MAO:899/15

ASIAN TAUSTA

Arizona Chemical on 9.2.2011 hakenut hyödyllisyysmallia keksinnölle nimeltä "Rasvahappokoostumus".

Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 22.3.2011 Arizona Chemicalille edellä mainitun hakemuksen tarkoittaman hyödyllisyysmallin numerolla 9153.

Forchem Oy on 8.7.2011 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle vaatimuksen Arizona Chemicalin hyödyllisyysmallin numero 9153 rekisteröinnin julistamisesta kokonaan mitättömäksi.

Rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen käsittelyn aikana Arizona Chemical on toimittanut 17.10.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut suojavaatimukset ja pyytänyt hyödyllisyysmallin rekisteröinnin pysyttämistä voimassa sanottujen muutettujen suojavaatimusten mukaisena.

Patentti- ja rekisterihallitus on 7.11.2012 antamallaan päätöksellä julistanut hyödyllisyysmallin numero 9153 rekisteröinnin mitättömäksi osittain ja pysyttänyt sanotun hyödyllisyysmallin rekisteröinnin voimassa Arizona Chemicalin 17.10.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien suojavaatimusten mukaisessa muodossa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Forchem Oy on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan sekä että hyödyllisyysmallin numero 9153 rekisteröinti julistetaan mitättömäksi kokonaisuudessaan.

Perusteet

Kysymyksessä olevaa keksintöä ei ole esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voisi selityksen perusteella käyttää keksintöä ja päästä itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaiseen koostumukseen.

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 perusteella on epäselvää, saavutetaanko suojavaatimuksen mukainen samennuspiste aina suojavaatimuksessa määritellyillä rasvahappojen pitoisuuksilla vai tarvitaanko haluttuun samennuspisteeseen pääsemiseksi lisävalintoja.

Itsenäinen suojavaatimus 1 sisältää määrittelyjä, joiden mukaan koostumuksen eräiden komponenttien määrä koostumuksessa on vähemmän kuin tietty prosenttiosuus koostumuksen kokonaispainosta. Suojavaatimuksen mukainen koostumus ei siten sisällä välttämättä lainkaan mainittuja komponentteja. Tällöin koostumus sisältää vain rasvahappojen C18:3 ja C18:2 seoksen. Tällainen koostumus on kuvattu valituksen oheen liitetyssä viitejulkaisussa D13. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus ei ole siten uusi.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu D8 edustaa lähintä tunnettua tekniikkaa, koska se koskee rasvahappokoostumusta, jolla pyritään saavuttamaan parannettu stabiliteetti erityisesti kylmässä. Mainitusta viitejulkaisusta D8 tunnetaan koostumus A1, jossa on 60 prosenttia rasvahappoja C18:3 ja C18:2, 30 prosenttia rasvahappoa C18:1, vähemmän kuin 35 prosenttia rasvahappoa C18:1, vähemmän kuin 5 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja ja vähintään 90 prosenttia tyydyttämättömiä rasvahappoja. Kyseisen viitejulkaisun D8 mukaisen koostumuksen A1 samennuspiste on naftassa mitattuna -27 ºC, mikä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D2 perusteella vastaa pelkän koostumuksen samennuspistettä -6 ºC.

Kysymyksessä olevalla hyödyllisyysmallilla ratkaistava ongelma on tuottaa edellä mainittuun viitejulkaisuun D8 nähden vaihtoehtoinen tapa, jolla saadaan parannettu matalien lämpötilojen stabiilisuus (ja samennuspiste). Vaihtoehtoinen tapa on valmistaa edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukainen tuote. Viitejulkaisun D1 mukainen koostumus antaa samennuspisteen -6 ºC ja koostumus vastaa läheisesti viitejulkaisun D8 mukaista koostumusta. Viitejulkaisun D1 mukaisessa koostumuksessa tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuus on 2 prosenttia, rasvahapon C18:1 pitoisuus 30 prosenttia, monityydyttymättömien rasvahappojen (C18:2 ja C18:3) pitoisuus 64 prosenttia, tyydyttymättömien rasvahappojen kokonaispitoisuus 94 prosenttia ja hartsihappojen pitoisuus 1,0–2,0 prosenttia.

Edellä mainitun viitejulkaisun D2 mukainen tuote, joka vastaa edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaista tuotetta, on analysoitu tarkemmin, ja tulokset on esitetty valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D3. Viitejulkaisun D3 perusteella viitejulkaisun D1 mukaisen koostumuksen rasvahapon C18:0 pitoisuus on ollut hyvin lähellä arvoa 1 prosenttia ja myös monityydyttymättömien rasvahappojen (C18:2 ja C18:3) pitoisuudet vastaavat kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisia arvoja.

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus ei siten eroa selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmän perusteella.

Arizona Chemicalsin vastaus

Arizona Chemical ei ole käyttänyt hyväkseen sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Hyödyllisyysmallin selityksessä on esitetty selvästi, että "mäntyöljyrasvahapot" tarkoittavat raakamäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja. Itsenäinen suojavaatimus 1 kuvaa siten mäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja sisältävää koostumusta.

Hyödyllisyysmallin selityksessä esitetään riittävästi esimerkkejä ja keinoja, joilla tarkoitettuun lopputulokseen päästään, esimerkiksi tislaamalla raakamäntyöljyä tai sekoittamalla eri lähteistä, esimerkiksi mäntyöljystä, peräisin olevia rasvahappoja. Selityksessä on myös riittävästi ohjeistusta sopivien raaka-aineiden valintaan ja niiden käsittelyyn mäntyöljyrasvahappokoostumuksen aikaansaamiseksi esimerkiksi tislausta hyödyntämällä. Alan ammattimiehelle on selvää, että raakamäntyöljyä tislaamalla saadaan useiden rasvahappojen seos, joka ei ole pelkästään rasvahappojen C18:3 ja C18:2 seos. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 määrittelemä keksintö on siten esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Valituksen oheen liitetty viitejulkaisu D13 käsittelee muun ohella rasvahappoja sisältävän siemenöljyn urea-pohjaista fraktiointia. Viitejulkaisussa D13 mainitut öljyt eivät sisällä raakamäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja. Kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus ei myöskään ole pelkästään rasvahappojen C18:3 ja C18:2 seos. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus on siten uusi siihen nähden, mikä on tunnettua edellä mainitusta viitejulkaisusta D13.

Selvän eron osalta valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa valituksenalaisesta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Valittajan lausuma

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaisen koostumuksen valmistaminen edellyttää ensin sopivan raakamäntyöljyn valintaa. Tätä valintaa ei ole esitetty hyödyllisyysmallin selityksessä siten, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen tuottaminen olisi mahdollista ilman merkittäviä määriä kokeita. Myöskään toista tapaa, eri lähteistä saatujen rasvahappojen sekoittamista, halutun koostumuksen valmistamiseksi ja halutun samennuspisteen saavuttamiseksi ei ole kuvattu riittävän selvästi.

Kysymyksessä olevassa hyödyllisyysmallissa ei ole haettu suojaa pelkästään mäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja sisältävälle koostumukselle. Siten pelkästään rasvahappoja C18:3 ja C18:2 sisältävä seos toteuttaa itsenäisen suojavaatimuksen 1 määrittelyn. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki olennaiset piirteet ilmenevät näin ollen valituksen oheen liitetystä viitejulkaisusta D13.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D8 yhteydessä viitatulla koostumuksella A1 tarkoitetaan koostumusta, joka toteuttaa pääasialliset itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet. Viitejulkaisun D8 mukainen koostumus sisältää rasvahappojen lisäksi 0,01–90 prosenttia paraffiinidispersanttia. Mainittu koostumus voi siten sisältää vain 0,01 prosenttia mainittua dispersanttia, mitä on pidettävä kokonaispitoisuuden kannalta merkityksettömänä.

Kysymyksessä oleva hyödyllisyysmalli ei esitä puhdasta rasvahappokoostumusta, vaan siinä haetaan suojaa rasvahappoja käsittävälle rasvahappokoostumukselle. Hyödyllisyysmallin selityksen mukaan myös lisäaineita voidaan käyttää.

Kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus ei siten eroa selvästi valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D8 ja D1 yhdistelmästä.

Muut lausumat

Arizona Chemical on lausumassaan esittänyt, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksessä mainitut esimerkit havainnollistavat hyödyllisyysmallissa kuvattua keksintöä. Selityksestä ilmenee, että keksinnön mukainen mäntyöljyrasvahappokoostumus on valmistettavissa joko tislaamalla raakamäntyöljyä tai sekoittamalla rasvahappoja. Selityksessä on myös ohjeita raakamäntyöljyn valitsemiseksi tislaukseen. Raakamäntyöljyn rasvahappokoostumuksesta voidaan ennustaa tislatun mäntyöljyrasvahappokoostumuksen rasvahappojakautuma. Keksintö on kuvattu selityksessä niin selvästi, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Valituksen oheen liitetty viitejulkaisu D13 ei kuvaa kysymyksessä olevan keksinnön mukaista mäntyöljyrasvahappokoostumusta, vaan muun muassa rasvahappoja sisältävän siemenöljyn urea-pohjaista fraktiointia. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus on siten uusi mainittuun viitejulkaisuun D13 nähden.

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 suhteen lähin rasvahappokoostumus on valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D8 kuvattu koostumus A1. Viitejulkaisun D8 mukaan alhaisten lämpötilojen ominaisuuksien paraneminen saadaan aikaan dispersanttien avulla. Mainitussa julkaisussa ei ole määritelty rasvahappojen C18:3, C18:2, C18:0 eikä hartsihappojen määriä. Alan ammattimies olettaa viitejulkaisun D8 perusteella, että hyvät kylmäominaisuudet saadaan vain lisäaineen (dispersantin) avulla. Mainitussa viitejulkaisussa D8 on esitetty rasvahappokoostumuksia, joihin ei ole lisätty dispersanttia, vain referenssiesimerkkeinä osoittamaan dispersanttien tehokkuutta. Viitejulkaisussa D8 on myös todettu, että dispersantit vaikuttavat hyvin pieninäkin määrinä, joten dispersantteja ei valittajan esittämällä tavalla voi jättää huomiotta. Edellä mainitun viitejulkaisun D8 mukainen ratkaisu johdattaa siten alan ammattimiestä poispäin kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaisesta keksinnöstä.

Myös valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D1 mukainen koostumus eroaa selvästi kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 määritelmistä, eikä edellä mainituista viitejulkaisuista ilmene mitään, mikä ohjaisi alan ammattimiestä toimimaan edellä mainitun viitejulkaisun D8 vastaisesti. Kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 määrittelemä mäntyöljyrasvahappokoostumus eroaa selvästi viitejulkaisussa D8 esitetystä tarkasteltaessa sitä yksinään tai yhdessä viitejulkaisun D1 kanssa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kyse siitä, onko kysymyksessä olevien suojavaatimusten mukainen keksintö esitetty hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 6 §:n edellyttämällä tavalla niin selvästi, että alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää keksintöä, ja onko suojavaatimuksissa ilmaistu täsmällisesti se, mitä kysymyksessä olevalla hyödyllisyysmallilla halutaan suojata. Toiseksi asiassa on kyse siitä, onko mainittujen suojavaatimusten mukainen keksintö uusi ja eroaako se olennaisesti siitä, mikä on tunnettua tekniikan tason mukaisista ratkaisuista.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallilain 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Hyödyllisyysmallilain 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä.

Hyödyllisyysmallilain säätämiseen johtaneiden lainvalmistelutöiden (HE 232/1990 vp) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaan hyödyllisyysmallihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 19 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä mainitun lain 1 §:n 2-4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia tai rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on mainitun lain 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.

3 Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin kohteena oleva keksintö

Valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaisesti kysymyksessä oleva hyödyllisyysmallin rekisteröinti on pysytetty voimassa rekisteröinnin haltijan 17.10.2011 antamien suojavaatimusten mukaisena. Edellä mainitut suojavaatimukset käsittävät itsenäisen mäntyöljyrasvahappokoostumusta koskevan suojavaatimuksen 1 ja siihen liittyvät epäitsenäiset suojavaatimukset 2–12, itsenäisen, polttoaineen lisäainetta koskevan suojavaatimuksen 13 sekä itsenäisen polttoainetta koskevan suojavaatimuksen 14 ja siihen liittyvät epäitsenäiset suojavaatimukset 15–17.

Kysymyksessä oleva keksintö on määritelty edellä mainitussa itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 seuraavasti:

"1. Mäntyöljyrasvahappokoostumus tunnettu siitä, että koostumus sisältää:
i) enemmän kuin 10 % C18:3-rasvahappoja,
ii) enemmän kuin 30 % C18:2-rasvahappoja,
iii) vähemmän kuin 35 % C18:1-rasvahappoja,
iv) vähemmän kuin 1,5 % tyydyttyneitä rasvahappoja,
v) enemmän kuin 90 % tyydyttymättömiä rasvahappoja,vi) vähemmän kuin 1 % C18:0-rasvahappoja, ja
vii) vähemmän kuin 2 % hartsihappoja,

aikaansaamaan koostumuksen parannetun matalien lämpötilojen stabiilisuuden ja että mainitun mäntyöljyrasvahappokoostumuksen samennuspiste on alhaisempi kuin -4 ºC."

Kysymyksessä oleva keksintö on määritelty edellä mainitussa itsenäisessä suojavaatimuksessa 13 seuraavasti:

"13. Suojavaatimuksen 1 mukaista mäntyöljyrasvahappokoostumusta käsittävä polttoaineen lisäaine tunnettu siitä, että se on stabiili lämpötilassa alle -4 ºC."

Kysymyksessä oleva keksintö on määritelty edellä mainitussa itsenäisessä suojavaatimuksessa 14 seuraavasti:

"14. Mäntyöljyrasvahappolisäaineen sisältävä polttoaine tunnettu siitä, että mainittu polttoaine sisältää tehokkaan määrän suojavaatimuksen 1 mukaista matalissa lämpötiloissa stabiilia mäntyöljyrasvahappo-voitelunparantajaa, joka on stabiili lämpötilassa alle -4 ºC."

4 Selityksen riittävyys ja suojavaatimusten täsmällisyys

Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevaa keksintöä ei ole esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voisi selityksen perusteella käyttää keksintöä ja päästä kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaiseen koostumukseen. Edelleen valittaja on esittänyt, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 perusteella on epäselvää, saavutetaanko suojavaatimuksen mukainen samennuspiste aina suojavaatimuksessa määritellyillä rasvahappojen pitoisuuksilla vai tarvitaanko haluttuun samennuspisteeseen pääsemiseksi lisävalintoja.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksessä (s. 10) on nimenomaisesti määritelty, että "mäntyöljyrasvahapot" tarkoittavat raakamäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja. Selityksessä (s. 7) on myös todettu, että valmistuksessa käytettävä raakamäntyöljy valitaan sen rasvahappokonsentraation ja -tyypin perusteella, koska tislauksen aikana tapahtuu vain pieniä muutoksia. Edelleen selityksessä (s. 10) on selostettu ne tavanomaiset tislausvaiheet, jotka kuuluvat kysymyksessä olevan koostumuksen valmistukseen. Selityksen mukaan haluttu rasvahappokoostumus voidaan valmistaa myös sekoittamalla eri lähteistä saatuja rasvahappoja.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin suojavaatimuksissa on puolestaan esitetty täsmälliset raja-arvot tiettyjen, koostumukseen sisältyvien rasvahappojen määrille (painoprosentteina rasvahappokoostumuksen kokonaispainosta). Myös tavoiteltu koostumuksen samennuspiste on esitetty täsmällisenä lukuarvona, jonka on katsottava toteutuvan suojavaatimuksen mukaisilla koostumuksilla.

Lisäksi hyödyllisyysmallin selityksessä (s. 5–6, yhtälö I) on esitetty, miten rasvahappojen konsentraatioiden perusteella on laskettavissa koostumuksen samennuspistettä kuvaava samennuspistekertoimen arvo.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimies voi selityksen perusteella ilman kohtuutonta vaivaa ja tutkimustyötä käyttää keksintöä ja valmistaa kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaista mäntyöljyrasvahappokoostumusta. Edelleen myös hyödyllisyysmallin suojavaatimuksissa on katsottava ilmaistun täsmällisesti se, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata.

Valittaja on edellä mainitun lisäksi esittänyt, kuinka hyödyllisyysmallin selityksen esimerkeissä 1 ja 2 tislaamalla saadut koostumukset eivät ole kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevaa asiaa Patentti- ja rekisterihallituksessa käsiteltäessä Arizona Chemical on toimittanut muutetut suojavaatimukset. Tässä yhteydessä suojavaatimuksia on rajoitettu siten että, esimerkkien koostumukset eivät sinänsä vastaa täysin kysymyksessä olevan suojavaatimusasetelman itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista koostumusta. Hyödyllisyysmallin selitystä ja siinä esitettyjä esimerkkejä kokonaisuutena tarkasteltaessa kyseistä seikkaa ei ole kuitenkaan pidettävä merkityksellisenä sen suhteen, voiko alan ammattimies selityksen perusteella käyttää keksintöä.

5 Uutuus ja keksinnöllisyys

5.1 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on tunnetun tekniikan osalta viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:

D1 Tuotetiedot, Sylfat®2LT, tammikuu 2000

D2 Tuotetiedot, Sylfat®2LT, helmikuu 2003

D3 Rasvahappokoostumuksen GC-analyysi, marraskuu 2007

D4 Sylfat®2LT Hintatiedot, joulukuu 1999

D5 Sähköpostiviestit A:n ja B:n välillä, 2007

D6 Kopio ASTM Standarditestausmenetelmästä D5771

D7 Forchem Oy, Tuotekuvaus, 1994

D8 EP 1209215 A2

D9 "Tall Oil and its Uses", Pulp Chemicals Association (1965), sivut 1-3, 12-19 ja 30-33

D10 C: Refining and Separation of Crude Tall-Oil Components; Separation Science and Technology, 31(17), sivut 2307- 2316, 1996

D11 D: Constituents of Tall Oil, A Study of Tall Oil Processes and Products; Academic Dissertation; the Faculty of Chemical Engineering of the Åbo Akademi; 1978

D12 Investigations in Turkish Tall Oil, 1979, s. 15-19, 26-35, 60-67, 122-124.

Valittaja on lisäksi viitannut valituksessaan seuraaviin viitejulkaisuihin:
D13 E et al.: Urea-Based Fractionation of Seed Oil Samples Containing Fatty Acids and Acylglycerols of Polyunsaturated and Hydroxy Fatty Acids, JAOCS, vol.77, no.2(2000)

D14 F: Development of Next Generation Biodiesel Technology – Catalytic Deoxygenation of Renewables, Åbo Akademi University, väitöskirja, 2006, sivu 3 sekä viitteet.

5.2 Itsenäisen suojavaatimuksen 1 uutuus

Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei olisi pidettävä uutena edellä mainittuun viitejulkaisuun D13 nähden. Valittaja on viitannut mainitun viitejulkaisun D13 taulukossa 4 esitettyyn koostumukseen B3-e. Kyseinen koostumus B3-e sisältää rasvahappoa C18:3 52,6 prosenttia ja rasvahappoa C18:2 46,3 prosenttia. Mainittujen rasvahappojen sulamispisteistä on pääteltävissä, että myös koostumuksen samennuspiste on kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisesti alhaisempi kuin -4 ºC.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 kohdistuu mäntyöljyrasvahappokoostumukseen. Hyödyllisyysmallin selityksessä on nimenomaisesti määritelty, että mäntyöljyrasvahapoilla tarkoitetaan raakamäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja. Edellä mainittu viitejulkaisu D13 koskee sen sijaan muun ohella erilaisten siemenöljyjen koostumuksia ja mainittujen siemenöljyjen urea-pohjaista fraktiointia. Mainitusta viitejulkaisusta D13 ei tunneta mäntyöljyrasvahappojen koostumuksia.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen mäntyöljyrasvahappokoostumus on uusi siihen nähden, mikä on tunnettua edellä mainitusta viitejulkaisusta D13.

5.3 Itsenäisen suojavaatimuksen 1 keksinnöllisyys

Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa selvästi siitä, mikä on ollut tunnettua valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D8 ja D1 yhdistelmän perusteella. Viitejulkaisun D8 osalta valittaja on viitannut erityisesti siinä esitettyyn esimerkkiin (kappale 0064) ja taulukkoon (Tabelle 1, kappale 0065) ja edellä mainituissa kohdissa esitettyyn koostumukseen A1.

Edellä mainittu viitejulkaisu D8 koskee polttoaineen lisäaineena käytettävää, paraffiinidispersanttia sisältävää rasvahappokoostumusta, jolla pyritään saamaan aikaan hyvät voitelevuusominaisuudet sekä hyvä stabiilisuus alhaisissa lämpötiloissa. Markkinaoikeus toteaa, että mainitussa viitejulkaisussa D8 on annettu vain monityydyttymättömien rasvahappojen kokonaismäärä (60 prosenttia) ja oleiinihapon (C18:1) määrä (30 prosenttia). Edellä mainittu koostumus A1 on puolestaan mäntyöljyrasvahappokoostumus, joka sisältää 30 prosenttia oleiinihappoa (C18:1), 60 prosenttia linoli- ja muita monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä 4 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 on puolestaan kyse tuote-esitteestä, joka koskee SYLFAT®2LT-nimistä mäntyöljykoostumusta. Kyseisen esitteen mukaan mainittu koostumus on valmistettu puhdistamalla valikoiduista raakamäntyöljylajeista. Viitejulkaisun D1 mukainen koostumus sisältää 30 prosenttia oleiinihappoa (C18:1), 64 prosenttia linoli- ja muita monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä 2 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja.

Valittaja on edellä mainitun viitejulkaisun D1 osalta viitannut lisäksi siihen, että viitejulkaisun D1 mukainen koostumus olisi ollut valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D3 mukaisen analyysin kohteena, ja viitannut tämän tueksi myös sanotussa päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin D2, D4 ja D5. Markkinaoikeus toteaa, että mainituista viitejulkaisuista ensinnäkin viitejulkaisu D4 käsittää ainoastaan kopioita sähköpostiviesteistä, joissa on käsitelty edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 mainitun tuotteen hinta- ja teknisiä tietoja. Itse rasvahappokoostumuksen osalta viitejulkaisu D4 ei sisällä mitään uutta viitejulkaisusta D1 ilmenevään nähden. Viitejulkaisujen D2, D3 ja D5 osalta on puolestaan todettavissa, etteivät ne ole tulleet julkisiksi ennen kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää. Muutoinkaan viimeksi mainituista viitejulkaisuista ei kuitenkaan ilmene mitään sellaista, jonka perusteella olisi todettavissa, että edellä mainitun viitejulkaisun D3 mukainen analyysi on koskenut edellä mainitun viitejulkaisun D1 tarkoittamaa rasvahappokoostumusta. Edellä lausuttuun nähden ei viitejulkaisun D1 ja sen mukaisen rasvahappokoostumuksen osalta jäljempänä suoritettavassa tarkastelussa ole annettavissa merkitystä edellä mainituille viitejulkaisuille D2–D5.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D8 on annettu vain monityydyttymättömien rasvahappojen kokonaismäärä (60 prosenttia) ja oleiinihapon (C18:1) määrä (30 prosenttia), joista laskettuna tyydyttymättömien rasvahappojen kokonaismäärä on lähellä kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista määrää

(> 90 prosenttia). Viitejulkaisussa D8 ei ole kuitenkaan esitetty erikseen monityydyttymättömien rasvahappojen C18:3 ja C18:2 osuutta. Rasvahapon C18:3 osalta mainitussa viitejulkaisussa D8 ei ole myöskään esitetty mitään sen vaikutuksesta kylmäominaisuuksiin. Myös viitejulkaisussa D8 esitetyn koostumuksen A1 tyydyttyneiden rasvahappojen määrä (4 prosenttia) poikkeaa selvästi kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisesta määrästä (˂ 1,5 prosenttia).

Myös edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukainen koostumus eroaa kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisesta koostumuksesta samalla tavalla kuin edellä käsitellyn viitejulkaisun D8 mukainen koostumus. Viitejulkaisussa D1 ei myöskään ole käsitelty erityisesti rasvahapon C18:3 merkitystä koostumuksen kylmäominaisuuksille. Mainittu viitejulkaisu D1 ei siten sisällä edellä mainittuun viitejulkaisuun D8 nähden mitään vaihtoehtoista ratkaisua hyvien kylmäominaisuuksien saavuttamiseksi. Viitejulkaisu D1 ei myöskään sisällä mitään sellaista, jonka olisi katsottava motivoivan alan ammattimiestä luopumaan mainitun viitejulkaisun D8 mukaisesta paraffiinidispersantin käytöstä.

Edellä mainittujen viitejulkaisujen D8 ja D1 yhdistelmän ei edellä lausutun valossa ole siten katsottava antavan mitään lisäopetusta siihen nähden, mikä käy ilmi jo mainittuja viitejulkaisuja yksinäänkin tarkasteltaessa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus eroaa selvästi siitä, mikä on tunnettua niin edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 kuin edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 samoin kuin mainittujen viitejulkaisujen D8 ja D1 yhdistelmän perusteella.

6 Johtopäätös

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin rekisteröinti olisi julistettava mitättömäksi. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Reima Jussila, markkinaoikeusinsinööri Erkki Tiala sekä asiantuntijajäsen Pekka Salomaa.

PRH:n päätös

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.6.2018 taltionumero 3131.