MAO:898/15

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 24.4.2012 (liitteenä)

Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

ASIAN TAUSTA

Easy Led Oy on 30.3.2007 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Menetelmä valon tuottamiseksi valoa säteilevien diodien avulla ja valoa säteilevistä diodeista koostuva valaisin".

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.4.2008 myöntänyt Easy Led Oy:lle patentin numerolla FI 118881.

A on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 24.4.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainitun väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 118881 voimassa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 24.4.2012 kumotaan ja että patentti numero FI 118881 kumotaan kokonaisuudessaan.

Perusteet

Keksintöä ei ole esitetty niin selvästi, että alan ammattimies osaisi käyttää sitä. Patenttivaatimuksissa on määritelty referenssijännitteeksi syöttöjännitteen vaihteluvälin alin jännite. Tällöin, syöttöjännitteen ollessa tavanomainen verkkojännite tai mainitusta verkkojännitteestä tasasuunnattu jännite, syöttöjännitteen alin arvo on negatiivinen tai nolla. Kysymyksessä olevassa patentissa ei ole esitetty, miten ledien lukumäärä olisi valittava edellä mainituissa tapauksissa siten, että ledien yhteenlaskettu kynnysjännite olisi korkeintaan yhtä suuri kuin mainittu syöttöjännitteen alin arvo (≤ 0 V).

Edellä mainitusta syystä kysymyksessä olevan patentin suojapiiri käsittää myös sellaisia suoritusmuotoja, jotka eivät ole teollisesti käyttökelpoisia.

Kysymyksessä olevan patentin itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 kaikki ominaispiirteet ilmenevät valituksen oheen liitetystä viitejulkaisusta OD1. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset keksinnöt eivät siten ole uusia mainittuun viitejulkaisuun verrattuna.

Kun kysymyksessä olevan patentin patenttivaatimusten tarkoittama syöttöjännite tulkitaan ledeille syötettäväksi jännitteeksi valaisimelle syötettävän jännitteen sijasta, seuraa tästä, että myös valituksen oheen liitetystä viitejulkaisusta OD3 ilmenevät kaikki itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 ominaispiirteet. Kyseisten itsenäisten patenttivaatimusten mukaisilta keksinnöiltä puuttuu näin ollen uutuus ja siten myös keksinnöllisyys myös mainitusta viitejulkaisusta OD3 tunnettuun nähden.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset keksinnöt eivät eroa olennaisesti myöskään siitä, mikä on tullut tunnetuksi valituksen oheen liitetyn viitejulkaisun OD4 perusteella, kun otetaan huomioon alan ammattimiehen osaamisen piiriin kuuluvat, valituksen oheen myös liitetyt viitejulkaisut OD6 ja OD7.

Easy Led Oy:n vastaus

Vaatimukset

Easy Led Oy on vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään.

Perusteet

Valitusta ei ole kohdistettu valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä ratkaisun tueksi esitettyihin seikkoihin. Valituksen ohessa on esitetty uusia viitejulkaisuja, jotka eivät olleet esillä Patentti- ja rekisterihallituksen väitekäsittelyn yhteydessä.

Kysymyksessä olevan patentin selityksen perusteella on selvää, että patentin tarkoittama syöttöjännite tarkoittaa laitteen sähköliitännässä vaikuttavaa jännitettä. Mainitun syöttöjännitteen vaihteluvälin alin arvo ei voi olla negatiivinen tai nolla. Selityksessä on esitetty, että sähköverkon nimellisjännitteen ollessa 230 V syöttöjännitteen vaihteluväli on ± 10 prosenttia jännitteen nimellisarvosta eli tehollisarvosta, vaihteluvälin ollessa tällöin 207–253 V. Kysymyksessä olevaa keksintöä on siten pidettävä teollisesti käyttökelpoisena.

Kysymyksessä olevan patentin selityksessä on todettu, että selitykseen sisältyvät kuviot ovat yksinkertaistettuja esimerkkejä keksinnön suoritusmuodoista. Alan ammattimiehelle on selvää, miten esimerkiksi kondensaattoria käytetään tasasuuntaajassa. Alan ammattimies osaa käyttää keksintöä selityksen ja patenttivaatimusten perusteella.

Valituksen oheen liitetty viitejulkaisu OD1 ei käsittele jännitevaihtelun huomioon ottamista ledien valinnassa. Viitejulkaisusta OD1 ilmenee kyllä, että ledien yhteenlasketun kynnysjännitteen arvo on sarjassa olevan vastuksen yli vaikuttavan jännitteen verran pienempi kuin syöttöjännite. Kyseessä on kuitenkin vertailu syöttöjännitteeseen eikä syöttöjännitteen vaihteluvälin alimpaan arvoon kuten kysymyksessä olevassa keksinnössä.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa OD1 on sinänsä todettu vaihtelevan syöttöjännitteen merkitys, mutta ratkaisuksi on esitetty ledien lukumäärän valitsemista riittävän pieneksi, jolloin sarjavastuksen koon avulla huolehditaan, että ledien valaistus ei alene kohtuuttomasti jännitteen vaihtelun alarajalla. Ledien lukumäärä ei ole tällöin mahdollisimman suuri jännitevaihtelun alarajaan nähden, kuten kysymyksessä olevassa keksinnössä. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset ratkaisut ovat siten uusia kyseiseen viitejulkaisuun OD1 nähden.

Valituksen oheen liitetyistä viitejulkaisuista OD2–OD4 ei ilmene ledien lukumäärän valintaa siten, että ledien yhteenlaskettu kynnysjännite olisi pienempi tai yhtä suuri kuin syöttöjännitteen vaihteluvälin alin arvo. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset ratkaisut ovat siten uusia kyseisiin viitejulkaisuihin verrattuna ja eroavat olennaisesti niistä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Kysymyksessä olevan patentin selityksessä on kuvattu 230 V sähköverkkoon kytkettävä led-valaisin, joka käsittää led-ketjun, tasasuuntaajan ja virtasäätimen. Alan ammattimies osaa tietämyksensä perusteella toteuttaa esitetyn kytkennän ja käyttää siinä sellaista tasasuuntaajakytkentää, joka soveltuu kysymyksessä olevaan tilanteeseen. Selitystä apuna käytettäessä on selvää, että kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukainen keksintö on myös teollisesti käyttökelpoinen.

Valituksen oheen liitetty viitejulkaisu OD1 opettaa alan ammattimiehen mitoittamaan sarjaan kytkettävien led-lamppujen lukumäärän siten, että ledien kynnysjännitteiden ja säätöelimen R jännitehäviön summa on enintään syöttöjännitteen suuruinen. Lisäksi mainitun viitejulkaisun OD1 mukaan syöttöjännitteen vaihteluvälit on otettava huomioon ledien lukumäärää laskettaessa. Alan ammattimies päätyy näin ollen ratkaisuun, jossa led-ketjun yhteenlaskettu kynnysjännite on ainakin säätöelimen jännitehäviön verran pienempi kuin syöttöjännite. Kysymyksessä olevat itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 6 eivät ole siten uusia eivätkä keksinnöllisiä edellä mainitusta viitejulkaisusta OD1 tunnettuun nähden.

Valituksen oheen liitetty viitejulkaisu OD2 ohjaa valitsemaan sarjaan kytketyistä ledeistä koostuvan led-ketjun syöttöjännitteen siten, että se vastaa ledien yhteenlaskettua kynnysjännitettä. Mainitussa viitejulkaisussa OD2 esitetään myös, että syöttöjännite voi vaihdella esimerkiksi alueella 3–30 V. Kysymyksessä olevat itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 6 eivät ole siten uusia eivätkä keksinnöllisiä myöskään edellä mainitusta viitejulkaisusta OD2 tunnettuun nähden.

Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti siitä, mikä on tunnettua sekä valituksen oheen liitetyn viitejulkaisun OD3 että viitejulkaisun OD5 perusteella. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti myös siitä, mikä on tunnettua valituksen oheen liitetystä viitejulkaisusta OD4 tarkasteltuna yhdessä viitejulkaisun OD6 kanssa. Valituksen oheen liitetylle viitejulkaisulle OD7 ei ole annettavissa merkitystä, sillä sen julkaisuajankohta ei ole selvillä.

Valittajan lausuma

Valituksen oheen liitettyjen uusien viitejulkaisujen tuominen esiin on ollut perusteltua, koska mainitut viitejulkaisut ovat kysymyksessä olevan keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioimisen kannalta merkittäviä.

Kysymyksessä olevassa patentissa ei ole esitetty pyrkimystä mahdollisimman suureen ledien määrään. Mainittua seikkaa ei siten voida pitää erottavana piirteenä valituksen oheen liitettyyn viitejulkaisuun OD1 nähden.

Muut lausumat

Easy Led Oy on lausumassaan esittänyt, että asiassa tulee ottaa huomioon, että kysymyksessä oleva patenttihakemus on tehty yli kahdeksan vuotta sitten. Nopeasti kehittyvä led-teknologia on nyt aivan erilaista kuin kysymyksessä olevan keksinnön tekoaikaan, jolloin ei ollut olemassa keksinnön mukaista tuotetta eikä yksiselitteisiä kuvauksia siitä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Easy Led Oy on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta, koska valitusta ei ole kohdistettu valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä ratkaisun tueksi esitettyihin seikkoihin. Valittaja on tämän sijasta valituksensa tueksi viitannut yksinomaan uusiin viitejulkaisuihin, jotka eivät ole olleet esillä Patentti- ja rekisterihallituksen väitekäsittelyn yhteydessä.

Markkinaoikeus toteaa, että A on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen kysymyksessä olevan patentin kumoamiseksi. Väitteensä tueksi A on muun ohella viitannut kysymyksessä olevan patentin tarkoittaman keksinnön puuttuvaan uutuuteen ja keksinnöllisyyteen.

Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n 4 momentin mukaan mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettujen Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta markkinaoikeuden käsiteltäväksi siirtyvien asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölaissa ei ole säännöstä siitä, saako valituksessa esittää uusia perusteita suhteessa hallintomenettelyssä esitettyihin. Hallintolainkäyttölain valituksen muuttamista koskevan 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että A on edellä selostetulla tavalla perustanut Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemänsä väitteen kysymyksessä olevan patentin kumoamiseksi patentin tarkoittaman keksinnön puuttuvaan uutuuteen ja keksinnöllisyyteen. Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovellettavista edellä selostetuista säännöksistä ei ole katsottava johtuvan, etteikö A:aa ennen valitusajan päättymistä puuttuvan uutuuden ja keksinnöllisyyden perusteeksi esittämiä uusia viitejulkaisuja tulisi ottaa asiaa arvioitaessa huomioon.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Easy Led Oy:n vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on markkinaoikeudessa ensisijaisesti kysymys siitä, onko kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukainen keksintö teollisesti käyttökelpoinen ja onko mainittu keksintö esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Toissijaisesti asiassa on kyse siitä, onko mainittujen patenttivaatimusten mukainen keksintö uusi ja eroaako se olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen kysymyksessä olevaa keksintöä koskevan patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai milloin patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

3 Kysymyksessä olevan patentin kohteena oleva keksintö

Kysymyksessä oleva keksintö koostuu itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 6 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–5 ja 7–10.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö kohdistuu ensinnäkin menetelmään valon tuottamiseksi ledien avulla. Mainittu menetelmä on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 seuraavasti:

"1. Menetelmä valon tuottamiseksi valoa säteilevien diodien, eli ledien (9) avulla, jossa menetelmässä ainakin joukko ledejä (9) kytketään sarjaan keskenään ja sarjaan kytkettyjen ledien (9) kautta kulkevaa virtaa tai jännitettä rajoitetaan säätöelimellä (6), tunnettu siitä, että sarjaan kytkettyjen ledien (9) lukumäärä valitaan siten, että ledien (9) yhteenlaskettu kynnysjännite on pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin syöttöjännitteen vaihteluvälin alin jännite."

Edellä mainitun lisäksi kysymyksessä oleva keksintö kohdistuu valaisimeen valon tuottamiseksi ledien avulla. Mainittu valaisin on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 6 seuraavasti:

"6. Valaisin valon tuottamiseksi valoa säteilevien, diodien eli ledien (9) avulla, jossa valaisimessa on ainakin keskenään sarjaan kytketyistä ledeistä (9) koostuva led-yksikkö (4) ja ledien (9) kautta kulkevaa virtaa tai jännitettä rajoittava säätöelin (6), tunnettu siitä, että sarjaan kytkettyjen ledien (9) lukumäärä on valittu siten, että ledien (9) yhteenlaskettu kynnysjännite on pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin syöttöjännitteen vaihteluvälin alin jännite."

4 Teollinen käyttökelpoisuus

Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevan patentin mukaan led-valaisimen syöttöjännitteenä voidaan käyttää tavanomaista verkkojännitettä, jolloin syöttöjännitteen vaihteluväli on -330 V – +330 V (tehollisarvoltaan 230 V:n sinimuotoinen vaihtojännite). Vastaavan kokoaaltotasasuunnatun jännitteen vaihteluväli on 0 V – +330 V. Syöttöjännitteen vaihteluvälin alin jännite on siten edellä mainituissa tapauksissa negatiivinen tai nolla, jolloin ledien lukumäärä olisi määrittelemätön tai nolla.

Kysymyksessä oleviin itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 6 sisältyvän syöttöjännitettä ja sen vaihteluväliä koskevan määrittelyn voi sinänsä lukea sisältävän myös edellä mainitun valittajan esittämän tulkintavaihtoehdon, jossa syöttöjännite on tavanomaisen pienjännitejakeluverkon jännite (hetkellisarvon vaihteluväli -325 V – +325 V tai 0 – +325 V kokoaaltotasasuunnatun jännitteen yhteydessä). Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että alan ammattimiehelle on selvää, että ledien lukumäärää ei voida järkevällä tavalla valita syöttöjännitteen vaihteluvälin alarajan mukaan, jos mainittu alaraja on edellä mainitun hetkellisarvon mukainen (≤ 0 V). Teollista käyttökelpoisuutta ei siten tule arvioida kyseisen valittajan esittämän tulkintavaihtoehdon perusteella, jota alan ammattimies ei pitäisi järkevänä.

Kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan sähköverkosta saatava, nimelliseltä tehollisarvoltaan tavanomaisesti 230 V:n vaihtojännite on tasasuunnattava valaisimeen kuuluvan tasasuuntaajan avulla. Tätä on pidettävä myös alan ammattimiehelle itsestään selvänä. Kysymyksessä olevat itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 6 eivät kuitenkaan edellytä, että syöttöjännite tasasuunnattaisiin tai että syöttöjännite olisi vaihtojännitettä.

Patentin selityksestä ei ilmene, mistä syystä ledien yhteenlaskettua kynnysarvoa verrataan keksinnön mukaisesti syöttöjännitteen (verkkojännitteen) tehollisarvoon (230 V), vaikka alan ammattimiehelle on selvää, että ledien toiminta määräytyy led-ketjun yli vaikuttavan jännitteen mukaan.

Patentin selityksen mukainen verkkojännitteen kokoaaltotasasuuntaus tuottaa niin sanotun sykkivän tasajännitteen, joka muodostuu positiivisista sinimuotoisista puoliaalloista siten, että jännitteen hetkellisarvo on alimmillaan 0 V ja huippuarvo on lähes vastaavan verkkojännitteen huippuarvon suuruinen (√2 ∙ 230 V ≈ 325 V). Tässäkään tapauksessa ledien toiminta ei riipu syöttöjännitteen tai mainitun sykkivän tasajännitteen tehollisarvosta, vaan ledien yli vaikuttavan jännitteen hetkellisarvosta. Sinimuotoisen jännitteen hetkellisarvo on osan jännitteen jakson ajasta suurempi kuin mainitun jännitteen tehollisarvo. Jos ledien määrä on valittu niin, että yhteenlasketun kynnysjännitteen arvo on enintään mainitun tehollisarvon suuruinen, ledit palavat vähintään sen ajan, kun jännitteen hetkellisarvo ylittää tehollisarvon. Erityisesti käytettäessä kokoaaltotasasuuntaajan rinnalla tavanomaista tasoituskondensaattoria saatava jännite on lähes syöttöjännitteen huippuarvon suuruista aaltoilevaa jännitettä, joka kondensaattorin kapasitanssista riippuen voi olla koko ajan suurempi kuin vastaavan verkkojännitteen tehollisarvo. Tällöin ledien lukumäärä voisi olla suurempikin kuin tehollisarvon perusteella laskettu.

Edellä lausutun perusteella on siten todettavissa, että syöttöjännitteen ollessa vaihtojännitettä ledien määrän mitoittaminen syöttöjännitteen tehollisarvon vaihteluvälin alimman arvon mukaan tuottaa ainakin ledien lukumäärän suhteen toimivan ja siltä osin teollisesti käyttökelpoisen ratkaisun.

Patentin selityksen perusteella on näin ollen pidettävissä selvänä, että syöttöjännitteen ollessa vaihtojännitettä ledien lukumäärää ei valita syöttöjännitteen alimman hetkellisarvon mukaan, vaan selityksen mukaisesti tehollisarvon vaihtelun mukaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty myöskään sellaisia seikkoja, joiden perusteella kysymyksessä olevaa keksintöä olisi pidettävä teollisesti käyttökelvottomana.

5 Selityksen riittävyys

Kuten edellä jaksossa 4 on todettu, alan ammattimiehen ei ole katsottava valitsevan ledien lukumäärää syöttöverkon jännitteen alimman hetkellisarvon eikä myöskään niin sanotun sykkivän tasajännitteen 0-kohdan perusteella, vaan kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaisesti syöttöjännitteen tehollisarvon vaihteluvälin alimman arvon perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin selityksessä ei sinänsä ole esitetty erityisiä perusteluita, minkä vuoksi vertailtavaksi suureeksi on valittu nimenomaan jännitteen tehollisarvo. Sähkötekniikan perusteet hallitsevan alan ammattimiehen on kuitenkin katsottava joka tapauksessa ymmärtävän ledien toiminnan sekä syöttöjännitteen ja ledien yli vaikuttavan jännitteen merkityksen. Alan ammattimies voi myös todeta, kuinka kysymyksessä olevan patentin mukaisessa tapauksessa ledien lukumäärä voi olla suurempikin kuin syöttöjännitteen tehollisarvon mukaan laskettu lukumäärä.

Edellä mainitun lisäksi on sinänsä todettavissa, että patentin selitykseen sisältyy myös ilmeinen virhe, joka koskee ledien kanssa sarjaan kytketyn virtasäätimen sijoittelua (ks. s. 6, rivi 32–s. 7, rivi 4 sekä s. 8, rivit 18–23). Sähkötekniikan peruslakien mukaan suljetussa, sarjaan kytkettyjä komponentteja sisältävässä virtapiirissä sama virta kulkee nimittäin kaikkien komponenttien läpi; tällöin ei ole merkitystä, missä järjestyksessä komponentit sijaitsevat. Kysymyksessä olevan patentin mukaisessa tapauksessa ei siten virran suuruuden ja jännitteen jakautumisten kannalta ole merkitystä kummalle puolelle ledejä virtasäädin on sijoitettu.

Myös edellä mainitusta huolimatta sähkötekniikan perusteet tuntevan alan ammattimiehen on katsottava voivan käyttää kysymyksessä olevaa keksintöä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella kysymyksessä olevan patentin selitystä ei olisi pidettävä niin selvänä, ettei alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä.

6 Uutuus ja keksinnöllisyys

6.1 Tunnettu tekniikka

Valittaja on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä viitannut seuraaviin valituksen liitteenä toimitettuihin viitejulkaisuihin:

OD1: US 4298869, Okuno, 3.11.1981
OD2: US 6371637 B1, Atchinson et al, 16.4.2002
OD3: US 4682147 A, Bowman, 21.7.1987
OD4: US 5463280 A, Johnson, 31.10.1995
OD5: "Dimming InGaN LEDs, Application note", Opto Semiconductors, OSRAM, 8.1.2003
OD6: "Kingbright 3.5x2.8 mm SMD chip LED lamp, AA3528SRC Super bright red", 21.3.2005
OD7: "T-13/4 (5mm) High Performance TS AlGaAs Red LED lamps, Technical Data", Hewlett Packard, pdf-tiedoston tietojen mukaan viimeksi muokattu 24.9.1996.

6.2 Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 uutuus

Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaisia ratkaisuja ei olisi pidettävä uusina edellä mainittuun viitejulkaisuun OD1 nähden.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaan ledien yhteenlaskettua kynnysjännitettä verrataan syöttöjännitteeseen ja erityisesti syöttöjännitteen vaihteluvälin alimpaan arvoon.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainituissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 6 ei ole erityisesti määritelty jännitelähteen tai syöttöjännitteen laatua. Tähän nähden kysymykseen on voivan katsottava tulevan kaikki jännitelajit. Kun syöttöjännitteenä on vaihtojännite, markkinaoikeus katsoo, että itsenäisiä patenttivaatimuksia 1 ja 6 on tulkittava siten, että "syöttöjännitteen vaihteluvälin alin jännite" tarkoittaa vaihtojännitteen tehollisarvon vaihteluvälin alinta arvoa.

Edellä mainittu viitejulkaisu OD1 koskee sarjaan kytkettyjen ledien käyttöä erilaisissa kytkennöissä, joissa ledien käyttöjännitteenä voi olla tasajännite, vaihtojännite tai vaihtojännitteestä tasasuunnattu jännite. Mainitun viitejulkaisun mukaan (palsta 6, rivit 7–23) sarjassa olevien ledien lukumäärä määräytyy siten, että ledien yhteenlaskettu kynnysarvo on sarjassa olevan, virtaa rajoittavan vastuksen jännitehäviön verran pienempi kuin syöttöjännite. Jos syöttöjännitteessä on vaihtelua, tulee ledien määrä vastaavasti pienentää siten, että valaistus ei alene jännitteen ollessa alimmillaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kaikki itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset keksinnön piirteet ilmenevät edellä mainitusta viitejulkaisusta OD1. Mainittujen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö ei siten ole uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää viitejulkaisusta OD1.

6.3 Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 keksinnöllisyys

Kuten edellä on todettu, itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaista keksintöä ei ole pidettävä uutena siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää edellä mainitusta viitejulkaisusta OD1. Näin ollen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö ei myöskään eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi mainitusta viitejulkaisusta OD1.

Edellä mainittu huomioon ottaen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö ei ole jo sanotun perusteella patentoitavissa.

Markkinaoikeus seuraavassa tarkastelee kuitenkin itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaisen keksinnön keksinnöllisyyttä myös valituksessa puuttuvan keksinnöllisyyden perusteena viitattuun edellä mainittuun viitejulkaisuun OD2.

Mainitun viitejulkaisun OD2 perusteella on tunnettua, että ledien lukumäärän tulee olla sellainen, että syöttöjännite (ledien yli vaikuttava jännite) on vähintään ledien yhteenlasketun kynnysjännitteen suuruinen (palsta 2, rivi 67–palsta 3, rivi 7). Viitejulkaisussa OD2 on erityisesti esitetty (kuvio 9, palsta 8, rivit 33–57), että led-sarjaan kuuluu virtaa rajoittava elin ja jännitelähde, jonka jännite voi vaihdella välillä 3–30 V. Markkinaoikeus toteaa, että viimeksi mainittua vaihteluväliä ei ole kuitenkaan pidettävä sanotun keksinnön tarkoittamana "syöttöjännitteen vaihteluvälinä", vaan tyypillisenä nimellisen syöttöjännitteen vaihtelualueena kyseisen viitejulkaisun OD2 esimerkkiratkaisuissa. Edelleen viitejulkaisussa OD2 on esitetty, kuinka syöttöjännitteen täytyy olla vähintään yhtä suuri kuin sarjakytkennän kokonaisjännitehäviö, jolloin ledien lukumäärää rajoittaa mainittu syöttöjännite.

Alan ammattimiehelle on katsottava olevan muutoinkin sähkötekniikan perustietojen perusteella selvää, että syöttöjännitteen tulee olla suurempi kuin ledien kynnysjännite. Alan ammattimiehelle on katsottava olevan edelleen selvää, että ledien toiminta edellyttää sanotun vaatimuksen täyttymistä myös syöttöjännitteen vaihdellessa. Erityisesti käyttäessään tavanomaista verkkovirtaa syöttöjännitteenä alan ammattimies ottaa suunnittelussa huomioon verkkojännitteen sinänsä hyväksyttävän vaihtelun. Led-valaisimen on siten toimittava myös sallitun vaihteluvälin alimmalla jännitteellä, mistä seuraa, että ledien määrä on valittava mainitun alimman jännitearvon perusteella. Vastaavalla tavalla alan ammattimies ottaa huomioon akkujen tai paristojen ajan mittaan tapahtuvan jännitteen aleneman, kun led-valaisimen jännitelähteenä käytetään akkuja tai paristoja.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö on alan ammattimiehelle ilmeinen, eikä siten eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta OD2. Näin ollen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa myöskään sanotun johdosta.

6.4 Yhteenveto uutuudesta ja keksinnöllisyydestä

Edellä todetulla tavalla kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista valituksessa patentoitavuuden esteeksi esitetyistä seikoista eikä epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

7 Johtopäätös

Edellä esitetyin tavoin kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 118881 kumoamista varten.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 24.4.2012 sekä palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 118881 kumoamista varten.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Petri Rinkinen, markkinaoikeusinsinööri Erkki Tiala sekä asiantuntijajäsen Timo Joutsenoja.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.