MAO:672/16

HAKEMUS

Vaatimukset

Martela Oyj (jäljempänä myös Martela) on vaatinut, että markkinaoikeus:

1. kieltää Isku Interior Oy:tä (jäljempänä myös Isku) 100.000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se ilman Martela Oyj:n lupaa käyttää tai hyödyntää elinkeinotoiminnassaan kuvia Martela Oyj:n tuotteista, sekä

2. velvoittaa Isku Interior Oy:n korvaamaan Martela Oyj:lle kohtuulliset kustannukset, jotka sille aiheutuvat asiassa annettavaa lainvoimaista päätöstä koskevien tietojen julkistamisesta, enintään 39.144,43 eurolla.

Lisäksi Martela Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Isku Interior Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.183,18 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Isku on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvän liiketavan vastaisesti käyttäessään Martelan tuotekuvia ilman tämän suostumusta useissa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa antamissaan tarjouksissa vuoden 2015 aikana.

Porin kaupungin koulukalustehankintaa koskevassa tarjouskilpailussa Isku on liittänyt 15.4.2015 antamaansa tarjoukseen tuotekortteja, joista kolmion mallista oppilaspöytää koskeva tuotekortti on sisältänyt Martelan "Pinta" nimisen pöydän tuotekuvan. Isku on kopioinut kuvan ja käyttänyt sitä ilman Martelan suostumusta. Kuvan yhteydessä on esitetty toteamus "kuva viitteellinen (tuotetta ei ole Iskun vakiomallistossa, se tehdään erikoistyönä)". Kysymyksessä oleva kuva ei ole sisältynyt tarjouspyyntöasiakirjoihin.

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n irtokalustehankintaa koskevassa tarjouskilpailussa Isku on 18.6.2015 antamansa tarjouksen kalusteluetteloliitteessä käyttänyt luvatta tarjouspyynnössä esimerkkimalleina käytettyjä tuotekuvia Martelan "Chat"-nimisestä pöydästä ja "Beatbox" nimisestä katsomosta, joiden on tarjouspyynnössä nimenomaisesti todettu olevan Martelan tuotteita.

Martelan myyntijohtaja on saatuaan tiedon edellä kuvatusta menettelystä välittömästi 2.7.2015 reklamoinut asiasta Iskulle. Iskun edustaja on Martelan edustajalle 3.7.2015 antamassaan vastauksessa myöntänyt, ettei Iskun menettely ole ollut asiallista, ja vakuuttanut, ettei vastaava menettely toistu. Martela ei ole luopunut oikeudestaan vedota edellä mainittuun kuvien käyttämiseen.

Isku on kuitenkin edellä mainittujen keskustelujen jälkeenkin käyttänyt Martelan tuotekuvia Eurajoen kirjaston yleiskalusteita koskevassa tarjouskilpailussa 6.11.2015 antamassaan tarjouksessa. Tarjouspyynnön kalusteluettelon on laatinut arkkitehtitoimisto, jota Martelan suunnittelija on tehtävässä avustanut. Osa tarjouspyynnön kalusteluettelon esimerkkikuvista on ollut peräisin Martelan kuvapankista ja osa on ollut Martelan suunnittelijan tuottamia kuvia Martelan tuotteista. Iskun tarjoukseen on liitetty tuotekortit 38 tuotteesta, joista osassa on ilmoitettu kuvan olevan viitteellinen. Kuitenkin 19 sanotuista 38 tuotekuvasta on ollut tarkkoja kuvia Martelan tuotteista. Iskun tarjous on sisältänyt muun ohella kuvan "Beatbox"-katsomosta, jonka tuotekuvan käytöstä Martelan myyntijohtaja on reklamoinut Iskulle jo 2.7.2015. Iskun tarjous on voittanut kysymyksessä olevan tarjouskilpailun ja tarjousten sanallisessa arvioinnissa on Iskun tarjouksen osalta nimenomaisesti viitattu tarjouksessa tuotteista esitettyihin hyviin kuviin.

Iskun menettelyssä on ollut kysymys kilpailijan mainosaineiston hyväksikäytöstä. Martelan tuotekuvia käyttämällä Isku on saavuttanut säästöjä tuotekehitys- ja markkinointikulujensa osalta, koska sen ei ole tarjouksia laatiessaan ollut tarpeen suunnitella tarjottavia tuotteita tai luoda niistä tuotekuvia. Isku on näin ollen päässyt tarjouskilpailuissa kilpailijoitaan parempaan asemaan käyttämällä oikeudettomasti hyväkseen Martelan tietotaitoon perustunutta kalusteiden suunnittelutyötä ja tuotekuvia. Iskun menettely on ollut omiaan aiheuttamaan Martelalle vahinkoa sekä tuottamaan Iskulle perusteetonta ja oikeudetonta etua kalusteiden hankintaa koskevissa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa.

Isku on menetellyt tahallisesti tai ainakin törkeän tuottamuksellisesti. Iskun on täytynyt olla tietoinen siitä, että se on käyttänyt Martelan kuvia oikeudettomasti hyväkseen. Iskun on elinkeinonharjoittajana täytynyt olla tietoinen muun ohella siitä, ettei esimerkiksi internetistä otettuja kuvia saa luvatta käyttää elinkeinotoiminnassa. Iskun on täytynyt olla tietoinen sopimattomasta menettelystään viimeistään Martelan reklamoitua Iskulle kuviensa toistuvasta käytöstä, minkä jälkeen Iskulla on ollut korostunut velvollisuus huolehtia siitä, ettei edellä kuvattua menettelyä jatketa. Iskun vastuun kannalta on merkityksetöntä, onko Iskun henkilökunta ymmärtänyt toimivansa väärin.

Mikäli edellä mainitussa Iskun menettelyssä ei olisi kysymys hyvän liiketavan vastaisesta menettelystä, ovat Iskun tuotekortit, joissa on esitetty Martelan tuotteen tuotekuva Iskun logoon yhdistettynä, joka tapauksessa merkinneet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua. Kuvat ovat luoneet ostajalle virheellisen mielikuvan, jonka mukaan niissä näkyvät Martelan tuotteet olisivat Iskun suunnittelemia ja valmistamia.

Edelleen Iskun tarjousten liitteinä Porin kaupungin sekä Eurajoen kirjaston kalusteita koskevissa tarjouskilpailuissa olleissa tuotekorteissa on kuvien yhteydessä todettu niiden olevan viitteellisiä ja että tuotteet tehdään erikoistyönä. Menettely on myös tältä osin ollut harhaanjohtavaa, koska sanotut ilmaisut ovat antaneet ymmärtää, että kuvassa olisi Iskun suunnittelema piirros tuotteesta, jota ei ole vielä valmiina, vaikka tosiasiassa kysymyksessä ovat olleet tarkat kuvat olemassa olevista Martelan tuotteista.

Ottaen huomioon Iskun toistuva sopimaton menettely ja sen laajuus, tulee tieto sopimattomasta menettelystä saattaa Iskun ja Martelan kohderyhmien tietoisuuteen. Lisäksi on tärkeää lisätä yleistä tietoisuutta kuvien sallitusta ja kielletystä käytöstä sekä hankintayksiköiden että tarjouskilpailuihin osallistuvien tarjoajien kuin myös laajemman yleisön keskuudessa. Vaadittujen kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärä 39.144,43 euroa muodostuu lainvoimaista päätöstä koskevien tietojen julkaisemisesta kahtena päivänä Kauppalehdessä, Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa ja Satakunnan Kansassa.

VASTAUS

Vaatimukset

Isku Interior Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Martela Oyj:n hakemuksen.

Lisäksi Isku Interior Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Martela Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 11.968,91 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Isku ei ole menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä se ole käyttänyt totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja.

Iskun henkilökunta ei ole yhtiön tarjouksia julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin laatiessaan ymmärtänyt toimivansa väärin. Martelan ja Iskun edustajat ovat keskustelleet kuvien käytöstä Porin kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailujen jälkeen. Martelalle on tässä yhteydessä ilmoitettu, että Iskun myyntiorganisaatio ohjeistetaan siten, ettei vastaavaa pääse jatkossa tapahtumaan, minkä jälkeen on päätetty rakentaa koko Iskun myyntiorganisaatiota koskeva laatujärjestelmä asian varmistamiseksi. Asianosaiset ovat heinäkuussa 2015 sopineet asian Porin kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailuissa tapahtuneen kuvien käytön osalta.

Martela on lisäksi voittanut Porin kaupungin kalustehankintaa koskevan tarjouskilpailun, eikä Iskun menettelystä ole siten voinut aiheutua sille haittaa tältä osin.

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailussa Martelan tarjous suljettiin tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, eikä sille ole näin ollen voinut aiheutua Iskun menettelystä haittaa tai vahinkoa tältäkään osin. Iskun kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä käyttämät Martelan tuotekuvat ovat lisäksi sisältyneet myös tarjouspyyntöön.

Kesän 2015 jälkeen kilpailutetun Eurajoen kirjaston kalustehankinnan osalta Isku on käyttänyt tarjouspyyntöön sisältyneitä kuvia, joiden osalta tarjouspyynnössä on ollut maininta "kuva on viitteellinen, tuote tehdään erikoistyönä". Isku ei ole tarjousta tehdessään ollut tietoinen siitä, että kysymyksessä oleva tarjouspyynnössä esitetty kuvamateriaali, jota Isku on tarjouksessaan käyttänyt, on ollut peräisin Martelalta.

Kalustealaa koskevissa julkisissa hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa tarjoukseen tulee pääsääntöisesti liittää niin sanottu tuotekortti tai vastaava, jossa tarjoaja kuvaa tuotteen tarjouspyynnön mukaisuuden kirjallisesti ja esittää täydentävän kuvan osoittamaan, että tuote on myös visuaalisesti tarjouspyynnön mukainen. Isku on Eurajoen kirjaston kalustehankintaa koskevassa tarjouksessaan esittänyt kirjallisesti tarjottavien tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuuden sekä liittänyt tarjoukseensa kuvat osoittamaan tuotteiden tavoiteltua ulkonäköä. Useimpien tuotteiden osalta kuvalliseen esitykseen on liitetty ilmaisu "viitteellinen". Siltä osin kuin ilmaisu "viitteellinen" on puuttunut, on ollut kysymys Iskun tarjoamista omista tuotteista, jotka eivät ole visuaalisesti eronneet esimerkkikalusteista, mistä syystä kuvan vaihdolla ei ole katsottu olevan merkitystä.

Tuotekuvia ei ole siten kopioitu Martelan internetsivustolta. Kuvien alkuperä tai se, kenen kalusteista kuvissa on ollut kysymys, ei ole myöskään käynyt ilmi Eurajoen kirjaston kalustehankintaa koskeneesta tarjouspyynnöstä. Iskun tarkoituksena on ollut tarjouksen menestyessä toteuttaa kysymyksessä olevat erikoistuotteet omien suunnitelmien mukaan. Isku on antanut tarjoamilleen tuotteille Iskun valmistaman tuotteen tuotenimen tai sen alihankkijan valmistaman tuotteen tuotenimen kuvaamaan mistä tuoteperheestä tai tuotteesta kyseinen tuote tehdään erikoistyönä. Se seikka, että Isku on voittanut kysymyksessä olevan tarjouskilpailun, ei ole johtunut Martelan tuotekuvien käyttämisestä.

Hakemuksessa viitattu Martelan kuvien käyttäminen on kaikilta osin liittynyt julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin eikä kysymyksessä olevia kuvia ole käytetty kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissa. Kuvien käyttö ei ole myöskään hyödyttänyt Iskua taikka aiheuttanut vahinkoa tai haittaa Martelalle.

Kiellon määräämiselle ei ole perusteita, koska hakijalta puuttuu tältä osin oikeussuojan tarve. Iskun henkilökuntaa on yksityiskohtaisesti ohjeistettu huolehtimaan siitä, ettei kolmansien tahojen materiaaleja käytetä ilman asianmukaisia lupia, minkä jälkeen virheitä tai laiminlyöntejä ei ole myöskään tapahtunut.

Asiassa ei ole myöskään perusteita määrätä Iskua korvaamaan Martelalle päätöksen julkaisemisesta aiheutuvia kustannuksia. Päätöksen julkaiseminen olisi tarpeetonta ottaen huomioon muun ohella, ettei Martelan tuotekuvia ole käytetty siten, että kuluttajat tai muut ostajaryhmät laajemmalti olisivat tehneet niiden perusteella päätöksiä. Hakemus koskee sen sijaan kolmea tarjouskilpailua, joissa Martelan kuvamateriaali on ollut suppean henkilöpiirin käytössä. Päätöksen julkaiseminen aiheuttaisi ainoastaan haittaa Iskun ja koko konsernin yrityskuvan ja toimintojen maineelle. Kaikki kysymyksessä olevat tarjoukset vastaanottaneet hankintayksiköt ovat lisäksi jo saaneet tiedon virheellisen materiaalin käytöstä.

Joka tapauksessa vaatimus päätöksen julkaisemisesta kahtena päivänä viidessä eri sanomalehdessä on liioiteltu ja kohtuuton.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Martela Oyj

1. Iskun tarjouksen 18.5.2015 liitteenä ollut tuotekortti "Oppilaspöytä, kolmion mallinen", liittyen Porin kaupungin Harjunpään koulun kalustehankintaan
2. Tuloste internetsivustolta www.martela.fi sisältäen kuvan Martelan "Pinta" nimisestä pöydästä, 22.4.2016
3. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n kalustehankintaa koskevan tarjouspyynnön kalusteluettelo 28.5.2015
4. Iskun tarjouksen liitteenä olleet tuotekortit "taukotilan pöytä 2200*650 H 110 Isku baaripöytä" ja "katsomo 2250*610/1500 H 1300 Isku grandstand", liittyen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n kalustehankintaan
5. Tuloste internetsivustolta www.martela.fi sisältäen kuvat Martelan "Beatbox" nimisestä katsomosta, "Chat" nimisestä pöydästä ja "Form" nimisestä tuolista
6. Martelan myyntijohtajan ja Iskun asiakkuusjohtajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 2.–3.7.2015
7. Eurajoen kirjaston kalustehankintaa koskevan tarjouspyynnön irtokalusteluettelo 12.10.2015
8. Ote Iskun Eurajoen kirjaston kalustehankintaa koskevasta tarjouksesta 6.11.2015
9. Ote Martelan Eurajoen kirjaston kalustehankintaa koskevasta tarjouksesta 6.11.2015
10. Ote Eurajoen kirjaston kalustehankintaa koskevasta hankintapäätöksestä; arviointiyhteenveto 11/2015
11. Kuvakaappaus internetsivustolta www.isku.com sisältäen kuvia Iskun tuotteista, 29.8.2016

Isku Interior Oy

1. Iskun asiakkuusjohtajan lähettämät sähköpostiviestit 3.7.2015 ja 3.5.2016
2. Ote Iskun sisustussuunnittelijoille pitämän koulutustilaisuuden koulutusmateriaalista 20.5.2016

Henkilötodistelu

Martela Oyj

1. PM
2. TH

Isku Interior Oy

1. JV

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Isku on vuoden 2015 aikana osallistunut Porin kaupungin, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n sekä Eurajoen kunnan järjestämiin julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin. Martela on perustanut hakemuksensa siihen, että Isku on mainituissa kalusteiden hankintaa koskevissa tarjouskilpailuissa antamissaan tarjouksissa käyttänyt kuvia Martelan tuotteista ilman tämän suostumusta. Martela on ensisijaisesti esittänyt, että Isku on näin toimiessaan menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti tai muutoin Martelan kannalta sopimattomasti ja siten sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti. Toissijaisesti Martela on esittänyt, että Iskun menettelyssä on ollut kysymys sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan ilmaisun käyttämisestä elinkeinotoiminnassa.

2. Asiassa on näin ollen ensisijaisesti kysymys siitä, onko Isku tarjouksia edellä mainituissa tarjouskilpailussa antaessaan menetellyt Martelan väittämin tavoin hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten Martelan kannalta sopimattomasti.

Iskun menettely

3. Martela on vedonnut ensinnäkin siihen, että Isku on keväällä 2015 Porin kaupungin koulukalusteita koskevassa julkisia hankintoja koskevassa tarjouskilpailussa hankintayksikölle antamassaan tarjouksessa ilman Martelan suostumusta käyttänyt Martelan "Pinta"-nimistä pöytää koskevaa tuotekuvaa.

4. Asiassa on riidatonta, ettei Iskun tarjouksessa käytetty Martelan "Pinta" nimistä pöytää esittävä tuotekuva ole sisältynyt kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa julkaistuun tarjouspyyntöön. Isku ei myöskään ole kiistänyt käyttäneensä mainittua Martelan tuotekuvaa tarjouksessaan. Myös asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että Isku on kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa antamansa tarjouksen liitteenä toimittanut hankintayksikölle kolmion mallista oppilaspöytää koskevan tuotekortin. Tuotekorttiin on sisältynyt kolmionmuotoisia pöytiä sekä värikkäitä toimistotuoleja esittävä kuva, joka on vastannut Martelan internetsivustolla sen "Pinta" nimisestä pöydästä käytettyä tuotekuvaa. (Martelan asiakirjatodisteet 1 ja 2). Mainitun tuotekuvan lisäksi kyseisessä tuotekortissa on esitetty tarjottavan pöydän teknisiä ominaisuuksia kuvaava tekstiosa, jonka lopussa on ollut maininta "kuva viitteellinen (tuotetta ei ole Iskun vakiomallistossa, se tehdään erikoistyönä)".

5. Toiseksi Martela on vedonnut siihen, että Isku on kesällä 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n järjestämässä julkisia hankintoja koskevassa tarjouskilpailussa antamassaan tarjouksessa ilman Martelan suostumusta käyttänyt Martelan "Chat"-nimistä pöytää ja "Beatbox" nimistä katsomoa esittäviä tuotekuvia.

6. Martelan asiakirjatodisteena 3 esittämästä Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouspyynnön otteesta käy ilmi, että edellä mainitut Martelan tuotteet on tarjouspyyntöön sisältyneessä kalusteluettelossa ilmoitettu hankinnan kohteena olleita taukotilan pöytää ja katsomoa koskevina esimerkkimalleina. Tarjouspyynnön kalusteluettelossa on esimerkkimalleina viitattu taukotilan pöydän osalta tuotteeseen "Martela/Chat tai vastaava" ja katsomon osalta "Martela/Beatbox tai vastaava" sekä lisäksi esitetty näitä koskeneet tuotekuvat.

7. Isku ei myöskään tältä osin ole kiistänyt Martelan tuotekuvien käyttöä. Myös asiassa esitetystä selvityksestä (Martelan asiakirjatodisteet 4 ja 5) käy ilmi, että Iskun tarjoukseen on sisältynyt hankinnan kohteena olevaa taukotilan pöytää sekä katsomoa koskevat tuotekortit, joissa esitetyt tuotekuvat ovat vastanneet Martelan "Chat"-nimisestä pöydästään ja "Beatbox" nimisestä katsomostaan internetsivustollaan käyttämiä tuotekuvia. Iskun mainittuihin tuotekortteihin on sisältynyt tuotekuvan lisäksi tuotteen teknisiä ominaisuuksia kuvaava tekstiosa, jossa on muun ohella taukotilan pöydän osalta tarjottavana tuotteena ilmoitettu "Isku baaripöytä" ja katsomon osalta "Isku grandstand".

8. Martela on kolmanneksi vedonnut Iskun menettelyyn syksyllä 2015 Eurajoen kunnan kirjastokalusteita koskevassa julkisia hankintoja koskevassa tarjouskilpailussa. Martelan mukaan Isku on käyttänyt sen tuotekuvia tarjoukseensa liittämissään tuotekorteissa tuotepositioihin 3–16, 19 sekä 30–33 tarjottujen tuotteiden osalta.

9. Isku ei tältäkään osin ole sinänsä kiistänyt sitä, että sen tarjouksessa käytetyt kuvat ovat esittäneet Martelan tuotteita. Tämä käy lisäksi ilmi muun ohella asiassa esitetyistä Iskun ja Martelan kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa antamien tarjousten otteista (Martelan asiakirjatodisteet 8 ja 9). Iskun tuotekortteihin on kuvien lisäksi sisältynyt tuotteen nimeä sekä teknisiä ominaisuuksia kuvaava tekstiosa. Osassa tuotekorteista on tekstiosan lopussa ollut maininta "kuva viitteellinen, tehdään erikoistyönä" (tuotepositiot 3–4, 8, 11–16, 19, 30 ja 32) tai "kuva viitteellinen" (tuotepositiot 31 ja 33). Osa tuotekorteista ei taasen ole sisältänyt minkäänlaista mainintaa kuvan viitteellisyydestä (tuotepositiot 5–7 sekä 9–10).

10. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa julkaistuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneestä Eurajoen kirjaston irtokalusteluettelosta (Martelan asiakirjatodiste 7) käy ilmi, että Martelan tuotteita esittävät, Iskun tuotekorteissa käytetyt kuvat ovat sisältyneet tarjouskilpailussa julkaistuun tarjouspyyntöön. Kuvat ovat sisältyneet tarjouspyyntöön sisältyneeseen kalusteluetteloon, jossa niitä on käytetty kuvaamaan hankinnan kohteina olevia kalusteita kunkin edellä mainitun tuoteposition osalta. Kyseissä kalusteluettelosta tai asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjouspyyntöasiakirjoista muutoinkaan ei ole käynyt ilmi, minkä valmistajan tuotteista kuvissa mahdollisesti on ollut kysymys.

Iskun menettelyn arviointi

11. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin niin sanotun yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.

12. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöiden (HE 114/1978 vp s. 11) mukaan hyvänä liiketapana voidaan pitää tunnollisen ja rehellisen elinkeinonharjoittajan noudattamaa sekä kilpailijoiden ja asiakkaiden hyväksymää menettelyä taloudellisessa toiminnassa. Yleislausekkeen soveltaminen ei edellytä, että, että menettelystä olisi aiheutunut konkreettista vahinkoa, vaan vahingon vaaran syntyminen on riittävä.

13. Viimeksi mainitun lisäksi markkinaoikeus toteaa, ettei sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaista menettelyä koskevan kiellon määrääminen edellytä myöskään, että kiellon perusteena oleva menettely olisi ollut tuottamuksellista.

14. Markkinaoikeus toteaa ensiksi, että Isku on edellä mainittuihin Porin kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailuiden yhteydessä tapahtuneeseen kuvien käyttöön liittyen vedonnut siihen, että asianosaiset olisivat tältä osin sopineet asian. Asiassa esitetyn mukaan Martelan silloinen myyntijohtaja PM sekä Iskun asiakkuusjohtaja JV ovat 2.–3.7.2015 käyneet sähköpostikirjeenvaihtoa (Martelan asiakirjatodiste 6), jossa Martelan edustaja on huomauttanut Iskulle Porin kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailuissa Iskun toimesta tapahtuneesta Martelan kuvien käytöstä, mainiten tältä osin nimenomaisesti muun ohella "Beatbox" nimisen tuotteen. Iskun edustaja on viestin johdosta antamassaan vastauksessaan pahoitellut menettelyä ja ilmoittanut Iskun ryhtyvän toimenpiteisiin menettelyn uusimisen välttämiseksi. JV on häntä markkinaoikeudessa todistajana kuultaessa kertonut jääneensä edellä kuvattujen viestien perusteella siihen käsitykseen, että asia oli kysymyksessä olevissa tarjouskilpailuissa tapahtuneen kuvien käytön osalta asianosaisten välillä sovittu. Niin ikään markkinaoikeudessa todistajana kuultu PM on puolestaan kertonut, ettei Martelan puolesta ollut millään tavalla sitouduttu siihen, ettei Iskun menettelyyn kysymyksessä olevissa tarjouskilpailuissa tultaisi vastaisuudessa vetoamaan ja ettei Isku ollut tällaista sitoumusta edes pyytänyt. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Martelan voida asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa millään tavoin sitoutuneen siihen, ettei se tulisi vastaisuudessa vetoamaan Iskun edellä kuvattuun menettelyyn Porin kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailuissa.

15. Iskun menettelyn osalta markkinaoikeus toteaa, että Isku on edellä todetuin tavoin käyttänyt ensinnäkin Martelan "Pinta" nimisen pöydän tuotekuvaa Porin kaupungin koulukalusteita koskevassa julkisia hankintoja koskevassa tarjouskilpailussa keväällä 2015 tarjotessaan hankintayksikölle omaa, Iskun tarjouksen mukaan erikoistyönä tehtävää tuotettaan. Isku ei ole edes väittänyt, että sillä Martelan antaman suostumuksen, tai jollakin muulla perusteella, olisi ollut oikeus kysymyksessä olevan tuotekuvan käyttöön. Iskun tarjouksessa käytetty kuva ei ole myöskään sisältynyt tarjouspyyntöasiakirjoihin ja asiassa onkin jäänyt lähemmin selvittämättä, mistä Isku on käyttämänsä kuvan hankkinut.

16. Markkinaoikeus katsoo, että Iskun edellä kuvattu menettely, jossa se on käyttänyt julkisia hankintoja koskevassa tarjouskilpailussa tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältymätöntä Martelan tuotteen tuotekuvaa ilman tämän suostumusta Iskun omaa tuotetta hankintayksikölle tarjotessaan, on ollut hyvän liiketavan vastaista sekä lisäksi Martelan kannalta sopimatonta. Iskun edellä mainitun menettelyn sopimattomuutta ei tässä suhteessa anna aihetta arvioida toisin myöskään sen, että kysymyksessä olevaa Iskun tarjoamaa tuotetta koskeneessa tuotekortissa on mainitun Iskun käyttämän tuotekuvan ohella ollut edellä selostetulla tavalla maininta kyseisen kuvan viitteellisyydestä.

17. Siltä osin kuin Martela on vedonnut tuotekuviensa käyttöön Iskun toimesta edellä mainituissa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n ja Eurajoen kunnan julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa Isku on vedonnut kiistämisensä tueksi muun ohella siihen, että sen tarjouksessa käytetyt Martelan tuotekuvat ovat sisältyneet myös kyseisten hankintayksiköiden julkaisemiin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Eurajoen kunnan tarjouskilpailun osalta Isku on kiistämisensä tueksi vedonnut lisäksi siihen, ettei kyseisestä tarjouspyynnöstä ole käynyt ilmi, minkä valmistajan tuotteista kalusteluettelon kuvissa on ollut kysymys, ja ettei Isku näin ollen ole tarjousta laatiessaan ollut eikä sen edes olisi tullutkaan olla tietoinen siitä, että kuvissa on ollut kysymys Martelan tai jonkun muun kilpailijan olemassa olevista tuotteista. Iskun mukaan sen kuvien yhteydessä käyttämästä ilmaisusta "kuva viitteellinen" on lisäksi ilmennyt, ettei Iskun tarjouksessa esitetty kuva ole esittänyt Iskun tarjoamaa tuotetta.

18. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa todistajina kuultujen PM:n, JV:n ja TH:n kertomusten perusteella voidaan päätellä, että kalusteita koskevissa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa on varsin yleistä, että tarjouspyynnössä käytetään hankinnan kohteina olevien kalusteiden esimerkkimalleina kuvia eri huonekaluvalmistajien olemassa olevista tuotteista. Todistajat PM ja TH ovat lisäksi kertoneet muun ohella, että kysymyksessä olevalla alalla on Suomessa toimivia ja vastaaviin kilpailutuksiin osallistuvia elinkeinonharjoittajia varsin rajallinen määrä, mistä syystä alan toimijat tuntevat verraten hyvin toistensa ja erityisesti alalla huomattavan markkinaosuuden omaavan Martelan tuotteet.

19. Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että kysymykset siitä, ovatko hankintayksiköt tarjouspyyntöjä laatiessaan tai tarjoajat tarjouksia antaessaan menetelleet hankintasäännösten mukaisesti, eivät kuulu tässä asiassa arvioitavaksi. Iskun menettelyn hyvän liiketavan vastaisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava osaltaan huomioon, että Martelan hakemuksen perusteena vedotussa menettelyssä on ollut kysymys julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa annetuista tarjouksista. Hankintamenettely on hankintasäännöksistä ilmenevien yleisten periaatteiden mukaan toteutettava ja esimerkiksi tarjouspyyntö laadittava siten, että menettelyä voidaan pitää kaikkiin tarjoajiin nähden tasapuolisena. Iskun kysymyksessä olevissa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n ja Eurajoen kunnan tarjouskilpailuissa käyttämät Martelan tuotteiden kuvat ovat edellä todetuin tavoin sisältyneet kyseisissä tarjouskilpailuissa julkaistuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Martelan tuotteiden kuvien käyttämisessä Iskun toimesta sen tarjouksissa ei siten näissä olosuhteissa voida automaattisesti katsoa olleen kyse hyvän liiketavan vastaisesta menettelystä, vaikka kuvien käyttämiselle Iskun tarjouksissa ei olekaan ollut Martelan antamaa suostumusta.

20. Iskun menettelyä ei toisaalta voida pitää myöskään hyvän liiketavan mukaisena yksinomaan siitä syystä, että edellä mainitut Martelan tuotteiden kuvat ovat sisältyneet kyseisiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n ja Eurajoen kunnan tarjouskilpailujen tarjouspyyntöasiakirjoihin. Myös tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneitä kuvia käytettäessä saattaa olla kysymys kilpailijan tuotekuvien oikeudettomasta ja hyvän liiketavan vastaisesta hyödyntämisestä. Tältä osin on otettava huomioon muun ohella se, että vaikka hankintayksikkö saattaakin tarjouksiin tutustuessaan havaita, että tarjouksissa käytetyt kuvat vastaavat tarjouspyyntöasiakirjojen sisältämiä tuotekuvia, ei näin kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi useita tuotteita koskevissa hankinnoissa jokaisen yksittäisen tuoteposition osalta. Menettelyn hyvän liiketavan mukaisuutta arvioitaessa onkin otettava huomioon muun ohella tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt tiedot ja ehdot sekä se, millä tavoin siihen sisältyneitä tuotekuvia on tarjouksessa käytetty. Tarjouspyyntöön sisältyvien kuvien käyttö saattaa olla olosuhteista riippuen sallittua esimerkiksi tilanteessa, jossa tarjottava tuote on nimenomaisesti kysymyksessä olevassa kuvassa esitetty kilpailijan tuote.

21. Edellä mainitussa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouskilpailun tarjouspyyntöön sisältyneessä kalusteluettelossa on siinä käytettyjen kuvien yhteydessä ollut nimenomainen maininta siitä, että kalusteluettelon esimerkkimalleina on taukotilan pöydän osalta ollut Martelan "Chat" niminen pöytä ja katsomon osalta Martelan "Beatbox" niminen katsomo. Iskun Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:lle antamaan tarjoukseen liitetyistä, hankinnan kohteina olleita taukotilan pöytää ja katsomoa koskevista tuotekorteista, tai Iskun tarjouksesta muutoinkaan, ei ole käynyt millään tavoin ilmi, että mainittujen tuotteiden osalta tuotekorteissa esitetyissä kuvissa on ollut kysymys tarjouspyynnön kalusteluettelossa sanotulta osin esimerkkimalleina viitattujen Martelan tuotteiden, eikä Iskun tarjoamien omien tuotteiden kuvista. Iskun tarjoukseen liitetyissä tuotekorteissa tältä osin käytetyt nimitykset "Isku baaripöytä" ja "Isku grandstand" ovat lisäksi olleet omiaan vahvistamaan vaikutelmaa siitä, että mainittujen tuotekorttien kuvat esittäisivät tarjottavia Iskun tuotteita. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Iskun menettelyä, jossa se on käyttänyt edellä kuvatuin tavoin kilpailijansa Martelan tuotteiden kuvia omia tuotteitaan Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:lle tarjotessaan, ilmoittamatta samalla, että kuvat ovat olleet tarjouspyyntöön sisältyneestä kalusteluettelosta ja ettei kyseisissä kuvissa olevat tuotteet ole siten esittäneetkään Iskun omia tuotteita, on pidettävä hyvän liiketavan vastaisena ja Martelan kannalta sopimattomana.

22. Eurajoen kunnan tarjouskilpailun tarjouspyyntöön sisältyneessä kalusteluettelossa ei edellä todetuin tavoin ole sinänsä ollut mainintaa siitä, minkä valmistajan tuotteista kalusteluettelossa kunkin tuotteen osalta esitetyissä kuvissa mahdollisesti on ollut kysymys. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä olevan alan julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin säännöllisesti osallistuvat kotimaiset toimijat ovat varsin hyvin tietoisia toistensa tuotevalikoimista ja ainakin kunkin omaleimaisimmista tuotteista, kuten esimerkiksi Martelan "Beatbox" nimisestä katsomosta. Iskun Eurajoen kunnalle antamaan tarjoukseen liitetyissä, Martelan tuotekuvia sisältävissä tuotekorteissa ei ole miltään osin ollut mainintaa siitä, että niihin sisältyneet tuotekuvat ovat olleet tarjouspyynnössä esitettyjä esimerkkikuvia. Osaan mainituista tuotekorteista on tosin sisältynyt maininta, jonka mukaan kuva on viitteellinen ja osaan lisäksi maininta siitä, että tuote tehdään erikoistyönä. Markkinaoikeus toteaa, ettei näistäkään ilmaisuista kuitenkaan ole ollut pääteltävissä, että kysymyksessä olevat kuvat on otettu tarjouspyynnöstä ja etteivät ne esitä tarjottavia Iskun tuotteita. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että Isku on menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti ja Martelan kannalta sopimattomasti myös Eurajoen kunnan tarjouskilpailussa, käyttäessään Martelan tuotekuvia edellä kuvatuin tavoin omia tuotteitaan tarjotessaan.

23. Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Isku on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti käyttäessään Martelan tuotteiden kuvia edellä viitatuissa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa.

24. Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen arvioida Iskun kysymyksessä olevaa menettelyä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin perusteella.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

25. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

26. Iskun on edellä todettu menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Kyseisen lainvastaisen menettelyn jatkaminen ja uudistaminen on kiellettävä. Kielto on muotoiltu jäljempänä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Asiassa ei ole esitetty syitä sille, että kieltoa ei määrättäisi noudatettavaksi heti.

27. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettua erityistä syytä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden uhkasakko on asetettava Martelan hakemuksessa vaaditun 100.000 euron määräisenä.

Päätöksen julkaisemista koskeva vaatimus

28. Martela on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Iskun korvaamaan sille kustannukset, joita sille aiheutuu asiassa annettavaa lainvoimaista päätöstä koskevien tietojen julkaisemisesta. Vaatimuksen perusteena Martela on vedonnut siihen, että Iskun sopimaton menettely on ollut toistuvaa ja laajaa, sekä vedonnut lisäksi kuvien käytön sallittavuutta koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseen.

29. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin voi hakijan vaatimuksesta määrätä, että päätös 6 §:ssä tarkoitettua kieltoa koskevassa asiassa on vastaajan kustannuksella julkaistava yhdessä tai useammassa sanoma- tai aikakauslehdessä.

30. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole käsillä sellaisia perusteita, joiden johdosta päätöksen julkaisemista koskevan määräyksen antamista olisi pidettävä aiheellisena. Martelan tätä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

31. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia säännöksiä.

32. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

33. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

34. Martela on asian voittanut osapuoli, vaikka asiassa määrätty kielto on jossain määrin vaadittua kieltoa rajatumpi ja päätöksen julkaisemista koskeva vaatimus on hylätty. Ottaen huomioon, että sillä, miltä osin Martelan hakemusta ei hyväksytä, voidaan katsoa olleen vain vähäinen merkitys asiassa, eikä sillä voida katsoa olleen olennaista vaikutusta Martelan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrään, markkinaoikeus katsoo, että Martelalla on oikeus saada täysi korvaus tarpeellisista toimenpiteistä johtuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa.

35. Martela on vaatinut, että Isku velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.346,18 eurolla ja palkkion osalta 18.837 eurolla, eli yhteensä 21.183,18 eurolla viivästyskorkoineen. Iskulla ei ole ollut huomauttamista Martelan oikeudenkäyntikulujen määrän osalta. Näin ollen Isku on velvoitettava korvaamaan Martelan oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä. Isku puolestaan saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Isku Interior Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta elinkeinotoiminnassaan menettelyä, jossa se julkista hankintaa koskevassa tarjouskilpailussa:

- muita kuin Martela Oyj:n tuotteita tarjotessaan ilman Martela Oyj:n lupaa käyttää Martela Oyj:n tuotteiden kuvia, kun kyseiset kuvat eivät ole sisältyneet sanotussa tarjouskilpailussa julkaistuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin; tai

- muita kuin Martela Oyj:n tuotteita tarjotessaan ilman Martela Oyj:n lupaa käyttää Martela Oyj:n tuotteiden kuvia, kun kyseiset kuvat ovat sisältyneet sanotussa tarjouskilpailussa julkaistuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin, ilmoittamatta samalla tarjouksessaan selkeästi, että käytetty kuva on tarjouspyyntöasiakirjoista ja ettei kuva siten esitä Isku Interior Oy:n tarjoamaa tuotetta.

Edellä mainittua kieltoa on noudatettava heti 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Isku Interior Oy:n suorittamaan Martela Oyj:lle korvauksena kuluista 2.346,18 euroa ja palkkiona 18.837 euroa eli yhteensä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 21.183,18 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Martela Oyj:n vaatimukset muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Isku Interior Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 16.1.2017.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Sanna Holkeri.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.