MAO:932/15

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 11.4.2014 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Vacon Oyj on 3.5.2005 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Taajuusmuuttajan valvontajärjestely".

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.4.2011 myöntänyt Vacon Oyj:lle patentin numerolla FI 121803.

ABB Oy on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 11.4.2014 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin kokonaisuudessaan.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Vacon Oyj on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 11.4.2014 kumotaan ja että patentti numero FI 121803 pysytetään voimassa yhtiön valituksen ohessa markkinaoikeudelle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Perusteet

Kysymyksessä olevan patentin tarkoittama keksintö kohdistuu pienellä välipiirin kondensaattorilla varustettuihin taajuusmuuttajiin. Valituksen ohessa markkinaoikeudelle toimitettuja muutettuja patenttivaatimuksia on täsmennetty koskemaan nimenomaan oikosulkutilanteita ja määrittämään sekä ainakin yksi syöttöjännitteen arvo että yksi taajuusmuuttajan tai sen kuormapiirin vikatilanne. Mainittujen muutettujen patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan kyseinen syöttöjännitteen arvo on syöttävän vaihtosähköverkon epäsymmetria, joka todetaan tasajännitetason huippukohtien jännitearvojen perusteella.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitut viitejulkaisut D1 ja D2 kuvaavat taajuusmuuttajia, joissa välipiirin kondensaattorilla on suuri kapasitanssi, jonka kanssa on kytketty sarjaan kuristin. Mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D2 mukaan välipiirissä käytetään myös muita elimiä oikosulkuvirran nousunopeuden rajoittamiseksi. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu D3 kuvaa pienellä välipiirin kondensaattorilla varustettua taajuusmuuttajaa, mutta kyseisessä viitejulkaisussa ei ole mainintaa oikosulkusuojauksen järjestämisestä. Myös kysymyksessä olevan patentin selityksessä tunnettuna tekniikan tasona mainittu patenttijulkaisu US 6801441 (jäljempänä viitejulkaisu D4) esittää pienen välipiirin kondensaattorin.

Edellä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D2 mukaisissa, suurella kondensaattorilla varustetuissa taajuusmuuttajissa syöttöverkon epäsymmetriaa ei voida määrittää kysymyksessä olevan keksinnön mukaisella tavalla tasajännitteen huippukohtien perusteella. Edellä mainitun viitejulkaisun D3 mukaisessa laitteessa on puolestaan vain yksivaiheinen syöttöverkko, joten kyseinen viitejulkaisu ei voi viitata verkon epäsymmetrian määrittämiseen.

Mikään edellä mainituista viitejulkaisuista ei viittaa tarkasteltavina olevien muutettujen patenttivaatimusten mukaiseen ratkaisuun. Alan ammattimies ei päätyisi mainittuun ratkaisuun edes yhdistelemällä edellä mainittuja viitejulkaisuja.

ABB Oy:n vastaus

Vaatimukset

ABB Oy on vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään.

Perustelut

Valitus on perustettu yksinomaan sen yhteydessä esitettyjen muutettujen patenttivaatimusten keksinnöllisyyden perustelemiseen. Valituksessa esitetyt perusteet eivät siten liity lainkaan valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen muuttamiseen koskien siinä tarkasteltuja patenttivaatimuksia.

Nyt tarkasteltavina olevien muutettujen patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esiintyy uusi määritelmä "tasajännitetason huippukohtien jännitearvot". Kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoissa ei ole kuitenkaan esitetty, että määritettäessä tasajännitetasoa oikosulkusuojausta varten määritettäisiin tasajännitetason huippukohtien jännitearvoja. Oikosulkutilanne on päätelty tasajännitetason romahtamisen perusteella.

Kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on mitattavaksi suureeksi määritelty yksiselitteisesti tasajännitetaso. Aikaisemmin vaihtosähkön epäsymmetrian määrittämiseksi on tarvittu huippukohtien jännitearvot, mutta mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti epäsymmetria määritetään tasajännitetason perusteella. Tältä osin kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on esitetty sellaista, mikä ei ole ilmennyt kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoista.

Kysymyksessä olevan patentin selityksen perusteella ei ole selvää, mitä mitataan oikosulkusuojauksen ja epäsymmetrian havaitsemiseksi. Valituksessa esitetyn mukaan ainoa tarvittava mittaus on tasajännitepiirin tason mittaaminen. Alan ammattimiehelle ei kuitenkaan ole täysin selvää, miten tämän jännitetason perusteella voidaan määrittää jännitteen huippuarvoja ja näiden huippuarvojen toistuvuutta. Patentin selitys ei siten ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainituissa viitejulkaisuissa D1 ja D2 on esitetty, että välipiirin nopeasta romahtamisesta päätellään oikosulkutilanne vastaavalla tavalla kuin kysymyksessä olevassa patentissa. Se, että oikosulun toteaminen vaatii valituksessa esitetyn mukaan erityisjärjestelyjä edellä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D2 suurten kapasitanssien johdosta, on irrelevanttia keksinnöllisyystarkastelun kannalta, sillä joka tapauksessa viitejulkaisut D1 ja D2 esittävät kysymyksessä olevien muutettujen patenttivaatimusten piirteet samaa tarkoitusta varten. Otettaessa lähtökohdaksi pienellä kapasitanssilla varustettua laitetta kuvaava valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu D3, alan ammattimies voi toteuttaa siinä oikosulkuilmaisun edellä mainituista viitejulkaisusta D1 ja D2 tunnetulla tavalla.

Kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre syöttävän verkon epäsymmetrian määrittämiseksi on irrallinen oikosulun määrittämiseen nähden. Kyseisen piirteen keksinnöllisyyttä voidaan siten arvioida erillisenä oikosulun määrittämiseen nähden.

Lähintä tekniikan tasoa kuvaava edellä mainittu viitejulkaisu D3 esittää pienikapasitiivisen välipiirin omaavaa vaihtosuuntaajaa. Viitejulkaisun D3 kuviosta 5 b voidaan havaita, että välipiirin jännitteen (Vpn) käyrämuoto vastaa tasasuunnatun tulojännitteen |v| käyrämuotoa. Jos alan ammattimiehellä olisi tarvetta syöttävän verkon epäsymmetrian havainnointiin, olisi se ilmeistä toteuttaa tutkimalla jo mitattua välipiirin jännitettä.

Alan ammattimies voisi päätyä kysymyksessä olevan patentin mukaiseen ratkaisuun epäsymmetrian osalta myös lähtien edellä mainitusta viitejulkaisusta D4. Kyseisen viitejulkaisun D4 kuviossa 3(b) on esitetty syöttöverkon jännitteen epäsymmetrian eräs muoto eli vaiheen puuttuminen. Epäsymmetria nähdään kyseisestä kuviosta siten, että tasajännitetason huippukohtien arvot ovat erisuuruiset ja erisuuruus toistuu säännöllisesti kolmen huipun jaksoissa.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Sekä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu D3 että edellä mainittu viitejulkaisu D4 esittävät vaihtosähköverkkoon kytkettävän PWM-taajuusmuuttajan, jonka välipiirissä on pienen kapasitanssin omaava kondensaattori. Kyseisessä viitejulkaisussa D3 mainittu taajuusmuuttaja on kytketty yksivaiheiseen verkkoon ja viitejulkaisussa D4 kolmivaiheverkkoon.

Sen paremmin edellä mainittu viitejulkaisu D3 kuin viitejulkaisu D4 ei esitä oikosulkusuojausta tai kuormapiirin oikosulun havaitsemista. Oikosulku on tavanomainen vaarallinen vikatilanne, jonka alan ammattimies välttämättä ottaa huomioon. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitut viitejulkaisut D1 ja D2 kuvaavat tunnettuja ratkaisuja, joissa PWM-taajuusmuuttajan välipiirin tasajännitetason romahtamisen perusteella indikoidaan taajuusmuuttajan tai siihen liittyvän sähköpiirin vika, kuten esimerkiksi oikosulku. Alan ammattimiehelle on ilmeistä yhdistää kumman tahansa viitejulkaisun D1 tai D2 kuvaama oikosulun havaitsemisperiaate joko edellä mainitun viitejulkaisun D3 tai viitejulkaisun D4 mukaiseen pienellä välipiirin kondensaattorilla varustettuun taajuusmuuttajaan.

Edellä mainituista viitejulkaisuista ei kuitenkaan ilmene mitään viittausta siihen, että välipiirin jännitteestä pääteltäisiin syöttävän verkon epäsymmetriaa. Tarkasteltavina olevien muutettujen patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1, 4 ja 7 mukainen keksintö eroaa siten olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi kyseisistä viitejulkaisuista.

Vacon Oyj:n lausuma

Valitus on täyttänyt sen laatimiselle säädetyt vaatimukset.

Epäsymmetrian määrittäminen tasajännitteen perusteella on kuvattu kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoissa.

Toisin kuin ABB Oy on esittänyt, edellä mainitussa viitejulkaisussa D4 epäsymmetriaa ei voida todeta tasasuunnatusta jännitteestä, koska signaalia VAC ei muodosteta välipiiristä, vaan erillisellä mittauspiirillä suoraan syöttöjännitteestä. Mainitusta signaalista ei muutoinkaan voida tarkalleen päätellä, miten välipiirin jännite käyttäytyy.

Kysymyksessä olevan patentin selitys on selvä ja alan ammattimies pystyy käyttämään keksintöä selityksen perusteella. Nyt tarkasteltavina olevien muutettujen patenttivaatimusten kuvaamalle ratkaisulle löytyy tuki patenttia koskevista perusasiakirjoista. Muutettujen patenttivaatimusten mukainen ratkaisu on uusi ja eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Muut lausumat

ABB Oy on lisälausumassaan esittänyt, että epäsymmetrisyyden ja oikosulkutilanteen havaitseminen ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä seikkoja. Tämän johdosta alan ammattimiehelle on ilmeistä yhdistää joko valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1 tai D2 tunnettu oikosulun ilmaiseminen sekä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D3 tai edellä mainitusta viitejulkaisusta D4 tunnettu epäsymmetrian havaitseminen ja päätyä kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisälausunnossaan todennut, että kysymyksessä olevan patentin selityksessä on esitetty tarvittavat taajuusmuuttajan välipiirin tasajännitteen mittaukseen liittyvät määritykset. Nyt tarkasteltavina oleviin muutettuihin patenttivaatimuksiin ei sisälly mitään patentin perusasiakirjojen ulkopuolelta lisättyä materiaalia. Sekä mainitut patenttivaatimukset että patentin selitys ovat alan ammattimiehelle selviä.

ABB Oy on lisälausumassaan muun ohella esittänyt, että nyt tarkasteltavina oleviin muutettuihin patenttivaatimuksiin sisältyvällä uudella käsitteellä "tasajännitetason huippukohtien jännitearvot" ei ole mitään merkityssisältöä. Mainittu käsite ei myöskään ilmene kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoista. Nyt tarkasteltavina olevien muutettujen patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritellään yksiselitteisesti, että mitattava suure on tasajännitetaso. Edellä mainituista perusasiakirjoista ei ilmene, miten tasajännitetason perusteella määritetään syöttöverkon epäsymmetria. Kysymyksessä olevat muutetut patenttivaatimukset ovat siten epätäsmälliset ja sisältävät sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Vacon Oyj ei ole käyttänyt hyväkseen sille varattua tilaisuutta lisälausuman antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

ABB Oy on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta, koska valitus on perustettu yksinomaan uusiin, valituksen yhteydessä esitettyihin muutettuihin patenttivaatimuksiin ja niiden keksinnöllisyyteen. Valituksessa esitetyt perusteet eivät siten ole liittyneet lainkaan valituksenalaiseen Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen ja siihen, kuinka Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut mainitussa päätöksessä tarkasteltuja patenttivaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallitus on 15.4.2011 myöntänyt Vacon Oyj:lle tämän tekemästä hakemuksesta patentin numero FI 121803 keksintöön nimeltä "Taajuusmuuttajan valvontajärjestely". ABB Oy:n tekemän väitteen johdosta Patentti- ja rekisterihallitus on sittemmin 11.4.2014 antamallaan valituksenalaisella päätöksellä kumonnut patentin numero FI 121803 kokonaisuudessaan. Nyt markkinaoikeudessa Vacon Oyj on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 11.4.2014 kumotaan ja että patentti numero FI 121803 pysytetään voimassa yhtiön valituksen ohessa markkinaoikeudelle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin mainitussa laissa taikka lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5–14 kohdassa mainituissa laeissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Patenttilaissa tai Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa ei ole uusien perusteiden esittämistä koskevaa rajoitusta valitettaessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä patentin myöntämistä koskevassa asiassa eli valitusasiassa markkinaoikeuteen.

Hallintolainkäyttölaissa ei ole säännöstä siitä, saako valituksessa esittää uusia perusteita suhteessa hallintomenettelyssä esitettyihin. Hallintolainkäyttölain valituksen muuttamista koskevan 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että Vacon Oyj on edellä selostetulla tavalla hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Taajuusmuuttajan valvontajärjestely". Patentti- ja rekisterihallituksen kumottua valituksenalaisella päätöksellään 11.4.2014 mainitun patentin numero FI 121803 kokonaisuudessaan, Vacon Oyj on markkinaoikeudessa vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja että patentti numero FI 121803 pysytetään voimassa yhtiön valituksen ohessa toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Vacon Oyj on markkinaoikeudessa vaatinut lähtökohtaisesti siten edelleen Patentti- ja rekisterihallitukselta alun perin hakemansa patentin myöntämistä. Asian käsittelyyn sovellettavista säännöksistä ei ole katsottava johtuvan estettä sille, että valittaja esittää valituksensa yhteydessä kysymyksessä olevassa patenttihakemuksessa tarkoitetun keksinnön osalta uudet muutetut patenttivaatimukset. Näin ollen Vacon Oyj:n valituksen tutkimiselle ei ole ABB Oy:n esittämin tavoin estettä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ABB Oy:n vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Kysymyksessä oleva keksintö

Käsillä olevassa asiassa tarkasteltavana olevat, valittajan valituksen ohessa markkinaoikeudelle toimittamat muutetut patenttivaatimukset koostuvat itsenäisistä patenttivaatimuksista 1, 4 ja 7 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 ja 3 sekä 5 ja 6. Mainituista patenttivaatimuksista itsenäinen patenttivaatimus 1 koskee taajuusmuuttajan valvontamenetelmää, itsenäinen patenttivaatimus 4 taajuusmuuttajan valvontajärjestelyä sekä itsenäinen patenttivaatimus 7 tasajännitetason mittauksen käyttöä.

Edellä mainittu taajuusmuuttajan valvontamenetelmää koskeva itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Taajuusmuuttajan valvontamenetelmä,joka taajuusmuuttaja on jänniteohjattu PWM-taajuusmuuttaja, jossa on vaihtosähkölähteeseen (UL1, UL2, UL3) kytkettävä ohjaamaton tai verkon taajuudella ohjattu verkkosilta (10), tasajännitevälipiiri sekä ohjattu kuormasilta (11) taajuudeltaan vaihtelevan monivaiheisen lähtöjännitteen (UU, UV, UW) muodostamiseksi, jossa taajuusmuuttajan tasajännitepiirissä on pienikapasitanssinen tasajännitekondensaattori, jolloin verkkosilta (10) on kytketty kuormasiltaan (11) suoraan ilman suurikapasitanssista, energian välivarastona toimivaa tasajännitekondensaattoria, ja jossa menetelmässä mitataan ainakin jokin välijännitepiirin tasajännitteen suure, joka suure on tasajännitetaso, ja määritetään kyseisen suureen avulla ainakin yksi syöttöjännitteen arvo ja ainakin yksi taajuusmuuttajan tai sen kuormapiirin vikatilanne, tunnettu siitä, että vaihtosähkölähde ja verkkosilta (10) ovat kolmivaiheisia, ja syöttöjännitteen arvo on syöttävän vaihtosähköverkon epäsymmetria, joka nähdään siitä, että tasajännitetason huippukohtien jännitearvot ovat erisuuruiset ja erisuuruus toistuu säännöllisesti samanlaisena kolmen huipun jaksoissa, ja vikatilanne on oikosulkutilanne, joka nähdään siitä, että tasajännitteen taso romahtaa nopeasti alas."

Edellä mainittu taajuusmuuttajan valvontajärjestelyä koskeva itsenäinen patenttivaatimus 4 kuuluu seuraavasti:

"4. Taajuusmuuttajan valvontajärjestely, joka taajuusmuuttaja on ohjausyksiköllä (12) varustettu jänniteohjattu PWM-taajuusmuuttaja, jossa on vaihtosähkölähteeseen (UL1, UL2, UL3) kytkettävä ohjaamaton tai verkon taajuudella ohjattu verkkosilta (10), tasajännitevälipiiri sekä ohjattu kuormasilta (11) taajuudeltaan vaihtelevan monivaiheisen lähtöjännitteen (UU, UV, UW) muodostamiseksi, jossa taajuusmuuttajan tasajännitepiirissä on pienikapasitanssinen tasajännitekondensaattori, jolloin verkkosilta (10) on kytketty kuormasiltaan (11) suoraan ilman suurikapasitanssista, energian välivarastona toimivaa tasajännitekondensaattoria, ja jossa järjestelyssä on välijännitepiirin tasajännitteen mittausyksikkö, joka mittausyksikkö (MEAS123) mittaa välipiirin tasajännitteen suureen, joka suure on tasajännitetason, ja joka ohjausyksikkö määrittää kyseisen suureen avulla ainakin yhden syöttöjännitteen arvon ja ainakin yksi taajuusmuuttajan tai sen kuormapiirin vikatilanteen, tunnettu siitä, että vaihtosähkölähde ja verkkosilta (10) ovat kolmivaiheisia, ja syöttöjännitteen arvo on syöttävän vaihtosähköverkon epäsymmetria, joka nähdään siitä, että tasajännitetason huippukohtien jännitearvot ovat erisuuruiset ja erisuuruus toistuu säännöllisesti samanlaisena kolmen huipun jaksoissa, ja vikatilanne on oikosulkutilanne, joka nähdään siitä, että tasajännitteen taso romahtaa nopeasti alas."

Edellä mainittu tasajännitetason mittauksen käyttöä koskeva itsenäinen patenttivaatimus 7 kuuluu seuraavasti:

"7. Taajuusmuuttajan, joka taajuusmuuttaja on jänniteohjattu PWM-taajuusmuuttaja, jossa on vaihtosähkölähteeseen (UL1, UL2, UL3) kytkettävä ohjaamaton tai verkon taajuudella ohjattu verkkosilta (10), tasajännitevälipiiri sekä ohjattu kuormasilta (11) taajuudeltaan vaihtelevan monivaiheisen lähtöjännitteen (UU, UV, UW) muodostamiseksi, jossa taajuusmuuttajan tasajännitepiirissä on pienikapasitanssinen tasajännitekondensaattori, jolloin verkkosilta (10) on kytketty kuormasiltaan (11) suoraan ilman suurikapasitanssista, energian välivarastona toimivaa tasajännitekondensaattoria, välijännitepiirin tasajännitteen tasajännitetason mittauksen käyttö kolmivaiheiseen vaihtosähkölähteeseen (UL1, UL2, UL3) kytkettävällä kolmivaiheisella verkkosillalla (10) varustetussa taajuusmuuttajassa määrittämään ainakin yksi syöttöjännitteen arvo ja ainakin yksi taajuusmuuttajan tai sen kuormapiirin vikatilanne, jossa syöttöjännitteen arvo on syöttävän vaihtosähköverkon epäsymmetria, joka nähdään siitä, että tasajännitetason huippukohtien jännitearvot ovat erisuuruiset ja erisuuruus toistuu säännöllisesti samanlaisena kolmen huipun jaksoissa, ja jossa vikatilanne on oikosulkutilanne, joka nähdään siitä, että tasajännitteen taso romahtaa nopeasti alas."

Patenttivaatimusten täsmällisyys

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan mitataan ainakin jokin välijännitepiirin tasajännitteen suure, joka on tasajännitetaso. Edelleen mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan kyseisen suureen avulla määritetään ainakin yksi syöttöjännitteen arvo ja ainakin yksi taajuusmuuttajan tai sen kuormapiirin vikatilanne. Määritettävä syöttöjännitteen arvo on verkon epäsymmetria ja määritettävä vikatilanne on oikosulku.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaan syöttävän verkon epäsymmetria määritetään edellä esitetty huomioon ottaen välijännitepiirin tasajännitetason perusteella. Kysymyksessä olevan patentin selityksessä epäsymmetria on kuitenkin esitetty määritettäväksi välipiirin tasajännitteen huippukohtien jännitearvojen perusteella, eikä edellä mainitulla tavalla tasajännitetason perusteella. Lisäksi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa on vielä edellä esitetyistä poikkeava määrittely, jonka mukaan epäsymmetria nähdään tasajännitetason huippukohtien jännitearvojen perusteella. Kysymyksessä olevaa itsenäistä patenttivaatimusta 1 ei siten voida pitää yksiselitteisenä siinä esitetyn epäsymmetrian toteamisen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrite "tasajännitetason huippukohtien jännitearvot" ei ilmene kysymyksessä olevaa keksintöä koskevan patenttihakemuksen perusasiakirjoista. Käsitteen "jännitetaso" voidaan sekä yleiskielen että sähkötekniikan ammattikielen kannalta arvioiden katsoa tarkoittavan tarkasteltavan jännitteen keskimääräistä tai tehollista arvoa, joka ei nimenomaisesti ole mainitun jännitteen hetkellinen arvo, vaan jännitteen suuruuden tasoa kuvaava arvo. Näin ollen mainittuun jännitetason käsitteeseen ei voi kuulua huippukohtia ja niiden jännitearvoja. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sisältämää määritettä "tasajännitetason huippukohtien jännitearvot" on siten pidettävä merkitykseltään vähintäänkin epäselvänä.

Edellä todetulla tavalla kysymyksessä olevaa itsenäistä patenttivaatimusta 1 on pidettävä epäselvänä sekä epäsymmetrian havaitsemiseen että tasajännitetason huippukohtien jännitearvoihin liittyvien määritteiden osalta. Molemmilta osin on kyse epäselvyyksistä, jotka liittyvät nimenomaan nyt tarkasteltavina oleviin muutettuihin patenttivaatimuksiin sisältyviin muutoksiin aikaisempiin patenttivaatimuksiin nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ei ole ilmaistu patenttilain 8 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla täsmällisesti, mitä patentilla halutaan suojata.

Edellä mainitut epäsymmetrian havaitsemiseen ja tasajännitetason huippukohtien jännitearvoihin liittyvät määritteet sisältyvät myös kysymyksessä oleviin itsenäisiin patenttivaatimuksiin 4 ja 7. Näin ollen myöskään mainituissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa 4 ja 7 ei ole ilmaistu patenttilain 8 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla täsmällisesti, mitä patentilla halutaan suojata.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevat itsenäiset patenttivaatimukset 1, 4 ja 7 eivät määrittele keksintöä patenttilain 8 §:n 2 momentin edellyttämällä täsmällisyydellä. Itsenäisten patenttivaatimusten 1, 4 ja 7 mukainen keksintö ei siten ole jo sanotun johdosta patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista valituksessa esitetyistä seikoista eikä epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta. Valitus on tämä vuoksi hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Petri Rinkinen, markkinaoikeusinsinööri Erkki Tiala sekä asiantuntijajäsen Timo Joutsenoja.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.