MAO:117/12

Suomen Yrittäjät ry > Directa Oy

sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa
kohtuuton sopimusehto

Diaarinumero: 249/09/M1
Antopäivä: 26.8.2013

HAKEMUS

Vaatimukset

1. Suomen Yrittäjät ry (jäljempänä myös Suomen Yrittäjät) on vaatinut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla, että markkinaoikeus kieltää Directa Oy:tä (jäljempänä myös Directa) yhden miljoonan euron sakon uhalla käyttämästä

a) sellaisia ylläpitämänsä numero- tai yritystietojen hakupalvelun markkinointilausumia, joissa harhaanjohtavasti kerrotaan asiakkaan maksavan vain ”todellisesta hyödystä” tai ”toteutuneesta hausta” tai annetaan muutoin ymmärtää, että asiakas maksaa sopimuksen perusteella Directalle kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi vain siitä, että asiakasta koskevia tietoja kysytään numeropalvelusta, haetaan Directan yritystietojen hakupalvelusta tai ne näytetään tiedon hakijalle;

b) sellaisia ylläpitämänsä hakemisto- tai numeropalvelun markkinointilausumia, joissa harhaanjohtavasti kerrotaan tai annetaan ymmärtää, että asiakas maksaa sopimuksen perusteella Directalle kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi vain siitä, että tiedon kysyjä yhdistetään numeropalvelusta asiakkaalle asiakaskontaktina tai asiakkaan tietoja klikataan Directan yritystietojen hakupalvelussa internetissä;

c) sellaisia ylläpitämänsä hakemisto- tai numeropalvelun markkinointilausumia, joissa jätetään harhaanjohtavasti kertomatta, että jos asiakkaan toimialueeksi hakupalveluun merkitään koko Suomi, asiakkaalle maksullinen hakuosuma saattaa syntyä haettaessa palveluntarjoajaa muualta Suomesta kuin asiakkaan toimialueelta;

d) menettelyä, jossa hakemisto- tai numeropalvelun markkinoinnissa asiakkaalle kerrotaan hänen maksavan näistä palveluista Directalle vain kiinteän rekisteröintimaksun, mutta tämän lisäksi häntä laskutetaan Directan palvelussa aiheutuneiden hakuosumien perusteella;

e) menettelyä, jossa asiakkaalle lähetettävistä hakuosumiin perustuvista laskuista ei yksilöidysti ilmene, millaisista hakuosumista lasku muodostuu ja jossa asiakas ei muutoinkaan saa tietoja hakuosumien ja laskun muodostumisesta; ja

f) menettelyä, jossa asiakkaille, joiden palvelusopimuksiin sisältyy ehto siitä, että sopimus jatkuu automaattisesti kunkin laskutuskauden jälkeen, ellei asiakas ole irtisanonut sopimusta 14 päivän kuluessa uuden laskutuskauden alkamisesta, lähetetään Directasta hakuosumiin perustuvia laskuja niin myöhään, että uuden laskutuskauden alkamisesta on kulunut jo yli 14 päivää.

2. Suomen Yrittäjät ry on vaatinut elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain nojalla, että markkinaoikeus kieltää Directaa yhden miljoonan euron sakon uhalla käyttämästä 1.1.2007 ja 1.2.2008 päivättyjen sopimusehtojen kohtaa 8.2 muodossa ”Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyritysten yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen”.

Suomen Yrittäjät ry on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Directa Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Directa tarjoaa internetissä yrityshakemistopalvelua sekä puhelimitse numerotiedustelupalvelua. Hakupalvelu on loppukäyttäjälle eli tiedon hakijalle maksuton. Directan asiakkaita ovat yritykset, jotka ovat sopineet Directan kanssa siitä, että yrityksen tietoja sisällytetään numero- ja hakupalveluun. Directa on hankkinut asiakkaansa lähinnä puhelinmarkkinoinnin kautta. Puhelimessa tehdyn sopimuksen jälkeen Directa on lähettänyt asiakkaille tilausvahvistuksen, sopimusehdot ja laskun niin sanotusta rekisteröintimaksusta.

Directan laskutus on perustunut niin sanottuihin hakuosumiin. Hakuosuma syntyy siten, että tiedon hakija kirjoittaa Directan internethakupalveluun hakusanan tai -sanoja. Hakupalvelu näyttää tämän jälkeen hakutuloslistan ja niille Directan asiakkaille, jotka sisältyvät hakutuloslistaan, muodostuu maksullinen hakuosuma. Asiakasyritys saattaa päätyä hakutuloslistalle joko perustietoihinsa sisältyvien sanojen tai niiden osien taikka erikseen sen tietoihin lisättyjen hakusanojen tai niiden osien vastatessa loppukäyttäjän hakupalveluun kirjoittamaa hakusanaa. Maksullinen hakuosuma voi syntyä myös siten, että Directan numerotiedustelupalvelusta annetaan asiakasyrityksen tiedot sille, joka soittaa Directaan.

Yksi internethaku saattaa tuottaa hakuosuman jopa tuhansille Directan asiakasyrityksille. Directa laskuttaa hakuosumasta asiakastaan riippumatta siitä, onko palvelun loppukäyttäjä eli tiedon hakija yhteydessä Directan asiakkaaseen tai näkeekö tiedon hakija edes asiakkaan tietoja hakutuloslistalta.

Directan laskutus on muodostunut sopimussuhteen alkaessa asiakkaalta perittävästä rekisteröintimaksusta, jonka suuruus on muutamia kymmeniä euroja, ja hakuosumien määrän perusteella kertyvästä vuotuisesta maksusta. Hakuosumien perusteella veloitettava maksu on määrältään 0,29 euroa per hakuosuma, kuitenkin niin, että hakuosumista kertyvä lasku on enimmillään muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa (niin sanottu laskutuskatto). Laskutuskausi on yksi vuosi.

Directan markkinoinnissa on annettu asiakkaille harhaanjohtavalla tavalla tietoja Directan tarjoaman palvelun sisällöstä ja hinnasta. Markkinoinnin yhteydessä on jätetty kertomatta olennaisia seikkoja palvelun hinnan muodostumisesta, palvelun ominaisuuksista ja sopimuksen päättämismahdollisuuksista. Markkinoinnissa on esimerkiksi usein tuotu esiin yhden hakuosuman sinänsä vähäinen hinta, mutta hakuosumien kertymisestä asiakkaan kannalta täysin ennakoimattomiin mittasuhteisiin ei ole aina kerrottu.

Useille Directan asiakkaille on palvelun markkinoinnin yhteydessä kerrottu, että asiakasyhteydenotto maksaa 0,29 euroa ja että sopimuksen tekevä asiakas maksaa vain ”todellisesta hyödystä”. Markkinointitilanteessa on kerrottu asiakkaalle, että vain ”toteutuneet haut” maksavat eikä tällöin ole määritelty, mitä tällä laskutuksen perusteena olevalla ilmaisulla ”toteutuneet haut” tarkoitetaan. Kuukausittainen laskutuskatto on johtanut täyttyessään 360 tai 480 euron vuosittaiseen maksuun. Tätä ei ole mainittu asiakkaalle, vaan myynnissä on korostettu muutaman kymmenen sentin ”nimellisiä” hakuosumamaksuja.

Directan puhelinmyynnissä numeropalvelun osuutta palvelussa on korostettu eikä internetpalvelusta ole aina mainittu. Koska hakuosumat ja niiden myötä laskutus kuitenkin ovat muodostuneet nimenomaan internethakujen perusteella, puhelinmyynti on ollut sekä palvelun sisältöä että sen hinnoittelua koskien harhaanjohtavaa.

Directa ei ole myynyt palveluaan näyttökertoihin perustuvana, niin sanottuna bannerimainontana tai esille nostamaansa Google Ad Words -malliin verrattavana verkkomainontana. Directa ei ole myöskään verrannut myyntipuheissaan palveluaan esimerkiksi Googlen palveluihin vaan kilpaileviin numeropalveluihin.

Osalle asiakkaista on palvelun markkinointitilanteessa ilmoitettu, että asiakas maksaa kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi Directalle vain siitä, kun palvelua etsivä taho saa Directan yritystietojen hakupalvelun tai numeropalvelun kautta asiakaskontaktin. Siitä huolimatta asiakas on saanut vuoden laskutuskauden jälkeen laskun hakuosumista riippumatta siitä, onko asiakas saanut yhtään asiakaskontaktia Directan hakupalvelun kautta. Osalle asiakkaista on jätetty palvelun markkinointitilanteessa kertomatta, että kiinteän muutaman kymmenen euron määräisen rekisteröintimaksun, joka maksetaan sopimussuhteen aluksi, lisäksi asiakkailta tullaan perimaan vuoden laskutuskauden jälkeen hakuosumiin perustuva maksu. Asiakkaille ei ole useinkaan kerrottu, että maksullinen hakuosuma syntyy siitä riippumatta, näkeekö tiedon hakija edes asiakkaan tietoja tai onko kukaan Directan hakupalvelusta tietoja hakenut taho asiakkaaseen yhteydessä.

Asiakkaille ei ole palvelua markkinoitaessa myöskään kerrottu, että asiakkaan laskuun saattaa sisältyä maksullisia hakuosumia pelkästään siitä, että jokin asiakkaan tietoihin sisältyvä sana tai sanan osa liittää asiakkaan hakutuloslistaan. Esimerkiksi haettaessa ”Automaa” -nimistä autoliikettä, hakulistaus on tuottanut automaalausalan ja automaatioasennusalan yritysten yhteystietoja, joille kaikille yrityksille on muodostunut hausta maksullinen hakuosuma.

Directan asiakkaille ei ole todellisuudessa myyntipuheluissa selvitetty hakusanojen merkitystä maksullisia hakuosumia aiheuttavina sanoina, jolloin asiakkaalle annetulla mahdollisuudella muuttaa itse yrityskorttinsa hakuosumia aiheuttavia sanoja tai muita tietoja ei ole ollut käytännössä merkitystä. Lisäksi myyntineuvottelijat ovat usein itse kirjoittaneet asiakkaan yritystietoihin sanoja kuvaamaan sen oletettua toimintaa ja toimialaa sekä oma-aloitteisesti taivuttaneet perusmuodossa olevia hakua helpottavia sanoja lisätäkseen hakuosumien määrää.

Puhelinmyyjät ovat myös aktiivisesti ehdottaneet asiakkaille niiden toimialueesta riippumatta koko Suomen kirjaamista toimialueeksi. Directan hakupalvelussa monien paikallista palvelua tarjoavien yritysten toimialueeksi on määritelty kaikki Suomen kunnat. Tämä tarkoittaa sitä, että näille asiakasyrityksille kertyy runsaasti maksullisia hakuosumia jo pelkästään tarpeettoman lavean toimialuemäärittelyn perusteella. Kaikkien Suomen kuntien kirjaaminen yrityksen toimialueeksi on johtanut esimerkiksi siihen, että haettaessa Directan hakupalvelusta palveluntarjoajaa hakusanoilla ”taksi mustasaari” tai ”taksi asikkala” hakutuloslistalle tulostuu jopa ensimmäisten palveluntarjoajien joukossa lappilaisia taksiyrittäjiä.

Directan lähettämät laskut on laadittu tavalla, joka ei ole mahdollistanut asiakkaalle hakuosumien yhteismäärän eikä laskun oikeellisuuden tarkistusta. Asiakkaiden tiedustellessa laskun perusteita ja reklamoidessa laskusta Directan edustajat ovat usein torjuneet tiedustelut ja ilmoittaneet, ettei asiakasyritys voi vaatia ja ettei Directa ole velvollinen antamaan tarkempia hakuraportteja.

Directan 1.1.2007 ja 1.2.2008 päivättyjen sopimusehtojen mukaan asiakkaan ja Directan välinen sopimus on voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisissä sopimusehdoissa on lisäksi mainittu, ettei sopimus voi päättyä kesken laskutuskauden. Molempien sopimusehtojen mukaan sopimus jatkuu kunkin laskutuskauden jälkeen, ellei asiakas ole irtisanonut sopimusta 14 päivän kuluessa uuden laskutuskauden alkamisesta. Myös laskutuskausi on molempien sopimusehtojen mukaan ollut yksi vuosi.

Markkinoinnin yhteydessä käytetyt ilmaisut ovat olleet omiaan antamaan asiakkaalle sellaisen kuvan, että asiakas voi ensimmäisen laskutuskauden laskun saatuaan rauhassa harkita palvelusopimuksen mahdollista jatkamista. Käytännössä Directa on kuitenkin menetellyt joskus siten, että se on lähettänyt osalle asiakkaistaan ensimmäisen sopimusvuoden hakuosumalaskutusta koskevan laskun ajallisesti hyvin lähellä sopimusehdoissa mainittua 14 vuorokauden irtisanomisajanjakson päättymistä tai jopa vasta tämän ajan jo kuluttua umpeen.

Jos lasku on saapunut myöhemmin kuin 14 vuorokauden sisällä uuden laskutuskauden alkamisesta, sopimusasiakkaalla ei ole ollut laskusta tiedon saatuaan tosiasiallista mahdollisuutta yleisten ehtojen mukaisesti irtisanoa sopimusta päättymään tuolloin vaan vasta seuraavan laskutuskauden eli toisen vuoden kuluttua. Irtisanomismahdollisuus ei ole siten vastannut sitä, mitä sopimuksen irtisanomisesta on ilmoitettu Directan markkinoinnissa vuosina 2007 ja 2008. Vasta 21.7.2008 päivättyjen sopimusehtojen mukaan asiakkaalla on ollut oikeus irtisanoa sopimus myös laskutuskausien aikana laskutuskauden päättyessä (ensimmäinen laskutuskausi) tai kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen (myöhemmät laskutuskaudet).

Directan ja sen asiakkaan välisen sopimuksen syntyhetki on myyntipuhelun ajankohta, ja puhelimessa tehtävä sopimus syntyy sen sisältöisenä kuin puhelinkeskustelun aikana sovitaan. Harhaanjohtava puhelinmarkkinointi ei korjaudu sillä, että palvelua todellisuudessa vastaavat ehdot lähetetään asiakkaalle kirjallisina jälkikäteen. Jälkikäteen lähetetyillä sopimusehdoilla voidaan vain täsmentää tiettyjä vähämerkityksellisiä seikkoja, jollaisia eivät milloinkaan voi olla sopimuksen olennaiset ainesosat kuten esimerkiksi hinta tai sen muodostumisperusteet. Kirjallisilla sopimusehdoilla ei myöskään voida luoda sopimuskumppanille sellaisia uusia velvoitteita, joilla olisi voinut olla merkitystä sopimuskumppanin antaman sitoutumistahdon ilmaisun kannalta.

Directan markkinoimansa palvelun ominaisuuksista, hinnasta ja irtisanomismahdollisuuksista asiakkaille myyntitilanteessa antamat tiedot ovat olleet harhaanjohtavia. Harhaanjohtavaa on ollut myös se, että markkinoinnin yhteydessä on jätetty kertomatta palvelun ominaisuuksien, hinnan ja irtisanomismahdollisuuksien kannalta olennaisia seikkoja. Directan menettelyä on pidettävä hyvän liiketavan vastaisena ja sopimattomana. Esitetyt harhaanjohtavat ilmaisut ovat olleet omiaan vaikuttamaan palvelun kysyntään, minkä vuoksi ilmaisut ovat olleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisia.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on käsitellyt Directan toimintaa sille esitettyjen lausuntopyyntöjen johdosta ja antanut asiaan liittyen kaksi eri lausuntoa, joissa todetaan, että lausunnon kohteena ollut Directan menettely on ollut hyvän liiketavan vastaista.

Directan 1.1.2007 ja 1.2.2008 päivättyjen yleisten ehtojen kohdan 8.2 mukaan ”Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyrityksen yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen. Edellä kuvattua yksittäisen yritystiedon sisältymistä hakutuloslistaukseen kutsutaan hakuosumaksi.” Ehtokohta on epäselvä ja johtaa Directan soveltamalla tavalla kohtuuttomuuteen. Se ei myöskään kerro mitään siitä, mistä ja miten palvelun hinta todellisuudessa muodostuu. Directa onkin nähnyt tarpeelliseksi jo 21.7.2008 voimaan tulleissa yleisissä ehdoissaan muuttaa hinnoittelua koskevaa ehtoansa siten, että vain hakijan avaamilla sivuilla oleville yrityksille on syntynyt maksullinen hakuosuma.

Directan ja yksittäisen elinkeinonharjoittajan välisessä suhteessa hinnoitteluperustetta on pidettävä sopimussuhteen olennaisena ehtona elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain 1 §:n tarkoittamalla tavalla.

Hakuosumiin perustuva hinnoitteluperustetta koskeva ehto on yksin Directan laatima. Sopimusehto on laadittu siten, että Directan sopimuskumppani ei ole voinut mitenkään vaikuttaa siihen, kuinka moneen hakuosumaan sen yhteystiedot tulevat sisältymään ja millaiseksi Directan yksipuolisesti laatimaan sopimusehtoon perustuva hakuosumalaskutus tulee muodostumaan.

Hakuosumien muodostuminen on Directan vaikutusmahdollisuuksien piirissä muun muassa hakusanojen ja niiden osien määrittelyn kautta. Directan vallassa on myös määritellä, mistä muista hakupalveluista Directan sivuille voidaan päätyä kartuttamaan maksullisia hakuosumia asiakkaille. Yksin Directan päätäntävallassa on esimerkiksi ollut, mille muille hakupalveluille se sijoittaa linkkinsä sponsorilinkkinä ja millä hakusanoilla Directan palvelu on muilta hakupalvelusivuilta löydettävissä. Osapuolten sopimussuoritteiden välinen epätasapaino on ilmeinen eikä kyse ole ollut tietoisesta sopimusriskin ottamisesta pienyrittäjien taholta.

Directan sopimusasiakkaat ovat säännönmukaisesti pienyrittäjiä. Sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut seikat. Asiakkaat eivät ole olleet tasavertaisia keskustelukumppaneita Directan kanssa eikä niiltä ole voinut edellyttää Directan yksipuolisesti laatiman hakuosumalaskutusehdon käytännön merkityksen arviointia tilanteessa, jossa varsinainen sopimus tehdään suullisesti puhelimessa.

Hakemuksessa on kyse toiminnasta ja markkinoinnista, jota Directa on harjoittanut vuonna 2007 ja 2008. Directan mahdollisesti myöhemmin muuttuneilla käytännöillä ei ole merkitystä asian ratkaisun tai asiassa mahdollisesti määrättävän kiellon kannalta.


VASTAUS

Vaatimukset

Directa Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Suomen Yrittäjät ry:n vaatimukset perusteettomina. Directa Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Suomen Yrittäjät ry:n korvaamaan Directa Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Suomen Yrittäjien vaatimus hakuosumaperusteisen laskutuksen kieltämisestä rajoittaa elinkeinonharjoittajien välistä sopimusvapautta lakiin perustumattomalla tavalla. Pelkkä kiinteä kuukausittainen hinta tai yksikköhinta ei välttämättä ole asiakasyritysten näkökulmasta niille edullisempi ratkaisu. Directan kattohintajärjestelmässä asiakasyrityksen lasku ei voi muodostua koskaan kohtuuttomaksi tai enimmäismäärältään mahdottomaksi ennakoida.

Kun Directan puhelinmyyjä on soittanut asiakkaalle, hän on esitellyt hakemisto- ja yhteystietopalvelun ja sen hinnoittelun sekä palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen keskeiset ehdot. Mikäli asiakas on päättänyt ostaa palvelun, puhelinmyyjä on kerrannut asiakkaalle kaikki sopimusehdot sellaisina kuin ne ovat sopimusehtoasiakirjassa, kirjannut asiakkaan antamat mediatiedot (muun muassa yritys-, yhteys-, toimiala-, toimialue- ja muut hakua helpottavat lisätiedot) Directan tietokantoihin ja saattanut asiakkaan sopimuksen voimaan.

Myyntipuhelun jälkeen Directa on vahvistanut puhelimitse solmitun tilauksen kirjallisesti asiakkaalle toimitettavalla sähköpostiviestillä, joka on otsikoitu sopimusvahvistukseksi. Viestistä käyvät ilmi sopimusehdot, palvelun sisältö, palvelun tuottamisen ehdot, hinta ja laskutusperusteet sekä asiakkaasta kirjatut mediatiedot. Samana tai seuraavana päivänä Directan laadunvalvontayksikkö on vielä ollut puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen sen varmistamiseksi, että asiakas on ymmärtänyt tilanneensa palvelun ja että asiakas on ymmärtänyt oikein palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen ehdot ja hinnat. Tämän jälkeen Directa on toimittanut asiakkaalle postitse tilausvahvistuksen, palvelun perustamiskululaskun ja sopimusehdot. Myyntiprosessin jälkeen kenellekään asiakirjoihin ja annettuihin tietoihin tutustuneelle asiakkaalle ei ole voinut jäädä epäselväksi Directan palvelun sisältö tai sen hinnoittelu.

Sopimukseen johtavan myyntipuhelun kesto on ollut tyypillisesti 15–30 minuuttia. Asiaa on käsitelty asiakkaan kanssa huomattavasti hakemukseen liitetyssä myyntipuhemallissa esitettyä kattavammin. Myyntipuhemalli on ollut vain ohjeellinen malli myyntipuhelun aikana asiakkaalle esitettyjen seikkojen esitysjärjestyksestä eikä osoitus siitä, mitä myyntipuhelut kokonaisuudessaan ovat todellisuudessa pitäneet sisällään.

Varsinaisessa myyntipuhelussa on ollut kyseessä aina yksilöllinen myyntitapahtuma ja dialogi kahden ihmisen välillä, jonka sisältö ja kesto ovat määräytyneet kunkin yksilöllisen asiakaskohtaamisen mukaisesti. Varsinaisessa myyntipuhelussa potentiaalisen asiakkaan kanssa on käyty tarjottavaa palvelua, sen ominaisuuksia, hinnoittelua, laskutusperustetta ja muita keskeisiä seikkoja huomattavasti kattavammin läpi kuin mitä ohjeellinen myyntipuherunko antaa ymmärtää.

Potentiaalinen asiakas on aina voinut, ja tietysti myös osannut, esittää tarkentavia kysymyksiä tarjotusta palvelusta. Tämä on ollut hyvin tyypillistä ja kaikkiin asiakkaiden esittämiin kysymyksiin on vastattu asianmukaisesti myyntipuhelun aikana.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunnoissa suositellut muutokset Directan toiminnassa ovat tulleet toteutetuiksi jo ennen lausuntojen antamista. Monet lausunnoissa esitetyt johtopäätökset perustuvat lisäksi puutteelliseen tietoon käsiteltävänä olleesta asiakokonaisuudesta.

Directan markkinointi- ja sopimusmenettelyssä sopimussuhteen ehdot ja yksityiskohdat on saatettu täsmällisesti Directan asiakkaiden tietoon sekä suullisesti että kirjallisesti. Directan toiminnan piirteet, jotka ovat johtuneet itse palvelun luonteesta, eivät voi olla hyvän liiketavan vastaisia tai muutoin sopimattomia.

Directan soveltama monivaiheinen sopimuksentekoprosessi on sisältänyt myyntipuhelun, sopimusvahvistuksen sähköpostitse, laadunvalvonta-puhelun sekä postitse asiakkaalle toimitettavan tilausvahvistuksen ja sopimusehdot. Jokaisessa vaiheessa asiakkaalle on kerrottu palvelun hinnoitteluperusteet, palvelun hinnat sekä sopimuksen ehdot. Directan tietojen mukaan yksikään hakemisto- tai media-alalla toimiva muu toimija ei sovella yhtä kattavaa sopimusprosessia.

Directa ei ole elinkeinotoiminnassaan käyttänyt totuudenvastaisia ilmaisuja. Termit ”hakuosumapohjainen” tai ”hakuosuma” eivät ole harhaanjohtavia ilmaisuja. Termejä on vielä kaiken varalta selvennetty markkinoinnissa ja sopimusdokumenteissa asiakkaan ymmärtämyksen varmistamiseksi. Lisäksi termit vastaavat merkitykseltään yleistä ilmaisua mainoksen näyttökerta, joka ei sekään voi olla harhaanjohtava ilmaisu.

Directan asiakkaalle hakemisto- ja yhteystietopalvelusta vuositasolla aiheutuva lasku on ollut palvelun perustamiskulun ja ylläpitokulujen jälkeen enintään 480 euroa asiakkaasta julkaistuihin ja asiakkaan itsensä valitsemiin mediatietoihin kohdistuneiden hakuosumien määrästä riippuen. Palvelua ja sen hinnoitteluperusteita ei voida pitää poikkeuksellisena, sillä toimintaperiaatteiltaan vastaava näyttöpohjainen mainonta on sähköisen markkinoinnin alalla yleistä.

Directa soveltaa mainonnan hinnoitteluperusteena mainosnäyttöjen määrään perustuvaa hinnoittelua. Tyypillinen perinteinen näyttöpohjaisen mainonnan muoto on näyttökertojen mukaan hinnoiteltu bannerimainonta, jota käytetään päivittäin kaikissa valtamedioissa. Mainosnäytöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakkaan mainosaineisto on sijoitettu valitun verkkopalvelun tietylle etu- tai alasivulle. Mainosnäyttö syntyy silloin, kun verkkoa selaava käyttäjä lataa kyseisen sivun. Mainosnäytön käsitteeseen kuuluu se, että tietyn verkkosivun lataaminen lasketaan yhdeksi mainosnäytöksi riippumatta siitä, selaako sivun ladannut verkkokäyttäjä kyseistä sivua siihen kohtaan saakka, johon mainos on sijoitettu.

Koska Directan hakemisto- ja yhteystietopalvelussa asiakkaan mainoksen näyttökertaa edeltää aina kohdennettu hakutapahtuma, on Directa kutsunut maksullista mainostapahtumaa hakuosumaksi. Teknisesti Directan maksullisessa mainostapahtumassa eli hakuosumassa on kyse samasta asiasta kuin mainosnäytössä. Directan tarjoamassa palvelussa mainosnäytöt ovat kohdennetumpia kuin esimerkiksi tietyn verkkopalvelun etusivulle sijoitetun mainoksen näytöt, jotka näytetään kaikille käyttäjille riippumatta siitä, ovatko nämä kiinnostuneet mainoksessa tarjotusta palvelusta.

Directan laskutus ei ole voinut perustua sen tarkkailuun, kuinka monta asiakaskontaktia Directan hakemistopalvelun kautta saadaan eikä Directa ole antanut asiakkaidensa ymmärtää, että se kykenisi laskemaan potentiaalisten asiakkaiden yhteydenottoja Directan asiakkaisiin. Directa ei ole tarjonnut palvelua, josta se ei voisi asiakkaitaan perustellusti laskuttaa.

Directan asiakasyritysten tietojen päätyminen hakutuloslistaukseen hakuosuman eli näyttökerran synnyttävällä tavalla on riippunut asiakasyrityksen hakemistossa olevista perus- ja mediatiedoista, jotka Directan asiakkaat ovat itse Directalle ilmoittaneet, ja tiedon hakijan hakupalveluun syöttämästä hakusanasta. Asiakasyrityksille on ollut selvää, että niiden antamat tiedot liittyvät nimenomaan hakutuloslistaukseen päätymiseen. Maksullinen hakuosuma syntyy Directan sopimusehtojen mukaisesti myös niin, että Directan numerotiedustelupalvelusta annetaan Directan asiakasyrityksen tiedot palveluun soittaneelle kysyjälle.

Directan markkinoinnissa käytetyn ilmaisun ”toteutuneet haut” sisältö on ymmärrettävissä yleisen elämänkokemuksen perusteella. Toteutuneilla hauilla viitataan sellaisiin toteutuneisiin hakutapahtumiin, joissa asiakkaan yritys- ja mediatiedot on näytetty hakijalle verkkopalvelussa tehdyn haun seurauksena muodostuneella hakutuloslistauksella. Vastaavasti toteutunut haku tarkoittaa myös nimenomaisen asiakasyrityksen tietojen luovuttamista numeropalvelusta soittajalle.

Directan palvelussa hakutuloslistaus on muodostunut asiakkaan antamien mediatietojen perusteella. Directa on merkinnyt asiakkaansa pyynnöstä tämän toimialueeksi ainoastaan asiakkaan itsensä ilmoittaman toimialueen. Asiakkaalla on oikeus mainostaa itseään täysin vapaavalintaisella mainossisällöllä ja maantieteellisellä alueella. Hakemukseen liitetyt hakutuloslistausten esimerkit perustuvat Directan asiakkaiden antamiin hakukriteereihin ja ne ovat muodostuneet oikein. Kyseiset haut on tehty ennen kuin Directa on ottanut käyttöön entistä kohdennetumpia hakutuloksia tuottavan hakulogiikan kesällä 2009.

Directan asiakkailleen lähettämissä laskuissa on ollut selvitys asiakasta koskevien hakuosumien jakautumisesta kuukausittain, viikoittain ja viikonpäivittäin. Lisäksi laskun liitteessä on ollut selvitys laskutuskertymästä ja laskutuskaton ylittävästä hakuosumakertymästä kuukausittain ja selvitys laskutettavan hinnan muodostumisesta, hakuosuman hinnasta ja hakuosumien määrästä. Tämän lisäksi Directa raportoi asiakkaalle suosittuja asiakkaan mediatietoihin kohdistuneita hakusanoja sek tiedon verkkopalvelun käyttäjäprofiilista.

Directa on selvittänyt laskutuksensa yhteydessä laskutettavan summan muodostumista kattavammin kuin hakemisto- ja yhteystietopalvelun sopimusehdot edellyttävät. Hakuosumien muodostumiseen liittyvät seikat on selvitetty asiakkaalle suullisesti ja kirjallisesti jo Directan palvelun tilaamisen yhteydessä annetuissa tiedoissa. Hakuosumien muodostumiseen liittyvistä seikoista saa lisäksi tietoa Directan asiakaspalvelusta ja yhtiön verkkosivuilta.

Directa ei ole toimittanut asiakkailleen esimerkiksi listaa hakuosumiin johtaneita hakuja tehneistä palvelun käyttäjistä. Tällainen menettely olisi henkilötietojen keruuta ja luovuttamista koskevan sääntelyn kannalta arveluttavaa sekä myös käytännössä äärimmäisen hankalaa. Jo pelkästään palvelujen käyttäjien ip-osoitteet ovat sähköisen viestinnän tietosuojalaissa tarkoitettuja luottamuksellisia tunnistetietoja. Directa ei myöskään saa toimittaa asiakkailleen tietoa niistä henkilöistä, joille yhtiön numeropalvelu on asiakkaiden tietoja luovuttanut. Directan tuottaman palvelun luonteesta johtuen hakuosumien oikeellisuus ei voi olla Directan asiakkaan tarkistettavissa täydellisesti ja tyhjentävästi. Tilanne on verrannollinen näyttöpohjaista verkkomainontaa myyvien yritysten myymän tuotteen laskutukseen.

Vaikka asiakasyritys ei ole voinut saada selville sen tietoja hakeneita henkilöitä hakujen oikeellisuuden varmistamiseksi tai tarkkaan ennakoida hakuosumien määrää, on sen palvelusta maksama enimmäishinta kuitenkin etukäteen ennakoitavissa kuukausittaisen laskutuskaton ansiosta. Laskutuskaton edellyttämien hakuosumien määrän ylittyessä asiakas on voinut saada laskutuskauden aikana maksutonta näkyvyyttä.

Directan hakemisto- ja yhteystietopalvelun 1.1.2007 ja 1.2.2008 päivätyt sopimusehdot eivät ole asettaneet sopimuksen irtisanomiselle mitään muita rajoituksia kuin sen, että myöhemmin kuin 14 päivää uuden laskutuskauden alkamisen jälkeen tapahtunut irtisanominen kohdistuu tähän alkaneeseen laskutuskauteen niin, että sopimus päättyy laskutuskauden loppuun. Laskutuskauden loppua seuraavan 14 päivän aikana sopimuksen on voinut vielä päättää irtisanomispäivään. Directan käyttämät sopimusehdot eivät ole liittäneet irtisanomista asiakkaan laskun vastaanottamisen ajankohtaan. Niiden Directan asiakkaiden kohdalla, jotka ovat ilmoittaneet niille markkinoinnin yhteydessä kerrotun irtisanomisajan olevan 14 päivää laskun vastaanottamisesta, Directa on joustanut sopimusehtojen mukaisesta irtisanomisesta asiakkaan eduksi.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain esitöissä on kuvattu kohtuuttomuuden ilmenemisen tyyppitilanteina asetelmia, jossa pienen elinkeinonharjoittajan koko liiketoiminta on riippuvainen toisesta, suuremmasta elinkeinonharjoittajasta, joka näin ollen pääsee sanelemaan pienen elinkeinonharjoittajan toiminnan reunaehdot yksipuolisesti. Tällainen tilanne ei ole Directan ja sen asiakkaiden osalta kyseessä. Elinkeinonharjoittajien ei ole tarvinnut solmia asiakkuussuhdetta Directaan, mikäli ne ovat kokeneet sopimusehdot epäedullisiksi. Lisäksi Directan asiakkailla on ollut myös mahdollisuus seitsemän vuorokauden ajan peruuttaa tilaus tilausvahvistuksen, sopimusehtojen ja perustamiskululaskun vastaanottamisen jälkeen.

Näyttö- tai klikkauskertoihin perustuvaa hintaehtoa pidetään verkkomarkkinoinnin alalla normaalina ja hyväksyttävänä. Directan hakuosumaperusteinen eli näyttökertoihin perustuva ehto ei voi olla kohtuuton Directan sopimuksessa tarkoitetussa tilanteessa, sillä kuukausittainen laskutuskatto takaa, että hinta ei nouse suuremmaksi kuin asiakkaat voivat laskutuskaton perusteella ennakoida. Sopimuskokonaisuus antaa myös Directan asiakkaalle oikeuden milloin tahansa ja maksutta muuttaa mediatietojaan, mikä puolestaan vaikuttaa asiakkaan mainosaineiston kiinnostavuuteen palvelun käyttäjien näkökulmasta ja sen myötä vaikuttaa asiakkaan mainosaineistoon kohdistuvien mainosnäyttöjen määrään.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain esitöiden mukaan lain 1 §:n 1 momenttia ei voida soveltaa sovitun vastikkeen määrää koskevaan sopimusehtoon, sillä tällainen ehto ei voi olla säännöksessä tarkoitetulla tavalla kohtuuton. Mikäli vaatimus kohdassa 2 kuitenkin hyväksyttäisiin, se tulisi hyväksyä vain tarkoittaen yksilöityä ehtoa kokonaisuudessaan. Kieltoa ei tule määrätä siten, että mikä tahansa hakutapahtumiin tai -osumiin liittyvä laskutus olisi Directalta kiellettyä.

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 §:stä johtuen Directaa ei voida velvoittaa korvaamaan hakijalle elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaisen vaatimuksen ajamisesta aiheutuneita kuluja.


TODISTELU

Suomen Yrittäjien asiakirjatodisteet

1. Directan markkinointiin liittyvä myyntipuhemalli
2. Directan markkinointiin liittyvä käsinkirjoitettu myyntipuhemalli
3. KR:n sähköposti Suomen Yrittäjille 30.4.2009
4. Nauhoitus Directan asiakaspalvelun ja asiakkaan välisestä puhelinkeskustelusta.
5. SP:n sähköposti Suomen Yrittäjille 3.10.2008
6. Nauhoitus Directan asiakaspalvelun ja asiakas JK:n välisestä puhelinkeskustelusta
7. KN:n sähköposti Helsingin poliisilaitokselle 4.3.2009
8. Hakutuloksia Directan yritystietohausta 20.5.2009 hakusanalla "automaa"
9. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan 17.3.2009 antama lausunto 899/2009
10. Hakutuloksia Directan yritystietohausta 20.5.2009 hakusanalla "parturi”, toimialue ”Helsinki"
11. Hakutuloksia Directan yritystietohausta 20.5.2009 hakusanalla "taksi”, toimialue ”mustasaari"
12. Hakutuloksia Directan yritystietohausta hakusanalla "taksi”, toimialue ”asikkala"
13. Nauhoitus Directan asiakaspalvelun ja Konttorikone- ja ATK-huoltopalvelu Liskocom Oy:n edustajan välisestä puhelinkeskustelusta
14. Nauhoitus Directan asiakaspalvelun ja asiakkaan välisestä puhelinkeskustelusta
15. Directan 20.6.2008 päivätty lasku Toiminimi IA:lle (myös Directan asiakirjatodiste 9)
16. Nauhoitus Directan asiakaspalvelun ja asiakas MP:n välisestä puhelinkeskustelusta
17. Directan 1.1.2007 päivätyt sopimusehdot
18. Directan 1.2.2008 päivätyt sopimusehdot
19. Directan 21.7.2008 päivätyt sopimusehdot
20. Hakutuloslistaus Googlesta hakusanalla "automaa"
21. Hakutuloksia Directan yritystietohausta 22.5.2009 hakusanalla "autotalli”, toimialue ”helsinki"
22. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan 10.11.2008 antama lausunto 895/2008
23. Kuluttajaoikeusneuvoja SK:n sähköpostiviesti Suomen Yrittäjile 16.2.2009
24. SP:n ja Directan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa vuosina 2008 ja 2009
25. HP:n ”Lehmätkin lentäis” -blogin kirjoitus 22.8.2007
26. Directaa koskevan esitutkintapöytäkirjan 27.11.2009 sivut 20297–20298 ja 20320–20333
27. Directan puhelinmyynnissä käytetty asiakirja ”Yleisimmät vastaväitteet”
28. Directan toimitusjohtajan VK:n sähköpostiviesti 11.2.2008 Directan myynnin johtotehtävissä toimiville henkilöille
29. Directan markkinointiin vuonna 2009 liittyvä myyntipuhemalli
30. VK:n sähköpostiviesti 11.6.2008 Directan myynnin johtotehtävissä toimivalle henkilölle
31. Itella Oyj:n selvitys JL:n 23.6.2008 päivätyn laskun postitusprosessin aikataulusta
32. Directan vuoden 2009 alkupuolelta lähtien käytössä ollut myyntipuhemalli
33. Directan tiedote 1.7.2008
34. VK:n sähköpostiviesti 7.1.2008 Directan myynnin johtotehtävissä toimiville henkilöille
35. VK:n sähköpostiviesti 13.5.2008 muun muassa Directan hallituksen jäsenille
36. VK:n sähköpostiviesti Suomen Yrittäjien JM:lle 14.11.2008
37. Helsingin käräjäoikeuden laatima selvitys 19.1.2012 riita-asioista, joissa Directa on ollut kantajana vuosina 2008–2012

Directan asiakirjatodisteet

1. Directan sähköpostivahvistus, asiakkaan tilausvahvistus, perustamiskululasku ja palvelusopimus 16.2.2009
2. Nauhoite Directan edustajan ja LS:n välillä 19.11.2008 käydystä puhelinkeskustelusta
3. Nauhoite Directan edustajan ja PJ:n välillä 9.2.2009 käydystä puhelinkeskustelusta
4. Malli Alma Median raportoimista tiedoista aamulehti.fi-palvelun näyttöpohjaista mainontaa ostavalle asiakkaalle
5. Directan uuteen Try & Buy -järjestelmään liittyvät asiakkaalle ilmaisen tutustumisjakson alkaessa lähetettävät dokumentit
6. Esimerkki Directan kuukausittaisen palvelumaksun laskutuksen yhteydessä asiakkaalle toimitettavista asiakirjoista
7. Eniro.fi:n tilausvahvistus 28.5.2009 ja sopimusehdot 1.5.2009
8. Fonectan sopimusehdot 16.9.2010
9. Esimerkki Directan laskusta; lasku 20.6.2008 Toiminimi IA:lle (myös Suomen Yrittäjien asiakirjatodiste 15)
10. PriceWaterhouseCoopers Oy:n hakuosumapohjaisen hinnoittelumallin arviointiraportin tiivistelmä 20.9.2009 (liikesalaisuus)

Suomen Yrittäjien todistajat

1. asianajaja OT
2. avainasiakaspäällikkö KM
3. yrittäjä LS
4. yrittäjä HP
5. toimitusjohtaja IT
6. kielenkääntäjä SP
7. lainopillinen asiamies LR
8. yrittäjä TS


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. Asian arvioinnin lähtökohdat ja oikeusohjeet

Suomen Yrittäjien hakemus kohdistuu vaatimuskohdassa 1 ensisijaisesti Directan markkinointiin, jossa Directan myyntineuvottelijat ovat puhelimitse esitelleet yrittäjille Directan tarjoamaa yritystietojen numero- ja hakemistopalvelua. Kohdassa 1 on esitetty myös vaatimuksia Directan laskutuskäytännössä esiintyneiden sopimattomiksi väitettyjen menettelytapojen kieltämiseksi. Asiassa on Suomen Yrittäjien mukaan vaatimuskohdan 1 osalta kysymys Directan toiminnasta ja markkinoinnista vuosina 2007 ja 2008 sekä yhtiön todetun menettelyn arvioinnista sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain ja siihen liittyvien muiden oikeusohjeiden perusteella.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin esitöissä (HE 114/1978 vp s. 11) todetulla tavalla hyvän liiketavan sisällön tulkinnassa voidaan saada johtoa muun ohella mainonnan kansainvälisistä perussäännöistä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1 artiklan mukaan markkinoinnin on oltava lain ja hyvän tavan mukaista, rehellistä ja totuudenmukaista. Perussääntöjen myynninedistämistä koskevien markkinointisääntöjen A1 artiklan mukaan myynninedistämisen tulee olla kuluttajan tai muun edunsaajan kannalta kohtuullista ja oikeudenmukaista ja se tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei se aiheuta pettymyksiä tai muutoin anna perusteltua aihetta valituksille. Edelleen perussääntöjen sähköisiä viestimiä koskevien markkinointisääntöjen D9.1 artiklan mukaan on puhelinmyyjän soittaessaan kuluttajalle ilmoitettava selvästi puhelun tarkoitus. Ennen puhelun lopettamista puhelinmyyjän on varmistettava, että kuluttaja on tietoinen tehdyn sopimuksen luonteesta ja sen seurauksista. Kun kuluttaja on tehnyt tilauksen, hänellä tulee olla tieto sopimuksen keskeisistä ehdoista, kuten tilatun tuotteen keskeiset ominaisuudet; tilatun tuotteen toimittamisen luonne, kuten kestotilauksen tai määräaikaisen tilauksen pituus; tilatun tuotteen hinta; toimitus- ja maksutapa sekä peruuttamisoikeus.

Mainittujen perussääntöjen johdannon mukaan niitä sovellettaessa kuluttaja tarkoittaa jokaista, johon markkinoinnin voidaan olettaa kohdistuvan, kuten kuluttaja tai B-to-B -asiakas.

Elinkeinonharjoittaja vastaa markkinoinnistaan, kuten puhelinmyyjiensä myyntipuheista, riippumatta tahallisuudestaan tai tuottamuksestaan. Lainvastaiseen menettelyyn perustuvan markkinaoikeudellisen kiellon määräämisen kannalta ei pääsääntöisesti ole merkitystä sillä, miten elinkeinonharjoittaja on kouluttanut ja ohjeistanut työntekijöitään tai miten elinkeinonharjoittaja on valvonut ja mahdollisesti korjaavasti puuttunut työntekijöidensä suorittamaan markkinointiin. Kiellon määräämisen kannalta ei lähtökohtaisesti ole merkitystä myöskään sillä, miten elinkeinonharjoittaja on markkinointinsa sittemmin toteuttanut.

Puhelinmarkkinoinnin luonteesta johtuen siinä saattaa syntyä helposti väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi puhelinmarkkinoinnissa korostuu velvollisuus kertoa selvästi keskeisistä seikoista niin, ettei asiakkaalle jäisi väärinkäsityksen mahdollisuutta.

Vaatimuskohdan 2 osalta asiassa on kysymys elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetusta kohtuuttoman sopimusehdon käyttämisen kieltämisestä. Tältä osin Suomen Yrittäjät on kohdistanut kieltovaatimuksensa Directan yritystietojen numero- ja hakemistopalvelua koskevien 1.1.2007 ja 1.2.2008 päivättyjen vakiosopimusten tiettyyn ehtoon. Sanotun lain 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa ei saa käyttää ehtoa, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Tältäkään osin kiellon määräämisen arvioinnin kannalta ei lähtökohtaisesti ole merkitystä sillä, miten elinkeinonharjoittaja on sittemmin mahdollisesti muuttanut menettelyään eli tässä kohdin sopimusehtojaan.
 
Edellä todettu huomioon ottaen hakemuksessa vaadittujen kieltojen määräämisen kannalta ei ole merkitystä selvityksellä, joka koskee Directan puhelinmyyjilleen antamaa koulutusta ja ohjeistusta tai näiden valvontaa hakemuksen kohteena olevana ajankohtana taikka selvityksellä, joka koskee Directan nykyisiä toimintatapoja miltään osin.   
 
2. Hakemuksen kohteena oleva Directan menettely

Directa on tuottanut asiakkailleen yritystietojen numero- ja hakemistopalvelua, joka on palvelussa mainostaville asiakkaille maksullinen mutta palvelun loppukäyttäjille maksuton. Directan yritystietojen numero- ja hakemistopalvelun markkinointi on kohdistunut sen itsensä mukaan pääsääntöisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Directa on markkinoinut palveluaan esittämänsä mukaan pääasiassa puhelimitse. Markkinointipuhelun päätteeksi Directa on niin ikään esittänyt tehneensä markkinoinnin kohteena olevan yrityksen kanssa palvelusopimuksen. Palvelusopimukset ovat sisältäneet sen, että Directa on julkaissut tietokannassaan yritysten perustietojen ohella niiden tarjoamia palveluita kuvaavia hakusanoja.

Puhelinmyynnissä tehdyn sopimuksen jälkeen Directa on lähettänyt asiakasyritykselle tilausvahvistuksen, palvelusopimuksen ehdot ja laskun niin sanotusta rekisteröintimaksusta, joka on ollut suuruudeltaan noin 50 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Palvelusopimuksessa on ollut seuraava ehto: ”Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyrityksen yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen. Edellä kuvattua yksittäisen yritystiedon sisältymistä hakutuloslistaukseen kutsutaan hakuosumaksi.” Sopimuksen perusteella yrityksen on tullut suorittaa rekisteröintimaksun lisäksi Directalle 0,29 euroa jokaisesta sopimusehdoissa tarkoitetusta hakutapahtumasta. Esitetyn selvityksen perusteella tällainen hakutapahtuma, jota Directan sopimusehdoissa on kutsuttu myös hakuosumaksi, on syntynyt aina, kun yrityksen tiedot ovat esiintyneet Directan palvelussa tehdyn haun tuottamassa hakutuloslistauksessa.

Directan puhelimitse toteutetusta numeropalvelusta on esitetyn selvityksen perusteella voinut soittamalla saada aukioloajan puitteissa tietoja palvelusopimuksen tehneistä yrityksistä. Directan puhelimitse tarjoama numeropalvelu ei ole ollut asiakkailta laskutettavan palvelun hinnan muodostumisen osalta merkittävä.

Directan 1.1.2007 ja 1.2.2008 päivätyt sopimusehdot ovat esitetyn selvityksen perusteella vastanneet nyt merkityksellisiltä osin pääosin toisiaan. Ensin mainituissa ehdoissa on ilmoitettu sopimuksen olevan voimassa toistaiseksi ja jatkuvan automaattisesti kunkin laskutuskauden jälkeen, ellei asiakas ole irtisanonut sopimusta kirjallisesti 14 päivän kuluessa uuden laskutuskauden alkamisesta. Viimeksi mainituissa ehdoissa on esitetty lisäksi, että sopimus ei voi päättyä kesken ”laskentakauden”.

Asianosaiset ovat vedonneet asiakirjatodisteenaan Directan 20.6.2008 päivättyyn laskuun Toiminimi IA:lle. Markkinaoikeus toteaa edellä mainitusta laskusta ilmenevän muun ohella, että se on kohdistunut vuoden mittaiselle 19.6.2008 päättyneelle laskutuskaudelle. Laskussa sopimuksen vuosittaiseksi laskutusperusteeksi on esitetty kultakin laskutuskaudelta kertyneet Directan 020300200-yhteystietopalveluiden tietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa yrityksen tiedot ovat sisältyneet hakutuloslistaukseen. Laskun kolmannella sivulla esitetyssä hakuosumaraportissa on kerrottu, että hakuosumat ovat kertyneet hakutapahtumista, jotka on suoritettu 020300200-numeropalvelussa, www.020300200.com-internethakemistossa sekä NERO-mobiili-palveluissa. Raportista käy ilmi pylväsdiagrammein esitetyt hakuosumien jakautuminen viikoittain, kuukausittain ja viikonpäivittäin sekä laskutuskertymä kuukausittain. Kysymyksessä olevassa laskussa kuukausittaisen 30 euron laskutusrajan tuottava hakuosumien määr on selvästi ylittynyt kaikkina laskutuskauteen sisältyvinä vuoden 2008 kuukausina.

3. Asian arviointi

3.1. Directan markkinointi

Suomen Yrittäjien esittämän mukaan asiassa on kieltovaatimusten 1 a–d osalta ennen muuta kysymys siitä, että Directa on markkinoinut tarjoamaansa yrityshakemistopalvelua puhelimitse harhaanjohtavasti tavalla, jolla paitsi palvelun sisältö myös palvelusta perittävä hinta ja sen määräytymisperusteet ovat jääneet sopimusta tekevälle yrittäjälle epäselviksi.

Asiassa on Suomen Yrittäjien asiakirjatodisteina 1 ja 2 esitetty Directan puhelinmarkkinointia suorittaneilla henkilöillä käytössä olleita tai niitä vastaavia myyntipuhemalleja. Pelkkien myyntipuhemallien perusteella ei ole suoraan selvää, missä muodossa niissä esitettyä sellaisenaan on käytetty Directan palvelun markkinoinnissa. Todistajana kuultu Directan entinen myyntineuvottelija KM on kertonut, että Directan mahdollisille uusille työntekijöilleen järjestämässä koulutuksessa oli painotettu sitä, että sanotuissa myyntipuhemalleissa esitetyt asiat tuli käydä myyntipuhelun aikana asiakkaan kanssa läpi olennaisilta osin malleissa esitetyn sisältöisinä. Todettu huomioon ottaen jo pelkät todisteina esitetyt myyntipuhemallit antavat ilmeisen luotettavalla tavalla kuvan siitä, minkä sisältöisiä Directan myyntipuhelut ovat pääpiirteissään olleet.

Suomen Yrittäjien asiakirjatodisteena 7 on esitetty KN:n poliisille 4.3.2009 osoittama sähköpostiviesti, jossa KN on kertonut siitä, kun hän oli 23.5.2007 tehnyt Directan myyntipuhelun aikana sopimuksen Directan yhteystietopalveluista. Myyjä oli KN:n mukaan jättänyt hänelle kertomatta olennaisia laskutukseen liittyviä seikkoja. KN oli ymmärtänyt koko vuoden palvelumaksun olevan 59 euroa eikä myyntipuhelussa ollut puhuttu sanallakaan hakuosumista.

Todistajana kuultu LS on kertonut, että Directan myyntipuhelussa oli Directan tarjoamaa palvelua esiteltäessä puhuttu hänen kanssaan useaan kertaan ainoastaan kiinteähintaisesta palvelusta, josta hän oli puhelun aikana tehnyt Directan kanssa suullisesti sopimuksen.

Suomen Yrittäjien asiakirjatodisteena 2 olevan myyntipuhemallin mukaan asiakas maksaisi kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi vain siitä, että asiakasta koskevia tietoja kysytään Directalta. Suomen Yrittäjien asiakirjatodisteena 5 on esitetty SP:n 20.5.2009 Suomen Yrittäjille lähettämä sähköpostiviesti. SP on kertonut viestissään hänen 31.7.2007 saamasta Directan myyntipuhelusta. SP:lle oli markkinoitu yritystietojen numero- ja hakemistopalvelua veloituksella, joka koostui kertaluonteisesta rekisteröintimaksusta ja sen lisäksi perittävästä 29 sentin maksusta jokaisesta hänelle Directan numeropalvelun kautta tulleesta puhelusta. SP oli saanut vuoden sopimuskauden jälkeen Directalta laskun, johon oli merkitty 5.119 hakuosumaa. Kun SP oli 4.9.2008 keskustellut Directan asiakaspalveluhenkilön kanssa, hänelle oli kerrottu, ettei Directalla edes ollut SP:n kuvaamaa hänelle myytyä palvelua.

Suomen Yrittäjien asiakirjatodisteena 30 olevassa Directan toimitusjohtaja VK:n sähköpostista 11.6.2008 lähetetyssä viestissä otsikolla ”speak” on esitetty, että ”viitaten siihen mitä tänään puhuttiin pitää siihen spiikkiin jotenkin varovasti tuoda mukaan sitä että tiedot löytyy myös directan verkko ja mobiilihakemistoista”.

Mainituista keskenään samansuuntaisista myyntipuhemalleista ja muusta edellä kuvatusta todistelusta on pääteltävissä, että Directan puhelinmyynnissä on säännönmukaisesti vähintäänkin korostettu kiinteähintaista rekisteröintimaksua hakutapahtumaperusteisen laskutuksen jäädessä pääsääntöisesti korkeintaan palvelusopimuksen tekemistä koskevan päätöksen jälkeen asiakkaalle kerrottavaksi seikaksi. Directan puhelinmyynnissä on myös korostettu asiakkaan maksavan vain todellisesta hyödystä. Tällainen markkinointi on ollut omiaan luomaan markkinoinnin kohteelle vahvan käsityksen siitä, että mainitun kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvat muut maksut perustuisivat joko toteutuneisiin hakuihin, kuten jopa konkreettiseen asiakaskontaktin välittämiseen, tai enintään siihen, että asiakkaan tiedot ovat olleet tosiasiallisesti tiedon hakijan nähtävillä.

Markkinaoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että Directa ei ainakaan pääsääntöisesti ole myyntipuheluissaan hakemuksen kohteena olevalla ajanjaksolla selvittänyt hakutapahtumiin perustuvan laskutuksensa rakennetta ja sen merkitystä asiakkaan vuosilaskutuksen suuruuteen. Päinvastoin, internetissä toimiva yrityshakemistopalvelu, josta asiakkaan laskutus pääsääntöisesti on muodostunut, on usein jäänyt kokonaan saattamatta myyntipuhelun aikana Directan yritystietojen numero- ja hakemistopalvelun tilaamista harkitsevan yrittäjän tietoon.

Vaikka markkinoinnin kohteelle olisi myyntipuhelun yhteydessä kerrottu joko ennen tosiasiallista tilauspäätöstä tai sen jälkeen puhelun lopussa laskutuksen tapahtuvan joltain osin hakutapahtumaperusteisesti, Directan markkinoinnin kohteena olleet yrittäjät eivät tavallisesti ole voineet käsittää Directan palvelussa tarkoitettujen hakutapahtumien merkitystä palvelun kokonaishinnan muodostumiselle.

Vaikka sopimuksen tehneelle yrittäjälle olisikin myöhemmin postitse lähetetty sopimusehdot, jotka ovat sisältäneet laskutusperustetta koskevan ehdon, se ei poista Directan sopimatonta menettelyä tarjoamansa palvelun puhelinmarkkinoinnissa vaan jopa korostaa menettelyn harhaanjohtavuutta. Lisäksi kirjallisissa sopimusehdoissakaan ei ole yksiselitteisesti määritelty hakutapahtuma- tai osumaperusteisen laskutuksen muodostumista. Kirjallisessa sopimusmateriaalissa ei ole myöskään kerrottu mitän siitä, mitkä hakusanat tai jopa pelkät hakusanojen osat ovat muodostaneet asiakkaalle maksullisen hakutapahtuman.

Directan myyntipuheluissa on tarjottu yrittäjille mahdollisuutta ilmoittaa toimialueekseen eri kuntia tai jopa koko Suomi. Todistajana kuultu TS on kertonut, että hänelle oli myyntipuhelun aikana tarjottu mahdollisuutta lisätä palveluun ilmaiseksi hakusanoja ja ehdotettu toimialueeksi määritettävän koko Suomi.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Directan asiakkaina on paljon vain paikallisesti liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Directan markkinoinnissa on jätetty kertomatta, että jos asiakkaan toimialueeksi hakupalveluun merkitään hyvin laaja maantieteellinen alue tai jopa koko Suomi, maksullisia hakutapahtumia aiheutuu usein myös silloin, kun tiedon hakija hakee palveluntarjoajaa kokonaan toisaalta Suomesta kuin missä asiakasyrityksen tosiasiallinen toimialue sijaitsee.

Markkinaoikeus katsoo, että ainakin tietyllä toimialalla toimivien, kuten asiassa esitetyistä asiakirjatodisteista ilmenevien taksiyritysten tarpeettoman laaja toimialueen määrittely on selvästi aiheuttanut yrityksille niiden liiketoiminnan kannalta merkityksettömiä maksullisia hakutapahtumia. Directan markkinoinnissa ei ole tältä osin tehty riittävällä tavalla selväksi, mikä on toimialueen merkitys hakutapahtuman muodostumisessa ja mikä on sen vaikutus yrityksen Directalta myöhemmin saamaan laskuun.

Directalla on katsottava olleen kysymyksessä olevaa yritystietojen numero- ja hakemistopalvelua markkinoidessaan tieto siitä, että sen tietokantaan kohdistuvien hakujen perusteella kullekin palvelusopimuksen tehneelle yritykselle syntyy huomattava määrä maksullisia hakutapahtumia. Asian arvioinnin kannalta yksittäisen Directan myyntineuvottelijan tietoisuudella palvelun toimintaperiaatteesta ei ole merkitystä. Hakutapahtumista myöhemmin laskulla asiakkaalta veloitetut kulut ovat ilmeisesti olleet usein kuukausittaisen enimmäismaksukaton suuruisia ja määrältään joka tapauksessa vuositasolla huomattavasti puhelinmyynnissä palvelun kustannuksena korostettua rekisteröintimaksua suurempia.

Directan markkinointi on ollut edellä todetuin tavoin kieltovaatimuksessa 1 tarkoitetun puhelinmarkkinoinnin eli kohtien 1 a–d osalta lähtökohtaisesti sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin harhaanjohtavien ilmaisujen käyttämistä koskevan kiellon vastaista. Todettu markkinointi on ollut omiaan voimakkaasti lisäämään yritystietojen numero- ja hakemistopalvelun houkuttelevuutta yritysten keskuudessa ja siten huomattavasti lisäämään Directan palvelusopimusten määrää. Kun näin ollen on selvää, että Directan menettely on ollut samassa momentissa tarkoitetulla tavalla omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan, Directan menettely on ollut lainvastaista.

Kieltovaatimukset 1 a–d on siten hyväksyttävä. Kielto on muotoiltu päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

3.2. Sopimuksen tekemisen jälkeinen Directan menettely

Vaatimuskohdissa 1 e ja f, toisin kuin edellä käsittelyissä vaatimuskohdissa, on kysymys Directan menettelystä sopimussuhteessa. Tältä osin puheena olevia kieltovaatimuksia, sanamuodoiltaan sellaisina kuin Suomen Yrittäjät on ne esittänyt, ei voida arvioida sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain tai myöskään elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain nojalla. Näin ollen näiden vaatimuskohtien osalta markkinaoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa. Suomen Yrittäjien vaatimukset 1 e ja f on siten jätettävä tutkimatta.  

3.3. Sopimusehdon kohtuuttomuus

Markkinaoikeus toteaa, että vaatimuskohdassa 2 tarkoitettu hakutapahtumiin perustuva laskutusperustetta koskeva ehto ”Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyrityksen yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen. Edellä kuvattua yksittäisen yritystiedon sisältymistä hakutuloslistaukseen kutsutaan hakuosumaksi.” on ollut yksin Directan laatima.

Directan edellä todetun harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi on valikoitunut esitetyn selvityksen perusteella laajalti juuri toimintansa aloittaneita tai pieniä yrityksiä, joiden edustajat ovat erityisen alttiita oman näkyvyytensä ja saavutettavuutensa lisäämistä korostavan markkinointipuheen vaikutuksille. Erityisesti tällaisten yritysten ja niiden edustajien on ollut vaikea havaita ja käsittää, millaisesta ehdosta Directan hakutapahtumiin tai -osumiin perustuvassa laskutusperustetta koskevassa ehdossa on tosiasiallisesti kysymys.

Directan myyntineuvottelija on lisäksi ilmeisen usein antanut sopimusta tarjotessaan epätäydellistä ja harhaanjohtavaa tietoa sopimuksen sisällöstä. Senkään vuoksi kysymyksessä oleva sopimusehto ei ole useinkaan saattanut tulla asiakkaille ymmärretyksi ainakaan ennen ensimmäistä laskutuskautta koskevan laskun saapumista. Sopimusehtoa arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että Directan sopimuskumppani ei ole voinut vaikuttaa siihen, millaiseksi Directan yksipuolisesti laatimaan ehtoon perustuva hakutapahtumalaskutus tulee muodostumaan. Directan voidaan lisäksi katsoa pyrkineen tällä ehdolla usein tosiasiallisesti laajentamaan puhelimitse tehdyn palvelusopimuksen laskutusperustetta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut seikat ovat muodostaneet Directan asiakasyrityksille vaatimuskohdassa 2 tarkoitetun ehdon osalta korostuneesti elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun heikomman aseman ja siitä johtuvan suojan tarpeen.

Sopimusehtoa ei myöskään ole sopimuksen tehneiden yritysten kannalta merkityksellisellä tavalla kohtuullistanut Directan soveltama asiakasyrityksiä koskeva kuukausittainen 30 euron laskutuskatto, koska vuosilaskutuksen taso on silti ollut odottamattoman suuri.

Kysymyksessä oleva sopimusehto on siten ollut Directan sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta edellä mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton, ja sen käyttö on lainvastaisena kiellettävä. Kielto on muotoiltu päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

4. Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1–3 §:n vastaista menettelyä. Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta pykälän 1 momentin vastaisen ehdon käyttämistä tai uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan ehdon käyttämistä.

Kieltoa on edellä mainittujen lakien mukaan tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Directan on edellä katsottu menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti yritystietojen numero- ja hakemistopalvelunsa markkinoinnissa ja Directan soveltama palvelua koskeva sopimusehto on katsottu kohtuuttomaksi. Todettu lainvastainen menettely ja lainvastaisen sopimusehdon käyttäminen on kiellettävä. Kielto on määrättävä noudatettavaksi heti.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden uhkasakko on asetettava 200.000 euron määräisenä.

5. Oikeudenkäyntikulut

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että Directa velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 149.165,67 eurolla ja kulujen osalta 2.159,17 eurolla eli yhteensä 151.324,84 eurolla korkoineen. Suomen Yrittäjien mukaan se ei voi vähentää oikeudenkäyntikululaskuun sisältyvää arvonlisäveron osuutta verotuksessaan. Kohdassa 2 esitettyyn vaatimukseen kohdistuvien oikeudenkäyntikulujen määrä on korkeintaan 10 prosenttia laskun liitteiden 1 ja 2 sisältämistä toimenpiteistä aiheutuneesta palkkiosta eli 132.087,12 eurosta.

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäynti-kuluistaan markkinaoikeudessa. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisissa asioissa sovelletaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

Vaatimuskohdassa 2 on ollut kysymys elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetusta asiasta. Siltä osin kuin Suomen Yrittäjien oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa on kysymys tähän vaatimuskohtaan kohdistuvista eristä, oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään ottaen huomioon eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 §:n 1 momentti.

Vaatimuskohdan 1 osalta Suomen Yrittäjien vaatimukset ovat pääosin menestyneet. Sillä, minkä Suomen Yrittäjät on hävinnyt, kun vaatimukset 1 e ja f on jätetty tutkimatta, ei kuitenkaan ole ollut vain vähäistä merkitystä asiassa. Siltä osin kuin Suomen Yrittäjien oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa on kysymys tutkimatta jätettyihin vaatimuksiin kohdistuvista eristä, se ei voi saada niistä korvausta Directalta.

Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi Suomen Yrittäjien kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi palkkion osalta 110.000 euroa. Lisäksi Directa on velvollinen korvamaan Suomen Yrittäjille sen vaatimat kulut vaaditun määräisinä eli 2.159,17 eurolla.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Directa Oy:tä 200.000 euron sakon uhalla käyttämästä

1. yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa markkinoinnissa menettelyä,
– jossa vastoin palvelun sopimusehtoja kerrotaan asiakkaan maksavan vain kiinteän rekisteröintimaksun tai asiakkaan maksavan kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi vain siitä, että asiakasta koskevia tietoja kysytään numeropalvelusta taikka siitä, että tiedon kysyjä yhdistetään numeropalvelusta asiakkaalle asiakaskontaktina, tai jossa kerrotaan asiakkaan maksavan kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi hakutapahtumaan perustuvan maksun selvittämättä asiakkaalle yksiselitteisellä tavalla, mitä sopimuksessa tarkoitetaan hakutapahtumalla (a, b, d)
– jossa jätetään kertomatta asiakkaan yritystietoihin merkittävän maantieteellisen toimialueen merkityksestä hakuosuman muodostumiselle (c)

2. yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa palvelusopimuksissa ehtoa ”Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyritysten yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen”, jollei asiakkaalle palvelua markkinoitaessa yksiselitteisellä tavalla selvitetä ja sopimusehdoissa määritellä, mitä tarkoitetaan hakutapahtumalla.

Kieltoa on noudatettava heti.

Suomen Yrittäjät ry:n vaatimukset 1 e ja 1 f jätetään tutkimatta.

Directa Oy velvoitetaan suorittamaan Suomen Yrittäjät ry:lle korvauksena kuluista 2.159,17 euroa ja palkkiona 110.000 euroa eli yhteensä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 112.159,17 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen julistamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 28.5.2012.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Jaakko Ritvala.


LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.



 
Julkaistu 30.3.2011