MAO:110-112/15
Diaarinumerot 2013/650 ja 2013/651
KANTAJA Erätukku Oy
VASTAAJA Kartanokuva Oy
ASIA Tavaramerkkiä koskeva riita ym.
Diaarinumero 2014/422
KANTAJA Kartanokuva Oy
VASTAAJA Erätukku Oy
ASIA Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuva vahvistusvaatimus
KANNE ASIASSA 2013/650 JA HAKEMUS ASIASSA 2013/651
Vaatimukset
Erätukku Oy on vaatinut, että markkinaoikeus
1. vahvistaa Kartanokuva Oy:n loukanneen Erätukku Oy:n tavaramerkkioikeuksia kansalliseen tavaramerkkiin numero 242002 ja yhteisön tavaramerkkiin numero 943491 sekä Erätukku Oy:n asiakirjatodisteessa 1 yksilöityjen tuotteiden ulkoasuun (kuosiin) yhdistyvää vakiintunutta tavaramerkkioikeutta käyttäessään elinkeinotoiminnassa Kartanokuva Oy:n tuotteiden yhteydessä Erätukku Oy:n asiakirjatodisteiden 19 ja 21 mukaista ulkoasua (kuosia)
2. vahvistaa Kartanokuva Oy:n loukanneen Erätukku Oy:n mallioikeuksia rekisteröityyn yhteisömalliin numero 669163-0001 hyväksikäyttäessään Kartanokuva Oy:n tuotteiden yhteydessä Erätukku Oy:n asiakirjatodisteiden 19 ja 21 mukaista ulkoasua (kuosia)
3. vahvistaa Kartanokuva Oy:n toimineen elinkeinotoiminnassa sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan ja myydessään Erätukku Oy:n asiakirjatodisteen 19 ja katselmusesineen 2 mukaisia Kartanokuva Oy:n tuotteita
4. kieltää Kartanokuva Oy:tä jatkamasta tai toistamasta Erätukku Oy:n asiakirjatodisteen 21 mukaisen ulkoasun hyväksikäyttämistä elinkeinotoiminnassa
5. kieltää Kartanokuva Oy:tä markkinoimasta ja myymästä 100.000 euron sakon uhalla Erätukku Oy:n asiakirjatodisteen 19 ja katselmusesineen 2 mukaisia tuotteita
6. määrää Erätukku Oy:n asiakirjatodisteen 21 mukaisella ulkoasulla varustetut Kartanokuva Oy:n tuotteet ensisijaisesti hävitettäväksi Kartanokuva Oy:n kustannuksella tai toissijaisesti pantavaksi talteen rekisteröidyn yhteisömallin numero 669163-0001 jäljellä olevaksi suoja-ajaksi
7. velvoittaa Kartanokuva Oy:n korvaamaan Erätukku Oy:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 102.206,14 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden ratkaisun antamispäivästä lukien.
Perusteet
1. Johdanto
Erätukku Oy (jäljempänä myös Erätukku) valmistuttaa, myy ja markkinoi Suomessa talvimetsästykseen tarkoitettuja lumicamo-tuotteita (jäljempänä "lumicamo-tuotteet"). Erätukku on teettänyt lumicamo-tuotteidensa maastokuvioinnin eli kuosin (jäljempänä "lumicamo-kuosi") suunnittelija X:lla. Erätukulla on lumicamo-tuotteidensa kuosia koskevia tavaramerkki- ja mallioikeusrekisteröintejä. Erätukun lumicamo-tuotteet ovat olleet markkinoilla vuodesta 2007, ja ne ovat erittäin tunnettuja ja omaperäisiä, koska niiden kuosi oli ensimmäisiä laatuaan Suomessa.
Kartanokuva Oy (jäljempänä myös Kartanokuva) on ryhtynyt valmistuttamaan, myymään ja markkinoimaan Suomessa talvimetsästykseen tarkoitettuja tuotteita (jäljempänä "Kartanokuvan tuotteet"). Kartanokuvan tuotteiden maastokuviointi eli kuosi on myös teetetty suunnittelija X:lla. Kartanokuvan menettely loukkaa jäljempänä yksilöidyin tavoin Erätukulle tavaramerkkejä ja malleja koskevissa säädöksissä sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa turvattuja oikeuksia.
2. Tavaramerkkioikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Erätukku on rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin numero 242002 haltija. Tätä tavaramerkkiä on haettu 5.11.2007 ja se on rekisteröity 15.5.2008 muun muassa vaatteille, jalkineille ja päähineille. Erätukku on myös yhteisön tavaramerkin numero 943491 haltija. Tätä tavaramerkkiä on haettu kansainvälisen tavaramerkkirekisteröinnin kautta ja se on rekisteröity 7.11.2007 muun muassa vaatteille, jalkineille ja päähineille.
Erätukun lumicamo-tuotteiden maastokuvioinnin eli kuosin on suunnitellut suunnittelija X ja niiden kuosissa on painettuna teksti "JAHTI JAKT Design XX". Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien ulkoasujen erottamiskykyisenä ja hallitsevana osana on tietyn paksuisten ja muotoisten tummien oksien muodostama kokonaisuus, joka esitetään vaaleaa taustaa vasten. Mainittujen tavaramerkkien tarkoituksena on esittää talvista maastomaisemaa tai metsää.
Erätukun talvimetsästykseen tarkoitetuissa vaatteissa ja asusteissa käytetty lumicamo-kuosi, siten kuin sitä on käytetty eri tuotteissa, on myös vakiintunut tavaramerkki. Vakiintunut tavaramerkki käsittää lumicamo-kuosin, jossa on vaalealla pohjalla tietyntyylisiä, tietynpaksuisia ja tietynmuotoisia tummempia puiden oksia. Erätukun vakiintunut tavaramerkki sisältää lisäksi tekstin "Design XX". Erätukun lumicamo-kuosi on vakiintunut Erätukun tunnukseksi useissa toisiaan lähellä olevissa värisävyissä. Erätukun lumicamo-kuosi on siten itsessään vakiintunut tavaramerkki, eikä merkitystä ole sillä, minkä värisenä sitä on käytetty. Kuosin laajan käytön ja tunnettuuden ansiosta merkki on vakiintunut kattamaan asujen erilaiset värisävyt.
Kartanokuva on ryhtynyt myymään ja markkinoimaan sekä myy ja markkinoi edelleen talvisen maastomaiseman tai metsän käsittäviä metsästysasuja ja -tuotteita. Kartanokuvan tuotteiden maastokuviointi eli kuosi on myös teetetty suunnittelija X:lla. Kartanokuvan tuotteisiin on painettu teksti "NORDIC BRANCH © Neverfind Design XX".
Kartanokuvan tuotteet ovat tavaramerkkilaissa ja yhteisön tavaramerkistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 207/2009 (jäljempänä yhteisön tavaramerkkiasetus) tarkoitetuin tavoin sekoitettavissa Erätukun tavaramerkkioikeuksilla suojattuun maastokuvioon, jota Erätukku käyttää omien maastopukujensa kuosissa. Tavaramerkkilain 38 §:n ja yhteisön tavaramerkkiasetuksen 102 artiklan mukaisesti Kartanokuvaa tulee kieltää toistamasta tai jatkamasta niiden Kartanokuvan tuotteiden myyntiä tai markkinointia, jotka käsittävät Erätukun asiakirjatodisteiden 19 ja 21 mukaisen ulkoasun.
Tavaramerkkien sekoitettavuusarvioinnissa on kyse kokonaisarvioinnista, joka käsittää arvioinnin ainakin seuraavista seikoista: tavaramerkin omaperäisyys ja tunnettuus, tavaroiden samankaltaisuus, tunnusmerkkien samankaltaisuus ja tunnusmerkkien synnyttämä kokonaisvaikutelma.
Tekijänoikeudellisella, Erätukun ja suunnittelijan välisellä asialla ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevan tavaramerkin loukkausta koskevan asian kannalta.
2.1. Erätukun tavaramerkkien omaperäisyys ja tunnettuus
Erätukun tavaramerkeillä varustettuja lumicamo-tuotteita on myyty Suomessa vuodesta 2007. Erätukun lumicamo-kuosi oli ensimmäisiä talvista maastomaisemaa tai metsää kuvaavia talvimetsästysasun kuoseja Suomessa. Lisäksi Erätukun lumicamo-tuotteet olivat ensimmäiset myyntimenestyksen saavuttaneet lumicamo-tuotteet Suomessa. Ennen Erätukun lumicamo-tuotteiden lanseeraamista Suomessa myytiin lähinnä täysin valkoisia tai tummin läiskin valkoiselle pohjalle kuvioituja talvimetsästykseen tarkoitettuja lumipukuja. Erätukun tavaramerkeillä varustettuja lumicamo-tuotteita on mainostettu aktiivisesti alan lehdissä niiden lanseeraamisesta saakka. Erätukku on käyttänyt lumicamo-tuotteidensa markkinointiin huomattavan summan ja myytyjen lumicamo-tuotteiden kokonaisliikevaihto on ollut hyvin merkittävä. Erätukun lumicamo-kuosin tuntee 75 prosenttia suomalaisista metsästäjistä, joista 91 prosenttia liittää sen nimenomaan Erätukkuun.
Erätukun lumicamo-kuosi on valtakunnallisella tasolla pitkään ja intensiivisesti käytetty, ja se on tullut näin kohderyhmässään tunnetuksi. Tavaramerkin relevantilla kohderyhmällä tarkoitetaan niitä tahoja, jotka todellisuudessa ostavat tai käyttävät kyseisiä tuotteita tai muuten joutuvat niiden kanssa tekemisiin. Kohderyhmään kuuluvat siis ne henkilöt, joille tuote on tarkoitettu. Erätukun lumicamo-tuotteiden osalta asianomaiset kuluttajapiirit ovat metsästystä ja erityisesti talvimetsästystä harrastavat henkilöt. Merkittävä osa suomalaisista metsästäjistä ja ennen kaikkea talvimetsästystä harrastavista henkilöistä tuntee Erätukun lumicamo-kuosin ja -tuotteet.
Erätukun lumicamo-kuosin tunnettuuden ollessa 75 prosentin tasolla tunnuksen on katsottava ylettyvän vähintään vakiintuneen tavaramerkin tasolle. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vakiinnuttaminen ei edellytä kohderyhmän olevan tietoinen siitä, kuka merkin haltija on. Tavaramerkin käyttäminen tuotteiden tunnuksena voi viitata tuotteiden alkuperään myös anonyymisti. Kun valtaosa kohderyhmästä tunnistaa Erätukun lumicamo-kuosin ja suurin osa heistä myös yhdistää kuosin Erätukkuun, voidaan vakiintumisen astetta pitää tavanomaista korkeampana.
Erätukun teettämä markkinatutkimus on luotettava ja Erätukun tuotteet ovat tutkimuksen osoittamalla tavalla ja laajamittaisen käytön seurauksena tunnettuja.
Todetun perusteella Erätukun tavaramerkit ovat omaperäisiä ja ne ovat tulleet pitkään jatkuneen käytön myötä suomalaisten metsästystä harrastavien henkilöiden keskuudessa erityisen tunnetuiksi.
2.2. Tavaroiden samankaltaisuus
Erätukun lumicamo-tuotteet ja Kartanokuvan tuotteet ovat molemmat talvimetsästykseen tarkoitettuja erilaisia vaatteita ja päähineitä. Erätukun ja Kartanokuvan tuotteiden kohderyhmä on siis talvimetsästystä harrastavat suomalaiset metsästäjät. Vertailun kohteena olevat tavarat ovat tavaramerkkioikeudellisesti identtisiä tai vähintäänkin erittäin samankaltaisia.
Tavaramerkkioikeudellisessa tavaroiden vertailussa ei ole relevanttia se, millä tavoin tavaramerkki on kyseessä olevissa tuotteissa näkyvillä. Kyse on puhtaasti siitä, ovatko tavarat samoja tai samankaltaisia. Kun nyt kyseessä olevassa tapauksessa on kyse luokan 25 tavaroista, eli vaatteista ja asusteissa, huomioon tulee ottaa kaikki kyseisen luokan tuotteet riippumatta siitä, missä muodossa tavaramerkki esiintyy kankaan leikkauskohdasta riippuen kussakin tuotteessa. Siten ainoa tehtävissä oleva johtopäätös on se, että Erätukun ja Kartanokuvan tavarat ovat identtisiä.
2.3. Tunnusmerkkien samankaltaisuus
Erätukun tavaramerkit ja Kartanokuvan tuotteiden ulkoasut ovat sekoitettavissa toisiinsa, kun otetaan huomioon vertailun kohteena olevista tunnuksista syntyvä kokonaisvaikutelma. Kaikkien vertailun kohteena olevien tunnusten erottamiskykyisenä ja hallitsevana osana on tietyn paksuisten ja muotoisten tummien oksien muodostama kokonaisuus, joka esitetään vaaleaa taustaa vasten. Oksien yksityiskohdat ja niiden muotoilu sekä tiheys ovat hyvin samankaltaisia. Myös merkityssisältö on sama, koska kaikkien tunnusten tarkoituksena on esittää talvista maastomaisemaa tai metsää.
Loukkausarviointia tehtäessä huomioon tulee ottaa ainoastaan merkki siinä muodossa kuin se on rekisteröity, eikä siinä muodossa kuin sitä on mahdollisesti käytetty. Merkitystä ei siten ole sillä, millä tavoin Erätukku on mahdollisesti rekisteröityjä tavaramerkkejään käyttänyt. Erätukun kanne perustuu lisäksi vakiintuneeseen tavaramerkkiin, joka käsittää vaaleaa taustaa vasten piirtyvien oksien muodostaman kokonaisuuden.
2.4. Kokonaisvaikutelma
Vaikka Erätukun rekisteröidyt tavaramerkit käsittävät myös haalean keltaisella kirjoitetun sanallisen osan "JAHTI JAKT", joka ei toistu Kartanokuvan käyttämässä kuosissa, ovat Erätukun ja Kartanokuvan kuosien muodostamat kokonaisuudet erittäin samanlaisia.
Erätukun ja Kartanokuvan vertailun kohteena olevien tunnusmerkkien sekaannusvaaraa lisää se, että niitä käytetään identtisellä tavalla eli talvimetsästykseen tarkoitettujen tuotteiden ulkoasuna ja että vertailun kohteena olevat tuotteet ovat identtisiä. Vertailun kohteena olevien merkkien hallitsevina osina olevat tietyn paksuisten ja muotoisten tummien oksien vaaleaa taustaa vasten esitetyt kokonaisuudet ovat samankaltaisia, mikä lisää sekaannusvaaraa. Oksat on tyylitelty samalla tavalla saman suunnittelijan toimesta. Huomioon tulee ottaa myös se, että sekä Erätukun että Kartanokuvan kuoseissa tummien oksien päällä oleva vaaleampi kerros antaa vaikutelman oksien päällä olevasta lumesta. Merkit ovat siten visuaalisesti hyvin samankaltaisia niin yksityiskohdiltaan kuin kokonaisvaikutelmiltaan. Merkkien välistä samankaltaisuutta lisää Erätukun vakiintuneen tavaramerkin osana oleva teksti "Design XX", joka toistuu myös Kartanokuvan käyttämässä kuosissa.
Vertailun kohteena olevien ulkoasutavaramerkkien jättämät muistikuvat kyseisen tyyppisten tavaroiden keskivertokuluttajille ovat myös hyvin samankaltaiset, eivätkä puheena olevat keskivertokuluttajat pysty ilman sekaannuksen vaaraa erottamaan vertailun kohteena olevilla tavaramerkeillä varustettuja talvimetsästystuotteita toisistaan.
Sen sijaan muista markkinoilla olevista talvimetsästystuotteista vertailun kohteena olevat ulkoasutavaramerkit poikkeavat selvästi, muun muassa esitettyjen oksien tiheyden, ulkoasun värityksen ja muiden elementtien, kuten lehdet ja puun rungot, johdosta.
Erätukku ei ole hakemassa yksinoikeutta talvista metsämaisemaa kuvaavaan maastokuvioon. Kyse on siitä, että Kartanokuva on päättänyt ottaa käyttöönsä Erätukun lumicamo-tuotteiden tavaramerkkioikeuksilla suojattua lumicamo-kuosia muistuttavan ulkoasun Kartanokuvan omien tuotteiden yhteydessä hankkimalla vastaavan kuosin siltä samalta suunnittelijalta, mitä Erätukku on aikoinaan käyttänyt.
Kartanokuvan menettely aiheuttaa sekaannusvaaran Erätukun tavaramerkkien ja Kartanokuvan tuotteiden ulkoasun välillä. Kartanokuvalla olisi ollut lukemattomasti erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa talvista maastomaisemaa tai metsää esittävä kuosi. Koska Kartanokuva ei ole näin toiminut, on nyt olemassa selvä vaara siitä, että kohderyhmän edustajat sekoittavat Kartanokuvan ja Erätukun tuotteet toisiinsa tai ainakin kuvittelevat niiden olevan peräisin samasta lähteestä tai toisiinsa liitoksissa olevilta kaupallisilta toimijoilta. Sekaannusvaaraa kohderyhmän keskuudessa lisää vielä se, että molempien valmistajien tuotteisiin painetussa tekstissä esiintyy maininta "Design XX".
Suomalaiset metsästystä harrastavat tahot yhdistävät Kartanokuvan talvimetsästysasuissaan käyttämän kuosin nimenomaan Erätukkuun. Kun mainitut tahot voivat siis Erätukun ja Kartanokuvan teettämien tutkimusten osoittamalla tavalla erehtyä tuotteiden alkuperästä ja kun kohderyhmä olettaa Erätukun ja Kartanokuvan tuotteiden olevan peräisin samasta yrityksestä, on sekaannusvaara ilmeinen.
Todetun perusteella Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu loukkaa Erätukun rekisteröityyn suomalaiseen tavaramerkkiin ja yhteisön tavaramerkkiin sekä Erätukun tuotteiden ulkoasuun (kuosiin) yhdistyvään vakiintuneeseen tavaramerkkiin perustuvia tavaramerkkioikeuksia.
3. Mallioikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Erätukku on rekisteröidyn yhteisömallin numero 669163-0001 haltija. Todettua rekisteröintiä on haettu 13.2.2007 ja se on julkaistu 27.2.2007. Malli koskee kankaita (ornamenttia).
Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyse on tekstiili- ja vaatetusalasta. Erätukku on hyödyntänyt malliaan useissa kyseisen alan tuotteissa. Myös Kartanokuva on käyttänyt loukkaavaksi väitettyä kuosia vastaavissa vaate- ja tekstiilialan tuotteissa. Erätukun mallin esikuva on kankaan ornamentti. Mallin mukaisesta kankaasta on valmistettu useita erilaisia ja erikokoisia tuotteita, esimerkiksi takkeja, housuja sekä päähineitä ja hansikkaita. Samoin Kartanokuva on käyttänyt omaa kuosiaan vastaavissa tuotteissa. Erätukulle rekisteröidyn mallin suojapiiri kattaa kaikki sitä riittävän lähellä olevat ulkoasut, olipa mallia sitten sovellettu mihin tahansa tuotteeseen.
Kartanokuva on ryhtynyt myymään ja markkinoimaan sekä myy ja markkinoi edelleen talvisen maastomaiseman tai metsän käsittäviä metsästysasuja ja -tuotteita. Kartanokuva on siten käyttänyt hyväksi Erätukun rekisteröityä yhteisömallia sellaisella tavalla, joka loukkaa Erätukun yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (jäljempänä yhteisömalliasetus) mukaisia oikeuksia. Yhteisömalliasetuksen 89 artiklan nojalla Kartanokuvaa tulee kieltää toistamasta tai jatkamasta niiden Kartanokuvan tuotteiden myyntiä tai markkinointia, jotka käsittävät Erätukun asiakirjatodisteiden 19 ja 21 mukaisen tuotteiden ulkoasun eli kuosin.
3.1. Asiantunteva käyttäjä
Yhteisömalliasetuksessa ei määritellä asiantuntevan käyttäjän käsitettä. Yleisesti ottaen asiantunteva käyttäjä voidaan ymmärtää sellaiseksi käyttäjäksi, joka ei ole keskimääräisen tarkkaavainen vaan erityisen tarkkaavainen joko henkilökohtaisen kokemuksensa tai kyseisen alan laajan tuntemuksensa vuoksi.
Tässä tapauksessa asiantuntevalla käyttäjällä voidaan katsoa olevan jonkin verran tietoa erilaisista talvimetsästykseen tarkoitetuista maastoasuista ja -tuotteista. Koska tuotteen tarkoitus on häivyttää käyttäjä osaksi luonnon eri elementtejä, asiantuntevan käyttäjän huomio malleissa kiinnittyy lähtökohtaisesti siihen, millä tavalla maastokuviointi on yleisesti ottaen toteutettu. Asiantuntevan käyttäjän ei kuitenkaan voida katsoa perehtyvän talvimetsästykseen tarkoitettujen maastoasujen kaikkiin yksityiskohtiin, koska viime kädessä maastokuvion yleisilme ja toteutustapa on ratkaisevassa roolissa. Mikäli asiantunteva käyttäjä halutaan määritellä reaalimaailman käsitteillä, asiantunteva käyttäjä voidaan rinnastaa suomalaiseen metsästäjään, joka harrastaa metsästystä myös talviaikaan. Sen sijaan mallien suunnittelija X:ta ei voida pitää tässä tapauksessa asiantuntevana käyttäjänä.
3.2. Kokonaisvaikutelma
Erätukun malli ja Kartanokuvan kuosi eivät poikkea kokonaisvaikutelmiltaan toisistaan, kun näitä arvioidaan asiantuntevan käyttäjän silmin. Sekä Erätukun mallin että Kartanokuvan kuosin kokonaisvaikutelmat muodostuvat samalla tavalla tietyn paksuisten ja muotoisten, vaaleaa taustaa vasten esitettyjen tummien oksien muodostamista kokonaisuuksista, joiden tarkoituksena on toimia maastokuviona ja häivyttää talvella metsästystä harrastava käyttäjä osaksi talvista metsää ja myös toimia kaupallisesti houkuttelevana kuosina ostajalle. Kokonaisvaikutelman samankaltaisuutta lisää tässä tapauksessa vielä se, että vertailun kohteena olevaa mallia ja kuosia käytetään identtisellä tavalla ja identtisille tuotteille.
Lisäksi, mikäli asiantunteva käyttäjä pääsee vertailemaan vertailun kohteena olevaa mallia ja kuosia keskenään, on selvää, että niiden antamat vaikutelmat ovat erittäin samankaltaiset. Tällöin asiantuntevan käyttäjän silmissä merkitystä ei ole sillä, että Erätukun mallista voidaan havaita esimerkiksi vihreä kuusi tai muita kokonaisuuden kannalta vähäisiä yksityiskohtien eroja, kuten vaaleat laikut lumessa ja koivun rungon juovat.
On totta, että maastoasujen eräs käyttötarkoitus on häivyttää metsästäjä maastoon. Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan rajoita vapautta suunnitella erilaisia maastokuoseja. Kun kyse on talvimetsästykseen käytettävistä asuista, jopa kokonaan valkoinen asu täyttää tehtävänsä piilottaa käyttäjänsä lumiseen maisemaan. Siten talvimetsästykseen käytettävässä asussa ei ole sen käyttötarkoituksen vuoksi oltava minkäänlaista kuviointia. Toisaalta talvimetsästysasun kuosi voi koostua pelkästään vaaleasta taustasta ja tummemmista ei-esittävistä läiskistä samalla tavoin kuin Puolustusvoimien käyttämissä lumipuvuissa.
Erätukku ei pyri saamaan yksinoikeutta talvista metsää kuvaavaan malliin. Kartanokuvan kuosin pääosassa olevat tietyn paksuiset ja muotoiset vaaleaa taustaa vasten esitetyt tummat oksat ovat kuitenkin toteutettu lähes identtisellä tavalla Erätukun malliin nähden. Kartanokuvalla olisi ollut lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa tuotteensa ulkoasussa olevien oksien asettelu ja muotoilu, eikä nyt toteutettu Kartanokuvan kuosi poikkea Erätukun aikaisemman mallin kokonaisvaikutelmasta siten, että Kartanokuvan kuosia voitaisiin pitää yksilöllisenä. Samankaltaisuuksista johtuen Erätukun ja Kartanokuvan tuotteet eivät ulkoasultaan poikkea juuri lainkaan toisistaan. Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu siten loukkaa Erätukun rekisteröityyn yhteisömalliin perustuvaa mallioikeutta.
Tekijänoikeudellisella, Erätukun ja suunnittelijan välisellä asialla ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevan mallioikeuden loukkausta koskevan asian kannalta.
4. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukainen arviointi
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitetulla tavalla sopimatonta ja siten kiellettyä on markkinoida toisen elinkeinonharjoittajan omaperäiseen ja asianomaisen kohderyhmän keskuudessa tunnetun tuotteen orjallista jäljitelmää, joka on sekoitettavissa toisen tuotteeseen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myös toisen maineen ja tunnettuuden oikeudeton hyväksikäyttäminen eli norkkiminen on lain vastaista.
Edellä todetulla tavalla Erätukun lumicamo-tuotteita on myyty Suomessa vuodesta 2007. Erätukun lumicamo-tuotteita on mainostettu aktiivisesti alan lehdissä niiden lanseeraamisesta saakka. Erätukku on käyttänyt lumicamo-tuotteidensa markkinointiin huomattavan summan ja myytyjen lumicamo-tuotteiden kokonaisliikevaihto on ollut hyvin merkittävä. Erätukun lumicamo-kuosin tuntee 75 prosenttia suomalaisista metsästäjistä, joista 91 prosenttia liittää sen nimenomaan Erätukkuun ja 94 prosenttia www.eratukku.fi-verkkokaupan valikoimiin.
Erätukun teettämä markkinatutkimus on luotettava ja Erätukun tuotteet ovat tutkimuksen osoittamalla tavalla ja laajamittaisen käytön seurauksena tunnettuja.
Erätukun lumicamo-kuosi oli ensimmäisiä talvista maastomaisemaa tai metsää kuvaavia talvimetsästysasun kuoseja Suomessa. Lisäksi Erätukun lumicamo-tuotteet olivat ensimmäiset myyntimenestyksen saavuttaneet lumicamo-tuotteet Suomessa. Ennen Erätukun lumicamo-tuotteiden lanseeraamista Suomessa myytiin lähinnä täysin valkoisia tai tummin läiskin valkoiselle pohjalle kuvioituja talvimetsästykseen tarkoitettuja lumipukuja. Yhdysvaltalaisen Jordan Outdoor Enterprises, Ltd:n Realtree Hardwoods Snow -kuvio on ollut ainoa Suomessa ennen vuotta 2007 esiintynyt talvista metsää, maastoa tai metsämaisemaa esittävä kuvio. Jordan Outdoor Enterprises, Ltd. on lisensoinut kyseistä kuviota muille elinkeinonharjoittajille, jotka ovat lisenssin nojalla voineet käyttää tätä samaa kuviota omissa tuotteissaan. Eri valmistajien lumicamo-tuotteet edustavat siten kaikki yhtä ja samaa kuviota. Edellä mainittujen tuotteiden markkinointi ja mahdollinen myynti on ollut marginaalista. Näiden tuotteiden mahdollisella myynnillä tai markkinoinnilla ei ole vaikutusta Erätukun lumicamo-tuotteiden tunnettuuteen.
Erätukun kuvio eroaa Jordan Outdoor Enterprises, Ltd:n edellä mainitusta kuviosta. Erätukun tuotteet ovat omaperäisiä ja ne erottuvat muista vastaavista tuotteista nimenomaan ulkoasuna käytetyn erityisen lumicamo-kuosin ansiosta. Kartanokuvan tuotteet jäljittelevät orjallisesti Erätukun tunnettujen ja omaperäisten lumicamo-tuotteiden ulkoasua, erityisesti tietyntyylisten, tietynpaksuisten ja tietynmuotoisten tummien oksien muodostaman kokonaisvaikutelman kautta. Kartanokuvan ja Erätukun tuotteiden kokonaisvaikutelma on samanlainen. Kartanokuva olisi voinut toteuttaa tuotteidensa ulkoasun lukemattomilla erilaisilla tavoilla, mutta se on päätynyt jäljittelemään Erätukun tuotteiden ulkoasua hankkimalla samankaltaisille tuotteille samanlaisen ulkoasun siltä samalta suunnittelijalta, jolta Erätukku on aikoinaan hankkinut oman lumicamo-kuosinsa. Kartanokuvan menettely aiheuttaa sekaannuksen vaaraa Erätukun ja Kartanokuvan tuotteiden välille. Sekaannuksen vaaraa lisää se, että Erätukun ja Kartanokuvan tuotteilla on sama kohderyhmä eli talvella metsästystä harrastavat suomalaiset kuluttajat ja että molempien tuotteiden kuosissa esiintyy teksti "Design XX".
Kartanokuva on joka tapauksessa käyttänyt ja käyttää edelleen oikeudettomasti hyväksi Erätukun tunnettujen ja omaperäisten lumicamo-tuotteiden mainetta ja tunnettuutta. Erätukun lumicamo-tuotteita on markkinoitu aktiivisesti vuodesta 2007 lähtien ja Erätukku on investoinut huomattavasti saavuttaakseen nykyisen markkinaosuuden ja liikevaihdon. Kartanokuvalla olisi ollut lukemattomia eri vaihtoehtoja toteuttaa talvimetsästykseen tarkoitetut tuotteet ja asusteet.
Kartanokuva on toiminut sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti pyrkiessään hyväksikäyttämään oikeudettomasti Erätukun lumicamo-tuotteiden mainetta ja tunnettuutta hankkimalla Erätukun aikoinaan käyttämältä suunnittelijalta vastaavan kuosin käytettäväksi Kartanokuvan vastaavien tuotteiden yhteydessä. Kartanokuva on myös kopioinut Erätukun lumicamo-tuoteryhmän ja -tuotevalikoiman sekä yksittäisten vaatteiden muotoilun, leikkauksen, taskujen sijoittelun ja muut yksityiskohdat.
5. Vaatimus tuotteiden hävittämisestä ja talteen panemisesta
Koska Erätukun tavaramerkkejä loukkaavat tunnukset ovat osa Kartanokuvan tuotteiden ulkoasua (tuotteiden kangas), Kartanokuvan loukkaavat tuotteet tulee ensisijaisesti hävittää Kartanokuvan kustannuksella ja toissijaisesti panna talteen Erätukun yhteisön mallirekisteröinnin jäljellä olevaksi suoja-ajaksi.
VASTAUS ASIOISSA 2013/650 JA 2013/651
Vaatimukset
Kartanokuva Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Erätukku Oy:n vaatimukset ja velvoittaa Erätukku Oy:n korvaamaan Kartanokuva Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 134.064,33 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden ratkaisun antamispäivästä lukien.
Perusteet
1. Johdanto
Asiassa on kysymys väitetystä tavaramerkki- ja mallioikeuksien loukkauksesta sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Kartanokuva ei ole loukannut Erätukun tavaramerkki- ja mallioikeuksia eikä ole menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti.
Kartanokuva on vuonna 1993 perustettu yritys, jonka päätoimiala on metsästystarvikkeiden ja -varusteiden maahantuonti ja tukkukauppa. Yrityksellä on useita kymmeniä ulkomaisia päämiehiä, ja se valmistuttaa joitakin tuotteita myös omilla tuotemerkeillään. Kartanokuva ei myy tuotteita suoraan kuluttajille, vaan sen asiakkaina on noin 200 suomalaista metsästystarvikeliikettä. Kartanokuva julkaisee vuosittain noin 60-sivuisen Metsästäjän varusteet -kuvaston ja ylläpitää nettisivustoa www.kartanokuva.fi, jossa yrityksen tuotevalikoima on esillä. Liikevaihtonsa perusteella Kartanokuva lukeutuu keskisuuriin metsästystarvikkeiden maahantuojiin Suomessa, ja se on alallaan tunnettu ja vakiintunut toimija.
2. Tavaramerkkioikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Kartanokuvan käyttämä talvimaastokuosi (niin sanottu lumicamo-kuvio, Erätukun asiakirjatodiste 21) ja sen käyttö Kartanokuvan tuotteissa (Erätukun asiakirjatodiste 19) ei loukkaa Erätukun rekisteröityä kansallista tavaramerkkiä numero 242002 eikä yhteisön tavaramerkkiä numero 943491, koska Kartanokuvan lumicamo-kuosi ja Erätukun mainitut tavaramerkit eivät ole tavaramerkkioikeudellisesti sekoitettavissa.
Erätukun lumicamo-kuosi ei ole vakiintunut tavaramerkiksi jo siitä syystä, että sen sisältö on esitetty epäselvästi ja monella eri tavalla. Muutoinkaan vakiintuneen tavaramerkin olemassaoloa ei ole pystytty lainkaan osoittamaan.
2.1. Camo-kuvioiden omaperäisyydestä
Jo ennen Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinoille tuloa vuonna 2007 on Suomessa myyty ja markkinoitu talvimetsästykseen tarkoitettuja lumicamo-pukuja, joissa on esiintynyt talvista metsää, maastoa tai metsämaisemaa esittävä kuvio. Tunnettu tällainen kuvio on Jordan Outdoor Enterprises, Ltd:n Realtree Hardwoods Snow. Tätä kuviota ovat käyttäneet muun ohella talvimetsästysasujen tavaramerkkeinä tunnetut tanskalainen DEERHUNTER ja ruotsalainen SWEDTEAM.
AA-Production & Marketing on maahantuonut ja markkinoinut kyseisellä Realtree Hardwoods Snow -kuosilla varustettuja lumicamo-asuja jo 2000-luvun alkupuolella. Tavaramerkin SWEDTEAM maahantuojana Suomessa on SOS-Asu Ky, joka on maahantuonut, myynyt ja markkinoinut lumicamo-asuja jo ainakin vuodesta 2005 alkaen. Ennen vuotta 2005 tavaramerkin SWEDTEAM maahantuoja oli Suomessa Hantaurus Shot Oy. Lisäksi samalla kuosilla on maahantuotu asuja tavaramerkillä PINEWOOD jo vuonna 2006.
Ei siis pidä paikkaansa, että ennen Erätukun nyt kyseessä olevalla kuviolla varustettujen lumicamo-tuotteiden markkinoille tuloa, Suomessa olisi myyty lähinnä täysin valkoisia tai tummin läiskin valkoiselle pohjalle kuvioituja talvimetsästykseen tarkoitettuja pukuja. Jo ennen Erätukun lumicamo-asujen markkinoille tuloa ja myös sen jälkeen muiden valmistajien lumicamo-asujen markkinointi on ollut aktiivista ja näkyvää. Myös talvista metsää tai maastomaisemaa esittävä kuvio on tullut tunnetuksi lumicamo-puvuissa Suomessa jo ennen Erätukun tuotteiden tuloa markkinoille. Tällaisia talvimetsästykseen tarkoitettuja pukuja on tuotu maahan jo 2000-luvun alkupuolella ja nämä puvut alkoivat yleistyä noin vuonna 2005.
Talvinen metsä tai maasto ovat yleisiä luonnossa esiintyviä elementtejä. Lumi- ja talvicamo-kuvioissa esiintyviä elementtejä ovat yleisesti puiden rungot, joilla voi olla kuvattuna lunta, puihin syksyltä jääneet ruskehtavat lehdet, eri paksuiset ja sävyiset oksat sekä havut ja ruohoa tai matalaa pensaikkoa jäljittelevät kuviot.
Erätukun tavaramerkeissä esiintyvässä kuviossa esiintyvät tyypilliset lumicamo-kuvioiden elementit. Lumicamo-kuvioista poikkeava elementti Erätukun rekisteröidyissä tavaramerkeissä on keltainen "JAHTI JAKT" -logo. Erätukun tavaramerkit eivät ole talvista metsää esittävän kuvionsa puolesta omaperäisiä.
2.2. Tavaroiden samankaltaisuus
Erätukun lumicamo-asut ja -asusteet sekä Kartanokuvan lumicamo-asut ja -asusteet ovat talvimetsästykseen tarkoitettuja erilaisia vaatteita ja asusteita, joiden kohderyhmänä ovat talvimetsästystä harrastavat suomalaiset metsästäjät. Tavaroiden osalta tulisi asian kokonaisarvioinnissa ottaa huomioon ainoastaan talvimetsästyspuvut. Pienemmät asusteet, kuten pipot ja käsineet, ovat kooltaan niin pieniä, etteivät Erätukun tavaramerkkien lumicamo-kuvio tai Kartanokuvan lumicamo-kuvio esiinny niissä kokonaan. Näissä pienemmissä asusteissa esiintyvä kuvion osa on täysin riippuvainen kankaan leikkauskohdasta.
2.3. Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien osien erottamiskyky
Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (jäljempänä SMHV) rekisteröintikäytännön mukaan pelkkä camo-kuvio ei ole erottamiskykyinen tavaramerkki. SMHV on hylännyt yksinomaan ja pelkästään camo-kuviosta koostuvia tavaramerkkejä yhteisön tavaramerkkiasetuksen perusteella erottamiskyvyttöminä, koska ne eivät kykene täyttämään tavaramerkin tehtävää ja ovat ainoastaan kankaan kuviointeja.
Camo-kuvioilla on yleisesti tekninen luonne ja ne ovat yleisiä. Ne on tarkoitettu käytettäväksi vaatteissa ja asusteissa, joiden käyttäjällä on tarve sulautua ympäröivään maastoon eli tarve olla huomaamaton ja tarve olla erottumatta ympäröivästä maastosta. Camo-kuvioita on tämän vuoksi myös olemassa erilaisia: esimerkiksi talvikäyttöön, kesäkäyttöön, syyskäyttöön ja erilaisiin maastoihin kuten metsään, kaislikoihin ja rannoille sekä avoimempaan maastoon. Camo-kuvio palvelee siten teknisluonteista käyttötarkoitusta. Camo-kuvio lisää vaatteen tai asusteen käyttökelpoisuutta tarkoitukseensa eli esimerkiksi vaatteen soveltumista talvimetsästykseen. Näin ollen camo-kuvio täyttää tehtävää, joka ei ole ominaista tunnusmerkille. Tämän vuoksi camo-kuvioissa toistuvat myös käyttötarkoituksesta johtuvat samanlaiset elementit riippumatta siitä, minkä valmistajan tai kuvion lisensoijan camo-kuviosta on kysymys.
Talvimetsästyksessä käytettävät lumicamo-kuviot ovat yleistyneet huomattavasti 2000-luvun alusta lukien ja vuoden 2004 jälkeen markkinoilla on myös Suomessa ollut ja on edelleen useita toimijoita, joilla on Erätukun lumicamo-kuvion kanssa samankaltaisia elementtejä sisältäviä lumicamo-kuvioita talvimetsästykseen tarkoitetuissa vaatteissa ja asusteissa. Nämä lumicamo-kuvioiden samankaltaiset, useiden valmistajien kuvioissa esiintyvät elementit, kuten eri paksuiset puiden rungot ja oksat, havut ja kuivuneet lehdet ovat yleisesti tunnettuja talvisen luonnon elementtejä, jotka esiintyvät useissa lumicamo-kuvioissa eivätkä sellaisina ole erottamiskykyisiä ilman selkeää kaupallista alkuperää ilmaisevaa symbolia. Erilaisten camo-kuvioiden yleistyminen myös eurooppalaisesti on johtanut siihen, että kaikissa camo-kuvioissa esiintyy samoja yleisiä luonnossakin esiintyviä elementtejä eikä yksikään camo-kuvio ilman kaupallista alkuperää osoittavaa tunnusta tai symbolia ole sellaisenaan erottamiskykyinen tavaramerkki.
Erätukun nyt käsillä oleva lumicamo-kuvio on luonteeltaan edellä kuvatulla tavalla tekninen. Sen tarkoituksena on sulauttaa talvimetsästäjä talviseen maastoon. Siten Erätukun lumicamo-kuvio palvelee teknisluonteista käyttötarkoitusta eikä täytä tunnusmerkille ominaista tehtävää. Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien ainoa erottamiskykyinen osa on siten "JAHTI JAKT" -kuvio, joka esiintyy merkeissä keltaisena ja koostuu tyylitellystä hirven päästä sekä sanoista "jahti" ja "jakt".
Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien ja Kartanokuvan lumicamo-kuvion samankaltaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, mikä on Erätukun mainittujen tavaramerkkien tosiasiallinen erottamiskykyinen osa.
2.4. Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien käyttö
Erätukun nyt puheena olevat rekisteröidyt tavaramerkit eivät ole olleet kokonaisuudessaan ja rekisteröinnin mukaisina käytössä Erätukun talvimetsästykseen tarkoitetuissa vaatteissa ja asusteissa. Näiden tavaramerkkien kuvio ja "JAHTI JAKT" -logo eivät esiinny Erätukun talvimetsästykseen tarkoitetuissa vaatteissa ja asusteissa selkeästi tunnistettavana ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Vaatteissa ja asusteissa puheena olevan kuvion esiintyminen riippuu kankaan leikkauksesta jokaisen erillisen vaatteen tai asusteen kohdalla.
Lisäksi Erätukun kokonaan mustavalkoinen puku ei ole Erätukun tavaramerkkirekisteröintien mukainen. Erätukun tavaramerkkirekisteröintien mukainen kuvio ei ole kokonaisuutena käytössä Erätukun pienemmissä lumicamo-asusteissa.
2.5. Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien ja Kartanokuvan lumicamo-kuvion erilaisuus
Kartanokuvan käyttämän lumicamo-kuvion ulkoasu ei ole sekoitettavissa Erätukun nyt kyseessä oleviin rekisteröityihin tavaramerkkeihin, kun otetaan huomioon niistä ja Kartanokuvan kuviosta syntyvä kokonaisvaikutelma.
Vertailun kohteena olevien Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien ainoa erottamiskykyinen osa on edellä esitetyn perusteella keltainen "JAHTI JAKT" -logo, joka koostuu hirvenpäästä ja tekstistä "jahti jakt". Sana "jahti" ja sen ruotsinkielinen vastine "jakt" liitetään metsästykseen ja ne tarkoittavat yleisesti esimerkiksi "metsästämässä olemista" ja "metsällä oloa"; puhutaan esimerkiksi hirvijahdista. Lisäksi Erätukun mainituissa tavaramerkeissä esiintyy kuviona talvinen maasto- tai metsämaisema.
Keskivertokuluttajalle kuvio on selvästi maasto- tai metsämaisema. Erätukun kuvion elementtejä ovat vihreä kuusi, jonka oksilla on lunta, kolmiulotteinen etäisyysvaikutelma, joka muodostuu eri etäisyydelle sijoitetuista ja eri paksuisista puiden rungoista ja niihin liittyvästä oksastosta, jonka paksuus ja värisävy vaihtelevat, sekä väreillä aikaan saatu vaikutelma maaston muodosta. Vihreä kuusi on kuviossa elementtinä hallitseva ja näkyvä kuten myös puiden eri paksuiset rungot ja kuvion selvä maisemallisuus. Erätukun kuvio on yksisuuntainen, joten sitä voi käyttää metsästyspuvuissa ja -asusteissa vain yhdessä tietyssä asennossa ilman vaikutelmaa esimerkiksi väärinpäin kasvavista puista.
Kartanokuvan lumicamo-kuvio on sävyiltään pelkästään mustavalko-harmaa ja täysin abstrakti kuvio. Se ei esitä maastomaisemaa tai metsää. Myöskään keskivertokuluttaja ei kutsu kuviota maasto- tai metsämaisemaksi. Kuvio koostuu mustan ja harmaan sävyillä piirretyistä ja eri suuntiin asetelluista tyylitellyistä oksista, joiden paksuus vaihtelee hyvin vähän. Kartanokuvan kuviossa ei ole kuusta, eri paksuisia puiden runkoja tai maaston muotoja. Kartanokuvan kuvio ei ole kolmiulotteinen ja se on luonteeltaan jatkuva. Kankaalle painettuna päällekkäin tai rinnakkain kuvioon ei muodostu epäjatkuvuuskohtaa. Kuviota voi myös katsoa miten päin tahansa ja se näyttää samankaltaiselta. Kuvio voitaisiin saada aikaan luonnossa esimerkiksi asettelemalla valkoista hankea vasten risuja satunnaisiin suuntiin.
Kartanokuvan kuviossa on tuotteisiin painettuna kuvion nimi NORDIC BRANCH, Kartanokuvan kansallinen sanamerkki Neverfind ja teksti "Design XX". Joissain tuotantoerissä on painettuna myös "Kartanokuva Oy" mainitun tavaramerkin sijasta. Teksti "Design XX" on kuviossa sen suunnitelleen taiteilija X:n vaatimuksesta ja tekijänoikeuslain nojalla.
2.6. Kokonaisvaikutelma
Talvinen metsä tai maasto ovat yleisiä luonnossa esiintyviä elementtejä. Lumi- ja talvicamo-kuvioissa esiintyviä elementtejä ovat yleisesti puiden rungot, joilla voi olla kuvattuna lunta, puihin syksyltä jääneet ruskehtavat lehdet, eri paksuiset ja sävyiset oksat sekä havut ja ruohoa tai matalaa pensaikkoa jäljittelevät kuviot. Näitä samoja elementtejä esiintyy kaikissa lumicamo-kuvioissa jossain muodossa, ellei kyseessä ole esimerkiksi armeijakäytössä tunnetuksi tulleet läiskäkuviot. Jotta lumicamo-kuvio kykenee ylipäätään täyttämään teknisen tehtävänsä eli häivyttämään tai sulauttamaan sitä käyttävän metsästäjän talviseen maastoon, käytettävissä on suhteellisen rajallinen määrä tarkoituksenmukaisia värisävyjä ja elementtejä. Markkinoilla olevissa talvimetsästysvaatteissa on sekä yksityiskohtia tarkasti esittäviä lumicamo-kuvioita että abstrakteja kuvioita. Pyrittäessä abstraktiin kuvioon, käytettävissä olevien elementtien määrä vähenee huomattavasti. Erätukun tavaramerkeissä esiintyvässä kuviossa esiintyvät tyypilliset lumicamo-kuvioiden elementit. Lumicamo-kuvioista poikkeava elementti Erätukun tavaramerkeissä on keltainen "JAHTI JAKT" -logo, jota on siten pidettävä Erätukun nyt kyseessä olevien rekisteröityjen tavaramerkkien ainoana erottamiskykyisenä osana.
Erätukun rekisteröidyt tavaramerkit eivät ole kokonaisuutena erittäin erottamiskykyisiä. Arvioitaessa Erätukun mainittujen tavaramerkkien tunnettuutta markkinoilla on myös otettava huomioon niiden tosiasiallinen käyttö ja se, onko niitä käytetty niiden rekisteröinnin mukaisella tavalla.
Erätukku pyrkii hakemaan laajaa yksinoikeutta talvista metsämaisemaa kuvaavaan camo-kuvioon väittämällä, että Kartanokuvan ei lainkaan maisemaa esittävä abstrakti kuvio on sekoitettavissa Erätukun tavaramerkkioikeuksiin. Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien, erottamiskykyisenä osana on pidettävä keltaista "JAHTI JAKT" -logoa, kuten edellä on esitetty. "JAHTI JAKT" -logon lisäksi Erätukun mainituissa tavaramerkeissä esiintyy selvästi värillisenä talvinen metsämaisema, jonka hallitsevia piirteitä ovat eri paksuiset puiden rungot, luminen kuusi, joka on kuitenkin selvästi vihreä ja kuvion aito etäisyysvaikutelma. Kokonaisvaikutelma Erätukun kuviosta on todellisuutta kuvaava ja aidolta vaikuttava metsämaisema.
Kartanokuvan lumicamo-kuvio taas ei ole lainkaan maisema, vaan abstrakti ja sävyiltään pelkästään musta-valko-harmaa. Kokonaisvaikutelmaksi Kartanokuvan kuviosta ei muodostu aidolta vaikuttava maisema, vaan abstrakti ja luonteeltaan selvästi geometrisempi esitys.
Sekaannusvaaran arvioinnissa ei tule ottaa huomioon "Design XX" -merkintää. Taiteilija XX:lla on tekijänoikeuslain mukainen oikeus nimensä mainitsemiseen hänen suunnittelemansa teoksen yhteydessä. Kartanokuvan velvollisuus käyttää kuvioonsa painettuna "Design XX" -merkintää on myös kirjattu Kartanokuvan ja X:n väliseen Kartanokuvan lumicamo-kuvion suunnittelua koskevaan sopimukseen. Erätukku ei ole rajoittanut omaa lumicamo-kuviota hankkiessaan X:n oikeutta suunnitella camo-kuvioita myös muille toimijoille. Erätukun X:lle lumicamo-kuvion suunnittelusta maksama korvaus on myös ollut niin pieni, ettei sen perusteella voida katsoa, että X:n oikeutta suunnitella muille olisi rajoitettu.
Kartanokuva käyttää omissa talvimetsästyspuvuissaan näkyvästi kansallista tavaramerkkiään Neverfind. Arvioitaessa kokonaisvaikutelmaa ja sekoitettavuutta ei huomioon tule ottaa kummankaan osapuolen pienempiä talvimetsästysasusteita, kuten pipoja tai käsineitä, ja niissä esiintyvää kuviota. Esimerkiksi päähineissä ja käsineissä ei kokonsa puolesta esiinny Erätukun tai Kartanokuvan kuvio kokonaisuudessaan, vaan esiintyvä kuvion osa riippuu kankaan leikkauskohdasta.
Arvioitaessa kokonaisvaikutelmaa ja sekoitettavuutta ei myöskään tule ottaa huomioon Erätukun mustavalkoista pukua eli niin sanottua Lumicamo Light -pukua. Kyseinen puku ei ole Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien kuvioiden mukainen, koska mainitut kuviot ovat selvästi värilliset. Erätukun lumicamo-kuvion suunnittelijan X:n mukaan Erätukulle ei myöskään ole annettu tekijänoikeuslain nojalla oikeutta muokata tai muunnella Erätukulle suunniteltua kuviota, joka on suunniteltu väreissä.
3. Mallioikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Kartanokuvan käyttämä lumicamo-kuvio ja sen käyttö Kartanokuvan tuotteissa ei loukkaa Erätukun mallioikeuksia rekisteröityyn yhteisömalliin numero 669163-001 yhteisömalliasetuksen tarkoittamalla tavalla. Kartanokuvan käyttämä lumicamo-kuvio on kokonaisvaikutelmaltaan erilainen Erätukun malliin verrattuna.
3.1. Asiantunteva käyttäjä
Asiantunteva käyttäjä on tässä tapauksessa metsästäjä, joka nimenomaisesti harrastaa metsästystä talvella. Asiantunteva käyttäjä voi olla myös talvimetsästysasuihin ja niiden ominaisuuksiin muutoin perehtynyt metsästys- ja ulkoiluvaatealaa aktiivisesti seuraava henkilö, joka tuntee erilaisia lumicamo-kuoseja ja jossain määrin näissä käytettäviä yleisiä elementtejä. Talvimetsästysasuja myydään yleisesti Suomessa verkkokaupoissa. Talvimetsästysasua hankkimassa olevalla henkilöllä on erittäin hyvät mahdollisuudet siten vertailla tuotteita keskenään erityisesti internetissä, koska talvimetsästysasuja myyviä verkkokauppoja on Suomessa runsaasti. Siten asiantuntevalla käyttäjällä on tosiasiallinen mahdollisuus rinnakkain vertailuun. Asiantuntevan käyttäjän kannalta tunnettua lumicamo-kuvioiden suunnittelua ja alaan liittyviä tunnettuja malleja edustavat kaksi ääripäätä eli perinteiset läiskäkuviot, joissa on valkoisella pohjalla tummempia läiskiä, jotka eivät sinänsä esitä mitään, ja jo 1990-luvun lopulta markkinoille tullut ja Suomeen 2000-luvun alussa saapunut Realtree Hardwoods Snow -kuvio, jota lisensoi eri valmistajille Jordan Outdoor Enterprises, Ltd. Viimeksi mainitussa kuviossa esiintyvät yleiset lumicamo-kuvioiden elementit kuten eri paksuiset puiden oksat ja rungot, kuivuneet lehdet sekä metsä- tai maastomaiseman yksityiskohdan tai osan jäljittely.
Erätukun mallissa kokonaisvaikutelman kannalta hallitsevia piirteitä ovat suurehko vihreä kuusi, joka on selvästi luminen, eri paksuiset ja värisävyiltään luonnolliset puiden rungot sekä selkeä etäisyysvaikutelma. Suomalaiseen talvimetsämaisemaan, jota Erätukun malli kuviona esittää, kuuluvat olennaisena osana lehdettömät puiden oksat. Ne ovat Erätukun mallissa välttämätön piirre, jotta malli ylipäätään uskottavasti esittäisi talvista metsämaisemaa. Kokonaisvaikutelmaksi Erätukun mallista muodostuu aidolta vaikuttava talvinen metsämaisema. Verrattuna Erätukun malliin kokonaisvaikutelma Kartanokuvan lumicamo-kuviosta on yksinkertainen eikä lainkaan maisemallinen. Kartanokuvan kuviota hallitsevat pelkät mustan ja harmaan sävyillä toteutetut ja abstraktisti kuvatut oksat. Erätukun malliin verrattuna asiantuntevan käyttäjän saama kokonaisvaikutelma Kartanokuvan kuviosta on täysin erilainen, sillä jälkimmäisestä ei synny maisemallista ja aitoa metsää esittävää vaikutelmaa.
Asiantuntevalla käyttäjällä on tosiasiallinen mahdollisuus vertailla keskenään tuotteita, joissa Erätukun malli ja Kartanokuvan lumicamo-kuvio esiintyvät. Vertailu on mahdollista esimerkiksi verkkokaupoissa. Käytännössä asiantunteva käyttäjä ei yleensä vertaile keskenään Erätukun mallin mukaista kuviota ja palasta Kartanokuvan kuviosta rinnakkain tai erillään kahtena kuviopalasena.
Vaikka asiantunteva käyttäjä vertailisi Erätukun mallin mukaista kuviota ja Kartanokuvan kuviota keskenään puhtaasti kuvioina, on muodostuva kokonaisvaikutelma niistä erilainen, koska kuvioiden yleisilme ja toteutustapa ovat erilaiset. Asiantunteva käyttäjä, mikäli mahdollista, vertailee tuotteita. Tällöin asiantuntevalle käyttäjälle muodostuva kokonaisvaikutelma Erätukun mallista ja Kartanokuvan tuotteista on täysin erilainen.
3.2. Suunnittelijan vapauden rajoittuminen
Erätukun mukaan sen mallissa ja Kartanokuvan kuviossa esiintyvät oksat on toteutettu lähes identtisellä tavalla. Oksat ovat kuitenkin vain yksi elementti Erätukun mallissa. Lehdettömät oksat ovat suomalaisessa talvimaastossa yleinen elementti. Suomessa käytettävää lumicamo-kuosia ei voi, ellei kyseessä ole vain täysin valkoinen kuosi tai niin sanottu läiskäkuvio, kuvata ilman lehdettömiä oksia. Tämänkaltaisessa lumicamo-kuviossa oksat ovat välttämätön piirre, jotta kuosi voi palvella tarkoitustaan ja häivyttää metsästäjän maastoon. Oksien esitystapaa vertailtavassa mallissa ja kuvioissa ei voida pitää identtisenä. Lisäksi on huomattava, että tavat, joilla lehdettömiä oksia voidaan kuvata, ovat itsessään rajalliset.
Samalla tavoin rajallisia ovat ne elementit ja värit, joita voidaan käyttää ylipäätään, kun toteutetaan lumicamo-kuviota, jotta kuvio palvelee tarkoitustaan. Suunnittelijan vapaus on siten jo lähtökohdiltaan rajoitettu. Suunnittelija voi tehdä valintoja sen suhteen, onko kuvio selvästi esittävä ja yksityiskohtaisen maisemallinen vai yksinkertaisempi ja abstraktimpi. Suunnittelija voi valita käytettäviä värisävyjä, mutta talvisessa luonnossa värimaailma on rajoittunut. Suunnittelija voi mahdollisesti valita kuvion suuntaa, jatkuvuutta, kokoa ja hallitsevia elementtejä. Suunnittelijaa rajoittaa kuitenkin koko ajan kuvion käyttötarkoitus eli lumicamo-kuvion tapauksessa kuvion on oltava sellainen, että metsästäjä naamioituu ympäröivään maastoon. Suunnittelijaa voivat lisäksi rajoittaa hänen saamansa toimeksiannon ohjeet. X:n suunnittelijan vapautta sekä Erätukun mallin että Kartanokuvan lumicamo-kuvion tapauksessa on konkreettisesti rajoitettu toimeksiantajien ohjeilla. Jokaisella taiteilijalla on myös oma käden jälkensä, joka näkyy taiteilijan töissä. X on kuitenkin suunnittelua tehdessään tietoisestikin pyrkinyt erilaiseen lopputulokseen ja kokonaisuuteen molempien kuvioiden osalta.
3.3. Yksittäisten elementtien tai kuvion osien merkitys
Arvioitaessa Erätukun mallin ja Kartanokuvan lumicamo-kuvion luomia kokonaisvaikutelmia on huomioon otettava kaikki molemmissa kuvioissa esiintyvät ja kokonaisvaikutelmaan vaikuttavat kuvioiden osat ja piirteet. Kuvioiden joidenkin piirteiden huomioimatta jättäminen johtaa tilanteeseen, jossa kokonaisvaikutelmaa ei arvioida enää kokonaisvaikutelmana, vaan verrataan yksittäistä osaa yhdestä kuviosta yksittäiseen osaan toisesta kuviosta.
Myöskään mallioikeudellisessa kokonaisarvioinnissa ei tulisi ottaa huomioon lainkaan niitä tuotteita ja tavaroita, joissa Erätukun mallin tarkoittama kuvio tai Kartanokuvan lumicamo-kuvio esiintyvät vain pieneltä osin. Näin on asian laita esimerkiksi erilaisten käsineiden ja päähineiden osalta, sillä niissä kuvio esiintyy vain osittain ja kuvion esiintyminen on täysin riippuvainen kankaan leikkauskohdasta. Kokonaisarvioinnissa ei tule ottaa huomioon myöskään Erätukun niin sanottua Lumicamo Light -pukua, joka on pelkästään mustavalkoinen. Kyseisessä puvussa esiintyvä kuvio ei ole Erätukun mallin mukainen, koska puvun kuvio on mustavalkoinen ja rekisteröinti on selvästi värillinen.
4. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukainen arviointi
Kartanokuva ei ole menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti tai sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti myydessään ja markkinoidessaan lumicamo-kuosillaan varustettuja Kartanokuvan tuotteita. Kartanokuva ei ole hyväksikäyttänyt Erätukun mainetta ja goodwill-arvoa eikä orjallisesti jäljitellyt Erätukun tuotteita.
Samaan aikaan Erätukun lumicamo-tuotteiden kanssa vuosina 2007–2013 ja ennen tätä jo noin vuodesta 2000 alkaen on markkinoilla ollut vastaavanlaisia lumicamo-asuja ja -asusteita, joissa on esiintynyt talvinen maastokuvio. Myös näiden muiden asujen myyjien ja maahantuojien myynti ja markkinointi on ollut aktiivista.
Erätukun asiakirjatodisteesta 15 ei käy ilmi, miten kuluttajapaneelin jäsenistä on tunnistettu metsästyksen harrastajat. Erätukun lumicamo-tuotteet eivät ole Suomessa erityisen tunnettuja, vaikka Erätukku on näin esittänyt tunnettuustutkimuksensa perusteella. Tutkimuksen asetelma on virheellinen. Tutkimuksella ei voida osoittaa Erätukun lumicamo-puvuissa esiintyvän kuosin tunnettuutta. Nyt käytetty tutkimusasetelma antaa samanlaisen lopputuloksen riippumatta siitä, minkälaisella lumicamo-kuviolla varustettu asuste tutkimuksen osallistujille esitetään. Tutkimuksen vastaajat yhdistävät tutkimuksessa esitetyn lumicamo-asun Erätukkuun pelkästään sillä perusteella, että kyseessä on metsästysasu ja Erätukku on ainoa selvästi millään tapaan metsästykseen viittaava myymälä tai verkkokauppa, joka esiintyy tutkimuksessa. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on epäselvä. Ei ole selvää, onko tarkoituksena yhdistää tutkimuksessa esiintyvä tuote tiettyyn vähittäisliikkeeseen vai valmistajaan ja valmistajan merkkiin.
Erätukun tuotteet ovat tunnettuja "JAHTI JAKT" -merkin ansiosta, eivät niissä käytetyn lumicamo-kuvion vuoksi. Kuten Kartanokuvan teettämä vertaileva markkinatutkimus osoittaa, Erätukun lumicamo-tuotteiden tunnettuus tulee myös erottaa Erätukun tunnettuudesta yrityksenä ja "JAHTI JAKT" -tuotenimen tunnettuudesta. Erätukku nimenä liittyy niin vahvasti metsästykseen ja eräharrastukseen, että se ohjaa tutkimuksiin osallistuvien vastaamiskäyttäytymistä tutkimuksissa, jotka on rakennettu samalla tavoin kuin Erätukun oma tutkimus tai Kartanokuvan tutkimus.
Suomessa oli siis markkinoilla talvista metsä- ja/tai maastomaisemaa esittäviä lumicamo-pukuja ja -asusteita jo ennen Erätukun markkinoille tuloa vuonna 2007. Myös tämän jälkeen Suomessa on koko ajan ollut markkinoilla talvista metsä- ja/tai maastomaisemaa esittäviä lumicamo-pukuja useilta muilta valmistajilta ja useiden muiden maahantuojien ja vähittäismyyjien toimesta. Erätukun lumicamo-kuvio ei yleisilmeeltään ja kokonaisvaikutelmaltaan merkittävästi eroa muista markkinoilla olevista talvista metsä- ja/tai maastomaisemaa esittävistä lumicamo-kuvioista. Camo-kuviot ja myös lumicamo-kuviot ovat yleisiä ja niissä esiintyvät toistuvasti samat yleiset luonnon elementit, jotka ovat välttämättömiä, jotta camo-kuvio voi täyttää teknisluonteisen käyttötarkoituksensa. Näitä yleisiä elementtejä lumicamo-kuvioissa ovat talvisessa luonnossa esiintyvät eri paksuiset puiden rungot ja oksat, havut ja esimerkiksi kuivuneet lehdet. Kartanokuvan lumicamo-pukujen kuvio taas ei lainkaan esitä talvista metsä- ja/tai maastomaisemaa, vaan se on luonteeltaan selvästi abstrakti.
Erätukun lumicamo-tuotteita ei voida pitää edellä esitetyin perustein erityisen tunnettuina ja omaperäisinä. Erätukun lumicamo-tuotteiden tunnettuus tulee myös erottaa Erätukun tunnettuudesta yrityksenä ja "JAHTI JAKT" -tuotenimen tunnettuudesta, kuten edellä on esitetty.
Kartanokuvan tuotteet eivät jäljittele väitetyllä tavalla orjallisesti Erätukun tuotteiden ulkoasua ja ovat kokonaisvaikutelmaltaan erilaisia Erätukun tuotteiden kanssa. Erätukun lumicamo-tuotteiden kuvion hallitseva osa ei ole tietyn paksuiset tummat oksat ja niiden muodostama kokonaisvaikutelma. Kokonaisvaikutelma Erätukun tuotteiden kuviosta on maisemallinen. Se, mikä osa Erätukun lumicamo-kuviosta esiintyy tuotteessa, riippuu kankaan leikkauksesta. Esimerkiksi vihreä kuusi tai eri paksuiset puun rungot toistuvat näkyvästi ja ovat kokonaisvaikutelmassa hallitsevia osia esiintyessään toistuvasti Erätukun lumicamo-tuotteissa. Kartanokuvan tuotteista käy selkeästi ja näkyvästi ilmi niiden kaupallinen alkuperä. Kartanokuvan kuviossa on tuotteisiin painettuna kuvion nimi NORDIC BRANCH, Kartanokuvan kansallinen sanamerkki Neverfind ja teksti "Design XX". Joissain tuotantoerissä on painettuna myös "Kartanokuva Oy" mainitun tavaramerkin sijasta.
Teksti "Design XX" on kuviossa sen suunnitelleen taiteilija X:n vaatimuksesta. Kartanokuvan kuvion suunnittelijana XX:lla on merkintään oikeus tekijänoikeuslain nojalla. X:lla on myös ollut oikeus suunnitella camo-kuvioita muillekin kuin Erätukulle. Kartanokuvan ja Erätukun tuotteita vertailtaessa kokonaisvaikutelmaan vaikuttavat myös muut seikat kuin tuotteissa käytettävä lumicamo-kuvio. Kartanokuvan tuotteet eroavat myös lukuisilta yksityiskohdiltaan Erätukun tuotteista, mikä lisää tuotteista muodostuvan kokonaisvaikutelman erilaisuutta. Kartanokuvan tuotteet erottuvat Erätukun tuotteista niin ulkoasunsa kuin kaupallisen alkuperän ilmaisemisen puolesta.
Kartanokuva ei itse myy tuotteitaan suoraan kuluttajille, vaan niitä on saatavilla ainoastaan jälleenmyyjien kautta. Erätukku myy tuotteitaan omissa myymälöissään ja omassa verkkokaupassaan. Kartanokuvan ja Erätukun tuotteet eivät siten ole sekoitettavissa toisiinsa kuluttajien keskuudessa myöskään niiden myyntipaikkojen ja markkinointitavan eroista johtuen.
Edellä kerrottuun nähden Kartanokuvan tuotteet eivät jäljittele Erätukun tuotteita eikä Kartanokuva ole siten menetellyt sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti elinkeinotoiminnassaan. Kartanokuva ei myöskään ole käyttänyt eikä käytä hyväksi Erätukun väittämällä tavalla Erätukun lumicamo-tuotteiden mainetta ja tunnettuutta.
5. Vaatimus tuotteiden hävittämisestä ja talteen panemisesta
Koska väitettyä Erätukun tavaramerkki- ja mallioikeuksien loukkausta ei ole tapahtunut, Kartanokuvan lumicamo-kuviolla varustettuja tuotteita ei tule määrätä hävitettäväksi Kartanokuvan kustannuksella tai määrätä talteen pantavaksi yhteisön mallirekisteröinnin numero 669163-0001 jäljellä olevaksi suoja-ajaksi.
KANNE ASIASSA 2014/422
Vaatimukset
Kartanokuva Oy on vaatinut, että markkinaoikeus
1. vahvistaa Erätukku Oy:n menetelleen hyvän liiketavan ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momentin vastaisesti ottamalla 4.3.2013 päivätyillä varoituskirjeillä suoraan yhteyttä Kartanokuva Oy:n jälleenmyyjiin ja väittämällä selvittävänsä asiaa Kartanokuva Oy:n kanssa sekä vaatimalla jälleenmyyjiltä tietoja, jotka ovat Kartanokuva Oy:n liikesalaisuuksia eli sitä, millä hinnalla ja kuinka paljon jälleenmyyjä on ostanut ja jälleenmyynyt Kartanokuva Oy:ltä lumicamo-tuotteita
2. vahvistaa Erätukku Oy:n menetelleen hyvän liiketavan ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti ottaessaan 4.3.2013 päivätyillä varoituskirjeillä suoraan yhteyttä Kartanokuva Oy:n jälleenmyyjiin selvittämättä asiaa ensin Kartanokuva Oy:n kanssa ja antamalla asiasta virheellisen käsityksen Kartanokuva Oy:n jälleenmyyjille
3. velvoittaa Erätukku Oy:n korvaamaan Kartanokuva Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.286,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden ratkaisun antamispäivästä lukien.
Perusteet
Erätukku on 4.3.2013 päivätyillä varoituskirjeillä ottanut yhteyttä Kartanokuvan neljään jälleenmyyjään. Yhteydenotoissa jälleenmyyjiin Erätukku ei ole perustellusti pystynyt osoittamaan, että Kartanokuva tai sen jälleenmyyjät käyttäisivät Erätukun tavaramerkki- ja mallioikeuksia elinkeinotoiminnassaan. Jälleenmyyjille on myös voinut muodostua käsitys, että jälleenmyyjillä olisi velvollisuus antaa Erätukun vaatimat Kartanokuvan liiketoimintaa ja omaa liiketoimintaansa koskevat tiedot, jotka ovat Kartanokuvan liikesalaisuuksia.
Erätukulla ei ole ollut väittämiensä oikeudenloukkausten estämiseksi tarvetta ja perusteltua syytä ottaa yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin samanaikaisesti Kartanokuvalle lähetetyn kieltokirjeen kanssa. Erätukun yhteydenotto on ollut omiaan aiheuttamaan jälleenmyyjille virheellisen käsityksen Erätukun immateriaalioikeuksien käyttämisestä ilman lupaa. Erätukulla ei myöskään ole ollut syytä pyytää jälleenmyyjiltä liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja, koska camo-alalla yleinen rojaltin maksamisen peruste määräytyy käytettävän kankaan jaardimäärän mukaan. Toinen mahdollinen rojaltin maksamisen peruste on valmistettujen tuotteiden kappalemäärä. Erätukun vaatiman hyvityksen ja mahdollisen vahingonkorvauksenkin määrä voidaan selvittää tältä pohjalta ilman jälleenmyyjiltä pyydettyjä osto- ja myyntihintoja.
VASTAUS ASIASSA 2014/422
Vaatimukset
Erätukku Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kartanokuva Oy:n vaatimukset ja velvoittaa Kartanokuva Oy:n korvaamaan Erätukku Oy:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 18.697,25 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden ratkaisun antamispäivästä lukien.
Perusteet
Erätukun käsityksen mukaan Kartanokuvan ja sen jälleenmyyjien myymät tuotteet loukkaavat Erätukun tavaramerkki- ja mallioikeuksia sekä Erätukulle sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitettuja oikeuksia. Mikäli markkinaoikeus vahvistaa oikeudenloukkauksen, Erätukulla on oikeus kohtuulliseen hyvitykseen tavaramerkkien ja mallin luvattomasta käytöstä. Erätukku on esittänyt kanteessaan vaatimuksen tällaisen kohtuullisen hyvityksen suorittamisesta. Erätukun ei ole mahdollista määrittää kohtuullisen hyvityksen määrää ilman tarkkaa tietoa Kartanokuvan myymien tuotteiden hinnoista ja myyntimääristä. Erätukun käsityksen mukaan tarvittavat tiedot hyvityksen määrittämiseksi käyvät ilmi kyseessä olevia tuotteita koskevista myynti- tai ostolaskuista, tilausvahvistuksista sekä lähetyslistoista. Tällaisia asiakirjoja on Erätukun käsityksen mukaan sekä Kartanokuvan että sen jälleenmyyjien hallussa. Erätukulla on laissa taattu oikeus vaatia myös Kartanokuvan jälleenmyyjiä esittämään tällaiset asiakirjat.
Näin ollen Erätukun esittämää pyyntöä Kartanokuvan jälleenmyyjille ei voida pitää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaisena oikeudettomana yrityksenä hankkia tietoa toisen liikesalaisuuksista. Erätukulla on ollut oikeus vaatia mainittujen asiakirjojen esittämistä, mistä syystä mainittu pyyntö on voitu esittää myös Kartanokuvan jälleenmyyjille kirjeitse.
Velvollisuus asiakirjan esittämiseen syntyy jo siinä vaiheessa, kun asiakirjalla voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa todisteena, eikä asiakirjan esittämisvelvollisuus ole rajoittunut Kartanokuvaan. Erätukulla on siten ollut oikeus lähestyä samanaikaisesti sekä Kartanokuvaa että sen jälleenmyyjiä.
Mikäli Erätukku olisi esittänyt asiakirjan esittämisvaatimuksensa Kartanokuvan jälleenmyyjiä kohtaan suoraan markkinaoikeudessa ja tarjoamatta niille ensin tilaisuutta toimittaa pyydetyt asiakirjat ilman osallisuutta oikeudenkäynnissä, Erätukun olisi saatettu katsoa toimineen hyvän liiketavan vastaisesti. On nimittäin hyvän liiketavan mukaista ennen oikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ottaa vastapuoleen yhteyttä esimerkiksi kirjeellä ja varata sille kohtuullinen aika ottaa kantaa oikeudenhaltijan esittämiin käsityksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi Erätukun asiamiesten olisi saatettu katsoa menetelleen asiassa Suomen Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden vastaisesti. Mainittujen ohjeiden mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen.
Nyt käsillä olevien informatiivisten kirjeiden lähettämistä Kartanokuvan jälleenmyyjille, missä Erätukku on tuonut ilmi oman käsityksensä ei-uhkaavaan sävyyn ja tarjonnut tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen, ei voida pitää sopimattomana tai harhaanjohtavana.
Kartanokuvan mukaan Erätukku on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla myös muutoin sopimattomasti ottaessaan suoraan yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin ja antamalla asiasta virheellisen käsityksen Kartanokuvan jälleenmyyjille. Kartanokuvan väite on virheellinen. Kartanokuvan jälleenmyyjille lähetetyistä kirjeistä ei ole voinut saada virheellistä käsitystä asiasta. Erätukun lähettämissä kirjeissä tuodaan ensiksi yksilöidysti esille Erätukun immateriaalioikeudet. Sen jälkeen kirjeissä on esitetty Erätukun käsitys näiden immateriaalioikeuksien loukkauksesta. Kirjeissä on ilmoitettu, että Erätukku selvittää asiaa Kartanokuvan kanssa. Lisäksi kirjeissä on esitetty pyyntö edistää asian selvittämistä toimittamalla kyseessä olevia tuotteita koskevia osto- ja myyntitietoja. Erätukku on esittänyt kirjeessä mainitut tiedot asiallisesti, neutraalisti ja ei-uhkaavaan sävyyn ja viitaten siihen, että asiaa selvitetään Kartanokuvan kanssa. Kirjeitä ei voida pitää harhaanjohtavina niissä esitetyn asiakirjapyynnön vuoksi, koska oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n nojalla tällainen asiakirjan esittämisvelvollisuus on olemassa myös Kartanokuvan jälleenmyyjillä.
Kirjeet eivät ole harhaanjohtavia myöskään sillä perusteella, ettei niissä ole Kartanokuvan esittämän mukaisesti "perustellusti osoitettu", että Kartanokuva tai sen jälleenmyyjät käyttäisivät Erätukun malli- tai tavaramerkkioikeuksia elinkeinotoiminnassa. Kartanokuvan tai sen jälleenmyyjien velvollisuus toimittaa asiassa todisteena merkityksellisiä asiakirjoja ei kuitenkaan edellytä sitä, että asiassa olisi ensin perustellusti ja lainvoimaisesti todettu, että Kartanokuvan tuotteet loukkaavat Erätukun tavaramerkki-, malli- tai muita oikeuksia. Myöskään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki ei merkitse sitä, että varoituskirjeiden lähettäminen olisi sallittua vasta, kun loukkaus on lainvoimaisella tuomiolla vahvistettu tai muuten selvä.
Erätukku ei ole kirjeissään myöskään vaatinut, edellyttänyt, kehottanut tai pyytänyt Kartanokuvan jälleenmyyjien lopettavan tuotteiden markkinointia tai myyntiä, eikä Kartanokuvan jälleenmyyjiä ole uhattu millään seuraamuksilla. Kirjeet eivät siten ole olleet omiaan vaikuttamaan jälleenmyyjien liiketoimintaan tai loukkaaviksi väitettyjen tuotteiden kysyntään tai tarjontaan. Näin ollen Kartanokuvan jälleenmyyjille lähetettyjä kirjeitä ei voida pitää harhaanjohtavina tai muuten sopimattomina, eikä Erätukku ole siten menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti.
TODISTELU
Asiakirjatodistelu
Erätukku
1. Erätukun lumicamo-tuotekuvia
2. Erätukun lumicamo-tuotteita koskevia pakkauslistoja
3. Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinointia Metsästäjä-lehdessä (4/2007)
4. Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinointia Metsästäjä-lehdessä (6/2008)
5. Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinointia Metsästäjä-lehdessä (6/2009)
6. Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinointia Metsästäjä-lehdessä (6/2010)
7. Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinointia Metsästäjä-lehdessä (6/2011)
8. Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinointia Metsästäjä-lehdessä (1/2012)
9. Kuvia muiden kuin asianosaisten lumicamo-asuista
10. Erätukun lumicamo-tuotteiden myyntilukuja ajalta 1.10.2007–30.9.2013 (sisältää liikesalaisuuksia)
11. Erätukun lumicamo-tuotteiden myyntilukuja ajalta 1.11.2012–31.3.2013 (sisältää liikesalaisuuksia)
12. Erätukun lumicamo-tuotteiden liikevaihtolukuja ajalta 1.11.2012–31.10.2013 (sisältää liikesalaisuuksia)
13. Kuvia Erätukun lumicamo-tuotteista Erätukun verkkokaupasta www.eratukku.fi, vierailtu 21.11.2013
14. Listaus Erätukun myyntipisteistä Erätukun verkkosivuilta www.eratukku.fi, vierailtu 21.11.2013
15. Promenade Research Oy:n lumicamo-tuotteita koskeva tunnettuus-tutkimus ajalta 28.8.–9.9.2013
16. Erätukun kansallinen tavaramerkkirekisteröinti numero 242002
17. Erätukun yhteisön tavaramerkkirekisteröinti numero 943491
18. Erätukun yhteisömallirekisteröinti numero 996163-0001
19. Kuvia Kartanokuvan tuotteista
20. Sopimus Kartanokuvan maastokuosin suunnittelemisesta 5.2.2010
21. Kartanokuvan tuotteissa käytetty maastokuosi
22. Erätukun kirje Kartanokuvalle 4.3.2013
23. Erätukun kirje Kartanokuvalle 17.5.2013
24. Kartanokuvan vastauskirje Erätukulle 27.3.2013
25. Kartanokuvan vastauskirje Erätukulle 6.6.2013
26. X:n lausunto 3.6.2013
27. Ote Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta www.riista.fi koskien metsästäjärekisteriä, vierailtu 4.6.2014
28. Ote Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta www.mmm.fi koskien metsästyskorttia ja riistanhoitomaksua, vierailtu 17.6.2014
29. Päivitetty tutkimusraportti Promenade Research Oy:n lumicamo-tuotteita koskevasta tunnettuustutkimuksesta ajalta 28.8.–9.9.2013
30. Otteita Kärkkäinen Oy:n verkkosivuilta www.karkkainen.fi ja www.karkkainen.com
31. Tuloste HHsportin verkkosivuilta www.hhsport.fi
32. Kärkkainen Oy:n ja HHSportin mainoksia Metsästäjä-lehdessä (4/2009, 4/2010, 3/2011, 4/2012 ja 4/2013)
33. Promenade Research Oy:n Kartanokuvan lumicamo-tuotteen tunnettuustutkimus ajalta 10.–17.1.2014
34. Esimerkkejä verkkokeskusteluista aiheella "Erätukun lumipuku" ja "Erätukku avaa myymälän Tampereelle"
35. Tuloste YTJ-tietopalvelusta koskien Suomen Retkitukku Oy:tä
36. Esimerkkejä Erätukun lumicamo-kuosin mainonnasta alkaen vuodesta 2007
Kartanokuva
1. AA-Production & Marketing -eräkuvasto 2001
2. AA-Production & Marketing -eräkuvasto 2002
3. AA-Production & Marketing -eräkuvasto 2005
4. AA-Production & Marketing -eräkuvasto 2006
5. SWEADTEAM-kuvasto 2004
6. SWEADTEAM-kuvasto 2005
7. SWEADTEAM-kuvasto 2006
8. PINEWOOD Hunting Collection ja Outdoor Collection -kuvastot 2006
9. DEERHUNTER-mainos Erä-lehdessä (1/2007)
10. Artikkeli "Kokeessa Naamiolumipuvut" Metsästys ja Kalastus
-lehdessä (1/2008)
11. Metsästäjien määrää käsittelevä artikkeli, 8.1.2014, osoitteesta http://riista.fi/metsastys-yha-enemman-myos-naisten-harrastus/
12. Tuloste Erätukun verkkokaupasta koskien lumicamo-puvun mukana tulevaa etupakettia
13. Tuloste Ahti Huvila Oy:n verkkosivuilta (verkkokauppa)
14. Tuloste Eräkellarin verkkosivuilta (verkkokauppa)
15. Tuloste Eräkontin verkkosivuilta (verkkokauppa)
16. Tuloste Green Trail Oy:n verkkosivuilta (verkkokauppa)
17. Tuloste Varuste.net-verkkosivuilta (verkkokauppa)
18. Olkkonen Oy:n tuotelistaus
19. Erä+ -sivuston tuotelistaus
20. Tuloste SOS-Asu Ky:n verkkosivuilta (verkkokauppa)
21. Tuloste Retkitukun verkkosivuilta (verkkokauppa)
22. AA-Production & Marketingin listaus metsästysasusteista
23. Tuloste Oy Castle River Import Ab:n verkkosivuilta
24. Tuloste Osakeyhtiö Elorannan verkkosivuilta
25. Tuloste Gyttorp Finland Oy:n verkkosivuilta
26. Kartanokuvan Innolink Research Oy:llä teettämä vertaileva tunnettuustutkimus 6.3.2014
27. Erätukun kirje DigiMesta Oy:lle 4.3.2013
28. Erätukun kirje Oy Eräkontti Ab:lle 4.3.2013
29. Erätukun kirje Eräkalan verkkokaupalle 4.3.2013
30. Erätukun kirje JS-Erävarusteelle 4.3.2013
31. Kartanokuvan kansallinen tavaramerkkirekisteröinti numero 252491 Neverfind (sana)
32. Kartanokuvan NEVERFIND-logo
33. Kartanokuvan lumicamo-kuvioisten tuotteiden etikettilappu
34. Tuloste Erämaailma-verkkokaupan verkkosivuilta
35. Tuloste Ase ja Erä -verkkokaupan verkkosivuilta
36. Tuloste Maskun Erä ja Koira (Eräkoira) -verkkokaupan verkkosivuilta
37. Tuloste Sasta Oy:n verkkosivuilta
38. Tuloste FINTREES-verkkosivuilta
39. Kuvia lumicamo-kuoseista
40. Kuvia kaislacamo-kuoseista
41. Kuvia metsäcamo-kuoseista
42. Kuvia digicamo-kuoseista
43. Artikkeli camo-asutestistä Erä-lehdessä (1–2/2012)
44. Yhteisön tavaramerkkihakemuksen numero 10309871 hylkäämistä koskeva päätös
45. Yhteisön tavaramerkkihakemuksen numero 10309813 hylkäämistä koskeva päätös
46. Yhteisön tavaramerkkirekisteröinti numero 5528682
47. Yhteisön tavaramerkkirekisteröinti numero 5812532
48. Kartanokuvan kuvasto 2012
49. Kartanokuvan kuvasto 2013
50. Tuloste Kartanokuvan verkkosivuilta
51. Artikkeli "Vähän lumen camo – Pinewood Cover-Up" Riista-lehdessä (1/2008)
52. Artikkeli "Predator Ursus – Puku liikkuvaan metsästykseen" Riista-lehdessä (2/2011)
53. Artikkeli "Latvalinnustajan varusteet" Erä-lehdessä (1&2/2009)
54. Artikkeli "Naamiovaate talvikeleille" Erä-lehdessä (1&2/2009)
55. Eri tavaramerkkien, vähittäismyyjien ja maahantuojien lumicamo-tuotteiden ilmoituksia vuosilta 2007–2013
56. Tulosteita Kartanokuvan jälleenmyyjien verkkokaupoista
57. SOS Asu Ky / SWEDTEAM -messukuvia vuosilta 2006 ja 2007
58. Valokuvia talviluonnosta
59. Otteet YTJ-tietopalvelusta koskien Design XX Oy:tä ja Design XX
60. Suomen Retkitukku Oy:n ilmoituksia Metsästäjä-lehdessä
61. DigiMesta Oy:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti Erätukun asiamiehelle 7.3.2013
62. Sähköpostiviestiketju YY – Jestex
63. Esimerkkejä Erätukun lumicamo-kuosin mainonnasta alkaen vuodesta 2007 (myös Erätukun asiakirjatodiste 36)
Katselmusesineet
Erätukku
1. Erätukun kalvollinen lumicamo-puku
2. Kartanokuvan maastokuosilla varustettu puku
Kartanokuva
1. Erätukun kalvollinen puku (Pro Snow Camo Suit): housut ja takki
2. Erätukun Lumicamo Light -puku: housut ja takki
3. Erätukun lumicamo-kuvioinen toppahaalari
4. Erätukun lumicamo-väliasu, lumicamo-fleecepipo ja lumicamo-fleecekäsineet
5. Kartanokuvan kalvollinen NEVERFIND-puku: housut ja takki
6. Kartanokuvan NEVERFIND-kuoripuku: housut ja takki
7. Kartanokuvan NEVERFIND-fleeceliivi, -fleecehuppu ja -fleecepipo
Henkilötodistelu
Erätukku
1. ZZ, Erätukku Oy:n ostojohtaja
2. GG, Promenade Research Oy:n tutkimusjohtaja
3. DD, toimitusjohtaja
4. CC, yrittäjä
5. LL, toimitusjohtaja
Kartanokuva
1. YY, Kartanokuva Oy:n toimitusjohtaja, kuultava todistelutarkoituksessa
2. X, kuvataiteilija
3. EE, toimitusjohtaja
4. FF, riistabiologi, freelance-toimittaja
5. HH, toimitusjohtaja
6. SS, Innolink Research Oy:n liiketoimintajohtaja
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
1. Johdanto
1. Erätukku harjoittaa elinkeinotoimintaa muun muassa erä- ja metsästysvaatealalla. Se on päätettyään ryhtyä valmistuttamaan ja markkinoimaan Suomessa talvimetsästykseen tarkoitettuja lumicamo-tuotteita tilannut tuotteissa käytettävän maastokuvioinnin eli lumicamo-kuosin suunnittelija X:lta. Erätukun lumicamo-tuotteet ovat tulleet Suomessa markkinoille vuonna 2007.
2. Camo-kuviolla tarkoitetaan kuviota, jonka avulla kuvion sisältävän asun käyttäjä osaltaan pyrkii sulautumaan maastoon. Lumicamo-kuvion tarkoituksena on sulauttaa asun käyttäjä talviseen maastoon, jossa on lunta.
3. Erätukku on lumicamo-kuosiinsa liittyen saanut vuosina 2007 ja 2008 rekisteröidyksi kansallisen tavaramerkin numero 242002 (kuvio) ja yhteisön tavaramerkin numero 943491 (kuvio) nimeltään JAHTI JAKT, kummankin muun ohella luokassa 25 (vaatteet, jalkineet, päähineet), sekä yhteisömallin numero 669163-0001.
4. Kartanokuva, joka sekin on muun muassa erä- ja metsästysalan elinkeinonharjoittaja, on vuonna 2010 tilannut oman lumicamo-kuosin niin ikään X:lta. Tämän jälkeen Kartanokuva on omaa lumicamo-kuosiaan hyväksi käyttäen ryhtynyt valmistuttamaan ja markkinoimaan Suomessa talvimetsästykseen tarkoitettuja tuotteita.
5. Kartanokuva on saanut vuonna 2011 rekisteröidyksi muun ohella luokassa 25 kansallisen tavaramerkin numero 252491 Neverfind (sana), jota se on käyttänyt metsästysvaatteiden ja -asusteiden tunnuksena. Mainittua tavaramerkkiä ja siihen perustuvaa logoa NEVERFIND on käytetty muun ohessa Kartanokuvan vaaleiden lumicamo-kuosillisten asusteiden tunnuksena.
6. Erätukku on lähtenyt kanteessaan (asia 2013/650) siitä, että Kartanokuvan tuotteet, joissa esiintyy Kartanokuvan lumicamo-kuosi, loukkaavat Erätukun edellä mainittuja tavaramerkki- ja mallirekisteröintejä sekä Erätukun tiettyjen yksilöityjen lumicamo-tuotteiden kuosiin yhdistyvää sen vakiintunutta tavaramerkkiä. Lisäksi Erätukku on hakemuksessaan (asia 2013/651) lähtenyt siitä, että Kartanokuvan lumicamo-tuotteiden markkinointi on ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista orjallista jäljittelyä ja norkkimista. Ennen oikeudenkäyntiä Erätukun puolesta on 4.3.2013 lähetetty Kartanokuvalle kirje, jossa Erätukun käsitys oikeuksiensa loukkauksesta on tuotu esille ja lisäksi esitetty eräitä vaatimuksia. Erätukku on samana päivänä lähettänyt hieman erisisältöiset kirjeet myös neljälle Kartanokuvan tuotteiden jälleenmyyjälle.
7. Kartanokuva on kiistänyt loukanneensa Erätukun rekisteröityjä tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Kartanokuva on kiistänyt myös sen, että Erätukun sisällöltään ja monella eri tavalla esitetty lumicamo-kuosi olisi vakiintunut tavaramerkiksi ja sen, että Kartanokuva ainakaan olisi loukannut Erätukun mahdollisesti vakiintunutta tavaramerkkiä. Kartanokuva on niin ikään kiistänyt menetelleensä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti.
8. Kartanokuva on omassa kanteessaan (asia 2014/422) lähtenyt siitä, että Erätukku on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain tarkoittamalla tavalla sopimattomasti ottaessaan edellä mainituilla 4.3.2013 päivätyillä kirjeillä suoraan yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin selvittämättä asiaa ensin Kartanokuvan kanssa, antamalla jälleenmyyjille virheellisen käsityksen väittämästään oikeudenloukkauksesta ja vaatimalla jälleenmyyjiltä Kartanokuvan liikesalaisia tietoja. Erätukku on kiistänyt menettelynsä väitetyn lainvastaisuuden.
9. Markkinaoikeuden valmisteluistunnossa päätetyn mukaisesti kaikkien vireillä olevien asioiden (2013/650 ja 2013/651 sekä 2014/422) käsittelyä on jatkettu samassa oikeudenkäynnissä riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä. Lisäksi Erätukun asiassa 2013/650 esittämää hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimusta ja niihin liittyvää asiakirjojen esittämisvelvollisuutta koskevaa pyyntöä ei ole käsitelty tässä vaiheessa, vaan näiltä osin valmistelua jatketaan myöhemmin erikseen sovittavin tavoin.
10. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeudessa on nyt yhtäältä ratkaistavana se, onko Kartanokuva loukannut Erätukun tavaramerkki- tai mallioikeuksia ja se, onko Kartanokuva menetellyt Erätukun väittämin tavoin sopimattomasti. Toisaalta ratkaistavana on se, onko Erätukku menetellyt Kartanokuvan väittämin tavoin sopimattomasti.
2. Erätukun väite tavaramerkkien loukkauksesta
2.1. Tarkastelun lähtökohdat
11. Erätukku on perustanut kanteensa ensinnäkin siihen, että Kartanokuvan tuotteet ovat tavaramerkkilaissa ja yhteisön tavaramerkkiasetuksessa tarkoitetun tavoin sekoitettavissa ja aiheuttavat sekaannusvaaran edellä kohdassa 3 mainituissa Erätukun rekisteröidyissä tavaramerkeissä esiintyvään erottamiskykyiseen lumicamo-kuvioon. Puheena olevissa rekisteröidyissä tavaramerkeissä (Erätukun asiakirjatodisteet 16 ja 17) on kysymys kuviomerkeistä, jotka sisältävät maastokuvion, sanoja ja lisäksi tyylitellyn hirvenpää-kuvion.
12. Rekisteröintien perusteella merkeissä on maasto- tai metsämaisemaa kuvaavan kuvion päällä sen yläosassa suhteellisen suurikokoinen vaaleankeltaisella kirjoitettu teksti "JAHTI JAKT" ja näiden sanojen välissä tyylitelty keltainen hirvenpää-kuvio. Maasto- tai lumicamo-kuviossa on eri etäisyydellä olevia ja eri paksuisia puiden runkoja ja niihin liittyviä oksia. Runkojen ja oksien värisävyt vaihtelevat ja osittain niiden päällä vaikuttaisi olevan lunta. Maastokuviosta syntyy vaikutelma lumen peittämästä maasta ja sen yläpuolella olevasta horisontista. Etualalla on koivujen runkoja. Maastokuvion vasemmassa reunassa on vihreä kuusi, jonka havut ovat osittain lumen peitossa, ja kuvion taustalla oikealla puolella on hyvin paksu puunrunko.
13. Rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin värit ovat rekisteröinnin väriselityksen mukaan keltainen, musta, valkoinen ja vihreä. Yhteisön tavaramerkkirekisteröinnissä ei ole mainittu värejä, mutta tämä merkki on muutoin lähinnä vähäistä värisävyeroa lukuun ottamatta samanlainen kuin rekisteröity kansallinen tavaramerkki.
14. Erätukun mukaan rekisteröityihin tavaramerkkeihin sisältyvän "JAHTI JAKT" -logon väritys on haalean keltainen, joka ei kunnolla edes erotu tiheän oksistoa kuvaavan kuvion päältä, joten kohdeyleisö ei kiinnitä tällaiseen heikosti näkyvään merkin osaan yhtä paljon huomiota kuin merkin hallitseviin ja omaperäisiin osiin. Erätukun mukaan sen lumicamo-kuosi ja sitä tarkoittavat tavaramerkit ovat siis paitsi omaperäisiä myös tunnettuja.
15. Kartanokuva on todennut, että puheena olevissa rekisteröidyissä tavaramerkeissä esiintyvä lumicamo-kuvio palvelee teknistä käyttötarkoitusta. Kuvio ei siten täytä tunnusmerkille ominaista tehtävää eli se ei ole lainkaan erottamiskykyinen. Kartanokuva on kiistänyt myös sen, että kuvio olisi omaperäinen ja että Erätukun lumicamo-kuvio olisi pelkästään kuviona tunnettu markkinoilla. Näin ollen Kartanokuvan mukaan Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien ainoa erottamiskykyinen osa on keltainen logo "JAHTI JAKT", joka sisältää suuraakkosilla kirjoitetut sanat "jahti" ja sen ruotsinkielisen vastineen "jakt" sekä niiden väliin sijoitetun keltaisen tyylitellyn hirvenpää-kuvion.
16. Kanteessa on siis lähdetty siitä, että Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien loukkaus perustuu mainittujen tavaramerkkien osana olevan lumicamo-kuvion käyttämiseen Kartanokuvan tuotteiden kuosina. Sen sijaan Erätukku ei ole edes väittänyt, että Kartanokuvan menettelyssä olisi ollut kysymys rekisteröityjen tavaramerkkien käyttämisestä sellaisenaan tai mainittujen tavaramerkkien sisältämän logon "JAHTI JAKT" käyttämisestä. Kysymys ei ole myöskään siitä, että Kartanokuva olisi käyttänyt Erätukun tunnusta logomaisesti omien tavaroidensa tunnuksena. Näin ollen tältä osin tarkastelun kohteeksi tulee yhtäältä Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien mukainen lumicamo-kuvio ja toisaalta Kartanokuvan tuotteissa käytetty lumicamo-kuvio.
17. Rekisteröityihin tavaramerkkeihin perustuvan väitteensä lisäksi Erätukku on todennut Kartanokuvan menettelyllään loukanneen Erätukun asiakirjatodisteessa 1 yksilöityjen tuotteiden ulkoasuun eli kuosiin yhdistyvää vakiintunutta tavaramerkkioikeutta. Erätukun mukaan sen talvimetsästykseen käytettävissä vaatteissa ja asusteissa käyttämä lumicamo-kuosi, siten kuin sitä on käytetty eri tuotteissa, on itsessään vakiintunut tavaramerkki. Erätukun mukaan tämä vakiintunut tavaramerkki sisältää tekstin "Design XX". Kuosin laajan käytön ja tunnettuuden ansiosta puheena oleva tavaramerkki on vakiintunut kattamaan myös asujen erilaiset värisävyt.
18. Kartanokuvan mukaan väitetyn vakiintuneen tavaramerkkioikeuden sisältö on esitetty erittäin epäselvästi ja monella eri tavalla. Kartanokuvan mukaan ei ole myöskään osoitettu, että vakiintuneeksi väitettyä kuviota olisi edes käytetty tavaramerkinomaisesti. Muutoinkaan Kartanokuvan mukaan asiassa esitetty näyttö ei osoita vakiintumista. Kartanokuva on joka tapauksessa kiistänyt sen, että se olisi loukannut mahdollisesti vakiintunutta tavaramerkkiä.
19. Erätukun mukaan vakiintuneen tavaramerkkioikeuden sisällön osoittaa sen asiakirjatodiste 1. Mainittu todiste koostuu 13 kuvasta, joista seitsemän esittää maastokuvioista haalaria, asua tai takkia. Kuusi kuvaa esittää muuta maastokuvioista asustetta eli päähineitä, hansikkaita taikka reppua.
20. Selvää on, että Kartanokuvan tuotteissa on kysymys samoista tai samankaltaisista tuotteista kuin ne, joiden osalta Erätukku on rekisteröinyt tavaramerkkinsä ja jotka sen väittämä vakiintunut tavaramerkkioikeus käsittää.
2.2. Sovellettavat säännökset ja muut oikeusohjeet
21. Tavaramerkkilain 1 §:n 1 momentin mukaan rekisteröinnillä saadaan yksinoikeus tavaramerkkiin erityiseksi tunnusmerkiksi myytäviksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden erottamiseksi toisten tavaroista. Pykälän 2 momentin mukaan tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto.
22. Tavaramerkkilain 2 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiäkin, kun merkki on tullut vakiintuneeksi. Pykälän 2 momentin mukaan vakiinnuttamisella voidaan saada yksinoikeus myös muuhun kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun elinkeinotoiminnassa käytettävään erityiseen tavaran tunnusmerkkiin. Lain 2 §:n 3 momentin mukaan tunnusmerkki katsotaan vakiintuneeksi, jos se tässä maassa on asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä.
23. Tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin mukaan tämän lain 1–3 §:n mukainen oikeus tavaran tunnusmerkkiin sisältää sen, että elinkeinotoiminnassa kukaan muu kuin merkin haltija ei saa tavaroittensa tunnuksena käyttää siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla, siihen luettuna myös suullinen käyttäminen.
24. Tavaramerkkilain 5 §:n mukaan yksinoikeus tavaran tunnusmerkkiin ei käsitä sellaista merkin osaa, joka pääasiallisesti tarkoittaa tavaran tai sen päällyksen käyttökelpoisuuden lisäämistä tai muutoin sellaisen tehtävän täyttämistä, joka ei ole ominaista tunnusmerkille.
25. Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai – aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.
26. Tavaramerkkilain 38 §:n 1 momentin mukaan, jos joku loukkaa oikeutta tavaran tunnusmerkkiin, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
27. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 6 artiklan mukaan yhteisön tavaramerkki saadaan rekisteröinnillä.
28. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus tavaramerkkiin. Tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa:
a) merkkiä, joka on sama kuin tavaramerkki ja samoja tavaroita tai palveluja varten kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten merkki on rekisteröity;
b) merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran. Sekaannusvaara sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.
29. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin voidaan kieltää erityisesti
a) merkin paneminen tavaroihin tai niiden päällyksiin;
b) tavaroiden tarjoaminen tai liikkeelle laskeminen tai niiden varastoiminen tällaista tarkoitusta varten merkkiä käyttäen taikka palvelujen tarjoaminen tai suorittaminen merkkiä käyttäen;
c) tavaroiden maahantuonti tai maastavienti merkkiä käyttäen;
d) merkin käyttäminen liikeasiakirjoissa ja mainonnassa.
30. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 102 artiklan 1 kohdan mukaan, jos yhteisön tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin toteaa, että vastaaja on loukannut tai ollut vaarassa loukata yhteisön tavaramerkkiä, se antaa määräyksen, joka kieltää vastaajaa jatkamasta toimia, jotka loukkaavat tai ovat vaarassa loukata yhteisön tavaramerkkiä, jollei erityiset syyt edellytä toimimista toisin. Tuomioistuin toteuttaa myös kansallisen lain mukaisesti aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä kieltoa noudatetaan.
31. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkkejä, jolta puuttuu erottamiskyky, ei rekisteröidä. Mainitun kohdan c alakohdan mukaan ei myöskään rekisteröidä sellaisia tavaramerkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia.
32. Tavaramerkkilain säännöksiä tulkittaessa on otettava huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95/EY (tavaramerkkidirektiivi), jolla on kumottu ja kodifioitu jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1998 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivi 89/104/ETY, ja yhteisön tavaramerkkiasetus sekä niitä koskeva oikeuskäytäntö.
33. Tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 1 kohta sisältää rekisteröidyn tavaramerkin haltijan oikeuksia koskien samansisältöiset määräykset kuin edellä selostettu yhteisön tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 1 kohta. Tavaramerkkidirektiivin 5. perustelukappaleen mukaan tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita jatkamasta vakiinnutettujen tavaramerkkien suojaamista.
34. Tavaramerkkilaissa ei sekoitettavuuden osalta tai yhteisön tavaramerkkiasetuksessa ja tavaramerkkidirektiivissä sekaannusvaaran osalta ole tarkemmin määrätty siitä, mitä seikkoja tällaisessa arvioinnissa olisi otettava huomioon. On selvää, että sekoitettavuuden ja sekaannusvaaran on ymmärrettävä tarkoittavan samaa asiaa. Tavaramerkkidirektiivin 11. perustelukappaleessa on mainittu, että sekaannusvaaran arvioinnin olisi riiputtava lukuisista tekijöistä ja erityisesti siitä, kuinka hyvin tavaramerkki tunnetaan markkinoilla, vakiintuneeseen tai rekisteröityyn merkkiin liittyvistä mielleyhtymistä sekä samankaltaisuuden asteesta tavaramerkin ja merkin sekä niihin yhdistettyjen tavaroiden tai palvelujen välillä. Vastaavanlaisia seikkoja on tuotu esille yhteisön tavaramerkkiasetuksen 8. perustelukappaleessa.
35. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena. Huomioon on tällöin otettava kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä yksittäistapauksessa (esim. tuomio SABEL, C-251/95, EU:C:1997:528, 22 kohta; tuomio Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 16 kohta ja tuomio Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 18 kohta).
36. Unionin tuomioistuin on katsonut sekaannusvaaran olevan kyseessä silloin, jos yleisö saattaa erehtyä kyseisten tavaroiden tai palvelujen alkuperästä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tavaramerkin keskeinen tehtävä on taata kuluttajalle tai loppukäyttäjälle se, että tietyllä tavaramerkillä varustettujen tavaroiden tai palveluiden alkuperä on sama, antamalla kuluttajalle tai loppukäyttäjälle tilaisuus erottaa ilman sekaannuksen mahdollisuutta kyseinen tavara tai palvelu muualta peräisin olevista tavaroista ja palveluista. Sekaannusvaara on olemassa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin samasta yrityksestä taikka mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä (esim. tuomio Canon, EU:C:1998:442, 26, 28 ja 29 kohta).
37. Unionin tuomioistuimen mukaan sekaannusvaara on sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on. Sellaisia tavaramerkkejä, jotka ovat erittäin erottamiskykyisiä joko ominaispiirteidensä vuoksi tai sen vuoksi, että ne tunnetaan markkinoilla, suojataan laajemmin kuin niitä, joiden erottamiskyky on heikompi (esim. tuomio SABEL, EU:C:1997:528, 24 kohta, tuomio Canon, EU:C:1998:442, 18 kohta ja tuomio Lloyd Schuhfabrik Meyer, EU:C:1999:323, 20 kohta).
38. Todetusta ratkaisukäytännöstä ilmenee lisäksi, että tulkittaessa tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuutta tämän kokonaisarvioinnin on perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan. Huomioon on otettava erityisesti tavaramerkkien erottavat ja hallitsevat osat. Sillä, miten tämän tyyppisten tavaroiden tai palvelujen keskivertokuluttaja ymmärtää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Yleensä keskivertokuluttaja käsittää tavaramerkin kokonaisuutena eikä ryhdy tutkimaan merkin erilaisia yksityiskohtia (esim. tuomio SABEL, EU:C:1997:528, 23 kohta ja tuomio Lloyd Schuhfabrik Meyer, EU:C:1999:323, 25 kohta).
39. Edellä mainitussa kokonaisarvioinnissa kyseisen tyyppisten tavaroiden keskivertokuluttajan oletetaan olevan tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen. On kuitenkin otettava huomioon se, että keskivertokuluttajalla on ainoastaan harvoin mahdollisuus verrata suoraan eri tavaramerkkejä. Useimmiten hänen on turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä on tavaramerkeistä. Lisäksi unionin tuomioistuin on selventänyt, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyypin mukaan (esim. Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 26 kohta).
40. Unionin tuomioistuimen myöhemmästä oikeuskäytännöstä koskien tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiä ilmenee lisäksi, että kun aikaisempi tavaramerkki ja haettu tavaramerkki eivät ole samankaltaisia, aikaisemman tavaramerkin tunnettuus tai maine eivät ole riittävä peruste sille päätelmälle, että kyseisten tavaramerkkien välillä on sekaannusvaara. Jotta tavaramerkkien samankaltaisuuden puuttuminen voidaan todeta, tavaramerkkien piirteet on tutkittava ja niiden kokonaisvaikutelma on arvioitava puheena olevan kohdeyleisön keskivertokuluttajan käsityksen kannalta (esim. tuomio Calvin Klein Trademark Trust v. SMHV, C-254/09 P, EU:C:2010:488, 53–58 kohta).
41. Unionin tuomioistuin on myös todennut, että tavaramerkin käytössä kasvanut erottamiskyky on otettava huomioon arvioitaessa sitä, ovatko merkit niin samankaltaisia, että sekaannusvaara saattaa syntyä (tuomio SMHV v. riha WeserGold Getränke, C-558/12 P, EU:C:2014:22, 45 kohta).
42. Oikeuskäytännössä tavaramerkkien samankaltaisuudesta ja sekaannusvaaran aiheutumisesta lausuttu liittyen tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiin, soveltuu myös loukkausasiassa tehtävään merkkien väliseen vastaavaan arviointiin.
2.3. Väitetty vakiintunut tavaramerkki
43. Ennen Kartanokuvan väitetyn tavaramerkkiloukkausta tarkoittavan menettelyn käsittelyä on syytä arvioida Erätukun väitettä siitä, että sillä olisi vakiintumiseen perustuva tavaramerkkioikeus. Erätukun mukaan sanotun oikeuden sisällön osoittaa sen tuotteiden kuvioinnit.
44. Markkinaoikeus toteaa asiassa esitettyyn selvitykseen (Erätukun asiakirjatodisteet 1–8 ja katselmusesineet 1 ja 2 sekä Kartanokuvan katselmusesineet 1–4) perustuen, että talvinen metsämaisema ei esiinny Erätukun tuotteissa läheskään aina juuri siinä muodossa kuin se on esitetty rekisteröidyissä tavaramerkeissä, vaan vaatteen leikkauksesta riippuen esimerkiksi vihreä kuusi saattaa olla kuosissa kokonaan näkymättömissä. Lumicamo Light -puku on puolestaan mustavalkoinen ilman harmaasävyjä ja kuvio on skaalattu eri kokosuhteeseen kuin muissa vaatteissa. Muidenkin tuotteiden värisävyissä on eroja siten, että toiset ovat ruskehtavampia kuin toiset, jotka ovat vastaavasti harmaasävyisempiä.
45. Markkinaoikeudessa on tarkasteltu muun ohella Erätukun katselmusesinettä 1 (Erätukun kalvollinen lumicamo-puku) ja Kartanokuvan katselmusesinettä 1 (sekin Erätukun kalvollinen lumicamo-puku). Kyse on siis saman tuotteen eri yksilöstä, mutta ne eroavat toisistaan muun ohella siten, että jälkimmäisessä vihreä kuusi tai sen osat ovat selkeämmin esillä.
46. Markkinaoikeudessa on tarkasteltu myös Erätukun lumicamo-toppahaalaria (Kartanokuvan katselmusesine 3). Tällaisesta tuotteesta on kuva Erätukun asiakirjatodisteessa 1. Katselmusesine eroaa tuotekuvasta muun ohella siten, että paksu puunrunko, joka on tuotekuvassa melko keskeisessä asemassa, ei ole käytännössä lainkaan näkyvissä katselmusesineessä. Markkinaoikeudessa niin ikään tarkasteltavana ollut lumicamo-väliasu (Kartanokuvan katselmusesine 4) eroaa kyseistä tuotetta koskevasta tuotekuvasta (Erätukun asiakirjatodiste 1) muun ohella siten, että väliasun tuotekuvassa paidasta melko selkeästi havaittava vihreä kuusi ei ole katselmusesineenä olleesta paidasta käytännössä lainkaan havaittavissa, vaan jälkimmäisessä hallitseva elementti on paidassa keskellä oleva paksu puunrunko.
47. Erätukun Lumicamo Light -puvusta, fleecepiposta ja fleecekäsineistä (Kartanokuvan katselmusesineet 2 ja 4) sen sijaan ei ole havaittavissa merkittäviä eroavuuksia vastaavien tuotteiden tuotekuviin verrattuna.
48. Erätukun tuotteissa oleva teksti "JAHTI JAKT" ja tyylitelty hirvenpää sekä niiden yhteydessä oleva teksti "Design XX" on havaittavissa tuotteista vain hyvin läheltä tarkasteltaessa. Teksti on tuotteissa eri paikassa riippuen vaatteen leikkauksesta. Lumicamo Light -puvussa ei edes ole tekstiä "Design XX" lainkaan vaan sen sijasta teksti "JAHTI JAKT".
49. Erätukun tuotteissa on nahkainen pienehkö logo, jossa on hirvenpää ja teksti "JAHTI JAKT" tai pelkkä todettu teksti. Pienemmissä asusteissa on kankainen lappu, jossa on teksti "JAHTI JAKT".
50. Kuten todetusta ilmenee, Erätukun väitetyn vakiintuneen tavaramerkin sisältö on erilainen eri lumicamo-tuotteiden osalta: eroja on hallitsevissa yksityiskohdissa, tiheydessä, väreissä ja tekstiosioiden sijainnissa. Teksti "Design XX" puuttuu kokonaan Lumicamo Light -asusta. Myös yksittäiset samaa tuotetta koskevat tuotekappaleet voivat erota lumicamo-kuvion ja tekstin osalta toisistaan, koska kankaalle painetut kuviot voivat tulla valmiiseen vaatteeseen hieman eri paikkaan. Teksti "Design XX" on havaittavissa vain hyvin läheltä tarkasteltaessa niistä tuotteista, joiden kankaaseen teksti on painettu. Tuotteilta ja yksittäisiltä samaa tuotettakin koskevilta tuotekappaleilta puuttuu siten sellainen yhdenmukaisuus, että lumicamo-kuviot olisivat tuotteissa esillä tavaramerkinomaisesti eli tuotteen kaupalliseen alkuperään viittaavalla tavalla. Todettu tarkoittaa myös sitä, että Erätukun väittämä vakiintunut tavaramerkkioikeus, jossa on sen mukaan kysymys kuosista, siten kuin sitä on käytetty eri tuotteissa, on jäänyt määrittelemättömäksi. Tässä määrittelemättömyydessä, joka liittyy ennen muuta kilpailijoiden oikeutettuun tarpeeseen tunnistaa toisen tavaramerkki, on kysymys muusta kuin graafisen esittämisen vaatimuksesta, joka ei ole tavaramerkin vakiintumisen edellytys.
51. Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Erätukulla ei ole sen väittämää asiakirjatodisteessaan 1 yksilöityjen tuotteiden ulkoasuun (kuosiin) yhdistyvää vakiintunutta tavaramerkkioikeutta.
2.4. Kohdeyleisö ja sen keskimääräisen edustajan tarkkaavaisuus
52. Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien väitetyn loukkauksen arviointia silmällä pitäen on syytä ensin määritellä arvioinnin kannalta merkityksellinen kohdeyleisö ja sen keskimääräinen edustaja eli unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä tarkoitettu keskivertokuluttaja, jonka näkökulmasta tunnusmerkkien samankaltaisuutta ja sekaannusvaaraa koskeva arviointi asiassa tehdään. Tällainen kohdeyleisön keskimääräinen edustaja voi siis olla eri tilanteissa erilainen riippuen siitä minkä tyyppisistä tavaroista tai palveluista kulloinkin on kyse.
53. Nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys talvimetsästykseen tarkoitetusta asusteista. Molemmat asianosaiset ovat tuoneet esille, että näiden tuotteiden keskivertokuluttaja on lähtökohtaisesti metsästystä ja erityisesti talvimetsästystä harrastava henkilö. Markkinaoikeus yhtyy tähän näkemykseen, joten kohdeyleisönä on nyt pidettävä metsästystä ja erityisesti talvimetsästystä harrastavia henkilöitä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Suomessa on talvimetsästystä harrastavia henkilöitä vain muutamia kymmeniä tuhansia.
54. Ottaen huomioon, että talvimetsästyksessä on varsin usein kysymys kohtuullisesti aikaa, rahaa ja taitoa vaativasta harrastuksesta, kohdeyleisöön kuuluvaa henkilöä voidaan pitää tarkkaavaisempana kuin kuluttajia yleisesti. Todettu huomioon ottaen talvimetsästystä harrastava henkilö kiinnittää huomiota merkkien yhtäläisyyksiin, mutta myös merkkien yksityiskohtiin ja varsin pieniinkin eroihin niiden välillä. Erityisesti näin on silloin, kun tunnusmerkit liittyvät sellaiseen välittömästi harrastukseen vaikuttavaan seikkaan kuin mistä naamioitumisessa talvimetsästyksessä tyypillisesti on kysymys.
2.5. Tunnusmerkkien samankaltaisuus ja sekaannusvaara
55. Erätukun kanteessa on siis lähdetty siitä, että sen rekisteröityjen tavaramerkkien loukkaus perustuu mainittujen tavaramerkkien osana olevan lumicamo-kuvion käyttämiseen. Näin ollen Kartanokuvan väitetyn loukkauksen arviointi on myös suoritettava suhteessa tähän kuvioon.
56. Kuten edellä kohdissa 40 ja 41 on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön osalta esitetty, sekaannusvaaraa vertailtavien tunnusmerkkien välillä ei ole, mikäli ne eivät ole riittävän samankaltaisia kohdeyleisön näkökulmasta tarkasteltuna. Arvioitaessa sitä, ovatko merkit niin samankaltaisia, että sekaannusvaara saattaa syntyä, on otettava huomioon tavaramerkin käytössä kasvanut erottamiskyky. Näin ollen asiassa on osana tunnusmerkkien vertailua ja kokonaisarviointia kiinnitettävä ensin huomiota asianosaisten väitteisiin Erätukun lumicamo-kuvion tunnettuudesta ja sen vaikutuksesta kyseisen kuvion erottamiskykyyn.
57. Erätukku on esittänyt asiassa asiakirja- ja henkilötodistelua siitä, millä tavoin se on tehnyt rekisteröityihin tavaramerkkeihinsä sisältyvää lumicamo-kuviota tunnetuksi markkinoilla. Tämä näyttö on liittynyt kyseisten tuotteiden markkinointiin ja muuhun tuotteisiin liittyvään panostukseen sekä niiden myyntimääriin. Lisäksi kumpikin asianosaisista on teettänyt erityisesti Erätukun lumicamo-kuvion tunnettuutta koskevia markkinatutkimuksia.
58. Asiassa kuultujen ZZ:n ja CC:n kertomusten mukaan Erätukussa päätettiin panostaa lumicamo-tuotteiden osalta merkittävällä tavalla markkinointiin. Näkyvyyttä haettiin lehdissä, messuilla ja internetissä. Lumicamo-tuotteiden markkinointiin on käytetty kaikkiaan ZZ:n kertomuksesta ilmennyt huomattava summa. Panostus osoittautui kannattavaksi, sillä CC:n mukaan heti ensimmäisenä lanseerauksen jälkeisenä sesonkina Erätukun lumicamo-pukuja myytiin tuhansittain. Erätukku on sittemmin CC:n mukaan saavuttanut Suomessa lumicamo-tuotteissa 90 prosentin markkinaosuuden.
59. Erätukun asiakirjatodisteen 10 mukaan sen lumicamo-tuotteita on myyty ajalla 1.10.2007–30.9.2013 yhteensä kyseisestä todisteesta ilmenevä huomattava määrä siten, että yhteenlaskettu liikevaihto on ollut hyvin merkittävä. Kun talvimetsästystä harrastavien henkilöiden määräksi on Suomessa arvioitu muutamia kymmeniä tuhansia, huomattavalla osalla talvimetsästäjistä voidaan arvioida olevan jokin Erätukun lumicamo-tuote käytössään.
60. Asiassa kuullun EE:in kertomuksesta ilmenee, että hänen edustamansa SOS-Asu Ky on myynyt tuotemerkillä SWEDTEAM Realtree Hardwoods Snow -kuviolla varustettuja lumicamo-asuja yhteensä noin 200 kappaletta vuosina 2005 ja 2006, mitkä ovat olleet myynnillisesti parhaat vuodet. Muiden maahantuojien lumicamo-tuotteiden myyntimääristä Suomessa ei ole markkinaoikeudessa esitetty selvitystä.
61. Edellä lausuttuun nähden uskottavaa on se asiassa kuultujen LL:n ja CC:n kertoma, että talvimetsästäjien keskuudessa ei juuri näy muita asusteita kuin Erätukun lumicamo-tuotteita. Esitettyyn selvitykseen nähden markkinaoikeus katsoo, että Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinaosuus Suomessa on erittäin suuri ja että Erätukun tapaan myös mainitut tuotteet sinänsä ovat metsästäjien keskuudessa hyvin tunnettuja.
62. Asiassa on esitetty myös kirjallista selvitystä Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinoinnista eli eri lehdissä olleita mainoksia vuosilta 2008–2012 (Erätukun asiakirjatodisteet 3–8 ja 36) ja tuotekuvia Erätukun verkkosivuilta (Erätukun asiakirjatodiste 13). Lumicamo-tuotteita on mainoksissa markkinoitu hieman vaihtelevin tavoin. Useimmiten itse tuotteen ohella on esillä ollut logo "JAHTI JAKT" hirvenpäineen keltaisena vihreällä pohjalla. Tämän lisäksi tai joskus pelkästään mainoksessa on tuotteeseen liittyen ollut teksti "JAHTIJAKT" tai "JahtiJakt" ilman, että kyse olisi ollut varsinaisesta logosta. Lisäksi eräissä tapauksissa tuotteesta on mainittu sen olevan lumicamo-tuote (esimerkiksi "lumicamo-fleece") ilman logoa tai mainintaa "JAHTIJAKT". Markkinoinnista kokonaisuutena arvioiden saa kuitenkin käsityksen siitä, että tuotteissa on kysymys Erätukun "JAHTI JAKT" -tuotteista. Mainitut kaupalliset tunnukset Erätukku ja "JAHTI JAKT" ovat myös näiden mainosten perusteella oleelliset kaupalliseen alkuperään viittaavat tunnukset.
63. Kuten edeltä on ilmennyt, itse Erätukun tuotteiden kuviointi ei ole yhtenäinen siten, että siinä olisivat aina samat Erätukun rekisteröidyissä tavaramerkeissä olevan maastokuvion elementit samanvärisenä samalla tavalla esillä. Siten myös mainostettujen tuotteiden kuviointi on eri tuotteiden kohdalla erilainen. Myös se tapa, jolla tuotteita mainostetaan, vaihtelee, kuitenkin siten, ettei ole lainkaan selvää, että Erätukun lumicamo-kuvio olisi nimenomaan tavaramerkinomaisesti esillä, pikemminkin päinvastoin. Kohdeyleisölle ei siten tuotteiden tai niiden markkinoinnin perusteella todennäköisesti synny käsitystä siitä, että lumicamo-kuvio olisi sellaisenaan Erätukun tavaramerkki tai osa sen tavaramerkkiä.
64. Erätukun-kuosin tunnettuuden osalta on vielä kiinnitettävä huomioita asiassa todisteena esitettyihin markkinatutkimuksiin.
65. Erätukun todisteena on ensinnäkin esitetty Promenade Research Oy:llä teetetty tunnettuustutkimus (Erätukun asiakirjatodiste 15), johon on ajalla 28.8.–9.9.2013 osallistunut 106 henkilöä. Nämä henkilöt on poimittu kuluttajapaneelista metsästysharrastuksen perusteella. Tutkimus on toteutettu web-lomakkeella. Osallistujille on näytetty kuvaa Erätukun lumicamo-puvusta ja kysytty ensimmäiseksi "Onko kuvassa näkyvä asusteen kuosi Sinulle tuttu?". Osallistujista 79 eli 75 prosenttia on vastannut "Kyllä". Tämän jälkeen osallistujilta on kysytty "Minkä yrityksen valikoimiin liität ko. asusteen (tällä kuvioinnilla)? Voit valita useamman." Osallistujista 95 eli 90 prosenttia on liittänyt asusteen Erätukkuun. Kolmanneksi on kysytty "Entä minkä yrityksen verkkokaupan valikoimiin liität ko. asusteen (tällä kuvionnilla)? Voit valita useamman." Osallistujista 97 eli 92 prosenttia on liittänyt asusteen Erätukun verkkokauppaan.
66. Erätukun todisteena on myös esitetty päivitetty raportti Promenade Research Oy:llä teetetystä edellä mainitusta tunnettuustutkimuksesta (Erätukun asiakirjatodiste 29). Tässä raportissa on erikseen käsitelty vastauksia toiseen ja kolmanteen kysymykseen niiden 79 vastaajan osalta, jotka olivat tunnistaneet kuosin ensimmäisen kysymyksen kohdalla. Näistä 72 eli 91 prosenttia on liittänyt asusteen Erätukun valikoimiin ja 74 eli 94 prosenttia Erätukun verkkokaupan valikoimiin.
67. Erätukun todisteena on lisäksi esitetty Promenade Research Oy:llä teetetty tunnettuustutkimus (Erätukun asiakirjatodiste 33), johon on ajalla 10.–17.1.2014 osallistunut 102 henkilöä. Nämäkin henkilöt on poimittu kuluttajapaneelista metsästysharrastuksen perusteella ja tutkimus on toteutettu web-lomakkeella. Osallistujille on näytetty kuvaa Kartanokuvan lumicamo-puvusta ja kysytty ensimmäiseksi "Onko kuvassa näkyvä asusteen kuosi Sinulle tuttu?". Osallistujista 85 eli 83 prosenttia on vastannut "Kyllä". Tämän jälkeen osallistujilta on kysytty "Minkä yrityksen valikoimiin tai mihin brändiin / tuotemerkkiin liität ko. asusteen (tällä kuvionnilla)? Voit valita useamman." Osallistujista 86 eli 84 prosenttia on liittänyt asusteen Erätukkuun. Kolmanneksi on kysytty "Entä minkä yrityksen verkkokaupan valikoimiin liität ko. asusteen (tällä kuvioinnilla)? Voit valita useamman." Osallistujista 88 eli 86 prosenttia on liittänyt asusteen Erätukun verkkokaupan valikoimiin.
68. Kartanokuvan todisteena on esitetty Innolink Research Oy:llä teetetty markkinatutkimus, johon on helmi-maaliskuussa 2014 osallistunut 75 henkilöä (Kartanokuvan asiakirjatodiste 26). Nämä henkilöt on poimittu Suomen Riistakeskuksen Metsästäjärekisteristä voimassaolevan metsästyskortin perusteella. Tutkimus on toteutettu web-lomakkeella. Tutkimuksen A-osan tarkoituksena on ollut toistaa Promenade Research Oy:llä teetetty tunnettuustutkimus ajalta 28.8.–9.9.2013 siten, että Erätukun kuosin ja metsästysasun sijasta tunnistettavana on ollut Realtree AP Snow -talvicamokuosilla varustettu Sasta Wolf Snow -talvimetsästyspuku. Tutkimustulosten mukaan 53 prosenttia vastaajista on ilmoittanut tuntevansa kuosin ja 67 prosenttia vastaajista on liittänyt asun Erätukun valikoimiin. Tutkimuksen B-osan tarkoituksena on ollut selvittää Suomen markkinoilla olevien talvimetsästysasujen kuosien tunnettuutta sekä kuosien yhdistämistä vaatemerkkeihin ja -valmistajiin sekä asujen vähittäismyyjiin. Tutkimustulosten mukaan vastaajat ovat yhdistäneet kaikki tuntemansa talvicamo-kuviot yleisimmin "JahtiJakt/Erätukkuun" ja vähittäisliikettä koskevassa kysymyksessä yleisimmin Erätukkuun.
69. Markkinatutkimusten tulosten perusteella metsästyksen harrastajat ovat yhdistäneet heille näytetyn talvicamo-kuosin selvästi yleisimmin Erätukkuun riippumatta siitä, kenen kuosi heille on esitetty. Tutkimuksista ei siten voida tehdä johtopäätöksiä siitä, missä määrin vastaajat ovat yhdistäneet kuvissa näkyvät kuviot johonkin yritykseen tai tuotemerkkiin nimenomaan kuvion perusteella.
70. Todetun jälkeen Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien mukaista lumicamo-kuviota ja sitä loukkaavaksi väitettyä Kartanokuvan tuotteiden ulkoasua on siis verrattava toisiinsa kiinnittäen huomiota vertailtavien kohteiden kaikkiin elementteihin ja niiden perusteella kohdeyleisölle syntyvään kokonaisvaikutelmaan.
71. Vertailun pohjaksi voidaan Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu kuvata ja arvioida seuraavasti. Tuotteiden kuviointi koostuu mustan ja harmaan sävyillä piirretyistä ja eri suuntiin asetelluista tyylitellyistä oksista, joiden paksuus vaihtelee hyvin vähän. Tausta on valkoinen. Tyyliteltyjä oksia on melko harvassa. Yksityiskohtia on melko vähän. Tuotteiden kuvioinnissa ei ole kuusta, eri paksuisia puiden runkoja tai maaston muotoja. Siitä ei ole hahmotettavissa horisonttia. Tuotteiden kuvioinnissa on hyvin vähäinen vaikutelma kolmiulotteisuudesta taikka sitä ei ole ollenkaan. Kuitenkin siitä syntyy vaikutelma talvisesta metsästä tai pusikosta, jossa on lehdettömiä ja lumettomia, tai lähes lumettomia, oksia. Kartanokuvan tuotteisiin on painettu kuosiin pienellä teksti "NORDIC BRANCH © NEVERFIND Design XX". Joissain tuotantoerissä on painettuna "Kartanokuva Oy" logon NEVERFIND sijasta.
72. Edeltä ilmenevin tavoin nyt merkityksellinen kohdeyleisö on tavanomaista tarkkaavaisempi. Kohdeyleisöön kuuluva henkilö kiinnittää huomiota vertailun kohteiden yhtäläisyyksiin mutta myös merkkien yksityiskohtiin ja eroihin niiden välillä.
73. Vertailtavat Erätukun lumicamo-kuvio ja Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu ovat samankaltaisia siinä, että molemmissa on ristissä olevia tummia oksia vaaleaa taustaa vasten ja että ne luovat mielikuvan talvisesta metsästä tai risukosta.
74. Vertailtavien kohteiden välillä on kuitenkin myös merkittäviä eroja. Erätukun lumicamo-kuvio on värillinen, kun taas Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu on selvästi mustavalkoinen. Kartanokuvan tuotteiden kuviointi on harvempi ja antaa vaikutelman hyvin ohuista oksista tai risuista, kun taas Erätukun lumicamo-kuviossa on kuvattuna erilajisia puita ja eripaksuisia puita sekä oksia. Erätukun lumicamo-kuviossa esille nousevia ovat edessä näkyvät koivut, vasemmalla oleva vihreä kuusi ja taustalla näkyvä paksumpi puun runko. Kaikki nämä yksityiskohdat puuttuvat Kartanokuvan tuotteiden ulkoasusta. Erätukun lumicamo-kuviossa on hahmotettavissa horisontti ja syvyysvaikutelma, jotka puuttuvat Kartanokuvan tuotteiden kuosista. Erätukun lumicamo-kuvio sisältää paljon yksityiskohtia, kun Kartanokuvan tuotteiden kuviointi on hyvin yksinkertainen.
75. Markkinaoikeus katsoo edellä lausuttu huomioon ottaen, että Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu ei ole kohdeyleisölle syntyvältä kokonaisvaikutelmaltaan niin samankaltainen suhteessa Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien lumicamo-kuvioon, jos viimeksi mainittu kohdeyleisössään ylipäätään tunnistetaan itsessään tavaramerkiksi, että Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu aiheuttaisi sekaannusvaaran Erätukun lumicamo-kuvioon tai Erätukun rekisteröityihin tavaramerkkeihin muutoinkaan. Näin ollen Kartanokuva ei ole loukannut Erätukun väittämin tavoin sen tavaramerkkioikeuksia.
3. Erätukun väite yhteisömallin loukkauksesta
3.1. Tarkastelun lähtökohdat
76. Erätukku on katsonut Kartanokuvan loukanneen Erätukun rekisteröityä yhteisömallia numero 669163-0001 käyttäessään Kartanokuvan tuotteissa Erätukun asiakirjatodisteiden 19 ja 21 mukaista ulkoasua eli kuosia, koska Kartanokuvan kuosi ei kokonaisvaikutelmaltaan eroa Erätukun rekisteröidystä mallista. Kartanokuva on päinvastaisella perusteella kiistänyt Erätukun väittämän yhteisömallin loukkauksen. Viittaamallaan kokonaisarvioinnilla asianosaiset ovat ilmeisesti tarkoittaneet yhteisömalliasetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yleisvaikutelmaa.
77. Erätukun puheena oleva rekisteröity yhteisömalli (Erätukun asiakirjatodiste 18) koskee kankaita (ornamenttia). Rekisteröinnissä on kysymys samasta maastokuviosta kuin kansallista ja yhteisön tavaramerkkejä koskevissa rekisteröinneissä. Mallirekisteröinti on väreiltään harmaasävyisempi kuin rekisteröidyt tavaramerkit ja siitä siis puuttuu mainituissa tavaramerkeissä oleva teksti "JAHTI JAKT" sekä hirvenpää-kuvio.
3.2. Sovellettavat säännökset
78. Yhteisömalliasetuksen 3 artiklan a kohdan mukaan tässä asetuksessa mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista.
79. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.
80. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella rekisteröityä yhteisömallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää. Artiklan 2 kohdan mukaan malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.
81. Asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa. Artiklan 2 kohdan mukaan suojan laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.
82. Asetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröity yhteisömalli antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää mallia ja estää kolmatta osapuolta käyttämästä sitä ilman haltijan lupaa. Edellä mainittu käyttö käsittää erityisesti sellaisen tuotteen, johon kyseinen malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen, maahantuonnin, maastaviennin tai käytön sekä tällaisen tuotteen varastoinnin näihin tarkoituksiin.
3.3. Asiantuntevan käyttäjän määrittely
83. Edellä lausuttuun nähden asiassa tulee ratkaistavaksi, saako asiantunteva käyttäjä Kartanokuvan tuotteiden kuosista erilaisen vai samanlaisen yleisvaikutelman kuin Erätukun mallista.
84. Erätukun mukaan asiantuntevana käyttäjänä tulee tässä tapauksessa pitää suomalaista metsästäjää, joka harrastaa metsästystä myös talviaikaan. Kartanokuvan mukaan asiantuntevana käyttäjänä voidaan tämän ohella pitää talvimetsästysasuihin ja niiden ominaisuuksiin muutoin perehtynyttä metsästys- ja ulkoiluvaatealaa aktiivisesti seuraavaa henkilöä, joka tuntee erilaisia lumicamo-kuoseja ja -kuvioita sekä jossain määrin niissä käytettäviä yleisiä elementtejä.
85. Yhteisömalliasetuksessa ei ole määritelty asiantuntevan käyttäjän käsitettä. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asiantuntevan käyttäjän käsite on ymmärrettävä välimuodoksi keskivertokuluttajan, jota sovelletaan tavaramerkkialalla ja jolta ei edellytetä mitään erityistä tietämystä ja joka ei pääsääntöisesti tee suoraa vertailua vastakkain olevien tavaramerkkien välillä, ja toimialan tuntijan eli syvällisen teknisen tietämyksen omaavan asiantuntijan käsitteiden välillä. Näin ollen asiantuntevan käyttäjän käsite voidaan ymmärtää sellaisen käyttäjän määritelmäksi, joka ei ole keskimääräisen tarkkaavainen vaan erityisen tarkkaavainen joko henkilökohtaisen kokemuksensa tai kyseisen alan laajan tuntemuksensa vuoksi. Edellä kuvatusta luonteesta seuraa, että asiantunteva käyttäjä vertailee, mikäli se on mahdollista, suoraan kyseisiä malleja. Asiantunteva käyttäjä ei myöskään ole asiantuntija tai toimialan tuntija, joka kykenee tarkastelemaan yksityiskohtaisesti kyseisten mallien pienimpiä mahdollisia eroja. Määrite "asiantunteva" viittaa näin ollen siihen, että vaikka käyttäjä ei ole suunnittelija tai tekninen asiantuntija, hän tuntee kyseisellä alalla olemassa olevia erilaisia malleja ja jossain määrin näiden mallien yleensä sisältämiä osatekijöitä ja hänen tarkkaavaisuutensa taso on suhteellisen korkea hänen käyttäessä kyseisiä tuotteita, koska hän on kiinnostunut niistä (ks. tuomio PepsiCo v. Grupo Promer Mon Graphic, C-281/10 P, EU:C:2011:679, 53–59 kohta; tuomio Neuman ym. v. José Manuel Baena Grupo, C-101/11 P ja C-102/11 P, EU:C:2012:641, 53−56 kohta ja tuomio Karen Millen Fashions, C-345/13, EU:C:2014:2013, 26–28 kohta).
86. Todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiantunteva käyttäjä on nyt lähinnä talvimetsästystä aktiivisesti harrastava henkilö. Asiantunteva käyttäjä voi olla myös muutoin talvimetsästysasuista kiinnostunut henkilö, kuten esimerkiksi eräalan lehden toimittaja tai erätarvikkeita myyvän kaupan sisäänostaja, mutta sillä, missä näistä rooleista vai useammassakin niissä henkilön asiantuntevuus on muodostunut, ei ole puheena olevien tuotteiden vertailtavien kohteiden yleisvaikutelman arvioinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä.
3.4. Arviointi
87. Kartanokuvan tuotteiden ulkoasun osalta markkinaoikeus viittaa edellä kohdassa 71 lausuttuun.
88. Yhteisömalliasetuksen 14. perustelukappaleen mukaan arvioitaessa, onko mallilla yksilöllinen luonne, olisi määriteltävä, poikkeaako mallia tarkastelevan asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma selvästi olemassa olevien mallien antamasta yleisvaikutelmasta ottaen huomioon sen tuotteen luonteen, johon mallia sovelletaan tai johon se sisältyy, ja erityisesti sen teollisuudenalan, johon malli kuuluu, sekä mallin luoneella olleen vapauden sen kehittelyssä.
89. Vaikka nyt on kysymys rekisteröidyn yhteisömallin väitetystä loukkauksesta, on syytä todeta, että rekisteriviranomainen eli SMHV ei yhteisömallin rekisteröintimenettelyn yhteydessä lainkaan tutki relatiivisia rekisteröinnin esteitä. Esimerkiksi kysymykset mallin uutuudesta ja yksilöllisyydestä voivat tulla arvioitaviksi otettaessa kantaa mahdolliseen mallin mitättömäksi julistamista koskevaan vaatimukseen. Tuossa tarkastelussa rekisteröityä mallia tulisi verrata aikaisemmin tunnetuksi tulleisiin malleihin.
90. Aikaisemmin tunnetuksi tulleet mallit eivät ole vailla merkitystä myöskään loukkausasiassa, jossa lähtökohtaisesti verrataan rekisteröityä mallia ja sitä loukkaavaksi väitettyä mallia tai, kuten käsillä olevassa asiassa, kankaan kuosia. Yhteisömalliasetuksen 10 artiklassa määriteltyyn mallin suojan laajuuteen eli suojapiiriin nimittäin vaikuttaa merkittävästi se, miten suuressa määrin rekisteröity malli eroaa sitä ennen tunnetuksi tulleista ja miten merkittävästä luovasta panoksesta suunnittelussa on ollut kysymys. Siten ensinnäkin, mikäli rekisteröity malli selvästi eroaa aikaisemmin tunnetuksi tulleista, mallin suojapiiri on laajempi kuin tilanteessa, jossa ero on pieni. Toiseksi samaan tuoteryhmään kuuluvista aikaisemmista ja myös myöhemmistä malleista voidaan saada johtoa siihen, missä määrin mallin ominaisuudet ovat käyttötarkoituksen sanelemia. Tämä merkitsee mallin luojan vapauden huomioon ottamisen osalta sitä, kuten unionin yleinen tuomioistuin on ratkaisussaan todennut (tuomio Grupo Promer Mon Graphic v. SMHV – PepsiCo, T-9/07, EU:T:2010:96, 72 kohta), että mitä enemmän mallin luojan vapautta riidanalaisen mallin kehittelyssä on rajoitettu, sitä helpommin kyseessä olevien mallien vähäiset erot voivat riittää siihen, että asiantunteva käyttäjä saa erilaisen yleisvaikutelman.
91. Loukkaavaksi väitetty ulkoasu siis loukkaa mallin suojapiiriä, jos asiantunteva käyttäjä saa vertailun kohteista samanlaisen yleisvaikutelman. Vertailun kohteiden ei siten tarvitse olla täsmälleen samanlaisia loukkauksen käsillä olemiseksi. Vaikka yleisvaikutelma on ratkaiseva, usein on tarpeen tarkastella myös vertailtavien kohteiden yksityiskohtia, jotka saattavat olla vaatineet merkittävässäkin määrin luovaa panostusta ja saattavat herättää vertailuja tekevän asiantuntevan käyttäjän huomion, elleivät yksityiskohtien erot ole merkityksettömiä tai lähinnä vain alan asiantuntijan havaittavissa (ks. tuomio Grupo Promer Mon Graphic v. SMHV – PepsiCo, EU:T:2010:96, 71–85 kohta).
92. Kartanokuvan puolelta on esitetty todistelua siitä, että jo ennen Erätukun mallin rekisteröintiä Suomessa on ollut markkinoilla talvimetsästysasuja, joiden kuosissa on vaalealla pohjalla puiden runkoja ja oksia. Vastaavantyyppisiä luontoa jäljitteleviä elementtejä on myös Erätukun rekisteröidyssä mallissa. Esitetystä todistelusta on pääteltävissä, että tyypillisiin suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan talvimetsästysasun kuosin suunnittelijan vapaus on kuosiin tulevien elementtien ja värien suhteen kohtuullisen rajoitettu. On tietenkin mahdollista suunnitella käyttötarkoitukseensa soveltuva kuosi, joka ei erityisemmin muutoin kuin värien suhteen jäljittele talvista metsää ja sisällä talvisessa metsässä olevia luonnollisia elementtejä sellaisenaan, mikä on luonnon elementtien jäljittelyn sijasta toinen perustavanlaatuinen suunnittelijan valittavissa oleva lähestymistapa, mutta jo ennen Erätukun mallin rekisteröintiä tunnetuksi tulleista kuoseista on pääteltävissä, että talvisen metsän luonnollisten elementtien hyväksikäyttö on ollut yhtenä suunnittelijan perusvalintana varsin vakiintunut suunniteltaessa talvimetsästysasun kuoseja.
93. Kartanokuvan kuosi ei sellaisenaan pyri jäljittelemään talvisen metsän luonnollisia epäsäännönmukaisuuksia vaan se on esittämistavaltaan abstrakti ja pohjapintaa varsin tasasuhteisesti peittävä oksasommitelma. Talviseen luontoon Kartanokuvan kuosin yhdistää lähinnä kuosin värit ja kuolleilta vaikuttavat kapeat oksat eli risut, mutta kuosin voi nähdä myös vain abstraktina sommitelmana. Todetuissa Erätukun mallin ja Kartanokuvan kuosin ja tuotteiden ulkoasun eroavuuksissa ei ole kysymys vain merkityksettömistä eroista toisarvoisissa yksityiskohdissa, vaan eroavuuksista, jotka ovat selvästi seurausta Kartanokuvan kuosin suunnittelijan luovasta työstä.
94. Kuten edellä on todettu, ratkaisevaa mallin loukkausta arvioitaessa on kuitenkin se, millaisen yleisvaikutelman asiantunteva käyttäjä vertailtavista kohteista saa. Tällöin huomio kiinnittyy erityisesti seuraaviin seikkoihin.
95. Vertailun kohteet eroavat siten, että Kartanokuvan kuosi on selvästi mustavalkoinen, kun taas Erätukun malli on värillinen. Kartanokuvan kuosi on selvästi harvempi ja antaa vaikutelman hyvin ohuista oksista tai risuista, kun taas Erätukun mallissa on kuvattuna erilajisia puita ja eripaksuisia puita sekä oksia. Erätukun mallissa esille nousevia elementtejä ovat edessä näkyvät koivut, vasemmalla oleva vihreä kuusi ja taustalla näkyvä paksumpi puun runko. Kaikki nämä elementit puuttuvat Kartanokuvan kuosista. Erätukun mallista on hahmotettavissa horisontti ja syvyysvaikutelma, jotka puuttuvat Kartanokuvan kuosista. Todetun perusteella Erätukun malli sisältää paljon yksityiskohtia, kun taas Kartanokuvan kuosi on hyvin yksinkertainen. Erätukun malli muistuttaa valokuvaa talvisesta metsästä, kun taas Kartanokuvan kuosi tuo yleisvaikutelmaltaankin mieleen vähänkään tarkkaavaiselle tarkastelijalle abstraktilla tavalla esitetyn harvan oksiston.
96. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, että asiantunteva käyttäjä tämän tarkkaavaisuuden aste huomioon ottaen tulee kiinnittäneeksi huomiota erovaisuuksiin vertailun kohteiden yksityiskohtien välillä. Nyt vertailun kohteiden välillä on niin paljon eroja yksityiskohdissa, että asiantunteva käyttäjä saa niistä myös erilaisen yleisvaikutelman. Sen vuoksi markkinaoikeus katsoo, että Kartanokuva ei ole Erätukun väittämin tavoin loukannut Erätukun rekisteröityä yhteisömallia numero 669163-0001.
4. Erätukun väite sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
4.1. Tarkastelun lähtökohdat
97. Erätukun mukaan Kartanokuva on toiminut sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti ryhtyessään valmistamaan Erätukun lumicamo-tuotteita jäljitteleviä talvimetsästysasuja saman suunnittelijan toteuttaman kuosin avulla, minkä ansiosta Erätukun lumicamo-tuotteet ovat saavuttaneet nykyisen menestyksensä ja jota omaperäistä kuosia Erätukku on tehnyt tunnetuksi merkittävän markkinointinsa avulla. Kartanokuva on myös käyttänyt tuotteidensa kuosissa Erätukun tuotteisiin verrattuna sekoitettavuutta aiheuttavalla tavalla tekstiä "Design XX". Edelleen Kartanokuva on kopioinut Erätukun lumicamo-tuoteryhmän ja -tuotevalikoiman sekä yksittäisten vaatteiden muotoilun, leikkauksen, taskujen sijoittelun ja muut yksityiskohdat. Näiltä osin Erätukun mukaan Kartanokuvan menettelyssä on ollut kysymys orjallisesta jäljittelystä.
98. Erätukun mukaan Kartanokuva on joka tapauksessa käyttänyt ja käyttää edelleen oikeudettomasti hyväksi Erätukun tunnettujen ja omaperäisten lumicamo-tuotteiden mainetta ja tunnettuutta. Tällaisessa menettelyssä on Erätukun mukaan kysymys norkkimisesta.
99. Kartanokuva on kiistänyt väitetyn sopimattoman menettelyn elinkeinotoiminnassa lausumalla ensinnäkin, että Erätukun tuotteet eivät ole tunnettuja nimenomaan niissä käytetyn lumicamo-kuvion vuoksi ja että Kartanokuvan tuotteet eivät jäljittele Erätukun tuotteita eivätkä aiheuta sekaannuksen vaaraa kaupallisesta alkuperästä. Toiseksi Kartanokuva ei ole käyttänyt hyväkseen Erätukun tuotteiden mahdollista mainetta ja tunnettuutta.
4.2. Arviointi
100. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.
101. Edellä mainitun lain yleislausekkeessa tarkoitetulla tavalla sopimatonta ja siten kiellettyä on markkinoida toisen elinkeinonharjoittajan omaperäisen ja asianomaisen kohdeyleisön keskuudessa tunnetun tuotteen orjallista jäljitelmää, joka on kyseiseen tuotteeseen sekoitettavissa.
102. Erätukun lumicamo-tuotteiden kuosi palvelee sinänsä pääosin tuotteen teknistä eli naamioitumiseen pyrkivää käyttötarkoituksesta. Kartanokuvan asiakirjatodisteista 1–10 käy ilmi, että ainakin Realtree Hardwoods Snow -kuviolla varustettuja talvimetsästykseen tarkoitettuja asuja on markkinoitu Suomessa vuodesta 2001 lukien. Realtree Hardwoods Snow -kuviossa (esim. Kartanokuvan asiakirjatodisteet 5, 10 ja 39) on hallitsevana haarautuva paksuhko puunrunko, joka on väritykseltään pääasiassa mustavalkoinen, mutta rungossa on myös ruskehtavia osia. Lisäksi kuviossa on ohuempia runkoja ja oksia sekä pienikokoisia ruskehtavia lehtiä. Kuvion taustaväri on valkoinen.
103. Asiassa kuullun Erätukun ostojohtajan ZZ:n kertomuksen mukaan hän oli noin vuonna 2005 erinäisten messujen yhteydessä tullut tietämään Yhdysvalloissa suunnitelluista lumicamo-kuvioista. Näissä kuvioissa oli hänen mukaansa kuitenkin kasveja ja puita, joita ei laajemmin esiinny Suomessa. Tämän vuoksi Erätukussa oli päätetty ryhtyä kehittämään suomalaiseen metsäluontoon pohjautuvaa lumicamo-kuviota.
104. Erätukun käyttämä kuvio eroaa vuonna 2007 Suomen markkinoilla olleista talvimetsästykseen tarkoitettujen asujen kuviosta muun ohella syvyysvaikutelmasta johtuen ja sen vuoksi, että siinä on vihertävä kuusi mutta ei lainkaan lehtiä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kuosin teknisen käyttötarkoituksen voi asiassa saadun selvityksen mukaan saavuttaa myös ei-esittävällä kuviolla, markkinaoikeus katsoo, että Erätukun lumicamo-kuvio on jossain määrin omaperäinen. Erätukun lumicamo-tuotteet ovat olleet myyntimääriensä perusteella metsästäjien keskuudessa hyvin tunnettuja jo Kartanokuvan tullessa markkinoille omalla lumicamo-kuosillaan vuonna 2010.
105. Sen osalta, missä määrin Erätukun tuotteissaan käyttämä lumicamo-kuosi ja Kartanokuvan tuotteissaan käyttämä lumicamo-kuosi muistuttavat toisiaan ja eroavat toisistaan, markkinaoikeus viittaa edellä kohdissa 73 ja 74 tehtyyn arviointiin. Kuvioiden erot ovat siinä määrin selviä, että talvimetsästystä harrastavat henkilöt kiinnittävät niihin huomiota.
106. Sikäli kuin Erätukku on perustanut vaatimuksensa yhtäläisyyksiin tuotteiden muotoilussa, leikkauksessa, taskujen sijoittelussa ja muissa yksityiskohdissa, markkinaoikeus toteaa seuraavan. Kuten kuosin osalta, myös näiltä osin tuotteissa olevat yksityiskohdat ovat varsin pitkälle toiminnallisten tarkoitusperien määräämiä. Markkinaoikeuden katselmusesineistä tekemien havaintojen sekä muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella puheena olevissa yksityiskohdissa on kuitenkin eroja, sillä Kartanokuvan tuotteissa on tietyt yksityiskohdat toteutettu selvästi toisin kuin Erätukun tuotteissa.
107. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Erätukun ja Kartanokuvan tuotteiden jakelukanavat ovat erilaiset. Erätukku myy tuotteitaan omissa myymälöissään ja verkkokaupassaan. Kartanokuvalla ei ole omaa verkkokauppaa, vaan se myy tuotteitaan jälleenmyyjien sekä niiden verkkokauppojen välityksellä. Kartanokuvan omaan tavaramerkkiin Neverfind perustuva logo NEVERFIND on ollut esillä painettuna sen lumicamo-kuosissa, kirjailtuna kuori- ja kalvopuvun takissa ja housuissa sekä sen kaikkien tuotteiden etikettilapuissa. Lisäksi mainittu logo on ollut esillä Kartanokuvan verkkosivuilla ja kuvastossa sekä jälleenmyyjien verkkokaupoissa. Näin menetellen Kartanokuvan tuotteiden kaupallinen alkuperä on erotettu kilpailevista tuotteista.
108. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo olevan selvää, etteivät talvimetsästysvaatteita ja -asusteita ostavat tai käyttävät tahot saata erehtyä sekoittamaan Erätukun ja Kartanokuvan lumicamo-tuotteita toisiinsa.
109. Kartanokuvan menettelyssä ei siten ole ollut kysymys sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesta orjallisesta jäljittelystä.
110. Kuten sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöistä (HE 114/1978 vp s. 11) käy ilmi, Kansainvälisen kauppakamarin markkinoinnin perussäännöistä (ICC-säännöt) voidaan saada johtoa sen arvioimiseksi, onko menettely ollut hyvän liiketavan vastaista. ICC-sääntöjen 15 artikla ilmentää periaatetta, jonka mukaan markkinoinnissa ei saa sopimattomasti käyttää hyväksi toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill).
111. Edellä kerrotulla tavalla Kartanokuva on luonut Erätukun tuotteista erottuvat kilpailevat tuotteet ja markkinoinut niitä omilla kaupallisilla tunnuksillaan. Kartanokuva ei siten ole luonut mielikuvaa Erätukkuun tai sen tuotteisiin.
112. Todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Kartanokuvan menettely ei ole ollut Erätukun väittämin tavoin myöskään toisen maineen ja tunnettuuden oikeudettoman hyväksikäyttämisen perusteella sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista.
113. Näin ollen Erätukun sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvat vaatimukset on hylättävä.
5. Kartanokuvan väite sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
114. Kartanokuvan vaatimusten perusteella asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko Erätukku menetellyt hyvän liiketavan ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti ottaessaan 4.3.2013 päivätyillä varoituskirjeillä suoraan yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin selvittämättä asiaa ensin Kartanokuvan kanssa ja antamalla asiasta virheellisen käsityksen Kartanokuvan jälleenmyyjille. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko Erätukku menetellyt hyvän liiketavan ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momentin vastaisesti ottamalla mainituilla kirjeillä yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin ja väittämällä selvittävänsä asiaa Kartanokuvan kanssa sekä vaatimalla jälleenmyyjiltä tietoja, jotka ovat Kartanokuvan liikesalaisuuksia eli sitä, millä hinnalla ja kuinka paljon jälleenmyyjä on ostanut ja jälleenmyynyt Kartanokuvan lumicamo-tuotteita.
115. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa.
116. Markkinaoikeus toteaa, että kysymys siitä, miten niin sanottujen kieltokirjeiden lähettämistä immateriaalioikeuksia loukkaavaksi väitetyn tuotteen jälleenmyyjille on muun ohessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin perusteella arvioitava, on ollut esillä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä 2005:105. Ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan on sinänsä hyvän liiketavan mukaista ennen oikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ottaa yhteyttä vastapuoleen esimerkiksi kirjeellä ja varata tälle kohtuullinen aika ottaa kantaa oikeudenhaltijan esittämiin käsityksiin ja vaatimuksiin. Tuossa jutussa selvitetyissä olosuhteissa ei kuitenkaan ollut perusteltua esittää jälleenmyyjille toimitetuissa kirjeissä sen sisältöistä tiukkasanaista kieltoa ja varoitusta korvausseuraamuksista kuin oli tapahtunut, koska jälleenmyyjät olivat kirjeiden sisältö ja sävy sekä kirjeiden lähettäjän markkina-asema huomioon ottaen voineet saada virheellisen kuvan loukkauksen toteutumisesta ja sen seuraamuksista sekä omasta asemastaan loukkaukseen osallisena.
117. Nyt Erätukun asiamies on lähettänyt 4.3.2013 päivätyn kirjeen Kartanokuvalle (Erätukun asiakirjatodiste 22) ja samana päivänä päivätyt kirjeet neljälle Kartanokuvan tuotteiden jälleenmyyjälle (Kartanokuvan asiakirjatodisteet 27–30). Viimeksi mainitut kirjeet ovat olennaisesti samansisältöisiä. Erätukku on näissä kirjeissä esittänyt, että Kartanokuvan valmistuttamat ja jälleenmyyjän myymät tuotteet ovat "Erätukun käsityksen" mukaan yleis- ja kokonaisvaikutelmaltaan samankaltaisia Erätukun mallioikeudella suojatun talvisen maastokuvion kanssa sekä sekoitettavissa Erätukun tavaramerkkioikeuksilla suojattuun maastokuvioon. Lisäksi kirjeissä on todettu, ettei Erätukku ole antanut kirjeen kohteena olevalle jälleenmyyjälle tai Kartanokuvalle lupaa käyttää Erätukun immateriaalioikeuksia elinkeinotoiminnassa. Kartanokuvalle lähetetyssä kirjeessä on lisäksi ehdottomaan sävyyn todettu, että "Kartanokuvan valmistuttamat ja myymät Tuotteet loukkaavat päämiehemme Immateriaalioikeuksia". Tätä lausetta ei ole ollut jälleenmyyjille lähetetyissä kirjeissä. Jälleenmyyjille lähetetyissä kirjeissä on myös todettu Erätukun selvittävän asiaa "tällä hetkellä" Kartanokuvan kanssa.
118. Edelleen jälleenmyyjille lähetetyissä kirjeissä Erätukku on pyytänyt saada tietoonsa aineiston, josta ilmenee, millä hinnalla ja kuinka paljon jälleenmyyjä on ostanut tuotteita ja millä hinnalla ja kuinka paljon se on myynyt tuotteita eteenpäin. Kirjeiden mukaan Erätukku tarvitsee mainitut tiedot selvittääkseen asiaa Kartanokuvan kanssa.
119. Jälleenmyyjille lähetetyistä kirjeissä ei ole todettu sellaista, että Erätukun immateriaalioikeuksien loukkaus olisi jossakin jo vahvistettu tai muutoin selvä taikka sellaista, että jälleenmyyjät olisivat osallisia mahdolliseen loukkaukseen. Ottaen huomioon, että kirje Kartanokuvalle on lähetetty samaan aikaan kuin kirjeet jälleenmyyjille, myöskään jälleenmyyjien kirjeissä oleva toteamus siitä, että Erätukku selvittää asiaa tällä hetkellä Kartanokuvan kanssa, ei ole ollut paikkansa pitämätön.
120. Erätukun tietoonsa pyytämän aineiston osalta Kartanokuva on esittänyt, että mahdolliseen loukkaukseen perustuvan hyvityksen taikka vahingonkorvauksen määrän arvioimiseen ei ole lainkaan tarvittu pyydettyjä tietoja, koska alan lisenssikäytännöt huomioon ottaen tarvittavat tiedot ovat olleet muutoinkin hankittavissa. Tähän liittyen markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että lisenssimaksu saattaa eri tilanteissa määräytyä eri tavoin eli kankaan menekkiin, tuotteiden valmistettuun kappalemäärään tai tuotteiden hintaan perustuen. Tästä ei siten voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että Erätukun pyytämillä tiedoilla ei olisi saattanut olla merkitystä arvioitaessa mahdollista hyvityksen tai vahingonkorvauksen määrää.
121. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa 2005:105 kysymyksessä olleissa kieltokirjeissä oli lausuttu, että "pyydämme vastaustanne ja ilmoitusta valmistuksen ja markkinoinnin lopettamisesta kirjeitse" ja että "vastaukseenne tulee sisältyä tieto tähän mennessä valmistettujen ja myytyjen oikeuksiamme loukkaavien tuotteiden lukumäärästä sekä vielä varastossanne olevien tuotteiden määrästä". Ratkaisun perusteluista ei ilmene, että tuotteiden lukumäärää koskevan tiedon pyytäminen sinänsä olisi ollut sopimatonta, vaan sopimattomuus on liittynyt kiellon ja varoituksen tiukkasanaisuuteen. Toisaalta ratkaisussa ei ole ollut harkittavana se, toisin kuin nyt, oliko käsillä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momentin vastainen menettely eli yritys hankkia oikeudettomasti tietoa liikesalaisuudesta.
122. Viimeksi mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 114/1978 vp s. 14) mukaan liikesalaisuuksien suojaa koskevalla säännöksellä pyritään estämään elinkeinonharjoittajan hallussa olevan liikesalaisuudeksi katsottavan tiedon siirtyminen moraalisesti tuomittavalla tavalla toiselle elinkeinonharjoittajalle. Säännös on tarkoitettu edistämään tutkimustyön ja tuotekehittelyn avulla tapahtuvaa teknistä ja taloudellista kehitystä sekä hillitsemään epäsuotavien keinojen käyttöä tietojen hankkimiseksi, kuten teollisuusvakoilua. Pykälän 1 momentin esitöiden mukaan rajanveto liikesalaisuuden oikeudettoman ja oikeutetun hankkimistavan välillä voi olla vaikeata.
123. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:ssä on säädetty myös muuhun kuin oikeudenkäynnin asianosaiseen ulottuvasta asiakirjan esittämisvelvollisuudesta. Erätukun Kartanokuvaan kohdistamat ja sille 4.3.2013 lähetetyssä kirjeessä esittämät vaatimukset ja edellä kohdassa 117 lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Erätukun Kartanokuvan jälleenmyyjille esittämä pyyntö, jonka tehosteeksi ei ole asetettu uhkaa mahdollisista jatkoseuraamuksista, ei ole ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momentin mukainen oikeudeton yritys Kartanokuvan liikesalaisuuden hankkimiseksi.
124. Kokoavasti markkinaoikeus katsoo, ettei kirjeiden lähettämistä jälleenmyyjille sellaisenaan voida pitää sopimattomana. Myöskään näiden kirjeiden sisältö tai sävy taikka niissä esitetty asiakirjan esittämispyyntö ei ole ollut sopimatonta. Sen vuoksi Kartanokuvan vaatimukset on hylättävä.
6. Oikeudenkäyntikulut
6.1. Asiat 2013/650 ja 2013/651
125. Erätukku on hävinnyt asiat, joten se on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kartanokuvan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
126. Kartanokuva on vaatinut, että Erätukku velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 134.064,33 eurolla korkoineen eli palkkion osalta 94.006,06 eurolla, asianosaiskulujen osalta 28.644,43 eurolla ja eräiden muiden kulujen osalta 11.413,84 eurolla. Viimeksi mainittuun määrään on sisältynyt todistajanpalkkioita määrältään 3.400 euroa ja markkinatutkimusten teettämiseen liittyviä kuluja määrältään 6.537 euroa.
127. Erätukku, joka itse on esittänyt määrältään 102.206,14 euron suuruisen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, on kiistänyt Kartanokuvan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 50.000 euroa ylittäviltä osin sillä perusteella, että Erätukulla on ollut asioissa näyttötaakka ja että Kartanokuva on aiheettomasti paisuttanut asiassa esitettävää selvitystä. Asianosaiskulujen ja eräiden muiden kulujen korvaamista koskevat vaatimukset Erätukku on kiistänyt lukuun ottamatta jälkimmäiseen vaatimukseen sisällytettyjen todistajanpalkkioiden ja markkinatutkimusten teettämiseen liittyvien kulujen määrää.
128. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.
129. Kartanokuvan johtohenkilöiden tai työntekijöiden ajankäyttöön liittyvissä kuluissa ja myöskään 11.413,84 euron määräisenä vaadituissa muissa kuluissa ei ole kysymys edellä mainitun lainkohdan mukaan korvattavaksi tulevista kuluista lukuun ottamatta todistajanpalkkioista ja markkinatutkimusten teettämisestä aiheutuneita ja Erätukun määrältäänkin myöntämiä kustannuksia. Näin ollen myönnettyä 9.937 euroa ylittäviltä osin Kartanokuvan näiden kulujen korvaamista tarkoittava vaatimus on hylättävä.
130. Kartanokuvan asioissa vastaajana esittämä 94.006,06 euron palkkiovaatimus on määrältään samaa suurusluokkaa kuin Erätukun asiassa oikeudenkäynnin vireillepanijana esittämä. Asiakokonaisuus on ollut laajahko ja se on sisältänyt useita oikeudellisia kannanottoja sekä todistelua vaativia kysymyksiä. Markkinaoikeus katsoo, ettei Kartanokuva ole edellä lausuttu huomioon ottaen paisuttanut asian käsittelyä aiheettomasti tai tehnyt toimenpiteitä, jotka eivät olisi olleet sen edun valvomiseksi tarpeen. Sen vuoksi markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita tältä osin alentaa Erätukun korvattavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen määrää.
131. Edellä lausutuilla perusteilla Erätukku on velvoitettava suorittamaan Kartanokuvalle oikeudenkäyntikulujen korvauksena palkkion osalta 94.006,06 euroa ja kulujen osalta 9.937 euroa eli yhteensä 103.943,06 euroa.
6.2. Asia 2014/422
132. Kartanokuva on hävinnyt asian, joten se on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan Erätukun tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
133. Erätukku on vaatinut, että Kartanokuva velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 18.491,25 eurolla ja kulujen osalta 206 eurolla eli yhteensä 18.697,25 eurolla korkoineen. Kartanokuva on paljoksunut korvauksen määrää 4.200 euroa ylittävältä osin. Markkinaoikeus katsoo asian laatu ja laajuus huomioon ottaen, että Kartanokuvan korvattavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen määrä on yhteensä 6.000 euroa.
Tuomiolauselma
Markkinaoikeus hylkää välituomiolla Erätukku Oy:n nyt käsitellyt vaatimukset asiassa diaarinumero 2013/650.
Markkinaoikeus hylkää tuomiolla Erätukku Oy:n vaatimukset asiassa diaarinumero 2013/651.
Markkinaoikeus velvoittaa Erätukku Oy:n korvaamaan asioissa diaarinumerot 2013/650 ja 2013/651 Kartanokuva Oy:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 103.943,06 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää tuomiolla Kartanokuva Oy:n vaatimukset asiassa diaarinumero 2014/422.
Markkinaoikeus velvoittaa Kartanokuva Oy:n korvaamaan asiassa diaarinumero 2014/422 Erätukku Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 17.4.2015.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Reima Jussila.
LAINVOIMAISUUS
Lainvoimainen.