheinen menetelmä, eikä kaksivaiheinen, kuten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 9 on kuvattu. Hakijat eivät ole esittäneet mitään näyttöä patentinloukkauksesta tältä osin. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että asiassa ei ole perusteita katsoa olevan todennäköisempää, että M/V Nordanvikilla oleva lastinpurkujärjestelmä ja sen käyttäminen loukkaisi myöskään kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 9 sen paremmin patenttivaatimuksen kirjaimellisen tulkinnan kuin niin sanotun ekvivalenssitulkinnan perusteella kuin, että näin ei olisi.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että vastapuolten kiistämisen johdosta kannepatentin loukkaaminen on tullut sillä tavoin epävarmaksi, etteivät hakijat ole saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että niillä on vastapuolia vastaan kannepatenttiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimen myöntämiselle ei näin ollen ole olemassa. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista vastapuolten kiistämisensä tueksi vetoamista seikoista. Hakijoiden vaatimus turvaamistoimen myöntämisestä on näin ollen hylättävä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää Finnsementti Oy:n sekä Parainen Pearl Shipping Ltd:n, SMT Shipping Cyprus Ltd:n ja Eureka Shipping Ltd:n esittämät tutkimatta jättämistä koskevat vaatimukset.

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 15 vuotta Finnsementti Oy:n vastauksen päivämäärästä 12.7.2016 lukien eli 12.7.2031 asti:
- Finnsementti Oy:n 12.7.2016 päivätyn vastauksen sivuilta 3, 7–9, 18– 20 ja 23 salassa pidettäviksi merkityt kohdat;
- Finnsementti Oy:n vastauksen 12.7.2016 liitteinä olleet kirjalliset todisteet 2 (Finnsementti Oy:n ja Eurovik Shipping AB:n välinen aikarahtaussopimus), 3 (Queen’s Counsel Nigel Cooperin asiantuntijalausunto) ja 10 (laskelma Finnsementti Oy:n kärsimistä vahingoista);
- Parainen Pearl Shipping Ltd:n, SMT Shipping Cyprus Ltd:n sekä Eureka Shipping Ltd:n 3.10.2016 päivätyn yhteisen vastauksen sivuilta 28–29 ja 31 salassa pidettäväksi merkityt kohdat;
- Parainen Pearl Shipping Ltd:n, SMT Shipping Cyprus Ltd:n sekä Eureka Shipping Ltd:n yhteisen vastauksen 3.10.2016 liitteinä olleet kirjalliset todisteet 11 (Finnsementti Oy:n ja Eurovik Shipping AB:n välinen aikarahtaussopimus) ja 17 (laskelma Finnsementti Oy:n kärsimistä vahingoista).

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 17.1.2017.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Reima Jussila

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.