MAO:505/14
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 5.12.2012 (liitteenä)
Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Kappahl Sverige AB on vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi kansainvälisen rekisteröinnin hyväksymiseksi koskemaan Suomea.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallitus ei ole esittänyt todisteita siitä, että kirjainyhdistelmä XLNT olisi minkään sanan lyhenne. Kielemme sääntöjen mukaan lyhennettä ei muodosteta vapaasti, vaan tiettyjen lainalaisuuksien mukaisesti. Kielessämme on hyvin vähän sanoja, jotka alkavat x-kirjaimella. Kirjainyhdistelmällä ei ole mitään merkityssisältöä.
Jos kirjainyhdistelmän kuitenkin katsottaisiin olevan lyhenne englannin kielen sanasta "excellent", merkki ei silti olisi erottamiskyvytön vaatteiden tavaramerkkinä. Yksinoikeutta ei vaadita sanaan "excellent", vaan merkkiin XLNT. Jotta merkki olisi erottamiskyvytön, sen tulisi olla itsessään kuvaileva kansainvälisen rekisteröinnin kattamien tuotteiden yhteydessä ja relevantin kohdeyleisön tulisi mieltää se sellaiseksi.
Merkki on ollut yhtäjaksoisesti käytössä Suomessa vähintään 15 vuotta, jona aikana sen erottamiskyky on vahvistunut entisestään. Lähtökohtaisesti erottamiskykyisen merkin osalta vähäiselläkin näytöllä on merkitystä merkin rekisteröitävyyttä arvioitaessa.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä. Lyhenne XLNT löytyy englannin kielen sanakirjoista. Virasto tutkii suomen ja ruotsin ohella sanojen merkityssisältöä myös englannin kielellä. Keskivertokuluttajan katsotaan yleisesti olevan hyvin tietoinen myös englannin kielen sanastosta. Koska lyhenne XLNT on erityisesti tekstiviesteissä käytetty lyhenne sanalle "excellent", virasto katsoo keskivertokuluttajan ymmärtävän kansainvälisen rekisteröinnin kuvailevan merkityssisällön. Kansainvälisen rekisteröinnin haltija ei ole toimittanut näyttöä, jonka perusteella merkin voitaisiin katsoa tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi.
Valittajan lausuma
Sanakirjoista ilmenevä lyhenne näytetään kirjoitettavan ilman välilyöntejä kirjainten välissä. Kansainvälinen rekisteröinti koskee merkkiä X L N T, eikä merkkiä XLNT, joka ehkä voitaisiin ymmärtää lyhenteeksi. Suojaa haetaan nimenomaisesti merkille, jossa on välilyönnit. Sanakirjojen mukaan lyhenne XLNT ilman välilyöntejä on tekstiviesteihin liittyvä merkintätapa. Sanakirjoissa ei väitetä, että kyse olisi yleisestä tavasta lyhentää sana "excellent". Vaikka keskivertosuomalainen ymmärtäisi sanan "excellent" merkitsevän erinomaista, tästä ei seuraa, että sama keskivertohenkilö ymmärtäisi englanninkielisten sanojen lyhenteiden merkityksiä tai edes käsittäisi kyseessä olevan lyhennys.
Valittajan teettämän markkinatutkimuksen mukaan kirjainyhdistelmä X L N T ei merkitse yhtään mitään noin 60 prosentille tutkimuksen vastaajista. Saman tutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia vastaajista ymmärtää kyseisen lyhenteen ja 12 prosenttia pitää kirjainyhdistelmää valittajan tavaramerkkinä. Vaikka katsottaisiin, että merkiltä on alun perin puuttunut erottamiskyky, tämä rekisteröintiedellytys on täyttynyt viimeistään käytön kautta. Tällöin merkin tunnettuuden ei tarvitse olla kovin korkea, kunhan käytöstä tai tunnettuudesta on esitettävissä jonkinlaista näyttöä. Markkinatutkimus osoittaa käytön tuoman erottamiskyvyn.
Muut lausumat
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että markkinatutkimuksessa ei ole mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä. Kyseisen tutkimuksen mukaan kirjainyhdistelmästä XLNT spontaanisti mieleen tuleva merkitys "excellent" on ollut toiseksi yleisin vastaus. Markkinatutkimuksen mukaan tämän merkityksen tunsivat parhaiten alle 30-vuotiaat, suurkaupungeissa asuvat, uusimaalaiset ja korkeasti koulutetut. Markkinatutkimus tukee sitä, että keskivertokuluttajan voidaan katsoa tuntevan kyseisen merkityksen.
Jos markkinatutkimuksen tarkoitus on ollut osoittaa, että kansainvälinen rekisteröinti XLNT on käytön kautta tullut erottamiskykyiseksi, vuonna 2013 tehty tutkimus ei ilmaise kansainvälisen rekisteröinnin etuoikeuspäivän 21.2.2011 mukaista tilannetta. Tutkimuksesta ilmenee, että vain 6 prosenttia siihen vastanneista yhdistää kirjainyhdistelmän XLNT valittajaan. Tunnettuisuus ei ole riittävä, jotta merkin voitaisiin katsoa tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi.
Valittaja on esittänyt markkinatutkimuksen osoittavan, että Patentti- ja rekisterihallituksen viittaama rekisteröitäväksi haetun merkin merkityssisältö on tuttu vain korkeasti koulutetuille uusimaalaisille, jotka asuvat suurkaupungeissa. Tämä merkityssisältö on ollut toiseksi parhaiten tunnettu. Tunnistettuja merkityssisältöjä on ollut muitakin, ja juuri nämä muut seikat tekevät merkistä rekisteröintikelpoisen.
Huomionarvoista on myös, että 73 prosenttia vastanneista ei ole osannut nimetä yhtään tuotetta tai palvelua, joka tulisi mieleen kyseessä olevasta kirjainyhdistelmästä. Tämä osoittaa, että merkki on jo lähtökohtaisesti rekisteröintikelpoinen. Kyseessä on fantasiasanaan verrattava tunnusmerkki.
Valittaja ei esitä, että merkki olisi vakiintunut tai laajasti tunnettu. Se on kuitenkin käytön kautta saavuttanut sellaisen erottamiskyvyn, että se on rekisteröitävä. Erottamiskykyä koskeva arviointi on kokonaisarviointia. Kun otetaan huomioon, että kuusi kymmenestä markkinatutkimukseen vastanneesta ei ole tunnistanut merkille mitään merkityssisältöä ja toisaalta kuusi prosenttia vastanneista on tunnistanut sen valittajan tavaramerkiksi hakemuksen kattamien tuotteiden yhteydessä sekä se, että vain rajattu ihmisryhmä alueellisesti rajatussa osassa maata on ymmärtänyt merkille merkityssisällön vaatteita kuvailevana, kokonaisarvioinnissa merkkiä ei voida pitää erottamiskyvyttömänä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Asiassa kyseessä oleva kansainvälinen rekisteröinti X L N T, jossa Suomi on nimetty kohdemaaksi, koskee luokassa 25 tavaroita "clothing".
Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.
Tavaramerkin kuvailevuutta ja erottamiskykyä arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta ne tavarat, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohderyhmä ymmärtää merkin. Nyt puheena olevien tavaroiden voidaan katsoa olevan kaikille kuluttajille suunnattuja. Erottamiskykyä on siten arvioitava suomalaisen keskivertokuluttajan näkökulmasta.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kirjainyhdistelmä xlnt on lyhenne sanasta "excellent", joka merkitsee muun muassa erinomaista, loistavaa ja ensiluokkaista. Lyhenne on esitetty kyseisessä merkityksessä ainakin kahdessa sanakirjassa, jotka ovat Abbreviations Dictionary ja Collins English Dictionary. Jälkimmäisessä sanakirjassa on lisäksi todettu, että lyhenne liittyy tekstiviesteihin.
Kansainväliseen rekisteröintiin X L N T sisältyvät välilyönnit kirjaimien välissä, kun taas edellä mainitussa lyhenteessä "xlnt" kirjaimet kirjoitetaan sanakirjojen mukaan yhteen. Markkinaoikeus katsoo, että välilyönneistä huolimatta myös kansainvälisen rekisteröinnin X L N T voidaan katsoa viittaavan sanaan "excellent". Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että välilyönneillä ei ole olennaista merkitystä merkin X L N T erottamiskykyä arvioitaessa, vaan sen erottamiskykyä on arvioitava lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin lyhenteen "xlnt" erottamiskykyä.
Siitä seikasta, että lyhenteeltä xlnt puuttuu erottamiskyky englannin kielellä, ei kuitenkaan sellaisenaan seuraa, että kansainvälinen rekisteröinti X L N T olisi erottamiskyvytön Suomessa. Tältä osin merkitystä on sillä, kykeneekö kohderyhmä eli suomalainen keskivertokuluttaja ymmärtämään kyseiseen lyhenteeseen liittyvän merkityksen.
Valittaja on esittänyt, että keskivertokuluttaja ei ymmärrä merkillä olevan kuvaavaa merkityssisältöä ja että merkki on joka tapauksessa käytön kautta saavuttanut sellaisen erottamiskyvyn, että se on rekisteröitävä. Valittaja on teettänyt huhtikuussa 2013 markkinatutkimuksen, jossa on kysytty yhteensä 604:ltä 20–65 vuotiaalta suomalaiselta naispuoliselta kuluttajalta, tuntevatko he XLNT-kirjainyhdistelmän ja mihin tuotteeseen tai palveluun sekä yritykseen he liittävät kirjainyhdistelmän.
Rekisteröitävän tavaramerkin erottamiskykyä koskeva kysymys on ratkaistava sen hetken tilanteen pohjalta, jolloin kansainvälistä rekisteröintiä on 21.2.2011 laajennettu Suomea koskevaksi. Edellä mainittu markkinatutkimus on tehty vasta yli kaksi vuotta kyseisen ajankohdan jälkeen. Markkinatutkimuksesta ei nyt kyseessä olevassa asiassa voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko X L N T tullut tunnetuksi valittajan tavaroiden tunnuksena jo vuonna 2011. Valittaja ei ole markkinatutkimuksen lisäksi esittänyt muuta näyttöä merkin käytöstä. Näin ollen valittaja ei ole osoittanut, että merkin erottamiskyky olisi lisääntynyt käytön kautta.
Asiassa on vielä arvioitava sitä, voidaanko suomalaisen keskivertokuluttajan katsoa olevan tietoinen kansainväliseen rekisteröintiin sisältyvän kirjainyhdistelmän lyhenteeseen liittyvästä kuvailevasta merkityssisällöstä. Markkinaoikeus katsoo, että tästä asiasta on mahdollista tehdä päätelmiä valittajan esittämän markkinatutkimuksen perusteella. Markkinatutkimuksessa on muun ohella kysytty siihen vastanneilta, mitä heille tulee mieleen kirjainyhdistelmästä X L N T. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia tutkimukseen vastanneista ei ole osannut sanoa kirjainyhdistelmälle minkäänlaista merkityssisältöä. Yhteensä 13 prosentille vastanneista kirjainyhdistelmästä on tullut mieleen iso koko, vaatekoko tai iso. Tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat liittäneet kirjainyhdistelmään myös muita vaatteisiin liittyviä merkityksiä. Vastanneista 9 prosentille on tullut mieleen "excellent" tai erinomainen. Viimeksi mainitut henkilöt ovat olleet keskimääräistä useammin alle 30-vuotiaita, suurkaupungeissa asuvia, uusimaalaisia ja korkeasti koulutettuja.
Edellä todetuin tavoin osa markkinatutkimuksessa haastatelluista kuluttajista on tunnistanut kirjainyhdistelmän xlnt olevan lyhenne sanasta "excellent". Valtaosa kuluttajista ei kuitenkaan ole tällaista merkityssisältöä tunnistanut. Patentti- ja rekisterihallituksen viittaamat sanakirjat, joissa mainittu lyhenne esiintyy, ovat ulkomailla julkaistuja englanninkielisiä sanakirjoja, mikä vähentää niiden merkitystä arvioitaessa suomalaisen keskivertokuluttajan tietoisuutta lyhenteestä. Lisäksi sanakirjoista toisen mukaan lyhenne liittyy erityisesti tekstiviesteihin eli on rajattu tietynlaisiin käyttötilanteisiin.
Markkinaoikeus katsoo, että lyhenteen xlnt sanaan "excellent" liittyvää merkitystä ei voida pitää niin yleisesti tunnettuna suomalaiselle keskivertokuluttajalle, että merkin X L N T olisi katsottava tavaramerkkilain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmaisevan rekisteröinnin kattamien tavaroiden lajia, laatua tai käyttötarkoitusta. Merkki X L N T on siten erottamiskykyinen.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 5.12.2012 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin kansainvälisen rekisteröinnin nro 942939 hyväksymiseksi koskemaan Suomea.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos, Sirkku Seppälä ja Markus Mattila.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.