MAO:772/15

HAKEMUS

Vaatimukset

Merck Sharp & Dohme, Corp. ja MSD Finland Oy ovat 15.10.2015 markkinaoikeudelle toimittamassaan kirjelmässään peruttaneet turvaamistointa koskevan hakemuksensa Novartis Finland Oy:n osalta sekä vaatineet, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n nojalla peruuttaa 21.9.2015 antamallaan päätöksellään numero 630/15 määräämänsä väliaikaisen turvaamistoimen Novartis Finland Oy:n osalta. Lisäksi hakijat ovat kiistäneet Novartis Finland Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Perusteet

Hakijoilla on ollut perusteet kohdistaa turvaamistoimihakemus Novartis Finland Oy:tä kohtaan. Novartis Finland Oy:n kuitenkin ilmoitettua turvaamistointa koskevan hakemuksen johdosta antamassaan vastauksessa, että se ei millään tavalla osallistu EZETIMIB SANDOZ 10 mg tabletti valmisteeseen (geneerinen valmiste) liittyviin kaupallisiin toimiin Suomessa, markkinaoikeuden määräämä väliaikainen turvaamistoimi voidaan peruuttaa Novartis Finland Oy:n osalta.

Hakijoilla on ollut perusteltu syy olettaa, että Novartis Finland Oy tulisi toimimaan edellä mainitun geneerisen valmisteen kaupallistajana Suomessa. Tämän vuoksi ei ole olemassa perusteita velvoittaa hakijoita korvaamaan Novartis Finland Oy:n vaatimia oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimusta ei voida käsitellä turvaamistoimiasian yhteydessä, vaan kanne vahingon ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on pantava vireille erikseen.

NOVARTIS FINLAND OY:N VASTAUS

Vaatimukset

Novartis Finland Oy on turvaamistointa koskevan hakemuksen johdosta antamassaan vastauksessa vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus peruuttaa 21.9.2015 antamallaan päätöksellä 630/15 määräämänsä väliaikaisen turvaamistoimen Novartis Finland Oy:n osalta.

Merck Sharp & Dohme, Corp.:n ja MSD Finland Oy:n sittemmin peruutettua turvaamistointa koskevan hakemuksensa Novartis Finland Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole kyseiseltä osin lausuttavaa.

Novartis Finland Oy on kuitenkin lisäksi vaatinut, että hakijat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa 32.905 eurolla viivästyskorkoineen. Sen varalta, että edellä mainittua oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta ei katsottaisi voitavan tutkia ja ratkaista käsillä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä, Novartis Finland Oy on toissijaisesti vielä vaatinut, että markkinaoikeus erottaa sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen turvaamistoimiasiasta erilliseksi asiaksi ja ratkaisee kyseisen asian hakijoita enemmälti kuulematta.

Perusteet

Novartis Finland Oy ei tee mitään turvaamistoimihakemuksessa kiellettäväksi vaadituista toimenpiteistä.

Turvaamistoimihakemuksen tullessa peruutetuksi hakijat on velvoitettava korvaamaan Novartis Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut. Novartis Finland Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta tulee ratkaista jo turvaamistoimiasian käsittelyn yhteydessä. Novartis Finland Oy:n kannalta olisi epätarkoituksenmukaista ja kohtuutonta, jos se joutuisi nostamaan erillisen kanteen oikeudenkäyntikulujensa korvaamiseksi. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan asian ratkaisemista nyt turvaamistoimiasian yhteydessä puoltaa myös se, että turvaamistoimiasiaa käsittelevällä markkinaoikeuden kokoonpanolla on parhaat edellytykset arvioida Novartis Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteita.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa asiaa ei voida ratkaista turvaamistoimiasian yhteydessä, tulee kyseinen vaatimus erottaa erilliseksi asiaksi ja antaa siinä hakijoita enempää kuulematta niiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Väliaikaisen turvaamistoimen peruuttaminen

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan, jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on päätetty, ei enää ole, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi. Pykälän 2 momentin mukaan peruuttamisesta päättää asianosaisen vaatimuksesta se tuomioistuin tai muu 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen, jonka käsiteltävänä pääasia on. Jollei pääasia ole tuomioistuimen tai edellä tarkoitetun muun viranomaisen käsiteltävänä, peruuttamisesta päättää hakemuksesta se tuomioistuin, joka on ensin päättänyt turvaamistoimesta.

Markkinaoikeus on edellä selostetulla tavalla Merck Sharp & Dohme, Corp.:n ja MSD Finland Oy:n yhteisestä hakemuksesta 21.9.2015 antamallaan väliaikaista turvaamistointa koskevalla päätöksellään numero 630/15 kieltänyt 500.000 euron sakon uhalla Sandoz A/S:ia ja Novartis Finland Oy:tä Suomessa tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan tai käyttämästä EZETIMIB SANDOZ 10 mg tabletti -valmistetta taikka tuomasta maahan, valmistamasta tai pitämästä hallussa kyseistä valmistetta näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin suomalaiseen patenttiin numero FI 110321 perustuva lisäsuojatodistus numero 233 on voimassa.

Sekä hakijat että Novartis Finland Oy ovat vaatineet edellä mainitun väliaikaisen turvaamistoimen peruuttamista Novartis Finland Oy:n osalta.

Ottaen huomioon, että sekä hakijat että Novartis Finland Oy ovat molemmat vaatineet väliaikaisen turvaamistoimen peruuttamista Novartis Finland Oy:n osalta, markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on päätetty, ei enää ole Novartis Finland Oy:n osalta. Tämän vuoksi edellä mainittu väliaikainen turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi Novartis Finland Oy:n osalta.

Turvaamistointa koskevan hakemuksen peruuttaminen

Hakijat ovat peruuttaneet turvaamistointa koskevan hakemuksensa Novartis Finland Oy:n osalta.

Novartis Finland Oy:llä ei ole ollut huomauttamista edellä mainittuun hakemuksen peruuttamiseen liittyen.

Hakijoiden turvaamistoimihakemus tulee näin ollen jättää sillensä Novartis Finland Oy:n osalta.

Oikeudenkäyntikulut

Novartis Finland Oy on vaatinut, että hakijat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut turvaamistoimiasiaan vastaamisen osalta. Hakijat ovat vastustaneet vaatimusta.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan muun ohella kanne mainitun luvun 10 §:ssä tarkoitettujen kulujen korvaamisesta silloin, kun pääasiaa ei ole saatettu luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vireille, on pantava vireille siinä käräjäoikeudessa, jolla on toimivalta tutkia luvun 6 §:ssä tarkoitettu kanne. Puheena olevan luvun 4 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kuten muun ohella asioissa, joissa pääasia on markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty patentinloukkausta koskeva riita-asia, muun ohella kanne luvun 10 §:ssä tarkoitettujen kulujen korvaamisesta silloin, kun pääasiaa ei ole saatettu luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vireille, on kuitenkin pantava vireille markkinaoikeudessa.

Oikeudenkäymiskaaren 12 §:n 2 momentin mukaan kanne vahingon ja kulujen korvaamisesta on puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa päivästä, jona turvaamistoimi peruutettiin, taikka jos toimenpidettä koskevasta päätöksestä tehty valitus on silloin vielä ratkaisematta, siitä lukien, kun asia on lopullisesti ratkaistu.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun uudistamista koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 179/1990 vp, s. 20) on mainitun luvun 10 §:ään liittyen todettu, että pykälän säännös tarkoittaa myös sitä, että kulujen korvaamisesta ei päätetä turvaamistointa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun esityölausuman valossa lainsäätäjän on yksiselitteisesti katsottava lähteneen siitä, ettei esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevaa kysymystä ole tarkoitettu ratkaistavaksi vielä turvaamistoimihakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Novartis Finland Oy on sen tueksi, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva kysymys voitaisiin käsillä olevassa tapauksessa ratkaista jo turvaamistoimiasian yhteydessä viitannut Helsingin hovioikeuden päätökseen 29.11.2013 numero 3111, jossa hovioikeus samassa yhteydessä, kun se hylkäsi turvaamistoimihakemuksen, otti ratkaistavakseen myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen, perustellen tätä erityisesti tarkoituksenmukaisuussyillä sekä hakijoiden vastapuolen edulla.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsillä oleva tilanne poikkeaa edellä mainitusta Helsingin hovioikeuden ratkaistavana olleesta tilanteesta siinä, että nyt käsillä olevassa tapauksessa markkinaoikeuden määrättyä väliaikaisen turvaamistoimen hakijat ovat sittemmin hakeneet väliaikaisen turvaamistoimen peruuttamista sekä peruuttaneet turvaamistoimihakemuksen. Kuten edellä on selostettu, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetään, että kulujen korvaamista koskeva kanne on nostettava yhden vuoden määräajassa muun ohella tilanteessa, jossa turvaamistoimi on peruutettu. Tämän voi osaltaan katsoa tukevan sitä, että oikeudenkäyntikuluja ei ole tarkoitettu ratkaistavan turvaamistoimiasian yhteydessä ainakaan tilanteessa, jossa turvaamistoimi on peruutettu. Mainittujen tilanteiden osalta on siten edellä selostetun oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n säännöksen ja esityölausuman mukaisesti lähdettävä siitä, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevaa kysymystä ei ole tarkoitettu ratkaistavan turvaamistoimiasian yhteydessä.

Lisäksi on muutoinkin esitettävissä, että vaikka tarkoituksenmukaisuussyiden voitaisiinkin katsoa puoltavan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan kysymyksen ratkaisemista jo turvaamistoimiasian yhteydessä, niin useimmiten turvaamistoimihakemuksen tarpeellisuutta on mahdollista kuitenkin arvioida paremmin vasta myöhemmin vireille saatettavan pääasian käsittelyn yhteydessä taikka erillisessä oikeudenkäynnissä, kuin summaarisen turvaamistoimiasian käsittelyn yhteydessä. On myös huomattava, ettei se, että turvaamistoimihakemus hylätään, välttämättä tarkoita, etteikö pääasiakanne sittemmin tulisi kuitenkin nostettavaksi.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei Novartis Finland Oy:n esittämää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta voida käsitellä käsillä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen Novartis Finland Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on jätettävä tutkimatta käsillä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä esitettynä.

Novartis Finland Oy on toissijaisesti vaatinut, että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus erotettaisiin oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:ää analogisesti soveltaen erilliseksi asiaksi ja markkinaoikeus antaisi siinä ratkaisun hakijoita enempää kuulematta.

Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun säännökset koskevat luvun otsikon mukaisesti muun ohella kanteiden yhdistämistä ja erottamista riita-asiassa. Nyt on kysymys turvaamistoimiasiasta, joka tulee vireille oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa todetulla tavalla hakemuksella. Turvaamistoimiasiassa ei siten ole kyse riita-asiasta. Oikeudenkäymiskaaren 18 luvussa tarkoitettujen säännösten ei näin ollen voida katsoa soveltuvan turvaamistoimiasian käsittelyyn. Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei ole edellytyksiä myöskään Novartis Finland Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen erottamiselle erilliseksi asiaksi.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus peruuttaa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n nojalla markkinaoikeuden 21.9.2015 antamallaan päätöksellä 21.9.2015 numero 630/15 määräämän väliaikaisen turvaamistoimen siltä osin kuin kyseinen väliaikainen turvaamistoimi on kohdistettu Novartis Finland Oy:öön.

Markkinaoikeus jättää sillensä Merck Sharp & Dohme, Corp. ja MSD Finland Oy turvaamistoimihakemuksen siltä osin kuin hakemus on kohdistettu Novartis Finland Oy:öön.

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Novartis Finland Oy:n esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeus hylkää Novartis Finland Oy:n esittämän toissijaisen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen erottamiseksi käsiteltäväksi erillisenä asiana.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea muilta kuin asian sillensä jättämistä koskevalta osin korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.1.2016.

Sillensä jättämisen osalta tähän päätökseen ei saa hakea muutosta.

Puheenjohtaja Jussi Karttunen

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

LAINVOIMAISUUS

Päätös on lainvoimainen.