MAO:205/16

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.4.2014 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Picote Oy Ltd on 2.4.2012 hakenut hyödyllisyysmallia keksinnölle nimeltä "Kevyt voimansiirtolaite". Hakemus on tehty muuntamalla 24.2.2010 tehdystä suomalaisesta patenttihakemuksesta.

Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 11.6.2012 Picote Oy Ltd:lle edellä mainitun hakemuksen tarkoittaman hyödyllisyysmallin numerolla 9683.

Kaarinan TR-Työstö Oy on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle vaatimuksen hyödyllisyysmallin numero 9683 rekisteröinnin julistamiseksi mitättömäksi kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 1.4.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainitun hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen ja pysyttänyt hyödyllisyysmallin numero 9683 rekisteröinnin voimassa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kaarinan TR-Työstö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 1.4.2014 ja julistaa hyödyllisyysmallin numero 9683 rekisteröinnin mitättömäksi kokonaan. Lisäksi Kaarinan TR-Työstö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Picote Oy Ltd:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 18.083,79 eurolla.

Perusteet

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 koskee menetelmää, jolle ei hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (jäljempänä hyödyllisyysmallilaki) 1 §:n mukaan voi saada hyödyllisyysmallioikeutta.

Joka tapauksessa kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 ei ole ilmaistu hyödyllisyysmallilaissa edelletyllä tavalla täsmällisesti, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata. Itsenäinen suojavaatimus 1 ei sisällä myöskään hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen (jäljempänä hyödyllisyysmalliasetus) edellyttämällä tavalla keksinnön käyttötarkoitusta.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selitykseen sisältyvästä kuviosta 1 ei myöskään käy hyödyllisyysmalliasetuksessa edellytetyllä tavalla selvästi ilmi, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata.

Joka tapauksessa kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää eikä eroa selvästi siitä.

Picote Oy Ltd:n vastaus

Vaatimukset

Picote Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Picote Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kaarinan TR-Työstö Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.228 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäiseen suojavaatimukseen 1 sisältyvä kelan asentoa koskeva määrite tarkoittaa laitteen rakenteellista ominaisuutta. Mainittu itsenäinen suojavaatimus 1 ei siten kohdistu menetelmään.

Kelan akselin ei tarvitse olla tasan 90 asteen kulmassa alustaan nähden toimiakseen. Sanottuun nähden kelan asentoa koskevaa määritettä on pidettävä myös riittävän täsmällisenä.

Myös valituksessa esitettyjä viittauksia keksinnön käyttötarkoituksen puuttumisesta sekä puutteita kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selitykseen sisältyvän kuvion 1 osalta on pidettävä aiheettomina. Kyseiset seikat eivät kuulu myöskään hyödyllisyysmallilain 19 §:ssä säädettyihin hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskeviin perusteisiin.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin suojavaatimusten mukainen laite on uusi tunnettuun tekniikkaan verrattuna ja eroaa selvästi siitä.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyttä arvioitaessa on huomattava, että hyödyllisyysmallilta ei edellytetä yhtä suurta keksinnöllisyyttä kuin patentilta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka johdosta valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä olisi aihetta muuttaa.

Kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 tarkoittamaa keksintöä ei ole pidettävä menetelmänä.

Kysymyksessä olevassa itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 on lisäksi katsottava ilmaistun täsmällisesti se, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata.

Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 on katsottava esitetyn asianmukaisesti myös keksinnön käyttötarkoitus, kuten hyödyllisyysmallin selitykseen sisältyvässä kuviossa 1 tekniikan tason mukainen laite.

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden nojalla olisi katsottavissa, ettei kysymyksessä oleva hyödyllisyysmalli täyttäisi hyödyllisyysmallilaissa säädettyjä hyödyllisyysmallin rekisteröinnin edellytyksiä. Kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohde on uusi ja eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Kaarinan TR-Työstö Oy:n lausuma

Valittajan liitteenä 14 esittämän julkaisun (US-patenttihakemus 2005/0193509) perusteella tunnetaan kaikki kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaiset keksinnön tunnusmerkit. Valittajan liitteinä 15, 16 ja 17 esittämissä julkaisuissa (GB-patenttijulkaisu numero 2122712, US-patenttijulkaisu numero 3162878 ja US-patenttijulkaisu numero 3007186) on lisäksi kuvattu laitteita, joissa kelan akseli on pystyasennossa.

Muut kirjelmät

Kaarinan TR-Työstö Oy on 23.11.2014, 22.12.2014, 27.1.2015, 8.8.2015 ja 6.10.2015 päivätyissä lausumissaan markkinaoikeudelle esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä, sillä selityksessä ei ole esitetty, miten työkalu on kiinnitetty vaijeriin.

Alan ammattimies päätyisi kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaiseen ratkaisuun yhdistämällä valittajan liitteenä 14 esittämän julkaisun (US-patenttihakemus 2005/0193509) ja valittajan liitteenä 3 esittämän julkaisun (patentti numero FI 115121) tiedot.

Valittajan liitteenä 34 esittämästä julkaisusta (CH-patenttijulkaisu numero 693588) tunnetaan muun ohessa kelaan kiinnitettävä ja sen mukana pyörivä käyttölaite ja pyörimättömän suojaputken sisällä oleva voimansiirtäjä, esimerkiksi vaijeri.

Alan ammattimies päätyisi kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaiseen ratkaisuun tutustuttuaan valittajan liitteinä 3, 14, 18 ja 34 esittämiin julkaisuihin.

Picote Oy Ltd on 20.10.2014, 16.12.2014 ja 16.9.2015 päivätyissä lausumissaan markkinaoikeudelle esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valittajan liitteenä 14 esittämässä julkaisussa (US-patenttihakemus 2005/0193509) kuvataan kaksi erilaista suoritusmuotoa, joista kummastakaan ei ilmene yhtään kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 tunnusmerkkiä.

Valittajan liitteenä 3 esittämän julkaisun (patentti numero FI 115121) mukaisessa laitteessa moottori on kiinni laitteen rungossa, minkä lisäksi mainitussa patentissa opetetaan, että moottoria ei tule kiinnittää kelaan pyörimään kelan mukana. Lisäksi kyseisessä patentissa kelan pyörimisakseli on yhdensuuntainen sen tason kanssa, jolla laite on käyttöasennossaan.

Valittajan liitteenä 34 esittämässä julkaisussa (CH-patenttijulkaisu numero 693588) kuvattu laite eroaa kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaisesta laitteesta sekä käyttötarkoituksen, rakenteen, materiaalien että mitoituksen osalta. Mainitussa valittajan liitteenä 34 esittämän julkaisun mukaisessa laitteessa kelan akseli ei ole oleellisesti pystysuorassa alustaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on todennut 2.10.2015 päivätyssä lausunnossaan markkinaoikeudelle, että kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen voimansiirtolaite eroaa valittajan liitteenä 34 esittämässä julkaisussa (CH-patenttijulkaisu numero 693588) kuvatusta laitteesta siinä, että kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaan kelan pyörimisakseli on järjestetty oleellisesti pystysuoraan alustaan nähden. Kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen laite ei ole esitetyn tekniikan perusteella alan ammattimiehelle aivan ilmeinen, joten se eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallilain 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään. Pykälän 4 momentin 3 kohdan mukaan hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada menetelmiin.

Hyödyllisyysmallilain 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla

Hyödyllisyysmallilain säätämiseen johtaneiden lainvalmistelutöiden (HE 232/1990 vp) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaan hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 19 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä mainitun lain 1 §:n 2–4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia; tai jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on mainitun lain 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.

2 Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö muodostuu itsenäisestä suojavaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä suojavaatimuksista 2–5.

Edellä mainittu hyödyllisyysmallin mukainen keksintö koskee voimansiirtolaitetta, joka on määritelty itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 seuraavasti:

"1. Voimansiirtolaite, joka käsittää,
– vaijerin (110) sekä vaijeria ainakin osittain ympäröivän suojaputken (112),
– pyöritettäväksi järjestetyn kelan (138), jolla on ulkokehä (132) ja sisäkehä (133), joiden sisäkehän ja ulkokehän väliseen tilaan vaijeri suojaputkineen on kelattavissa,
– ohjaimen (120) vaijerin syöttämiseksi kelalle ja/tai purkamiseksi kelalta, ja
– vaijerin alkupään (111) yhteydessä olevan vääntimen (140) vaijerin pyörittämiseksi,
joka voimansiirtolaite on tunnettu siitä, että mainitun kelan (138) pyörimisakseli on järjestetty oleellisesti pystysuoraan siihen alustaan nähden, jolle laite on asetettu laitteen ollessa käyttöasennossa."

3 Väite kysymyksessä olevan keksinnön pitämisestä menetelmäkeksintönä

Kuten edellä on selostettu, hyödyllisyysmallilain 1 §:n 4 momentin 3 kohdan mukaan hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada menetelmiin.

Valittaja on esittänyt, että itsenäiseen suojavaatimukseen 1 sisältyvän, kelan asentoa koskevan määritteen johdosta kysymyksessä olevan keksinnön on katsottava kohdistuvan menetelmään.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä oleva keksintö on määritelty itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 laitteen rakenteellisia yksityiskohtia kuvaavin määrittein, joihin kuuluu myös valittajan viittaama kelan akselin asentoa koskeva määrite. Itsenäinen suojavaatimus 1 ei sisällä mitään toimenpiteitä tai menetelmävaiheita sisältäviä määritteitä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että itsenäinen suojavaatimus 1 ei kohdistu menetelmään.

4 Tunnettu tekniikka

Valittaja on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä viitannut seuraaviin viitejulkaisuihin (alla mainittujen viitejulkaisujen seuraavassa noudatettava numerointi markkinaoikeuden):
D1: FI-patentti numero 115121 (valittajan liitteenä 3 esittämä julkaisu)
D2: US-patenttihakemus 2005/0193509 (valittajan sekä liitteenä 14 että liitteenä 33 esittämä julkaisu)
D3: GB-patenttijulkaisu numero 2122712 (valittajan liitteenä 15 esittämä julkaisu)
D4: US-patenttijulkaisu numero 3162878 (valittajan liitteenä 16 esittämä julkaisu)
D5: US-patenttijulkaisu numero 3007186 (valittajan liitteenä 17 esittämä julkaisu)
D6: Operation Manual, Sactools Cleaning unit, Sacpro AB, Production year 2010 (valittajan liitteenä 12 esittämä julkaisu)
D7: Laskukopio 8.9.2008, Dakki Oy / Sacpro AB (valittajan liitteenä 13 esittämä julkaisu)
D8: CH-patenttijulkaisu numero 693588 (valittajan liitteenä 34 esittämä julkaisu)
D9: FI-patentti numero 112178 (valittajan liitteenä 18 esittämä julkaisu).

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D6 ei ilmene, että kyseinen ohjekirja olisi tullut julkiseksi ennen 24.2.2010 tapahtunutta suomalaisen patenttihakemuksen, josta kysymyksessä oleva hyödyllisyysmallihakemus on muunnettu, tekemispäivää. Edellä mainittu viitejulkaisu D7 koskee 8.9.2008 päivättyä laskua, jonka kohteena on muun ohella mainittu "Rensmaskin kompl. exkl. axel TYP 150". Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että mainittu lasku olisi koskenut edellä mainitun viitejulkaisun D6 mukaista laitetta ja että myöskään sanotun perusteella mainitun laitteen olisi katsottava tulleen julkiseksi ennen edellä mainittua ajankohtaa 24.2.2010.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus jättää mainitut viitejulkaisut D6 ja D7 huomiotta seuraavassa uutuus- ja keksinnöllisarvioinnissa.

Edellä mainitun viitejulkaisun D1 kuvaamaan voimansiirtolaitteeseen kuuluu metallinen käyttöakseli ja sitä ympäröivä muovinen tai vastaava suojakuori, pyöriväksi järjestetty kela ja ohjain käyttöakselin syöttämiseksi kelalle ja purkamiseksi kelalta. Kelalla on lisäksi ulkokehä ja sisäkehä, joiden väliseen tilaan käyttöakseli suojakuorineen on kelattavissa.

Edellä mainittu viitejulkaisu D8 esittää putkien sisäpuoliseen puhdistamiseen tarkoitetun laitteen ja siihen kuuluvan voimansiirtolaitteen. Mainittuun laitteeseen kuuluu taipuisa akseli (21) ja akselia ympäröivä taipuisa suojaputki (22, 28), pyöritettäväksi järjestetty kela (10), ohjain (6, 7, 8) taipuisan akselin ja suojaputken syöttämiseksi kelalle ja purkamiseksi siltä sekä taipuisan akselin alkupään yhteydessä oleva väännin (29) akselin pyörittämiseksi. Lisäksi mainitulla kelalla (10) on ulkokehä (4) ja sisäkehä (13), joiden väliin akseli suojaputkineen on kelattavissa.

Edellä mainittu viitejulkaisu D2 kuvaa putkien puhdistukseen tarkoitettua laitetta, jossa on käyttöakseli (40), jota ympäröi osittain myös ohjaimena toimiva suojaputki (36). Mainitun julkaisun kuvioissa 8–12 esitetyn suoritusmuodon mukaiseen laitteeseen kuuluu myös pyöritettävissä oleva kela (136) ja väännin (akkukäyttöinen moottori M), joka on kytketty suoraan käyttöakselin alkupäähän. Lisäksi mainitun julkaisun mukainen laite on tarkoitettu olemaan käyttöasennossa jalkojen (186) varassa myös siten, että kelan pyörimisakseli on pystysuorassa.

5 Uutuus ja keksinnöllisyys

5.1 Itsenäinen suojavaatimus 1

Markkinaoikeus toteaa, ettei yhdestäkään edellä mainitusta valittajan markkinaoikeudessa viittaamasta viitejulkaisusta ilmene kaikkia kysymyksessä olevassa itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 esitettyjä keksinnön piirteitä. Sanottu huomioon ottaen itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista laitetta on pidettävä uutena siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi asiassa esitettyjen viitejulkaisujen perusteella.

Picote Oy Ltd on esittänyt, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetyn laitteen väännin ei ole kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisesti vaijerin (käyttöakseli) alkupään yhteydessä. Edelleen Picote Oy Ltd on esittänyt, että mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetyn laitteen väännin ei ole kiinnitettynä kelaan siten, että se pyörii kelan mukana.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 ei sisällä sellaista piirrettä, jonka mukaan vääntimen tulisi olla kiinnitettynä kelaan ja pyöriä sen mukana. Mainittu itsenäinen suojavaatimus 1 sisältää tältä osin vain määritteen, jonka mukaan kysymyksessä oleva voimansiirtolaite käsittää "vaijerin alkupään (111) yhteydessä olevan vääntimen (140) vaijerin pyörittämiseksi".

Edellä mainitun viitejulkaisun D1 tekniikan tasoa koskevassa selityksen osassa on todettu, että eräs vaihtoehto pyöritysvoiman tuottamiseksi käyttöakselille on kelassa kiinni oleva ja kelan mukana pyörivä pyörityselin, esimerkiksi sähkömoottori. Mainitussa viitejulkaisussa D1 on edellä mainittua ratkaisua pidetty hankalana ja päädytty sellaiseen ratkaisuun, jossa pyörityselin (sähkömoottori) on kiinnitetty laitteen runkoon, jolloin pyöritysvoima käyttöakselille välitetään käyttöhihnalla hihnapyörälle, joka on kiinnitetty käyttöakseliin. Markkinaoikeus toteaa, että viimeksi mainitussakin ratkaisussa vääntimen, joka muodostuu moottorista ja hihnavälityksestä, on katsottava olevan kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisesti vaijerin (käyttöakselin) alkupään yhteydessä. Edellä mainitun viitejulkaisun D1 perusteella kelassa kiinni olevaa ja sen mukana pyörivää pyörityselintä on lisäksi pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksen mukaan voimansiirto tapahtuu voimansiirtovälineen (110) avulla, jota selityksessä esitetyn mukaan kutsutaan vaijeriksi. Selityksessä esitetyn mukaan vaijerin sijasta voidaan käyttää myös muuta taipuisaa, mutta vääntöjäykkää välinettä. Kysymyksessä olevassa itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 käytetyn termin "vaijeri" on näin ollen katsottavan kattavan myös muut alan ammattimiehen tuntemat ja tarkoitukseen sopivat käyttöakselit.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laite eroaa edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisesta laitteesta ainoastaan kelan pyörimisakselin asennon osalta.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksessä on esitetty, että tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa ongelmana on tarvittavien laitteiden suuri koko, hankala siirrettävyys ja vaikeakäyttöisyys. Mainitusta selityksestä sen paremmin kuin muustakaan asiassa esitetystä ei kuitenkaan ilmene, että kelan akselin asento liittyisi edellä mainittujen ongelmien ratkaisuun ja että nimenomaisesti pystysuorassa olevalla akselilla olisi merkitystä verrattuna edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnettuun laitteeseen ja sen vaakasuorassa olevaan kelan akseliin nähden. Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksestä ei myöskään ilmene, että kelan akselin asennolla olisi jotain yhteisvaikutusta hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 muiden piirteiden kanssa.

Kysymyksessä oleva itsenäinen suojavaatimus 1 määrittelee kelan akselin asennon nimenomaisesti laitteen ollessa käyttöasennossa. Edellä mainittu viitejulkaisu D1 ei erityisesti mainitse laitteen käyttöasentoa. Mainittuun viitejulkaisuun D1 kuuluvan selityksen kuvioissa 1 ja 2 laite on esitetty siten, että kelan akseli on vaakasuorassa. Selityksestä ei kuitenkaan ilmene mitään sellaista, minkä perusteella laitetta ei voitaisi käyttää myös muissa asennoissa, esimerkiksi matalassa tilassa siten, että kelan akseli on pystysuorassa.

Lisäksi edellä mainittuun viitejulkaisuun D2 viitaten markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimiehen yleistietoon on katsottava kuuluvan se, että putkien sisäpintojen työstämiseen tarkoitetun vaijerin kelaa voidaan käyttää vaihtoehtoisissa asennoissa siten, että mainitun kelan akseli on joko vaakasuorassa tai pystysuorassa asennossa alustaan nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen kelan pyörimisakselin asento on alan ammattimiehelle aivan ilmeinen vaihtoehto, johon ei liity keksinnöllistä merkitystä. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen voimansiirtolaitteen ei siten ole katsottava eroavan selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ennen kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäiväksi katsottavaa 24.2.2010.

Picote Oy Ltd on lisäksi esittänyt, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen laite eroaisi edellä mainitun viitejulkaisun D8 mukaisesta laitteesta muun ohessa käyttötarkoituksen, rakenteen, materiaalien ja mitoituksen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että myös edellä mainittu viitejulkaisu D8 koskee voimansiirtolaitetta, jota käytetään kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaisen laitteen tavoin erilaisten putkien sisäpuoliseen puhdistamiseen. Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin kohteena olevan voimansiirtolaitteen käyttötarkoitusta ja toimintaperiaatetta on siten pidettävä olennaisesti samana kuin mainitusta viitejulkaisusta D8 tunnetun laitteen. Sillä seikalla, että edellä mainitun viitejulkaisun D8 mukaiseen taipuisaan elimeen kuuluu taipuisan akselin ja taipuisan suojakuoren lisäksi kanavia nesteen syöttämiseksi puhdistettavaan kohteeseen, ei ole katsottava olevan merkitystä mainitun viitejulkaisun D8 merkitykseen estejulkaisuna, kun otetaan huomioon edellä todettu käyttötarkoitusten samanlaisuus sekä se, että viitejulkaisu D8 joka tapauksessa toteuttaa kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäiseen suojavaatimukseen 1 sisältyvän, vaijeria ja suojakuorta koskevan piirteen.

Picote Oy Ltd on esittänyt, että edellä mainitun viitejulkaisun D8 mukainen taipuisa akseli ei olisi vaijeri, vaan kierrejousi. Markkinaoikeus toteaa, että Picote Oy Ltd:n sanottuun liittyen viittaamassa mainitun viitejulkaisun D8 kohdassa (palsta 6, rivit 21–25) on ainoastaan todettu, että kysymyksessä on taipuisa akseli. Muuallakaan sanotussa viitejulkaisussa D8 ei ole määritelty mainittua taipuisaa akselia tarkemmin materiaalin tai rakenteen osalta. Kuten edellä on todettu, kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 käytetyn termin "vaijeri" on katsottava kattavan myös muut alan ammattimiehen tuntemat ja tarkoitukseen sopivat käyttöakselit. Vastaavasti voidaan todeta, että myös edellä mainitun viitejulkaisun D8 mukaisessa laitteessa taipuisan akselin materiaalin ja muiden ominaisuuksien valinta on katsottava kuuluvan alan ammattimiehen perustaitoihin eikä edellyttävän keksinnöllisyyttä.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 ei sisällä mitään materiaaleihin ja laitteen mitoitukseen liittyviä määritteitä. Myöskään kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksessä ei ole esitetty mitään tietoja hyödyllisyysmallin kohteena olevan laitteen mitoista tai sen osien mittasuhteista.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen laitteen on siten katsottava eroavan myös edellä mainitussa viitejulkaisussa D8 kuvatusta laitteesta ainoastaan kelan pyörimisakselin asennon osalta, vastaavalla tavalla kuin edellä käsitellyn viitejulkaisun D1 mukaisesta laitteesta.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen voimansiirtolaitteen on edellä todetuin tavoin katsottava eroavan niin edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisesta laitteesta kuin myös edellä mainitun viitejulkaisun D8 mukaisesta laitteesta ainoastaan kelan akselin asennon osalta. Siihen nähden, mitä edellä on todettu kelan akselin asennon merkityksestä, sekä ottaen lisäksi huomioon edellä todettu edellä mainitusta viitejulkaisusta D2 ilmenevän kuulumisesta alan ammattimiehen yleistietoon markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen laite ei eroa hyödyllisyysmallilaissa tarkoitetulla tavalla selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi niin mainitusta viitejulkaisusta D1 kuin mainitusta viitejulkaisusta D8, tarkasteltuna niitä kumpaakin erikseen viitejulkaisusta D2 ilmenevän alan ammattimiehen yleistiedon valossa, ennen kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäiväksi katsottavaa 24.2.2010.

5.2 Epäitsenäiset suojavaatimukset

Tarkasteltavana oleva suojavaatimusasetelma muodostuu edellä todetulla tavalla itsenäisestä suojavaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä suojavaatimuksista 2–5. Kuten edellä on todettu, itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole rekisteröitävissä hyödyllisyysmallina. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua epäitsenäisten suojavaatimusten hyväksyttävyydestä hyödyllisyysmallina.

6 Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla tarkasteltavana olevan suojavaatimusasetelman mukainen keksintö ei ole rekisteröitävissä hyödyllisyysmallina jo sen johdosta, ettei keksinnön tarkoittaman laitteen ole katsottava eroavan hyödyllisyysmallilaissa tarkoitetulla tavalla selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi tunnetusta tekniikasta. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua valituksessa esitetyistä muista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen kumoamisen tueksi esitetyistä seikoista. Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin numero 9683 rekisteröinnin mitättömäksi julistamista varten.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Picote Oy Ltd saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian laatu huomioon ottaen ei ole pidettävä kohtuuttomana, että asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta myös Kaarinan TR-Työstö Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 1.4.2014 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin numero 9683 rekisteröinnin kokonaan mitättömäksi julistamista varten.

Markkinaoikeus hylkää asiassa esitetyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Jaakko Ritvala, markkinaoikeusinsinööri Erkki Tiala sekä asiantuntijajäsen Pekka Salomaa.

PRH:n päätös

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 7.11.2017 taltionumero 5754.