MAO:371/14
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 28.3.2013 (liitteenä)
Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Vipster Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen sekä palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi haetun merkin vippi.fi rekisteröimiseksi.
Perusteet
Toisin kuin Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, haettu merkki vippi.fi ei ole erottamiskyvytön.
Tavaramerkkejä tulee tarkastella kokonaisuutena. Haettu merkki vippi.fi kokonaisuutena tarkastellen ei sellaisenaan ilmaise mitään sellaista tavaroiden tai palvelujen lajista, laadusta, käyttötarkoituksesta tai muustakaan seikasta, joka kuvailisi yrityksen tuotteita tavaramerkkilain 13 §:n tarkoittamalla tavalla.
Sille, että tavaramerkki muistuttaa verkkotunnusta, ei voi olla mitään estettä; useimmat tavaramerkit muistuttavat yleiskielen sanoja ja niitä voidaan rekisteröidä siitä huolimatta. Myös verkkotunnuksen näköisiä tavaramerkkejä on rekisteröity runsaasti. Patentti- ja rekisterihallituksen ratkaisukäytännössä on hyväksytty runsaasti tavaramerkkejä, joissa johonkin sanaan on liitetty pääte ".fi". Ratkaisukäytännössä mainitun kaltaisen kokonaisuuden on katsottu muodostuneen rekisteröintikelpoiseksi jopa tapauksissa, joissa itse yhdistetyt osat sinänsä olisivat olleet erottamiskyvyttömiä.
Tavaramerkkiä on tavaramerkkilain 13 §:n nojalla pidettävä erottamiskykyisenä silloin, kun se ei ilmaise yksinomaan tavaroiden lajia, laatua, käyttötarkoitusta tai muuta sellaista seikkaa. Näin ollen, jos tavaramerkki voidaan tulkita useammalla tavalla, erottamiskykyä ei poista se, että yksi mahdollista tulkinnoista on ehkä kuvaileva hakemuksen kattamille tavaroille. Sanalla "vippi" on suomen kielessä useita merkityksiä, kuten tärkeä henkilö tai mailalla suoritettava liike.
Joka tapauksessa haettu merkki on tullut erottamiskykyiseksi käytön perusteella. Haettu merkki on ollut käytössä yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 alkaen. Vippi.fi on internetissä tehtyjen vertailujen perusteella Suomen suosituin pikavippipalvelu, joka myönsi euromääräisesti mitattuna eniten vippejä koko maassa vuonna 2009. Haetun merkin tunnettuutta on pidettävä notorisena tosiasiana. Tunnettuudesta hakijan toimesta esitetty näyttö ainoastaan vahvistaa tätä käsitystä.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan katsonut, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista, minkä perusteella valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä olisi muutettava.
Haettu merkki muodostuu pelkästään erottamiskyvyttömästä sanasta vippi, joka on arkikielinen ilmaisu sanalle rahalaina, sekä maatunnusta ilmaisevasta päätteestä ".fi", joka ei ole riittävä elementti tekemään merkistä erottamiskykyistä.
Haettu merkki ilmaisee, että kysymyksessä on lainapalvelu. Haetun merkin ei siten voida katsoa olevan omiaan erottamaan hakijan palveluita muiden vastaavista palveluista.
Patentti- ja rekisterihallituksen vakiintuneen käytännön valossa merkin, joka muodostuu erottamiskyvyttömästä sanasta sekä maatunnusta ilmaisevasta päätteestä ".fi", ei voida katsoa muodostavan erottamiskykyistä kokonaisuutta.
Hakijan asiassa esittämä näyttö ei riitä myöskään osoittamaan, että haettu merkki olisi käytön kautta tullut erottamiskykyiseksi.
Valittajan lausuma
Patentti- ja rekisterihallituksen ratkaisukäytäntö ei tue Patentti- ja rekisterihallituksen esittämää siitä, että erottamiskyvyttömästä sanasta sekä maatunnusta ilmaisevasta päätteestä ".fi" muodostuvat merkit katsottaisiin aina erottamiskyvyttömiksi.
Rekisteriin on myös hyväksytty huomautuksitta erottamiskyvystä tavaramerkkejä, joihin on sisältynyt nyt haettua vastaavalla tavalla arkikielen ilmaisuja.
Erottamiskykyä koskevaan kokonaisarviointiin vaikuttavana seikkana on otettava huomioon myös toimialalla vallitseva käytäntö tunnusmerkkien valinnassa. Haettu merkki vippi.fi erottuu selvästi muista, samankaltaista palvelua tarjoavien kilpailijoiden merkeistä, mikä ilmenee myös vuosina 2010 ja 2011 suoritetuista markkinatutkimuksista.
Viimeksi mainitut markkinatutkimukset osoittavat, että haettu merkki on joka tapauksessa tullut erottamiskykyiseksi käytön perusteella.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.
Erottamiskyvyn arviointi
Haettu merkki koostuu kahdesta osasta, sanasta "vippi" sekä Suomen kansallisesta verkkotunnuspäätteestä ".fi". Merkkiä on haettu luokkaotsikolla "Vakuutustoiminta; rahatalousasiat; raha-asiat; kiinteistöasiat" luokkaan 36 kokonaisuudessaan.
Markkinaoikeus toteaa, että suomenkielen sana "vippi" on arkikielen sanonta, joka tarkoittaa muun ohella rahalainaa, vaikka sanalla voi olla muitakin merkityksiä.
Myös valittaja on itse käyttänyt kyseistä tunnusta edellä mainitussa tarkoituksessa. Näin on tapahtunut esimerkiksi mainoksissa, joita on valittajan ilmoituksen mukaan julkaistu Aller Media Oy:n lehdissä, käyttämällä tunnusta esimerkiksi muodossa: "Ota 300 €:n vippi ja osta mulle se uusi puhelin!" Lisäksi valittaja on itsekin todennut vippi.fi:n olevan pikavippipalvelu, joka myönsi eniten vippejä Suomessa vuonna 2009.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että merkin osa "vippi" ilmaisee, että kysymys on rahan lainaamiseen liittyvästä palvelusta. Luokan 36 palveluiden, joihin kuuluvat muun ohella rahatalousasiat ja raha-asiat, yhteydessä puhuttaessa merkin osan "vippi" ei siten ole katsottava olevan omiaan erottamaan valittajan palveluita muiden vastaavista palveluista.
Se, että sanalla "vippi" voi olla myös muita merkityksiä kuin rahalaina, ei anna aihetta arvioida toisin. Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, sanamerkkiä on pidettävä tarkasteltavana olevalla tavalla kuvailevana, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palveluiden ominaisuuden (ks. tuomio SMHV v. Wrigley (DOUBLEMINT), C-191/01, EU:C:2003:579, kohta 32).
Verkkotunnuksien geneerisiä ja kansallisia päätteitä, kuten päätettä .fi, voidaan käyttää tavaramerkeissä osana rekisteröityä tunnusta. Tällainen pääte ei kuitenkaan ole itsessään erottamiskykyinen, eikä se tee muutoin erottamiskyvyttömästä tunnuksesta erottamiskykyistä, koska pääte vain osoittaa internet-osoitteen.
Haetusta merkistä erottuvat molemmat osat ovat siten kumpikin erikseen erottamiskyvyttömiä. Markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään osista toisiinsa liitettyinä muodostu sellaista yhdistelmää, joka olisi enemmän kuin osiensa summa ja joka kokonaisuutena arvioituna antaisi vaikutelman, joka eroaisi riittävästi pelkästä osien yhdistelmästä.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei haettu merkki vippi.fi ole erottamiskykyinen.
Erottamiskyvyn saavuttamisesta käytön perusteella
Valittaja on esittänyt markkinaoikeudelle erottamiskyvyn saavuttamisen osoittamiseksi kolme vakiintumistodistusta; listauksen siitä, minkä kokoisia mainoksia vippi.fi -palveluiden osalta on ollut Aller Media Oy:n lehdissä; lehti- ja muita mainoksia sähköisessä muodossa; pääkirjaotteen, jossa on kirjattuna ostolaskuja ilman selvitystä siitä, mitä on mainostettu, sekä kaksi Taloustutkimuksen tutkimusta vuosilta 2010 ja 2011 ja niihin liittyvät esitykset.
Valittajan markkinaoikeudelle toimittamassa mainosmateriaalissa tunnusta vippi.fi on käytetty pääsääntöisesti erilaisissa kuviomuodoissa. Toimitettu lehtimainosmateriaali koostuu puolestaan yhdeksästä mainoksesta vuosien 2008 ja 2009 ajalta. Materiaalista voidaan kunkin mainoksen osalta todeta yksi päivämäärä, jolloin se olisi esitetty Aller Media Oy:n lehdessä. Markkinaoikeudelle toimitetusta materiaalista ei kuitenkaan voi päätellä, missä lehdessä mainos olisi esitetty ja minkä kokoisena. Selvitystä ei ole myöskään esitetty kyseisten lehtien painoksista. Myöskään ulkomainonnan ja linja-automainonnan osalta ei ole esitetty mitään tietoa niiden laajuudesta.
Markkinaoikeus toteaa, että sille esitetyn mainosmateriaalin perusteella ei voida tehdä päätelmiä siitä, mitä mainoksia on käytetty missäkin mediassa ja kuinka laajasti. Yleisluontoinen väite siitä, että markkinointiin on käytetty tietty määrä resursseja, ei ole riittävä osoittamaan sitä, miten joku tietty tunnus on esiintynyt mainonnassa. Esitetyn mainosmateriaalin perusteella ei siten voida tehdä päätelmää siitä, että haettu merkki olisi tullut käytön perusteella erottamiskykyiseksi.
Myöskään markkinaoikeudelle toimitettuja kolmea vakiomuotoista vakiintumistodistusta ei voida pitää osoituksena siitä, että haettu merkki olisi tullut erottamiskykyiseksi.
Markkinaoikeudelle esitettyjen Taloustutkimus Oy:n suorittamien Pienlainat ja kulutusluotot -tutkimusten mukaan Vippi.fi -nimisen kulutusluotontarjoajan on tuntenut tutkimukseen vastanneista 9 prosenttia vuonna 2010 ja 13 prosenttia vuonna 2011. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole kysytty tunnusmerkkien tunnettuutta, vaan palveluiden tarjoajien tunnettuutta. Tutkimuksista voidaan lisäksi päätellä, että kyseessä ei ole ollut niin sanottu spontaani tunnettuus, vaan niin sanottu autettu tunnettuus.
Markkinaoikeus toteaa, että tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä se johtopäätös, ettei vippi.fi ole ollut kovin laajalti tunnettu suomalaisten kuluttajien keskuudessa, koska vain 9 tai 13 prosenttia kyselyyn vastaajista on tuntenut sen autettuna.
Markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan markkinaoikeudelle toimittama selvitys myöskään kokonaisuutena arvioituna osoita, että tunnus vippi.fi olisi tullut hakemuksen tekemishetkeen mennessä käytön perusteella tavaramerkkilain 13 §:n tarkoittamalla tavalla erottamiskykyiseksi.
Johtopäätös
Edellä kerrotuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei rekisteröitäväksi haettu merkki vippi.fi ole erottamiskykyinen hakemuksessa tarkoitetuille palveluille.
Valittajan valitus on näin ollen hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.