MAO:930/15

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 3.9.2013 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Foster Wheeler Energia Oy on 21.12.2009 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Menetelmä ja järjestely lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta".

Patentti- ja rekisterihallitus on 30.9.2011 myöntänyt Foster Wheeler Energia Oy:lle patentin numerolla FI 122189.

Metso Power Oy on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 3.9.2013 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 122189 kokonaisuudessaan.

Metso Power Oy:n toiminimi on sittemmin muutettu Valmet Power Oy:ksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Foster Wheeler Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 3.9.2013 sekä pysyttää patentin numero FI 122189 voimassa ensisijaisesti valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltujen patenttivaatimusten (jäljempänä ensisijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa tai toissijaisesti valittajan valituksen ohessa markkinaoikeudelle toimittamien patenttivaatimusten (jäljempänä toissijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa.

Perusteet

Alan ammattimiehelle on pidettävä täysin selvänä, että kysymyksessä olevan keksinnön patenttivaatimuksissa käytetty määrite pohjatuhkan jäähdytysvesikierto ei tarkoita kattilan päävesikiertoa tai edes osaa siitä, vaan kattilan päävesikierto ja pohjatuhkan jäähdytysvesikierto ovat kaksi erillistä asiaa.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu P02 ei esitä pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoa tai talteenotetun lämmön hyödyntämistä palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimella.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa P03 esitetään, että tuhkaa jäähdyttävä väliaine voi olla syötetty erilaisista lähteistä, esimerkiksi se voi olla kattilan syöttövettä taikka tulipesän tai kattilan kiertopiirien suhteen ulkopuolisesta lähteestä syötettyä. Mainitussa viitejulkaisussa P03 ei kuitenkaan esitetä jäähdytysvesikiertoon talteenotetun lämmön hyödyntämistä palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimen kautta. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä esitetty tulkinta, jonka mukaan kysymyksessä olevan keksinnön itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 tarkoittama vesikierto voi olla sama kuin edellä mainitussa viitejulkaisussa P03 esitetty, esimerkiksi kattilan kiertopiiri, on virheellinen.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta P03 ei myöskään ilmene pohjatuhkan jäähdytysvesikierron yhdistämistä mihinkään muihin vesikiertoihin, eikä esimerkiksi valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta P10 tunnetun höyryluvon liittämistä mainitun viitejulkaisun P03 perusteella tunnettuun pohjatuhkan jäähdytykseen voida pitää alan ammattimiehelle ilmeisenä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitut viitejulkaisut P05 ja P06 esittävät palamisilman esilämmitystä savukaasujen avulla siten, että lämmönsiirto on toteutettu vesikiertoisten lämmönvaihtimien avulla. Mainitut viitejulkaisut eivät anna vihjettä lämmön siirtämiseksi muusta lähteestä. Kyseiset viitejulkaisut eivät siten ohjaa alan ammattimiestä muuttamaan edellä mainitun viitejulkaisun P03 ratkaisua kysymyksessä olevan keksinnön suuntaan.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun P04 mukaan tuhkanjäähdyttimen lämpöpinta voi olla tulistin, välitulistin, ekonomaiseri tai keittopinta tai niiden yhdistelmä. Tämä vastaa edellä mainitun viitejulkaisun P03 tekniikkaa, jossa tuhkaa jäähdyttävä putkipaketti voi olla osa kattilan kiertopiirejä. Mainittu viitejulkaisu P04 ei viittaa siihen, että tuhkaa jäähdytetään erityisen tuhkan jäähdytysvesipiirin avulla tai että tuhkanjäähdyttimen lämpöpinta voisi liittyä palamisilman esilämmitykseen.

Valmet Power Oy:n vastaus

Vaatimukset

Valmet Power Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Valmet Power Oy on lisäksi pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Ensisijaisten patenttivaatimusten epäitsenäiseen patenttivaatimukseen 12 väitekäsittelyn yhteydessä tehty muutos, joka koskee viitenumeron 42’ muuttamista numeroksi 42, ei perustu perusasiakirjaan. Tämän vuoksi kyseistä muutosta ei voida hyväksyä.

Ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 11 sisältyy käyttötarkoitusta koskeva määrite "talteenotetun lämmön hyödyntämiseksi palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimella (52, 52’)". Tällaista toiminnallista piirrettä ei sinänsä ole pidettävä tunnetusta tekniikasta erottavana piirteenä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitut viitejulkaisut P01a ja P01b kuvaavat julkista käyttöä, jonka perusteella kysymyksessä olevan patentin mukaisen ratkaisun on katsottava tulleen tunnetuksi Langerbruggen rakennustyömaalla ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Julkisen käytön voi todistaa myös PK.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun P02 on yksinään katsottava paljastavan kysymyksessä olevan patentin mukaisen keksinnön.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun P03 tai P04 yksinään on puolestaan katsottava paljastavan kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukaisen järjestelyn. Edelleen kumman tahansa mainituista viitejulkaisuista on katsottava paljastavan kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen jäähdytysvesikierron.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun P10, P05 tai P06 yksinään on katsottava paljastavan vesikierron käyttämisen palamisilman lämmityksessä. Mikä tahansa näistä julkaisuista olisi ilmeistä yhdistää edellä mainittuun viitejulkaisuun P03 tai P04, jolloin kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ratkaisu on ilmeinen niiden valossa.

Toissijaisiin patenttivaatimuksiin sisältyy määrite "erityinen pohjatuhkan jäähdytysvesikierto" aikaisemmin käytetyn määritteen "pohjatuhkan jäähdytysvesikierto" sijasta. Perusasiakirjoista ei löydy tukea uudelle määritteelle. Mainittu uusi määrite ei ole riittävän täsmällinen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta P02 tunnetaan menetelmä ja järjestely lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta. Kyseisessä viitejulkaisussa P02 ei sinänsä ole nimenomaisesti mainittu jäähdytysvesikiertoa ja lämmönvaihdinta palamisilman lämmityksessä. On kuitenkin selvää, että jäähdytysvedellä on kierto ja että palamisilman lämmityksessä käytetään lämmönvaihdinta lämmön siirtämiseksi jäähdytysvedestä palamisilmaan. Mainitusta viitejulkaisusta P02 tunnetaan siten kaikki kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 11 piirteet. Itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely ei ole näin ollen uusi. Viitejulkaisusta P02 ei ilmene, että talteenotettua lämpöä käytettäisiin palamisilman esilämmityksessä. Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tarkoittama menetelmä on siten uusi, mutta ei eroa olennaisesti viitejulkaisun P02 esittämästä tekniikasta.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 kohteet eroavat valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen P03 ja P04 perusteella tunnetusta tekniikasta siten, että kyseisissä viitejulkaisuissa ei ole esitetty pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoon otetun lämmön käyttämistä palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimella. Mainituista viitejulkaisuista P03 ja P04 tunnetaan kuitenkin pohjatuhkan jäähdytysvesikierron yhdistäminen kattiloiden vesikiertoihin. Toisaalta kattilan vesikiertoihin on yleisen tekniikan tason perusteella tunnettua liittää lämmönvaihdin palamisilman esilämmittämiseksi. Kysymyksessä olevissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 11 tai patentin selityksessä ei ole erityisesti määritelty pohjatuhkan vesikierron suhdetta kattilan vesikiertoihin. Näin ollen mikä tahansa vesikierto, joka osallistuu pohjatuhkan jäähdytykseen, on pohjatuhkan jäähdytysvesikierto. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 kohteet eivät näin ollen eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainituista viitejulkaisuista P05 ja P06 tunnetaan kattilan vesikiertoon talteenotetun lämmön hyödyntäminen palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimella. Polttokattilatekniikkaa tuntevalle alan ammattimiehelle olisi ilmeinen vaihtoehto käyttää edellä mainitun viitejulkaisun P03 mukaista kattilan vesikiertoon kytkettyä pohjatuhkan jäähdytysratkaisua yhdessä viitejulkaisun P05 tai P06 mukaisen kattilan vesikiertoon kytketyn palamisilman esilämmittimen kanssa.

Kysymyksessä olevan patentin toissijaisissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 11 termi "pohjatuhkan jäähdytysvesikierto" on korvattu termillä "erityinen pohjatuhkan jäähdytysvesikierto". Termille on perusteet patentin selityksessä. Termillä "erityinen" ei kuitenkaan ole itsessään vain yhtä spesifistä merkitystä, eikä selityksestäkään käy ilmi, mitä erityisellä pohjatuhkan jäähdytysvesikierrolla tarkoitetaan. Kyseinen termi ei näin ollen määrittele keksintöä riittävällä täsmällisyydellä.

Foster Wheeler Energia Oy:n lausuma

Epäitsenäiseen patenttivaatimukseen 12 tehty muutos on ilmiselvän virheen korjaus. Muutettu muoto ilmenee myös perusasiakirjoista, eikä tehty korjaus muuta kyseisen patenttivaatimuksen suojapiiriä.

Valmet Power Oy ei ole näyttänyt väittämäänsä julkista käyttöä. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun P01b mukaan rakennustyömaalla liikkuneet henkilöt (rakentajat, tavarantoimittajat, siistijät, vierailijat) ovat olleet luvan saaneita. Työmaalla on siten liikkunut vain rajoitettu joukko henkilöitä, joilla ainakin olosuhteiden kautta on syntynyt velvollisuus olla kertomatta eteenpäin havaitsemiaan, luonteeltaan luottamuksellisia tietoja. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun P01a liittyvät piirustukset eivät ole olleet julkisia, mikä on ilmennyt Technical Specification -kappaleen kansilehdillä olevasta tekstistä.

Edellä mainitut viitejulkaisut P01a ja P01b eivät osoita varmuudella, että lämmitysvesiputkisto pohjatuhkaruuveilta ilman esilämmittimille ja vastaava paluuputkisto olisivat olleet valmiina ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Valmet Power Oy ei ole myöskään osoittanut, että muilla kuin luvan saaneilla, työnsä puolesta työmaalla liikkuneilla henkilöillä olisi ollut mahdollisuus tutustua kysymyksessä olevaan keksintöön. Valmet Power Oy ei ole myöskään osoittanut, että kysymyksessä oleva keksintö olisi ollut sillä tavalla esillä, että esimerkiksi vierailija tai tavarantoimittaja olisi voinut ymmärtää keksinnön.

Toissijaisiin itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 11 lisätty termi "erityinen" ilmaisee täsmällisesti piirteen "pohjatuhkan jäähdytysvesikierto" erään ominaisuuden. Erityinen jäähdytysvesikierto tarkoittaa tässä nimenomaan tiettyä tarkoitusta varten olevaa piiriä, joka ei ole esimerkiksi osa kattilan kiertopiiriä. Alan ammattimiehelle on täysin selvää, että esimerkiksi valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun P03 kattilan kiertopiiri ei vastaa käsitettä "erityinen pohjatuhkan jäähdytysvesikierto".

Suullinen käsittely

Asiassa on markkinaoikeudessa järjestetty 26.9.2014 suullinen käsittely, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttivaatimuksessa tulee olla täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai milloin patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

2 Ensisijaiset patenttivaatimukset

2.1 Patenttivaatimukset

Valittaja on ensisijaisesti vaatinut kysymyksessä olevan patentin pysyttämistä voimassa valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltujen patenttivaatimusten (ensisijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa.

Kyseiset ensisijaiset patenttivaatimukset, jotka Foster Wheeler Energia Oy on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle asian väitekäsittelyn yhteydessä, koostuvat itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 11 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–10 ja 12–20. Kyseiset patenttivaatimukset vastaavat kysymyksessä olevaa patenttia koskevaan patenttijulkaisuun numero FI 122189 sisältyviä patenttivaatimuksia lukuun ottamatta epäitsenäistä patenttivaatimusta 12, jossa aikaisempi viitenumero 42’ on muutettu muotoon 42.

Ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö kohdistuu menetelmään lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta. Mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta, joka prosessi käsittää vähintään

- polttoaineen polttamisen lämpöenergian aikaansaamiseksi höyryn tai kuuman veden tuottamiseen kattilajärjestelyssä niin, että savukaasuja ja pohjatuhkaa muodostuu, - kattilajärjestelyn varustamisen ainakin tulipesällä (10), jossa on lämmönsiirtopintoja, joissa on vesiputkia lämpöenergian johtamiseksi korkealämpöisen höyryn tai kuuman veden muodossa käyttöön,
- palamisilman syöttämisen tulipesään (10),
- polttoaineen syöttämisen tulipesään (10),
- pohjatuhkan poistamisen tulipesästä (10),
- lämmön talteenottamisen savukaasuista,
- korkealämpöisen höyryn tai kuuman veden hyödyntämisen,
- höyryn tiivistämisen kondensaatiksi (C),
- kondensaatin (C) kierrättämisen,
- lämmön talteenottamisen tulipesästä (10) poistetusta pohjatuhkasta, joka menetelmä on tunnettu
- lämmön talteenottamisesta pohjatuhkasta pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoon (42, 42’) talteenotetun lämmön hyödyntämiseksi palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimella (52, 52’)."

Ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukainen keksintö kohdistuu puolestaan edellä mainittua menetelmää vastaavaan järjestelyyn (laitteistoon). Mainittu itsenäinen patenttivaatimus 11 kuuluu seuraavasti:

"11. Järjestely lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta, jossa polttoainetta poltetaan lämmön kehittämiseksi höyryn tai kuuman veden tuottamiseksi ja savukaasuja ja pohjatuhkaa muodostetaan kattilajärjestelyssä, joka kattilajärjestely käsittää ainakin tulipesän (10), johon on järjestetty lämmönsiirtopintoja, joissa on vesiputkia lämmön johtamiseksi korkealämpöisen höyryn muodossa käyttöön, elimet (34) palamisilman syöttämiseksi tulipesään, elimet polttoaineen syöttämiseksi tulipesään, elimet (32) pohjatuhkan poistamiseksi tulipesästä, elimet (14, 16, 18) lämmön talteenottamiseksi savukaasuista, elimet korkealämpöisen höyryn tai kuuman veden hyödyntämiseksi, elimet höyryn tiivistämiseksi kondensaatiksi (C), elimet (28) kondensaatin (C) kierrättämiseksi, ja elimet (38) lämmön talteenottamiseksi pohjatuhkasta, tunnettu siitä, että mainitut lämmön talteenottoelimet (38) liittyvät pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoon (42, 42’) talteenotetun lämmön hyödyntämiseksi lämmönvaihtimessa (52, 52’), jolla siirretään lämpöä jäähdytysvesikierrosta (42’) palamisilmaan."

2.2 Patenttivaatimuksiin tehdyt muutokset

Valmet Power Oy on esittänyt, että epäitsenäiseen patenttivaatimukseen 12 väitekäsittelyn yhteydessä Patentti- ja rekisterihallituksessa tehty viitenumeron 42’ muuttaminen numeroksi 42 ei ole perustunut hakemuksen perusasiakirjoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että Foster Wheeler Energia Oy on patenttia hakiessaan 21.12.2009 antanut hakemusasiakirjat vain englannin kielellä. Ensimmäiset suomen kielellä annetut hakemusasiakirjat Foster Wheeler Energia Oy on toimittanut sittemmin vasta 18.4.2011. Viimeksi mainituissa suomen kielellä annetuissa patenttivaatimuksissa on niiden epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 12, joka on vastannut hakemusta tehtäessä englannin kielellä annettujen patenttivaatimusten epäitsenäistä patenttivaatimusta 14, merkitty pohjatuhkan jäähdytysvesikierto viitenumerolla 42’, kun edellä mainituissa alun perin englannin kielellä annetuissa patenttivaatimuksissa vastaava viitenumero on ollut 42.

Edellä selostetun valossa markkinaoikeus katsoo, että mainitussa suomen kielellä annetun epäitsenäiseen patenttivaatimukseen 12 liittyneessä viitenumeron 42’ käyttämisessä on ollut kyse ilmeisestä kirjoitusvirheestä. Suomen kielelläkin annettujen hakemusasiakirjojen valossa on nimittäin katsottava olleen yksiselitteisen selvää, että mainitun viitenumeron on tullut olla 42. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei patenttihakemusta ole mainitulta osin muutettu siten, että se tulisi sisältämään sellaista, mikä ei ilmene perusasiakirjoista.

2.3 Tunnettu tekniikka

Valituksenalaisessa päätöksessä on viitattu seuraaviin väitteentekijän esittämiin julkaisuihin ja dokumentteihin:

P01: Selvitys julkisesta käytöstä Stora Enson Langerbruggen voimalaitoksen rakennusvaiheessa
P01b: Työmaapäällikkö PK:n lausunto edellä mainitusta julkisesta käytöstä
P01c: Rakennuspiirustuksia Langerbruggen voimalaitoksesta,
P01d: Langerbruggen voimalaitoksen työmaapäiväkirjoja viikoilta 46 ja 50 vuodelta 2009,
P01e: Lista edellä mainitulla työmaalla toimineista alihankkijoista,
P01f: Koulutussuunnitelma edellä mainitun voimalaitoksen käyttäjille
P02: Konferenssijulkaisu "RDF Fired CFBF Boiler Technology", International Seminar on Waste-to-Energy, 15.10.2009
P03: US-patentti 7464669
P04: US-patentti 6532905
P05: GB-patentti 629298
P06: US-patentti 2635587
P07: US-patentti 3202134
P08: Babcock Borsing Service, esitesivu (2002)
P09: CN-patentti 2821399 Y
P10: Oppikirja “Höyrykattilatekniikka", Huhtinen, Kettunen, Nurminen, Pakkanen, sivut 180, 181 ja 185.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa P02 on esitetty (s. 81–85, joista s. 82–84 on toimitettu markkinaoikeudelle) kiertoleijupetikattila (s. 81), joka sisältää järjestelyn pohjatuhkan käsittelemiseksi (s. 85). Järjestelyyn kuuluu muun ohella vesijäähdytteiset ruuvikuljettimet ja jäähdytysveden käyttö palamisilman lämmittämiseen.

Edellä mainittu viitejulkaisu P03 esittää leijupetikattilaa (110) ja sen yhteydessä olevaa pohjatuhkan jäähdytyslaitteistoa (100). Jäähdytyslaitteisto sisältää jäähdytysputkiston (250), jonka jäähdytysvesi voidaan syöttää useista eri lähteistä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole mainittu palamisilman esilämmitystä.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta P04 tunnetaan lämmön talteenotto pohjatuhkasta lämmönvaihtimien (56, 74, 80) avulla. Lämmönvaihdin voi olla tulistin, kuumennin, ekonomaiseri tai vastaava. Kyseisessä viitejulkaisussa ei kuitenkaan mainita, että pohjatuhkan lämpöä käytettäisiin palamisilman lämmitykseen.

Edellä mainitut viitejulkaisut P05 ja P06 koskevat palamisilman esilämmitystä savukaasuista vesikiertoon talteenotetun lämmön avulla. Kyseisissä viitejulkaisuissa ei esitetä pohjatuhkan lämmön hyväksikäyttöä.

Edellä mainitut viitejulkaisut P07–P09 kuvaavat savukaasujen lämmön talteenottoa ja käyttöä palamisilman lämmityksessä. Edellä mainittu viitejulkaisu P10 on höyrykattilatekniikkaa käsittelevä oppikirja, josta ilmenee muun ohella palamisilman esilämmitys kattilan vesikierroista saatavan lämmön avulla.

2.4 Julkinen käyttö

Valmet Power Oy on esittänyt, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät olisi uusia siihen nähden, mikä on tullut julkisen käytön kautta tunnetuksi Langerbruggen voimalaitostyömaalla Belgiassa vuonna 2009. Kysymyksessä olevaa patenttia on haettu 21.12.2009, joten asiassa on kyse siitä, onko edellä mainittujen keksintöjen katsottava tulleen julkisiksi ennen kyseistä ajankohtaa.

Kuten edellä on selostettu, keksintöä ei ole pidettävä patenttilain 2 §:n tarkoittamin tavoin uutena, jos se on tullut julkiseksi ennen patentin hakemista joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Edellä mainitun patenttilain 2 §:n 2 momentin säännöksen voidaan katsoa vastaavan eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) 54 artiklaa. Viimeksi mainitun artiklan mukaan keksinnön katsotaan oleva uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon. Edelleen artiklan mukaan tekniikan tasoon kuuluvaksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivää, joko kirjoituksen tai suullisen esityksen välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla

Oikeuskirjallisuudessa (Oesch, Rainer–Pihlajamaa, Heli–Sunila, Sami: Patenttioikeus, 3. uud. p., 2014, s. 70–75) on todettu, että keksinnön julkiseksi tuloon riittää, että ennalta rajoittamattomalla henkilöpiirillä olisi ollut mahdollisuus tutustua keksintöön ennen hakemuksen jättämistä. Siten jo teoreettinen mahdollisuus siihen, että joku olisi voinut saada tietoa keksinnöstä, esimerkiksi, että se olisi voitu löytää internetistä, riittää keksinnön julkiseksi tuloon. Sillä ei ole vaikutusta, onko joku todellakin tutustunut keksintöön. Edelleen oikeuskirjallisuudessa (edellä mainittu teos s. 73) on viitaten Euroopan patenttiviraston oikeuskäytäntöön todettu, että keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä saa tiedon yksikin henkilö, joka kykenee ymmärtämään keksintöä niin, että hän voisi levittää tietoa edelleen, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen. Keksinnön julkiseksi tulo ei edellytä alan ammattimiehen kuuluvan yleisön joukkoon. Usein katsotaan, että jo yksi ainoa myynti tai näyttö julkistaa keksinnön. Sen sijaan keksintö ei ole tullut julkiseksi, mikäli sen ominaispiirteistä ei ole saanut selvää ilman huomattavaa selvitystyötä (without undue burden).

Valmet Power Oy on viitannut kysymyksessä olevan keksinnön julkiseksi tulemisen osalta edellä mainittuihin viitejulkaisuihin P01−P01f, minkä lisäksi markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä on kuultu Valmet Power Oy:n nimeämänä todistajana työmaapäällikkö PK:ta.

Edellä mainittu viitejulkaisu P01 sisältää Valmet Power Oy:n selostuksen Langerbruggen voimalaitostyömaan olosuhteista, piirustuksia rakennetun voimalaitoksen pohjatuhkan jäähdytysvesikierrosta sekä kyseistä voimalaitosta koskevan artikkelin Metso Paper, Inc -nimisen yhtiön asiakaslehdestä. Kyseisen selostuksen mukaan rakennustyömaan työntekijät ovat voineet tutustua rakennukseen ja piirustuksiin ilman salassapitovelvollisuutta. Viitejulkaisussa P01 on lisäksi viitattu Langerbruggen työmaan päiväkirjoihin, joista Valmet Power Oy:n mukaan ilmenee, että vesikierron komponentit ovat olleet valmiita ennen kysymyksessä olevan keksinnön patenttihakemuksen tekemispäivää. Voimalaitoksen järjestelmät on käyty läpi koulutuksissa, jolloin ne ovat tulleet julkisiksi myös operaattoreille.

Edellä mainittu viitejulkaisu P01b on Langerbruggen voimalaitostyömaan työmaapäällikkö PK:n kirjallinen lausunto, jossa hän ilmoittaa, että työmaalla on pidetty päiväkirjaa työn edistymisestä ja että päiväkirjamerkinnöistä ilmenee edellä mainitussa viitejulkaisussa P01 kerrotut valmiusasteet. Näihin liittyvät välivaiheet ovat lausunnon mukaan olleet myös nähtävissä viimeistään mainittuina aikoina. PK:n lausunnon mukaan salassapitosopimuksia ei ole solmittu rakentavien yritysten, rakentavien henkilöiden, tavarantoimittajien, siistijöiden tai muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on ollut asiaa työmaalle. Edelleen lausunnon mukaan rakennepiirustuksia on käyty läpi rakennuttajien kanssa jo projektin alkuvaiheista lähtien, eikä salassapitoa ole tällöinkään vaadittu. Alihankkijat ja työntekijät ovat työnsä puolesta joutuneet tutustumaan yksityiskohtaisesti rakennuspiirustuksiin. Vielä lausunnossa on todettu, että voimalaitoksen osat ovat olleet työmaalla nähtävillä kaikille asianosaisille.

Edellä mainittu viitejulkaisu P01c sisältää rakennuspiirustuksia Langerbruggen voimalaitoksesta sekä edellä mainittu viitejulkaisu P01d puolestaan Langerbruggen voimalaitoksen työmaapäiväkirjoja vuoden 2009 viikoilta 46 ja 50.

Edellä mainittu viitejulkaisu P01e on lista Langerbruggen työmaalla toimineista alihankkijoista ja edellä mainittu viitejulkaisu P01f puolestaan koulutussuunnitelma voimalaitoksen käyttäjille.

Markkinaoikeus viitaten asiassa markkinaoikeudessa todistajana kuullun PK:n kertomukseen toteaa, että Langerbruggen työmaa-alueessa on ollut kysymys alueesta, jolle pääsemiseksi on vaadittu kulkulupa. PK:n kertoman mukaan kulkuluvan ovat saaneet sellaiset henkilöt, joilla on työnsä puolesta ollut asiaa työmaalle. Langerbruggen työmaa-alueessa ei näin ollen ollut kysymys sellaista yleisestä tai julkisesta alueesta, jonne yleisöllä olisi ollut vapaa pääsy.

Sekä edellä mainittuun viitejulkaisuun P01 sisältyneissä piirustuksissa että edellä mainitun viitejulkaisun P01c piirustuksissa on ollut merkintä, jonka mukaan kyseisten asiakirjojen tai niissä esitettyjen tietojen paljastaminen kolmannelle osapuolelle on kielletty ilman Metso Corporationin lupaa. Vastaava kielto on sisältynyt myös edellä mainittuun koulutusohjelmaa koskevaan viitejulkaisuun P01f.

Asiassa markkinaoikeudessa todistajana kuullun PK:n mukaan tavanomaiset salassapitolausekkeet ovat sisältyneet myös kyseisen kattilalaitoksen toimittamista koskeneeseen sopimukseen sekä eri aliurakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että kyseisellä työmaa-alueella työskennelleiden henkilöiden (rakentajan, tilaajan, aliurakoitsijoiden sekä alihankkijoiden henkilökunnan) on tullut pitää kyseisen työskentelyn yhteydessä saamiaan tietoja luottamuksellisina, vaikka erillisiä salassapitosopimuksia ei olisi ollutkaan. Edellä kerrotut kyseiseen työmaa-alueeseen liittyneet olosuhteet huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että mainittu salassapitovelvollisuus on koskenut myös alihankkijana toiminutta Primamet Oy:tä ja sen työntekijöitä, vaikka todistaja PK:n kertoman mukaan Primamet Oy:n kanssa ei ollut solmittukaan kirjallista hankintasopimusta tai erillistä salassapitosopimusta.

Asiassa markkinaoikeudessa todistajana kuultu PK on edelleen kertonut, että Langerbruggen työmaa-alueella on käynyt myös vierailijoita, muun ohella opiskelijaryhmiä, jotka ovat liikkuneet alueella opastettuina. PK:n kertoman mukaan kyseisillä vierailijoilla on ollut mahdollisuus havaita myös kysymyksessä oleva järjestelmä. Siitä, mihin ajankohtaan sanotut vierailut ovat ajoittuneet, ei todistajana kuultu PK osannut kuitenkaan kertoa täsmällisesti. Lisäksi viitaten todistaja PK:n markkinaoikeudessa kertomaan ja asiassa esitettyyn muuhun selvitykseen on todettava, että yhtäältä pohjatuhkaa jäähdyttävät kuljetusruuvit sekä toisaalta palamisilman esilämmittimet sijaitsevat paitsi useiden kymmenien metrien päässä toisistaan, niin myös eri kerroksissa. Viimeksi mainittuihin seikkoihin nähden markkinaoikeus katsoo, ettei opastetun ryhmän jäsenen ole mahdollista saada mainitunkaltaisesta järjestelmästä sellaista kokonaiskuvaa, jonka perusteella tämän olisi mahdollista ollut ymmärtää kysymyksessä oleva keksintö niin, että hän olisi voinut levittää tietoa edelleen.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella kysymyksessä olevan keksinnön olisi katsottava tulleen julkiseksi Langerbruggen voimalaitostyömaalla ennen keksintöä koskevan patenttihakemuksen tekemispäivä. Näin ollen puheena olevaa, Valmet Power Oy:n viittaamaa uutuudenestettä ei ole katsottava olevan käsillä.

2.5 Uutuus ja keksinnöllisyys tunnettuun tekniikkaan nähden

2.5.1 Itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 11

Edellä mainitun viitejulkaisun P02 sivuilla 2 ja 81–86 esitetään CFBC-tyyppinen (Circulating Fluidized Bed Combustion) kiertoleijupetikattila. Mainitun viitejulkaisun P02 sivulla 81 esitetään yleiskuva kyseisestä voimalaitoskattilasta. Viitejulkaisun P02 sivuilla 81–86 esitetään eräitä kyseisen kattilan erityispiirteitä (polttoaineen syöttö ja pohjatuhkan käsittely). Viitejulkaisun P02 sivulla 85 on pohjatuhkan käsittelyä koskeva kuvaus, josta ilmenevät vesijäähdytteiset ruuvikuljettimet sekä jäähdytysveden hyödyntäminen palamisilman lämmittämisessä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu viitejulkaisu P02 kuvaa tavanomaista voimalaitoskattilaa, jonka perusteella kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyä menetelmää ja itsenäisen patenttivaatimuksen 11 johdanto-osassa esitettyä järjestelyä on pidettävä sinänsä tunnettuina. Mainittuun viitejulkaisuun P02 perehtyvän alan ammattimiehen on katsottava ymmärtävän sen sivulla 85 esitetyn kuvauksen liittyvän sivuilla 2 ja 81 esitettyyn Metso CYMIC -kiertoleijupetikattilaan. Edelleen alan ammattimiehen on katsottava ymmärtävän, että viitejulkaisun P02 sivun 85 maininnat vesijäähdytteisistä ruuveista ja jäähdytysveden hyödyntämisestä liittyvät kyseisen sivun otsikon mukaisesti edellä mainitun Metso CYMIC -kiertoleijupetikattilan pohjatuhkan käsittelyyn.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa P02 ei kuitenkaan mainita, että pohjatuhkasta saatua lämpöä käytettäisiin nimenomaisesti palamisilman esilämmityksessä ja että lämpöä siirrettäisiin palamisilmaan lämmönvaihtimen avulla. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukainen menetelmä ja järjestely ovat uusia.

Markkinaoikeus toteaa, että lämmön hyödyntämistä nimenomaisesti lämmönvaihtimen avulla on pidettävä alan ammattimiehelle itsestään selvänä vaihtoehtona, johon ei liity keksinnöllistä merkitystä. Kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on sinänsä lisäksi määritelty, että pohjatuhkasta saadun lämmön hyödyntämiskohde on palamisilman esilämmitys, kun taas edellä mainitussa viitejulkaisussa P02 on esitetty pohjatuhkan lämmön käyttö palamisilman lämmityksessä, ei nimenomaisesti esilämmityksessä. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin katsottava olevan kysymys samasta asiasta, joten kyseiselle seikalle ei ole annettavissa merkitystä keksinnöllisyyden arvioinnissa käsillä olevassa tapauksessa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 menetelmä ja järjestely eivät eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitun viitejulkaisun P02 perusteella. Edellä mainittu huomioon ottaen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Myös edellä mainitusta viitejulkaisusta P03 tunnetaan pohjatuhkan jäähdytysjärjestely, jonka muodostaa jäähdytysputkisto (250) pohjatuhkan jäähdyttimessä (100). Mainitun viitejulkaisun P03 mukaan lämmön talteenotto pohjatuhkasta ja palauttaminen kattilalaitoksen kiertoon parantaa laitoksen hyötysuhdetta (palsta 1, rivit 19–21 ja 60–62). Viitejulkaisu P03 ei kuitenkaan esitä palamisilman lämmittämistä talteenotetun lämmön avulla. Viimeksi mainittuun nähden kysymyksessä olevat itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt ovat uusia kyseiseen viitejulkaisuun P03 nähden.

Edellä mainitun viitejulkaisun P03 mukaan jäähdytysväliaine (vesi, höyry) voi olla kattilan syöttövettä, mutta se voi olla myös tulipesän tai kattilan suhteen ulkopuolisesta lähteestä (palsta 4, rivit 39–43). Tällöin kyseessä on erillinen pohjatuhkan jäähdytyskierto (palsta 4, rivit 49–54; fig. 9). Alan ammattimiehelle on katsottava olevan selvää, että talteenotettu lämpö hyödynnetään jollain tavalla. Edellä mainitussa viitejulkaisussa P02 on esitetty hyödyntäminen palamisilman lämmittämisessä. Myös kysymyksessä olevan patentin selityksessä tekniikan tasoa kuvaavana julkaisuna mainittu suomalainen patentti numero FI 118307 esittää pohjatuhkan jäähdyttimeltä saatavan lämmön käyttöä palamisilman lämmittämiseen.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 menetelmä ja järjestely eivät eroa olennaisesti myöskään siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitun viitejulkaisun P03 perusteella, kun otetaan huomioon edellä mainittu viitejulkaisu P02 tai kysymyksessä olevan patentin selityksessä mainittu suomalainen patentti numero FI 118307. Edellä mainittu huomioon ottaen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät ole myöskään sanotun johdosta patentoitavissa.

2.5.2 Yhteenveto uutuudesta ja keksinnöllisyydestä

Ensisijaiset patenttivaatimukset koostuvat edellä selostetulla tavalla itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 11 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–10 ja 12–20. Edellä todetulla tavalla ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei ole näin ollen tarpeen lausua ensisijaisten patenttivaatimusten epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

3 Toissijaiset patenttivaatimukset

Valittaja on toissijaisesti vaatinut kysymyksessä olevan patentin pysyttämistä voimassa valittajan valituksen ohessa markkinaoikeudelle toimittamien patenttivaatimusten (toissijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa.

Kyseiset toissijaiset patenttivaatimukset koostuvat, edellä käsiteltyjen ensisijaisten patenttivaatimusten tavoin, itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 11 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–10 ja 12–20 .

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö menetelmäksi lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta, joka prosessi käsittää vähintään
- polttoaineen polttamisen lämpöenergian aikaansaamiseksi höyryn tai kuuman veden tuottamiseen kattilajärjestelyssä niin, että savukaasuja ja pohjatuhkaa muodostuu,
- kattilajärjestelyn varustamisen ainakin tulipesällä (10), jossa on lämmönsiirtopintoja, joissa on vesiputkia lämpöenergian johtamiseksi korkealämpöisen höyryn tai kuuman veden muodossa käyttöön,
- palamisilman syöttämisen tulipesään (10),
- polttoaineen syöttämisen tulipesään (10),
- pohjatuhkan poistamisen tulipesästä (10),
- lämmön talteenottamisen savukaasuista,
- korkealämpöisen höyryn tai kuuman veden hyödyntämisen,
- höyryn tiivistämisen kondensaatiksi (C),
- kondensaatin (C) kierrättämisen,
- lämmön talteenottamisen tulipesästä (10) poistetusta pohjatuhkasta, joka menetelmä on tunnettu
- lämmön talteenottamisesta pohjatuhkasta erityiseen pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoon (42, 42’) talteenotetun lämmön hyödyntämiseksi palamisilman esilämmityksessä lämmönvaihtimella (52, 52’)."

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukainen keksintö edellä mainittua menetelmää vastaavaksi järjestelyksi (laitteistoksi) kuuluu puolestaan seuraavasti:

"11. Järjestely lämmön talteenottamiseksi palamisprosessin pohjatuhkasta, jossa polttoainetta poltetaan lämmön kehittämiseksi höyryn tai kuuman veden tuottamiseksi ja savukaasuja ja pohjatuhkaa muodostetaan kattilajärjestelyssä, joka kattilajärjestely käsittää ainakin tulipesän (10), johon on järjestetty lämmönsiirtopintoja, joissa on vesiputkia lämmön johtamiseksi korkealämpöisen höyryn muodossa käyttöön, elimet (34) palamisilman syöttämiseksi tulipesään, elimet polttoaineen syöttämiseksi tulipesään, elimet (32) pohjatuhkan poistamiseksi tulipesästä, elimet (14, 16, 18) lämmön talteenottamiseksi savukaasuista, elimet korkealämpöisen höyryn tai kuuman veden hyödyntämiseksi, elimet höyryn tiivistämiseksi kondensaatiksi (C), elimet (28) kondensaatin (C) kierrättämiseksi, ja elimet (38) lämmön talteenottamiseksi pohjatuhkasta, tunnettu siitä, että mainitut lämmön talteenottoelimet (38) liittyvät erityiseen pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoon (42, 42’) talteenotetun lämmön hyödyntämiseksi lämmönvaihtimessa (52, 52’), jolla siirretään lämpöä jäähdytysvesikierrosta (42’) palamisilmaan."

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 11 eroavat ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 11 siinä, että viimeksi mainituissa käytetty määrite "pohjatuhkan jäähdytysvesikierto" on muutettu kysymyksessä olevissa toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 11 määritteeksi "erityinen pohjatuhkan jäähdytysvesikierto".

Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjoissa ei ole nimenomaisesti mainittu "erityistä pohjatuhkan jäähdytysvesikiertoa".

Valittaja on esittänyt, että selitys kokonaisuudessaan osoittaisi, että pohjatuhkan jäähdytysvesikierto on kattilan päävesikierrosta erillinen vesikierto, joka ei edes osittain liity päävesikiertoon.

Kysymyksessä olevan patentin selitykseen sisältyvät esimerkit keksinnön toteuttamiseksi eivät sinänsä kuvaa sellaisia toteuttamismuotoja, joissa pohjatuhkan jäähdytysvesikierto liittyisi kattilan muihin vesikiertoihin. Selityksessä ei kuitenkaan ole nimenomaista mainintaa jäähdytysvesikierron erillisyydestä tai erityisyydestä. Selityksen kappaleessa [0035] todetaan, että selityksessä on selostettu vain muutamia kaikkein edullisimpia suoritusmuotoja, ja että keksintö ei rajoitu pelkästään näihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin patenttivaatimusten suojapiirin puitteissa.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon, ettei ilmaisulle "erityinen" ole käsillä olevassa yhteydessä muutoinkaan annettavissa täsmällistä ja yksiselitteistä merkitystä, markkinaoikeus katsoo, etteivät kysymyksessä olevat toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 11 määrittele keksintöä patenttilain 8 §:n 2 momentin edellyttämällä täsmällisyydellä. Mainittujen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät siten ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että riippumatta määritteen "erityinen pohjatuhkan jäähdytysvesikierto" tulkinnasta, edellä ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 osalta esitetty huomioon ottaen myöskään kysymyksessä olevien toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, eivätkä näin olleen ole myöskään sanotun perusteella patentoitavissa.

Toissijaiset patenttivaatimukset koostuvat edellä selostetulla tavalla itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 11 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–10 ja 12–20. Edellä todetulla tavalla toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei ole näin ollen tarpeen lausua toissijaisten patenttivaatimusten epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

4 Johtopäätös

Edellä esitetyin tavoin sen paremmin ensisijaisten patenttivaatimusten kuin toissijaisten patenttivaatimusten mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Kirsikka Etuaho.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.