MAO:49/17

DNA Oyj > Elisa Oyj

sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - väliaikainen kielto

Diaarinumero: 2017/22
Antopäivä: 3.2.2017

HAKEMUS

Vaatimukset

DNA Oyj (jäljempänä myös DNA) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä (jäljempänä myös Elisa) väliaikaisesti 200.000 euron sakon uhalla käyttämästä markkinoinnissaan ilmaisuja:

a. "Määräaikainen liittymävankeus"
b. "Ei ahdistavaa sitoutumispakkoa", "eihän Elisa Saunalahti -liittymissä edes ole ahdistavaa sitoutumispakkoa" tai "ei sitoutumispakkoa"
c. "Sopimusvankila", "sopimuspainajainen", "painajainen" tai "paha uni" (viitaten määräaikaiseen liittymäsopimukseen)
d. "Kahden vuoden kakku" tai "[X] pimeää ja kylmää yötä" (viitaten määräaikaisen liittymäsopimuksen kestoon)
e. "Virhe" tai "elämänsä virhe" (viitaten määräaikaisen liittymäsopimuksen tekemiseen)
f. "Valitse vapaus. Valitse Elisa Saunalahti" tai "Valitse Vapaus. Valitse Elisan Saunalahti -liittymä"
g. "Elisan Saunalahti-asiakkaille määräaikainen liittymävankeus on vain paha uni"
h. Kuva kahlepallosta, jossa lukee "määräaikainen liittymä"

tai muita näihin rinnastettavia sanallisia tai kuvallisia ilmaisuja, joilla väheksytään tai halvennetaan muita operaattoreita tai niiden tarjoamia määräaikaisia liittymätuotteita, taikka joilla totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti annetaan ymmärtää, että määräaikaiset liittymäsopimukset olisivat yleisesti huonompia, että muilta operaattoreilta olisi saatavilla vain määräaikaisia liittymäsopimuksia, että määräaikainen liittymäsopimus merkitsisi aina kahden vuoden sitoutumista, tai ettei Elisa tarjoaisi määräaikaisia liittymäsopimuksia.

Perusteet

Elisa on esittänyt ainakin joulukuussa 2016 "Elisa Missionaries ja Eemilin sopimuspainajainen" -mainosfilmiä televisiossa ja Internetissä YouTube-palvelussa. Lisäksi samaan kampanjakokonaisuuteen kuuluvia printtimainoksia on julkaistu ainakin Helsingin Sanomissa.

Elisa ei puheena olevassa markkinoinnissaan perustele, miksi määräaikaisia liittymäsopimuksia olisi pidettävä kuluttajan kannalta yleisesti huonompina, ahdistavina ja vankeuteen tai painajaiseen verrattavina virheinä. Tällainen mielikuva on vailla tosiasiapohjaa.

Määräaikaisiin liittymäsopimuksiin liittyy kuluttajan kannalta myös myönteisiä piirteitä verrattuna toistaiseksi voimassaoleviin liittymäsopimuksiin. Sitoutumisen vastapainoksi kuluttaja saa määräaikaisen liittymäsopimuksen tekemällä usein tuntuvankin hintaedun

sekä joka tapauksessa lakisääteisen takeen siitä, ettei liittymän hintaa tai ominaisuuksia pääsääntöisesti voida muuttaa hänen vahingokseen kesken sopimuskauden.

Kokonaisuutena arvioiden Elisan markkinointi ja siinä käytetyt ilmaisut ovat omiaan saattamaan muut operaattorit ja niiden tarjoamat määräaikaiset liittymätuotteet perusteettomasti huonoon tai vähintäänkin epäilyttävään valoon.

Kiellon määräämisen väliaikaisena ei voida katsoa rajoittavan kohtuuttomasti Elisan toimintavapautta, sillä Elisa voi edelleen käyttää markkinoinnissaan neutraaleja ilmaisuja, kuten "ei määräaikaisuutta", "ilman määräaikaa" tai "toistaiseksi voimassaoleva" kertoakseen minkälaisia liittymäsopimuksia se tarjoaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että väliaikaista kieltoa koskeva vaatimus hylätään.

Perusteet

Edellytyksiä väliaikaisen kiellon määräämiselle ei ole.

Kyseessä olevassa markkinoinnissa markkinoidaan Elisan Saunalahti matkaviestinliittymiä, joissa ei ole määräaikaisia sopimuksia. Markkinoinnissa tuodaan esiin humoristisen liioittelun keinoin määräaikaisten sopimusten yleisesti tiedossa olevia haitallisia puolia asiakkaille, kuten asiakkaiden valinnanvapauden rajoittumista ja velvoitetta sitoutua samaan toimittajaan pitkäksi ajaksi.

Mainoskampanja on toteutettu "pilke silmäkulmassa", mikä käy selvästi ilmi myös DNA:n hakemuksessa viitatuista mainoksista. Myös asiakkaat ymmärtävät, että kyse on hyväntahtoisesta huumorista. Markkinoinnissa ja mielipiteen ilmaisussa huumorin käyttäminen on sallittua.

Elisa ei ole menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti tai muutenkaan sopimattomasti DNA:n tai muun elinkeinonharjoittajan kannalta. Elisan markkinointi ei ole ollut DNA:ta, muuta kilpailijaa tai niiden tuotteita halventavaa vertailevaa markkinointia.

Hakemuksessa esitetyt kieltovaatimukset ovat joka tapauksessa liian yleisiä ja laajoja. Erityisesti ilmaisua "ei sitoutumispakkoa" käytetään yleisesti markkinoinnissa, kun markkinoidaan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Viestintäalalla mainittua ilmaisua käyttää muun muassa Telia-Sonera Finland Oy ja Moi Mobiili Oy.

Oikeuskäytännössä väliaikaisia kieltoja on määrätty vain hyvin selkeästi lainvastaista menettelyä koskeneissa tapauksissa. Nyt kyseessä ei ole selvästi lainvastainen menettely, vaan sallittu mielipiteen ilmaisu määräaikaisuudesta liittymäsopimuksen ominaisuutena ja tämän ominaisuuden yleisesti tiedossa olevien asiakkaille haitallisten ominaisuuksien tuominen esille. Elisa on myös esittänyt käyttämiensä ilmaisujen tueksi väitteitä, joita ei voida pitää ilmeisen virheellisinä tai asiaankuulumattomina.

Mikäli väliaikainen kielto määrättäisiin, Elisalle tulisi myöntää vähintään kaksi viikkoa aikaa poistaa mainokset, koska fyysisiä mainoksia ei ole mahdollista poistaa nopeasti. Uhkasakon määrääminen olisi perusteetonta, ja joka tapauksessa uhkasakon määrä ei tulisi ylittää 50.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Markkinaoikeus voi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla kieltää elinkeinonharjoittajaa jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Markkinaoikeus voi lain 7 §:n 1 momentin mukaan määrätä 6 §:ssä tarkoitetun kiellon myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin ei sisälly erikseen säännöksiä siitä, millä edellytyksillä väliaikainen kielto voidaan määrätä. Lain 7 §:n 1 momentin säännöstä edeltänyt vastaava säännös (1061/1978) oli samansisältöinen. Tuota säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 114/1978 vp s. 18) on todettu, että väliaikainen kielto tulee antaa lähinnä vain silloin, kun on todennäköistä, että lain 1–3 §:n vastainen menettely tullaan vähintään samassa laajuudessa kieltämään myös lopullisessa ratkaisussa.

Väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen ratkaisu perustuu väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaariseen tutkintaan. Väliaikaisen kiellon määräämisen edellytysten täyttymistä harkittaessa ei asian luonteesta johtuen yleensä kuulu tutkia enemmälti kysymystä siitä, onko se, johon vaatimus kohdistuu, menetellyt hakemuksessa kerrotulla tavalla ja onko hakemuksessa tarkoitettua menettelyä pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten vastaisena. Sanottu kuuluu vasta pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Arvioitaessa väliaikaisen kiellon määräämisen tarvetta merkitystä on edellä mainittua hallituksen esitystä edeltäneiden lainvalmisteluasiakirjojen mukaan annettava muun ohessa sille, kuinka selvästi teko on mainitun lain säännösten tai niille soveltamiskäytännössä annettujen tulkintojen vastainen (Komiteanmietinnöt 1971:B24 s. 33 ja 1977:40 s. 46).

Väliaikaisesta kiellosta päätettäessä on arvioitava myös asian laatua ja kiireellisyyttä sekä kiellon määräämisen ja määräämättä jättämisen vaikutuksia osapuolten ja kuluttajien kannalta.

Markkinaoikeus toteaa, että DNA:n vaatimus väliaikaisen kiellon määräämisestä on perustettu yhtäältä siihen, että hakemuksen kohteena olevat Elisan markkinointi-ilmaisut ovat väheksyviä, halventavia tai harhaanjohtavia ja toisaalta siihen, että Elisan mainoskampanjan on katsottava kohdistetun sen kilpailijoihin ja siten myös DNA:han.

Asianosaiset ovat esittäneet vastakkaisia käsityksiä Elisan mainoskampanjassa käytettyjen ilmaisujen sopimattomuudesta sekä muun muassa siitä, onko Elisan mainoskampanjan katsottava kohdistetun DNA:han.

Asiassa on selvitetty, että Elisan kysymyksessä olevassa markkinoinnissa on käytetty ainakin televisiossa ja Internetissä esitetyssä videomainoksessa sekä sanomalehdessä hakijan vaatimuksissa esitettyjä ilmaisuja "eihän Elisa Saunalahti -liittymissä edes ole ahdistavaa sitoutumispakkoa" ja "Ei ahdistavaa sitoutumispakkoa".

DNA on lisäksi esittänyt, että videomainoksessa on viitattu siihen, että joidenkin muiden operaattorien asiakkailla on sitoutumispakko.

Markkinaoikeus katsoo kuluttajien tuntevan sen, että markkinoilla toimii useita operaattoreita, joista asianosaiset kuuluvat suurimpiin. Vaikka Elisan kysymyksessä olevassa mainoskampanjassa ei ole suoraan mainittu DNA:ta nimeltä, edellä mainittujen negatiivisväritteisten sanan "ahdistava" sisältävien ilmaisujen käyttäminen markkinoinnissa on katsottava saavan aikaan kohdeyleisön keskuudessa vaikutelman kilpailijan tai tämän hyödykkeen halventamisesta tai väheksymisestä.

DNA:n on siten katsottava esittäneen vaatimuskohdassa b esitettyjen edellä mainittujen kahden ilmaisun osalta vaatimansa kiellon tueksi riittävän todennäköiset perusteet.

Elisa on esittänyt, että kiellettäväksi vaadittavaa ilmaisua "ei sitoutumispakkoa" käytetään yleisesti markkinoinnissa, kun markkinoidaan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että Elisan esittämällä tavalla yleisemmin markkinoinnissa, kyseessä olevan toimialan lisäksi muun muassa kuntosalien ja sähkösopimusten markkinoinnin yhteydessä, käytetyn ilmaisun "ei sitoutumispakkoa" väliaikaiselle kieltämiselle DNA ei ole esittänyt riittäviä perusteita.

DNA on vielä hakemuksessaan muun ohella esittänyt, että määräaikaiset liittymät ovat Elisan mainoskampanjan mukaan yleisesti huonompia, vankeuteen tai painajaiseen verrattavia virheitä. Tällainen mielikuva on vailla tosiasiapohjaa.

Elisa on vastauksessaan välikaista kieltoa koskevaan vaatimukseen esittänyt, että kyseessä olevassa markkinoinnissa markkinoidaan Elisan Saunalahti-liittymiä, joissa ei ole määräaikaisia sopimuksia. Markkinoinnissa tuodaan Elisan mukaan esiin humoristisen liioittelun keinoin määräaikaisten sopimusten yleisesti tiedossa olevia haitallisia puolia asiakkaille, kuten asiakkaiden valinnanvapauden rajoittumista ja velvoitetta sitoutua samaan toimittajaan pitkäksi ajaksi.

Markkinaoikeus toteaa, että asianosaisten vaatimusten perusteet ja vaatimusten tueksi esittämät todisteet tulevat tarkemmin arvioitavaksi vasta pääasian käsittelyn yhteydessä. Muilta kuin edellä kiellettäviksi todetuilta osin Elisan mainonnassa huumoria hyödyntäen esitettyjä ilmaisuja ei ilman tarkempaa selvittämistä voida pitää selvästi kilpailijaa taikka tämän tuotetta väheksyvinä, halventavina tai harhaanjohtavina.

Markkinaoikeus siten katsoo, ettei DNA ole muita kuin edellä kiellettäviksi arvioituja ilmaisuja koskevilta osin esittänyt vaatimansa väliaikaisen kiellon tueksi riittävän todennäköisiä perusteita, eikä edellytyksiä hakemuksessa vaaditun väliaikaisen kiellon määräämiselle edellä todettua enemmälti siten ole.

Kiellon määrääminen

Asiassa voidaan kiellettävien ilmaisujen osalta todennäköisin syin katsoa, että Elisan menettely saattaa jatkua ja että siitä voi aiheutua vahinkoa DNA:lle. Näin ollen edellytysten väliaikaisen kiellon määräämiselle päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla on katsottava täyttyvän. Tällaisen kiellon määräämisen väliaikaisena ei voida katsoa rajoittavan kohtuuttomasti Soneran toimintavapautta.

Markkinaoikeuden on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tehostettava asiassa annettavaa kieltoa uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa väliaikaisen kiellon tehosteeksi asetettavan uhkasakon suuruutta on otettava huomioon erityisesti se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavan väliaikaisen kiellon rikkomisen. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että uhkasakko on asetettava 150.000 euron määräisenä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä väliaikaisesti käyttämästä markkinoinnissaan ilmaisuja

- "eihän Elisan Saunalahti -liittymissä edes ole ahdistavaa sitoutumispakkoa",
- "Ei ahdistavaa sitoutumispakkoa"

tai muita olennaisesti samansisältöisiä ilmaisuja.

Kieltoa on noudatettava 10.2.2017 lukien 150.000 euron sakon uhalla. Kielto on voimassa siihen saakka kunnes asia on lopullisesti ratkaistu taikka asiassa toisin määrätään.

Väliaikaista kieltoa koskevat vaatimukset hylätään enemmälti.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.4.2017.

Markkinaoikeustuomari Jaakko Ritvala

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.

 
Julkaistu 14.2.2017