MAO:571/14
HAKEMUS
Vaatimukset
Recticel, S.A. (jäljempänä myös hakija tai Recticel) on vaatinut, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää Kayfoam Woolfson -nimistä yhtiötä 10.000 euron sakon uhalla loukkaamasta hakijan Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia EP 2 336 223 valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä "Familon Villa" -sijauspatjoja, niiden verhoilumateriaaleja tai muita samanlaisia tuotteita, jotka loukkaavat patenttia EP 2 336 223, tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan kyseisiä valmisteita näitä tarkoituksia varten patentin EP 2 336 223 voimassaoloaikana.
Perusteet
Recticel, S.A. on eurooppapatentin EP 2 336 223 (jäljempänä myös kannepatentti) haltija. Kannepatentin suomenkielinen nimitys on "Menetelmä joustavan polyuretaanivaahdon valmistamiseksi ja näin saatu vaahto". Kannepatentti on siten osaksi menetelmäpatentti ja osaksi tuotepatentti. Kannepatentin kohteena olevat erilaiset joustavat polyuretaanivaahdot on tarkoitettu erityisesti istuimiin ja sänkyihin soveltuviksi. Kannepatentti on myönnetty 8.2.2012 ja se on saatettu voimaan Suomessa.
Kayfoam Woolfson -nimisen yhtiön (jäljempänä myös vastapuoli tai Kayfoam) valmistamia kannepatenttia loukkaavia tuotteita myydään Suomessa, esimerkiksi Finlaysonin toimesta. Tällaisia tuotteita ovat Suomen markkinoilla kaupan olevat "Familon Villa" -sijauspatjat tai muut mahdollisesti toisella tuotenimellä ja/tai toisten jakelijoiden toimesta markkinoitavat samanlaiset sijauspatjat.
Kannepatentin loukkaus on todettavissa Finlaysonin verkkokaupasta ostetusta "Familon Villa" -sijauspatjasta Recticelin laboratoriossa Belgiassa tehdyn analyysin tuloksista. Analyysin mukaan analysoitu tuote on valmistettu kannepatentin menetelmävaatimuksen mukaisesti, minkä lisäksi se muun ohella toteuttaa myös kannepatentin sisältämän tuotevaatimuksen 10 loukkauksen. Tuotteesta voidaan siten todeta useiden kannepatenttiin sisältyvien vaatimusten loukkaus. Kayfoam ei ole myöskään osapuolten välillä muissa maissa käydyn kirjeenvaihdon yhteydessä perustellusti kiistänyt loukkausta.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella oikeuskäytännössä edellytetyn loukkauksen todennäköisyyden on katsottava ylittyvän, joten turvaamistoimen määräämisen niin sanottu vaade-edellytys täyttyy käsillä olevassa asiassa.
Myös turvaamistoimen määräämiselle asetettu niin sanottu vaaraedellytys täyttyy, koska Kayfoamin tuotteet ovat jo tulleet Suomen markkinoille ja patentinloukkaus on siten jatkuvasti käynnissä. Loukkaus estää samalla Recticeliä tulemasta markkinoille yksinoikeutensa turvin.
Kayfoamille turvaamistoimen määräämisestä mahdollisesti aiheutuva haitta olisi pienempi kuin Recticelille turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä aiheutuva vahinko.
Recticelin käsityksen mukaan Finlayson on ainakin toistaiseksi kannepatenttia loukkaavien tuotteiden ainoa jakelija Suomessa, joten loukkaavien tuotteiden laajempi levittäminen olisi vielä turvaamistoimen avulla pysäytettävissä. Turvaamistoimihakemuksen tullessa hylätyksi, saattaisi Kayfoam käyttää useampia jakelukanavia tuotteidensa levittämiseen Suomen markkinoille. Turvaamistoimi on kohdistettu Kayfoamiin paikallisen jakelijan tai jakelijoiden sijasta kaupallisista ja prosessiekonomisista syistä.
Lisäksi Suomessa myytävien loukkaavien tuotteiden määrän ja siten loukkauksesta Recticelille aiheutuvan vahingon selvittäminen jälkikäteen olisi vaikeaa, koska kysymyksessä olevista tuotteista ei ole virallista tilastointia saatavissa.
Turvaamistoimihakemuksen tullessa hylätyksi, menettäisi kannepatentti käytännössä merkityksensä kielto-oikeutena. Kayfoamin tuotteet ovat tulleet Suomen markkinoille hiljattain ja vaarana on, että ne pääsevät tunkeutumaan markkinoille ennen kuin Recticel ehtii tuoda markkinoille omat kannepatentin mukaiset tuotteensa. Mikäli turvaamistoimea ei myönnettäisi, vesittyisi Recticelin tavoite päästä tarjoamaan kuluttajille ainutlaatuista tuotetta, joka eroaa muista markkinoilla olevista tuotteista patentoidun teknologian ja laadukkuuteensa johdosta.
Kysymyksessä oleva tuote, eli sijauspatja, ei ole päivittäistavara, jonka osalta kohderyhmä voisi pikaisesti vaihtaa Kayfoamin tuotteesta Recticelin tuotteeseen. Recticelille loukkauksesta aiheutuva vahinko olisi siten peruuttamatonta, koska ottaen huomioon tuotteiden pitkä, noin kymmenen vuoden käyttöikä, ei suuri osa Kayfoamin loukkaavan tuotteen ostajista siirtyisi myöhemmin Recticelin asiakkaaksi.
Turvaamistoimihakemuksen hylkäämisestä aiheutuisi Recticelille siten merkittävää, peruuttamatonta sekä lopulliselta laajuudeltaan erittäin vaikeasti ennustettavissa olevaa vahinkoa.
Kayfoamin asemaa turvaamistoimen tullessa myönnetyksi turvaisi sen sijaan Recticelin velvollisuus asettaa vakuus, minkä lisäksi Kayfoamille turvaamistoimen myöntämisestä mahdollisesti aiheutuva vahinko olisi täysimääräisesti korvattavissa vahingonkorvaussäännösten perusteella.
VASTAUS
Vaatimukset
Kayfoam Woolfson on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
Perusteet
Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys ei täyty.
Kannepatentti ei ole ollut uusi eikä keksinnöllinen sen etuoikeuspäivänä 8.12.2009. Kannepatentti tulee siten julistaa mitättömäksi. Näin ollen patentinloukkausta ei voi olla käsillä.
Asiassa ei ole myöskään tullut selvitetyksi, että hakemuksessa viitattu loukkausanalyysi ylipäätään koskisi Kayfoamin valmistamaa tuotetta. Hakemuksessa esitetty patentinloukkausta koskeva väite perustuu yksinomaan yhdestä Finlaysonin verkkokaupasta ostetusta "Familon Villa" -sijauspatjasta tehtyyn analyysiin. Lukuun ottamatta hakemuksen liitteen H3 sisältämää epämääräistä viittausta iKool-tuotteeseen, ei asiassa ole esitetty minkäänlaista verifiointia, joka osoittaisi analysoidun materiaalin olleen Kayfoamin toimittamaa. Asiasta olisi oletettavasti ollut helppo varmistua tiedustelemalla asiaa Finlaysonilta.
Lisäksi hakemuksen liitteenä H3 olevassa Finlaysonin verkkokauppasivusto-otteessa tarkoitettu patja ei ilmeisestikään ole sama tuote kuin edellä mainitussa loukkausanalyysissä analysoitu patja, koska patjat eroavat toisistaan sekä koon että tuotekoodien osalta.
Kayfoam on ennen loukkausanalyysissä analysoidun sijauspatjan ostopäivää toimittanut Finlaysonille ainoastaan rajoitetun näyte-erän tuotteita, sisältäen ainoastaan 10 kappaletta analysoidun patjan kokoisia vaahtonäytteitä. On siten hyvin epätodennäköistä, että sanottua materiaalia olisi käytetty sijauspatjojen massatuotantoon ja laajamittaiseen myyntiin verkkokaupassa.
On myös huomattava, että kyse on Finlaysonin laajasti myymästä Familon-tuotteesta ja tiedossa on, että Finlayson on perinteisesti ostanut Familon-sijauspatjojensa täytemateriaalit muilta toimittajilta kuin Kayfoamilta.
Kayfoamin Finlaysonille toimittama vaahto on lisäksi ollut väriltään valkoista, kun taas Recticelin loukkausanalyysissä analysoiman sijauspatjan sisältämä vaahto on ollut sinistä ja se on sisältänyt sinisiä geelipartikkeleita.
Joka tapauksessa Recticelin itsensä suorittama loukkausanalyysi osoittaa ainoastaan sen, minkälaisia yhdisteitä tutkittu vaahto on sisältänyt. Kannepatentin tuotevaatimuksessa 10 viitataan nimenomaisesti vaatimusten 1–9 mukaisella menetelmällä valmistettuun vaahtoon, mutta analyysiraportin perusteella ei kuitenkaan voida todeta vaahdon valmistusmenetelmää. Loukkausanalyysi ei siten osoita analysoidun tuotteen loukkaavan kannepatenttia.
Recticelillä on hakijana näyttötaakka vaatimansa oikeutensa todennäköisyydestä. Turvaamistoimen myötä Recticel saisi ennakkonautintaoikeuden vaatimuksiinsa. Tämän johdosta oikeuden todennäköisyydelle asetettavat vaatimukset ovat oikeuskäytännön mukaan huomattavasti muita turvaamistoimiasioita suuremmat. Recticel ei ole hakemuksessaan esittänyt edellytettyjä perusteita tai näyttöä oikeutensa todennäköisyydestä.
Recticel on jättänyt turvaamistoimihakemuksen vasta lähes puoli vuotta loukkausanalyysin suorittamisen jälkeen. Tämän osoittaa, ettei myöskään hakijan näkemyksen mukaan ole olemassa vaaraa siitä, että Kayfoam menettelyllään estää, heikentää tai vähentää kannepatentin arvoa. Myöskään vaaraedellytys ei näin ollen täyty.
Turvaamistoimi johtaisi toteutuessaan etukäteisnautintatilanteeseen ja aiheuttaisi Kayfoamille huomattavaa ja peruuttamatonta vahinkoa, jonka määrää olisi jälkikäteen erittäin vaikea arvioida. Turvaamistoimihakemuksen tullessa hylätyksi, olisi tästä Recticelille mahdollisesti aiheutuva vahinko sen sijaan jälkikäteen yksinkertaisesti todennettavissa Kayfoamin kirjanpitotietojen perusteella.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Sovellettavat säännökset
Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toetutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).
Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
Vaade-edellytys
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan vastaan vaatimansa oikeuden olemassaolo.
Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöinnin ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun niin sanotun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa on hakijan oikeuden todennäköisyydelle asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako Kayfoam joltakin osin kannepatenttia. Mainittu seikka kuuluu vasta kannepatentin loukkausta koskevan pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla Recticelin on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että sillä on vastapuoltaan vastaan vaatimansa oikeus.
Asiassa esitetyn mukaan Recticel on kannepatentin haltija. Edelleen asiassa esitetyn mukaan kannepatentti on saatettu voimaan Suomessa ja on tällä hetkellä myös voimassa Suomessa. Kayfoam on sinänsä esittänyt, että kannepatentti tulisi julistaa puuttuvan uutuuden ja keksinnöllisyyden nojalla mitättömäksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, ettei kannepatenttia ole kuitenkaan julistettu mitättömäksi eikä kysymystä kannepatentin mitättömäksi julistamisesta ole toistaiseksi edes saatettu oikeudenkäynnin kohteeksi. Edellä mainitun Kayfoamin oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin lähtökohdaksi on siten otettava kerrotun Recticelin patenttioikeuden voimassaolo Suomessa.
Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentti koskee menetelmää joustavan polyuretaanivaahdon valmistamiseksi ja näin saatua vaahtoa, kannepatentin sisältäessä sekä menetelmävaatimuksia (patenttivaatimukset 19) että tuotevaatimuksia (patenttivaatimukset 1015).
Asiassa on sinänsä riidatonta, että Kayfoam on toimittanut Suomeen sijauspatjoissa käytettävää vaahtotuotetta.
Recticel on esittänyt patentinloukkausta koskevana näyttönä sen omassa laboratoriossa Belgiassa laaditun analyysiraportin.
Raportin mukaan analysoitavana on ollut Suomesta hankittu Familon Villa -sijauspatja, jonka tuote-etiketissä on ilmoitettu numerosarja 425001505 sekä merkintä "SP VILLA 120x200". Hakemuksen liitteenä H3 Recticel on esittänyt verkkokauppaostoon liittyvän Finlaysonin pakkausluettelon 6.11.2013, joka on koskenut tuotetta "SP VILLA 120x200" nimiketunnuksella 425001505. Esitetyn valossa markkinaoikeus pitää sinänsä riittävällä tavoin selvitettynä sitä, että analyysiraportti on koskenut mainitussa pakkausluettelossa tarkoitettua Finlaysonin verkkokaupasta ostettua Familon Villa -sijauspatjaa.
Kayfoam on esittänyt, ettei analyysiraportin kohteena olleen Familon Villa -sijauspatjan sisältämässä vaahdossa voida kuitenkaan todeta olleen kyse Kayfoamin tuotteesta.
Recticel on turvaamistoimihakemuksessaan esittänyt, että Finlaysonin Familon Villa -sijauspatjoissa käytetään Kayfoamin tuotetta. Recticel ei ole hakemuksessaan kuitenkaan väittänyt, että Kayfoam olisi ollut ainoa Familon Villa -sijauspatjoissa käytettävän vaahdon toimittaja. Recticelin turvaamistoimihakemuksessa ei ole esitetty muutakaan selvitystä, jonka perusteella analyysiraportin kohteena olleen patjan sisältämän vaahdon voitaisiin yksiselitteisesti todeta olleen juuri Kayfoamin toimittamaa.
Kayfoam on toisaalta esittänyt, että se on ennen Recticelin analysoiman tuotteen ostopäivää toimittanut Finlaysonille tuotettaan ainoastaan rajoitetun näyte-erän, johon on sisältynyt kymmenen kappaletta analysoidun patjan kokoisia vaahtonäytteitä. Toimitettu vaahto on lisäksi ollut Kayfoamin mukaan valkoista, mistä osoituksena Kayfoam on esittänyt Unilon Oy:lle toimittaman laskun, kun taas analyysiraportin mukaan analyysi on koskenut sinisiä geelipartikkeleita sisältävää sinistä vaahtoa.
Ottaen huomioon edellä esitetty sekä erityisesti Kayfoamin Finlaysonille kysymyksessä olevalla aikavälillä toimittamikseen ilmoittamien tuotteiden vähäinen määrä markkinaoikeus katsoo, ettei Recticelin voida katsoa saattaneen todennäköiseksi, että analyysiraportin kohteena ollut patja olisi sisältänyt Kayfoamin tuotetta.
Tämän vuoksi sekä ottaen huomioon myös sen, että Kayfoamin vetoamisen vuoksi asiassa on tullut riitaiseksi myös se, onko analyysiraportin perusteella edes tehtävissä päätelmiä kysymyksessä olevan tuotteen valmistusmenetelmästä ja sitä kautta kannepatentin loukkauksesta, markkinaoikeus katsoo, ettei käsillä olevan, summaarisen turvaamistoimiasian käsittelyn yhteydessä ole mahdollista todeta, että kannepatentin loukkaaminen Kayfoamin toimesta olisi todennäköisempää, kuin että loukkausta ei tapahtuisi.
Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että Kayfoamin kiistämisen johdosta Recticelin kannepatentin loukkaaminen on tullut sillä tavoin epävarmaksi, ettei Recticel ole saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä olisi Kayfoamia vastaan kannepatenttiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.
Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimen myöntämiselle ei siten ole olemassa.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan myöntämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.9.2014.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Sanna Holkeri ja Teija Kotro.
LAINVOIMAISUUS
Lainvoimainen