MAO:408/14

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 12.8.2013

Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

ASIAN TAUSTA

Termorak Oy on 17.12.2010 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Tulenkestävän keraamisen rakenteen kuivatuslämmitysmenetelmä".

Patentti- ja rekisterihallitus on 29.2.2012 myöntänyt Termorak Oy:lle keksintöön patentin numerolla 122496.

X on 28.11.2012 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen Termorak Oy:lle myönnettyä patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 12.8.2013 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin nro 122496.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Termorak Oy on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja että patentti nro 122496 pidetään voimassa yhtiön markkinaoikeudessa esittämässä muutetussa muodossa.

Perusteet

Toisin kuin Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, valittajan keksintö on keksinnöllinen ja se eroaa siten olennaisesti aikaisemmin tunnetusta tekniikan tasosta.

Valituksenalaisessa päätöksessä mainituissa väitekirjelmän liitteissä 2 ja 7 on esitetty lämmitettävän kohdan tai lämmitettävän alan lämpötilan seurannasta. Tämän ei kuitenkaan voida katsoa johtavan siihen, että eri puolilta kohdetta, myös niistä kohdista, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole lämmityselintä, kerättyjen lämpötilojen mukaan lämmityssuunnitelmaa voitaisiin muokata siten, että todellinen lämmitystapahtuma etenee hitaimmin lämpiävän kohdan ehdoilla, jolloin nopeammin lämpiävien kohtien lämmitys ei etene liian nopeasti. Kyseisen tekninen erityispiirre on sen sijaan määritetty valittajan patenttihakemuksen vaatimuksessa 1.

Edellä mainituissa liitteissä 2 ja 7 esitetyn tiedon perusteella ei voida päätyä implisiittisesti myöskään siihen, että digitaalinen ohjelmalähetin vertaa lämpötilan mittauselimeltä/-elimiltä saatavia lämpötila-arvoja ohjelmaan syötettyihin alustavan lämpötiladiagrammin mukaisiin arvoihin ja ohjaa lämmitysyksikköä lisäämään tai vähentämään sähkövastuksille syötettävän sähköenergian määrää siten, että tiettyjen sisätilan tai vuorauksen lämpötilaa mittaavien elinten osoittamat arvot pysyvät koko prosessin ajan sellaisina, että alustavan lämpötiladiagrammin määrittämiä nousunopeustrendejä ei ylitetä eikä lämpötilan vakiona pitoaikoja aliteta määritettyjä toleransseja enempää.

Valituksenalaisessa päätöksessä mainituissa väitekirjelmän liitteissä 2 ja 7 kuvattuja laitteita käytetään aina käsiohjauksella, kun joudutaan poikkeamaan tietyssä määrin alustavasta suunnitelmasta. Liitteessä 2 mainittu toleranssi liittyy sellaiseen sallittavaan poikkeamiseen syötettävän energian määrässä, mistä ei seuraa yli yhden celsiusasteen lämpötilan eroa ohjelmoituun arvoon nähden. Valittajan patenttihakemuksen vaatimuksessa 1 määritelty toleranssi liittyy sen sijaan lämpötilan nousunopeustrendeihin ja niiden vakiona pitoaikoihin.

X:n vastaus

Vaatimukset

X on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteet

Valittajan patenttihakemuksen mukainen menetelmä on ollut kaupallisesti saatavilla useita vuosia ennen patenttihakemuksen tekemistä. Valittajan patenttihakemuksessa kuvattu menetelmä ei eroa olennaisesti väitemenettelyn yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukselle esitetystä Finn Heat Oy:n käyttämästä kuivatuslämmitysmenetelmästä (valituksenalaisessa päätöksessä mainitut väitekirjelmän liitteet 2 ja 7).

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Termorak Oy:n valituksessa on esitetty, että keksinnöllisen piirteen yhtiön keksinnössä on muodostanut Termorak Oy:n patenttihakemuksen vaatimuksessa 1 määritellyt prosessin hallintaan ja ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, joiden mukaista menetelmävaihetta ei Termorak Oy:n esittämän mukaan ole kuvattu lähintä tekniikan tasoa edustavassa ratkaisussa. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä sanotun menetelmävaiheen on katsottu sisältyvän implisiittisesti lähintä tekniikan tasoa edustavaan ratkaisuun, joka on kuvattu Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainituissa väitekirjelmän liitteissä 2 ja 7.

Kyseinen Termorak Oy:n valituksessa esitetty eroavuus liittyy niin sanottuun takaisin¬kytkentään, joka on täysin tavanomainen erilaisissa teollisuuden automatisoiduissa lämmitys- ja kuivausprosesseissa, joissa lämpötilan halutaan noudattavan tiettyä lämmityssuunnitelmaa. Edellä mainitussa liitteessä 2 seuraavat yksityiskohdat viittaavat mainitun kaltaiseen ratkaisuun:

- tyristori- tai kontaktoriohjattu lämmitysyksikkö,

- lämmitettävän alan lämpötilan ohjaaminen digitaalisen ohjelmalähettimen avulla yhden lämpöasteen tarkkuudella,

- lämpötilan nousunopeuden, pitolämmön ja pitoajan automatisoiminen ohjelmalähettimellä sekä laskunopeuden hallitseminen,

- lämpökäsittelyn rekisteröiminen digitaalisen piirturin avulla, sekä

- ohjauslogiikka.

Myös Termorak Oy:n valituksessa esitetyt keksinnön piirteet liittyen lämmityssuunnitelman muokkaamiseen ja lämmitystapahtuman etenemiseen hitaimmin lämpiävän kohdan ehdoilla edustavat ratkaisuja, jotka ovat edellä mainituissa liitteissä 2 ja 7 kuvatun laitteiston tuntevalle ja teollisuuden lämmitysprosesseihin perehtyneelle ammattihenkilölle täysin tavanomaisia toteutustapoja.

Termorak Oy:n valituksessa esitetty muutos patenttihakemuksen vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan rajaamiseksi ei muuta eikä rajoita patenttivaatimuksen suojapiiriä.

Termorak Oy:n patenttihakemuksen itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritellyn menetelmän ei ole siten katsottava eroavan olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta.

Valittajan lausuma

Termorak Oy:n patenttihakemuksen mukainen keksintö on kehitetty ja se soveltuu valituksenalaisessa päätöksessä mainituissa väitekirjelmän liitteissä kuvattua paljon haastavammin vuorattujen kohteiden käsittelyyn. Termorak Oy:n patenttihakemuksen sisältämiin vaatimuksiin ei ole ollut mahdollista päätyä minkään mainittujen väitekirjelmän liitteiden sisältämän yksittäisen osan tai niiden yhdistelmän perusteella. Termorak Oy:n patenttihakemuksen sisältämissä vaatimuksissa kuvattu menetelmä eroaa siten olennaisesti tunnetusta tekniikan tasosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, eroaako Termorak Oy:n esittämissä patenttivaatimuksissa kuvattu keksintö olennaisesti tunnetun tekniikan ratkaisuista.

Termorak Oy on perustanut valituksensa markkinaoikeudelle erityisesti siihen, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on virheellisesti katsottu, ettei patenttivaatimuksen 1 viimeinen piirre olisi keksinnöllinen.

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

Patentin nro 122496 kohteena oleva keksintö

Valittaja on markkinaoikeudelle toimittamansa lausuman ohessa toimittanut uudet patenttivaatimukset, joihin valittaja on viitannut valituksessaan. Valittajan ilmoittaman mukaan markkinaoikeudelle toimitetut patenttivaatimuksen korvaavat aikaisemmat patenttivaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen kohteina olleisiin patenttivaatimuksiin verrattuna valittajan markkinaoikeudelle toimittamia uusia patenttivaatimuksia on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta muutettu valituksessa esitetyllä tavalla siten, että ainoastaan vaatimuksen viimeinen ominaispiirre jää tunnus¬merkkiosaan.

Edellä mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksintö on määritelty seuraavasti:

"Tulenkestävän keraamisen rakenteen kuivatuslämmitysmenetelmä, jonka menetelmän mukaan:

• kuivattavan kohteen (100), kuten sisäpuolelta vuoratun kattilan, uunin, kaasuttimen tai vastaavan laitteen tai tällaisen laitteen osan avonaiset aukot, kuten ensimmäinen aukko (104a) ja toinen aukko (104b) suljetaan korkean lämpötilan kestävillä keraamisilla pinnoilla varustetuilla kansilla tai tulpilla tai vastaavilla sulkuelimillä (1, 2) suljetun tilan (6) aikaansaamiseksi kohteen (100) sisälle,

• Kohteen (100) kuori (101) eristetään ulkopuolelta lämpöeristeellä lämpöhukan estämiseksi, jos sisäpuolinen vuoraus (102) ei sisällä eristävää vuorauskerrosta eikä kohde (100) käsitä ulkopuolista eristyskerrosta,

• valmistetaan vähintään yksi kohteen sisätilaan johtava reikä lämmityslaitetta varten tekemällä se sulkuelimeen (1, 2) tai muotoilemalla kohteen rakenteessa oleva aukko täytemateriaalilla kuten esim. keraamisella kuidulla sopivan kokoiseksi,

• valmistetaan vähintään yksi kohteen sisätilaan johtava reikä vesihöyryn poistumistieksi tekemällä se kanteen, tulppaan tai vastaavaan sulkuelimeen, tai muotoilemalla kohteen rakenteessa oleva aukko täytemateriaalilla kuten esim. keraamisella kuidulla sopivan kokoiseksi,

• asennetaan vähintään yksi lämmityslaitteen lämpöenergiaa tuottava elin sitä varten tehtyyn aukkoon tai sen kautta sisätilan (6) lämmittämiseksi kohteen vuorauksen (102) kuivauslämmitystä varten,

• kohteeseen (100) asennetaan vähintään yksi sisätilaan ulottuva tai lähelle vuorauksen pintaa ulottuva lämpötilanmittauselin (9), jonka avulla mitataan sisätilan (6)/vuorauksen (102) lämpötilaa kuivaus-lämmitysprosessin aikana,

• sisätilan (6) ilmaa ja sitä kautta vuorausta (102) lämmitetään oleellisesti tietyn lämpötiladiagrammin (kuvio 1) mukaisesti, jotta vuorauksesta (102) saadaan poistettua kosteus ja että vuorauksen lopulliset sidokset saadaan muodostumaan,

• vähintään yksi lämmityslaite on sähkövastus (5), jonka silmukka (5a) työnnetään reiän (3) läpi tai asetetaan jollakin muulla tavalla kohteen sisätilaan (6) siten, että olennaisesti koko silmukka (5a) on sisätilassa (6) ja sähkövastuksen kanta (5b) on sisätilan ulkopuolella,

• vähintään yhden sähkövastuksen (5) liitäntäjohto (5c) yhdistetään ohjausyksikköön (7) kuivauslämmityksessä tarvittavan energian saamiseksi sen välityksellä sähköverkosta (8),

• ohjausyksikkö (7) asetetaan ohjaamaan sähkövastukselle/-vastuksille (5) syötettävän virran määrän ja/tai virran syöttöjaksojen pituutta siihen yhdistetyn tietokoneen (10) ohjaamana,

• lämpötilanmittauselin/-elimet (9) kuten esim. mittausantura/-anturat yhdistetään johdolla tai johdottomalla menetelmällä tietokoneeseen (10) sisätilan (6) ja/tai vuorauksen (102) lämpötila-arvojen saamiseksi tietokoneelle (10)

tunnettu siitä, että:

• tietokoneen (10) ohjelma käynnistetään ja ohjelma:

o vertaa lämpötilanmittauselimeltä/-elimiltä (9) saamiaan lämpötila-arvoja ohjelmaan syötettyihin alustavan lämpötiladiagrammin mukaisiin lämpötila-arvoihin,

o ohjaa ohjausyksikköä (7) lisäämään tai vähentämään sähkövastuksille (5) syötettävän sähköenergian määrää siten, että tietyjen sisätilan (6)/vuorauksen (102) lämpötilaa mittaavien lämpötilanmittauselimien (9) osoittamat arvot pysyvät koko prosessin ajan sellaisina, jotta alustavan lämpötiladiagrammin (kuvio 1) määrittämiä lämpötilojen nousunopeusterendejä ei ylitetä eikä lämpötilojen vakiona pitoaikoja aliteta määriteltyä hyväksyttyä toleranssia enempää, mutta kuitenkin siten, että kuivatuslämmitysprosessi viedään läpi niin nopeassa aikataulussa kuin alimmat lämpötila-arvot (y) sen mahdollistavat."

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 keksinnöllisyys

Markkinaoikeus katsoo, että lähintä tekniikan tasoa edustaa valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa väitekirjelmän liitteessä 2 esitetty esimerkki 12.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu tarkasteltavana olevan keksinnön eroavan lähimmästä tekniikan tasosta lähinnä höyrynpoistoreikien osalta, kun taas valittajan näkemyksen mukaan tarkasteltavana olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ja tunnetun tekniikan välinen olennainen ero liittyy ohjausjärjestelmään, mikä on kuvattu jo mainittua keksintöä koskevaa patenttihakemusta jätettäessä. Valittajan mukaan viimeksi mainittua näkemystä vahvistaa se tosiseikka, että edes niiden yli kolmen vuosikymmenen aikana, jotka ovat kuluneet edellä mainitussa esimerkissä 12 esitetyn tekniikan julkitulosta, ei ole kyetty pääsemään tarkasteltavana olevan keksinnön tasolle mitään julkista tietoa hyödyntämällä.

Edellä mainitun esimerkin 12 perusteella tunnetaan keraamisen vuorauksen kuivatuslämmitysmenetelmä, jossa lämmitettävän kohteen, kuten sisäpuolelta vuoratun laitteen (esimerkkiin liittyvän liitteen 7 sivut 1 ja 2) avonaiset aukot suljetaan korkean lämpötilan kestävillä sulkuelimillä suljetun tilan aikaansaamiseksi kohteen sisälle (mainitun liitteen sivu 3). Kohteen kuori eristetään lämpöeristeellä. Vähintään yksi kohteen sisätilaan johtava aukko muotoillaan täytemateriaalilla siten, että aukkoon asennetaan vähintään yksi lämmityslaitteen lämpöenergiaa tuottava elin sisätilan lämmittämiseksi. Lämmityslaitteet ovat pitkänomaisia sähkövastuksia, jotka asetetaan kohteen sisätilaan siten, että olennaisesti koko sähkövastuksen silmukka on sisätilassa ja vastuksen kantaosa ulkopuolella. Lämmitysvastukset yhdistetään lämmitysyksikköön, joka on tyristori- tai kontaktoriohjattu. Sähkövastuksille syötettävää tehoa ohjataan digitaalisen ohjelma-lähettimen avulla. Lämmitettävän kohteen vaatimusten mukaisesti asennetaan lämpötila-antureita, jotka kytketään ohjauslogiikkaan sekä piirturiin. Ohjaus tapahtuu annetun lämpötiladiagrammin ja kohteen lämpötilaa seuraavien antureiden avulla. Ohjelmalähettimellä voidaan automatisoida lämmitysprosessissa lämpötilan nousunopeus, pitolämpötila ja -aika sekä lämpötilan laskunopeus. Lämpötilan ohjaus tapahtuu yhden celsiusasteen tarkkuudella.

Höyrynpoistoreiät

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa väitekirjelmän liitteessä 2 esitetystä esimerkistä 12 ei käy ilmi se, että kohteessa tai sen sulkuelimessä olisi yksi tai useampi reikä vesihöyryn poistamiseksi kohteen sisätilasta.

Mainitussa esimerkissä ei ole käsitelty ongelmaa, joka liittyy lämmityksen yhteydessä syntyvään vesihöyryyn ja sen poistoon. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että alan ammattilaiselle aivan ilmeinen ratkaisu on tehdä höyrynpoistoreikiä esimerkiksi niihin rakenteisiin tai kansiin, joilla kohteen aukot on peitetty. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että myös valittaja itse on pitänyt höyrynpoistoreikien käyttöä tunnettuna tekniikkana patenttihakemuksen selitysosan sivulla 3.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa mainitulta osin patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti siitä, mikä on ollut tunnettua ennen patenttihakemuksen tekemispäivää edellä mainitun esimerkin 12 perusteella.

Ohjausjärjestelmä

Valittaja on pitänyt tarkasteltavana olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön merkittävimpänä erona lähimmän tunnetun tekniikan mukaiseen valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa väitekirjelmän liitteessä 2 esitettyyn esimerkkiin 12 nähden ohjausjärjestelmää.

Valittajan markkinaoikeudelle esittämän itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuodon mukaisesti kuivatuslämmitysmenetelmässä on vähintään yksi lämpötilanmittauselin. Valittajan markkinaoikeudessa valituksensa tueksi esittämien perusteiden useiden lämpötilanmittauselinten antamien tietojen merkityksestä ei voida katsoa perustuvan mainittuun itsenäiseen patenttivaatimukseen.

Edellä mainitun esimerkin 12 mukaisesti kohteeseen asennetaan vähintään yksi sisätilaan ulottuva tai lähelle vuorauksen pintaa ulottuva lämpötilan mittauselin. Sisätilan ilmaa ja sitä kautta vuorausta lämmitetään halutun lämpötiladiagrammin mukaan (esimerkkiin liittyvän liitteen 7 sivu 4). Lämmityslaitteet ovat pitkänomaisia sähkövastuksia, jotka asetetaan kohteen sisätilaan siten, että olennaisesti koko sähkövastuksen silmukka on sisätilassa ja vastuksen kantaosa ulkopuolella. Lämmitysvastukset yhdistetään lämmitysyksikköön, joka on tyristori- tai kontaktoriohjattu. Sähkövastuksille syötettävää tehoa ohjataan digitaalisen ohjelma-lähettimen avulla. Ohjaus tapahtuu annetun lämpötiladiagrammin ja kohteen lämpötilaa seuraavien antureiden avulla. Ohjelmalähettimellä voidaan automatisoida lämmitysprosessissa lämpötilan nousunopeus, pitolämpötila ja -aika sekä lämpötilan laskunopeus. Lämpötilan ohjaus tapahtuu yhden celsiusasteen tarkkuudella.

Markkinaoikeus toteaa edellä esitetystä seuraavan implisiittisesti, että ohjelmalähetin vertaa lämpötilan mittauselimiltä saamiaan lämpötila-arvoja ohjelmaan syötettyihin alustavan lämpötiladiagrammin mukaisiin lämpötila-arvoihin ja ohjaa ohjausyksikköä lisäämään tai vähentämään sähkövastuksille syötettävän sähköenergian määrää siten, että tiettyjen sisätilan/vuorauksen lämpötilaa mittaavien lämpötilanmittauselimien osoittamat arvot pysyvät koko prosessin ajan sellaisina, että alustavan lämpötiladiagrammin määrittämiä lämpötilojen nousunopusterendejä ei ylitetä eikä lämpötilojen vakiona pitoaikoja aliteta määriteltyä hyväksyttyä toleranssia enempää, mutta kuitenkin siten, että kuivatuslämmitysprosessi viedään läpi niin nopeassa aikataulussa kuin alimmat lämpötila-arvot sen mahdollistavat.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitun esimerkin 12 mukainen säätömenetelmä vastaa tarkasteltavana olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitettyä menetelmää. Patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua olennaista eroa ei siten ole myöskään ohjausjärjestelmänkään perusteella.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella tarkasteltavana olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ei ole katsottava eroavan patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti siitä, mikä on ollut tunnettua valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa väitekirjelmän liitteessä 2 esitetyn esimerkin 12 perusteella. Mainitun patenttivaatimuksen mukainen keksintö ei siten ole patentoitavissa.

Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma koostuu yhdestä itsenäisestä patenttivaatimuksesta sekä neljästä epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta. Koska itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole edellä todetulla tavalla patentoitavissa, tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä. Tämän vuoksi asiassa ei ole tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla tarkasteltavana oleva ainoan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Ari Wirén sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Kirsikka Etuaho.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.