MAO:307/16

HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA KIELTOPÄÄTÖS

Kielto

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jäljempänä myös Valvira) on 18.11.2013 tekemällään päätöksellä (dnro 73/99/2013) kieltänyt Viiniverla Oy:tä alkoholilain 49 §:n 2 momentin perusteella luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille 1.2.2014 alkaen.

Kiellon yleiset perustelut

Valvira on kieltopäätöksessään kertonut, että Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pyydettyä selvitystä Suomen maa- ja metsätalousministeriöltä komissiolle toimitetun ranskalaisen maantieteellisen merkinnän Calvados väärinkäyttöä koskeneen valituksen johdosta, Suomi oli kiistänyt maantieteellisen merkinnän väärinkäytön. Suomi oli todennut komissiolle, että Verlados on paikallinen tuote, jonka nimi viittaa suoraan valmistuspaikkaansa Verlan kylään ja Verlan viinitilaan. Lisäksi nimen Verlados osalta ainoastaan viimeinen tavu on yhdenmukainen nimen Calvados kanssa, joten unionin tuomioistuimen linjaus kahden tavun riittämisestä mielikuvan synnyttämiseksi ei täyty.

Kieltopäätöksen mukaan komissio ei ole hyväksynyt Suomen näkemystä, koska komission mielestä nimen Verlados loppuosa ados riittää herättämään unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetun mielleyhtymän nimestä Calvados.

Kieltopäätöksessä on todettu, että koska komissio ei ole hyväksynyt Suomen näkemystä ja on ilmoittanut aloittavansa rikkomisesta johtuvan menettelyn, mikäli Suomi ei toteuta tarvittavia toimia, Valviran on tullut ryhtyä toimenpiteisiin alkoholilain 49 §:n perusteella. Kieltopäätöksen mukaan komission kannan perusteella Verlados-tuotteen voidaan katsoa olevan alkoholilain 49 §:n tarkoittamalla tavalla säännösten ja määräysten vastainen. Kieltopäätöksessä on todettu, että tuote sinänsä ei ole annettujen säännösten tai määräysten vastainen, vaan kysymys on tuotteen myyntinimestä. Tuote voi siten olla markkinoilla toisella nimellä.

HAKEMUS

Vaatimukset

Viiniverla Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hakemuksen kohteena olevan kieltopäätöksen.

Perusteet

Käyttäessään tuotteestaan nimeä Verlados Viiniverla Oy ei väärinkäytä, jäljittele tai luo mielleyhtymää Calvados-tuotteesta eikä se näin ollen loukkaa Calvados-tuotteen saamaa maantieteellisen merkinnän suojaa.

Verlados-tuotteen nimi viittaa suoraan sen valmistuspaikkaan, Verlan kylään. Verla ei ole nimenä rekisteröity eikä suojattu. Viiniverla Oy on saanut Verlassa sijaitsevalta tehdasmuseolta, jonka ruukkialue on Unescon maailmanperintökohde, luvan käyttää Verlan nimeä, tehdasmuseon kuvaa ja logoa tuotteensa etiketissä. Tuote on ollut markkinoilla vuodesta 2001, ja nimi on vakiintunut käyttöön. Kyseessä on paikallinen tuote, jota myydään keskimäärin pari sataa litraa vuodessa.

Viiniverla Oy:n tuotteen etiketissä ei ole mainintaa tai viittauksia, joiden mukaan Verlados olisi kysymyksessä olevan suojatun maantieteellisen merkinnän "tyyppinen", "tapainen" tai "makuinen", tai muutakaan vastaavaa ilmaisua. Tuotenimen yhteydessä on maininta "aromitisle luomuomenista". Tuotteen takaetiketissä sen alkuperämaa on selvästi ilmoitettu merkinnällä "product of Finland", eikä epäselvyyttä Verlados-tuotteen alkuperästä tai valmistusmaasta näin ollen jää.

Nimeen Verlados ei sisälly sellaista ilmaisua, jonka perusteella kuluttajalle voisi perustellusti syntyä mielikuva tuotteesta, jolla on suojattu alkuperä. Sanojen Verlados ja Calvados lausuntatapa ja ulkoasu eivät olennaisilta osin ole samankaltaisia eikä tuotteiden välillä muutoinkaan ole sekaannusvaaraa. Pelkän viimeisen tavun dos ei voida katsoa synnyttävän oikeuskäytännössä edellytettyä mielleyhtymää millään järkevällä tavalla eikä se täytä oikeuskäytännössä muodostunutta edellytystä kahden saman tavun käytöstä. Sana calvados tavutetaan ranskaksi cal-va-dos. Eurooppalaisissa kielissä kreikassa, espanjassa ja portugalissa käytetään runsaasti dos-loppuisia sanoja. Viiniverla Oy:n käsityksen mukaan maantieteellinen merkintä Calvados on alun perin lähtöisin portugalinkielisestä sanasta. Pelkän dos-päätteen käyttämisen kieltäminen ei ole perusteltua.

VASTAUS

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Valvira on kieltänyt Viiniverla Oy:tä luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille alkoholilain 49 §:n perusteella siksi, että komissio on katsonut, että nimi Verlados loukkaa tuotenimikkeelle Calvados annettua maantieteellisen merkinnän suojaa. Komission kanta on Suomea sitova siten, että Suomen viranomaisten on tullut ryhtyä toimenpiteisiin komission kannan mukaisesti.

VÄLITOIMET

Markkinaoikeus on, varattuaan asianosaisille tilaisuuden lausua ennakkoratkaisupyynnön sisällöstä, 13.2.2015 antamallaan välipäätöksellä päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun seuraavista kysymyksistä:

1. Onko arvioitaessa tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (EUVL L 39, s. 16) 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän syntymistä käytettävä perusteena tavanomaisesti valistunutta, kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista keskivertokuluttajaa?

2. Arvioitaessa kansallisesti nimityksellä Verlados markkinoitavan omenasta tislatun väkevän alkoholijuoman mainitun nimityksen käytön kieltämistä maantieteellisen merkinnän Calvados suojaamiseksi, mitä merkitystä seuraavilla seikoilla on asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän käsitteen tulkinnassa ja mainitun asetuksen soveltamisessa:

a. nimityksen Verlados alkuosa Verla on suomalainen kylä, jonka nimen suomalainen kuluttaja saattaa tunnistaa;
b. nimityksen Verlados alkuosa Verla viittaa Verlados-tuotteen valmistajaan Viiniverla Oy:öön;
c. Verlados on Verlan kylässä valmistettu paikallinen tuote, jota on myyty keskimäärin pari sataa litraa vuodessa tilan omassa ravintolassa ja lisäksi rajoitetusti tilauksesta alkoholilaissa tarkoitetussa valtion omistamassa alkoholiyhtiössä;
d. sanoissa Verlados ja Calvados on vain yksi yhteinen tavu (dos) kolmesta tavusta, mutta toisaalta sanojen viimeiset neljä kirjainta (ados) eli puolet kummankin sanan kaikista kirjaimista ovat samoja?

3. Jos asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän katsotaan syntyvän, voidaanko nimityksen Verlados käyttö kuitenkin oikeuttaa jonkin edellä mainitun tai muun seikan perusteella, kuten sen seikan perusteella, ettei ainakaan suomalaiselle kuluttajalle voi syntyä sellaista käsitystä, että Verlados-tuote olisi valmistettu Ranskassa?

Unionin tuomioistuin on 21.1.2016 antanut tuomiollaan Viiniverla (C 75/15, EU:C:2016:35) pyydetyn ratkaisun. Unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan vastannut markkinaoikeuden kysymyksiin 1–3 seuraavasti:

1) Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että voidakseen määrittää, onko kysymyksessä kyseisessä säännöksessä tarkoitettu "mielleyhtymä", kansallisen tuomioistuimen on käytettävä perusteena sitä, miten tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja mieltää asian, ja kyseisellä kuluttajan käsitteellä on ymmärrettävä tarkoitettavan eurooppalaista kuluttajaa eikä pelkästään sen jäsenvaltion kuluttajaa, jossa tuote, joka synnyttää mielleyhtymän suojattuun maantieteelliseen merkintään, on valmistettu.

2) Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että voidakseen arvioida, synnyttääkö nimitys Verlados kyseisessä säännöksessä tarkoitetun "mielleyhtymän" suojattuun maantieteelliseen merkintään Calvados vastaavien tuotteiden osalta, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on otettava huomioon se, kuinka paljon kyseiset nimitykset muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan, ja mahdolliset seikat, jotka voivat osoittaa, ettei tällainen toisiaan muistuttaminen johdu sattumasta, tarkistaakseen, syntyykö tavanomaisen valistuneelle ja kohtuullisen tarkkaavaiselle ja huolelliselle eurooppalaiselle keskivertokuluttajalle tuotteen nimen yhteydessä mielikuva tuotteesta, jolla on suojattu maantieteellinen merkintä.

3) Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että sellaisen nimityksen käyttöä, jonka katsotaan synnyttävän kyseisessä säännöksessä tarkoitetun "mielleyhtymän" saman asetuksen liitteessä III mainittuun maantieteelliseen merkintään, ei voida sallia edes sekaannusvaaran puuttuessa.

Viiniverla Oy ja Valvira ovat antaneet markkinaoikeudelle ennakkoratkaisun johdosta pyydetyt lausumat.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Arvioinnin lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

1. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on kieltänyt Viiniverla Oy:tä alkoholilain 49 §:n 2 momentin perusteella luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille 1.2.2014 alkaen, koska Euroopan komission mukaan Viiniverla Oy käyttää väärin ranskalaista maantieteellistä merkintää Calvados luomalla mielleyhtymän tähän.

2. Asiassa on Viiniverla Oy:n hakemuksen johdosta kysymys siitä, loukkaako nimityksen Verlados käyttö omenasta tislatulle alkoholijuomalle nimitykselle Calvados annettavaa asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitettua maantieteellisten merkintöjen suojaa.

Oikeusohjeet

3. Alkoholilain 43 §:n 1 momentin mukaan alkoholijuoman valmistaja ja maahantuoja vastaavat kulutukseen luovuttamansa alkoholijuoman laadusta ja koostumuksesta sekä siitä, että tuote ja sen päällysmerkinnät ja muu esittely ovat siitä annettujen säännösten ja määräysten mukaisia.

4. Alkoholilain 49 §:n 2 momentin mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi kieltää alkoholijuoman luovuttamisen markkinoille tai korvauksetta velvoittaa poistamaan alkoholijuoman markkinoilta, jos tuote tai sen esittely ovat siitä annettujen säännösten ja määräysten vastaisia.

5. Asetuksen N:o 110/2008 15 artiklassa, jonka otsikko on "Maantieteelliset merkinnät", säädetään seuraavaa:

1. Tätä asetusta sovellettaessa "maantieteellisellä merkinnällä" tarkoitetaan merkintää, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät on rekisteröity liitteeseen III.

3. Liitteeseen III rekisteröidyistä maantieteellisistä merkinnöistä ei voi tulla yleisnimiä.

Nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä liitteeseen III.

Nimitys, josta on tullut yleisnimi, tarkoittaa tislatun alkoholijuoman nimeä, joka on muuttunut tislatun alkoholijuoman yleisnimeksi yhteisössä siitä huolimatta, että se liittyy siihen paikkakuntaan tai alueeseen, jossa tuotetta alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan.

4. Tislattujen alkoholijuomien, joilla on liitteeseen III rekisteröity maantieteellinen merkintä, on oltava kaikkien 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen asiakirjan eritelmien mukaisia.

6. Asetuksen N:o 110/2008 liitteessä III "Maantieteelliset merkinnät" on tuoteluokkaan 10 "Omena- tai päärynäsiideristä tislatut väkevät alkoholijuomat" merkitty "Calvados" alkuperämaana Ranska.

7. Asetuksen N:o 110/2008 16 artiklassa, jonka otsikko on "Maantieteellisten merkintöjen suoja", säädetään seuraavaa:

Rajoittamatta 10 artiklan soveltamista liitteessä III rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät on suojattu

a) suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin tuotteet ovat verrattavissa asianomaisella maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityihin tislattuihin alkoholijuomiin tai siinä määrin kuin nimityksen käytöllä voi hyötyä rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän maineesta;

b) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka maantieteellinen merkintä on käännetty tai siihen on liitetty sellainen ilmaisu kuin "kaltainen", "tyyppinen", "tyylinen", "tapaan valmistettu", "makuinen" tai muu vastaava ilmaisu;

c) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, joita käytetään tuotteen kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä tavalla, joka voi antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä;

d) muulta käytöltä, joka saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

Markkinaoikeuden arviointi

8. Markkinaoikeuden arvioitavana on, syntyykö alkoholijuoman nimityksestä Verlados asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitettu mielleyhtymä suojattuun maantieteelliseen merkintään Calvados ja loukkaako nimityksen käyttö siten maantieteelliselle merkinnälle kyseisen säännöksen perusteella annettavaa suojaa.

9. Unionin tuomioistuimen markkinaoikeuden ennakkoratkaisupyynnön johdosta antamasta tuomiosta käy ensiksikin ilmi, että asetuksen N:o 110/2008 tarkoittamasta mielleyhtymästä on kysymys, kun tuotteen nimeämiseksi käytettyyn ilmaisuun sisältyy suojatun nimityksen osa siten, että kuluttajalle syntyy tuotteen nimen yhteydessä mielikuva tavarasta, jolla on kyseinen nimitys (tuomion kohta 21 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö). Todetulla kuluttajalla tarkoitetaan nimenomaan tavanomaisesti valistunutta ja kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista keskivertokuluttajaa (tuomion kohdat 25 ja 26). Edelleen tuomiossa on katsottu, että käsitteellä kuluttaja tarkoitetaan eurooppalaista kuluttajaa eikä pelkästään sen jäsenvaltion kuluttajaa, jossa tuote, joka synnyttää mielleyhtymän suojattuun maantieteelliseen merkintään, on valmistettu (kohta 27). Vastoin Viiniverla Oy:n näkemystä kyseisellä kuluttajan käsitteellä ei siten tarkoiteta pelkästään suomalaista kuluttajaa vaan yleisesti unionin jäsenvaltioiden kuluttajia.

10. Asiassa on näin ollen kysymys siitä, syntyykö tavanomaisesti valistuneelle ja kohtuullisen tarkkaavaiselle ja huolelliselle eurooppalaiselle keskivertokuluttajalle nimityksestä Verlados mielikuva tuotteesta, jolla on suojattu maantieteellinen merkintä Calvados.

11. Unionin tuomioistuimen tuomion kohdan 33 ja siinä mainitun oikeuskäytännön (ks. erit. tuomio Bureau national interprofessionnel du Cognac, C 4/10 ja C 27/10, EU:C:2011:484, kohta 57) perusteella mielleyhtymä voi syntyä, kun kyseessä olevat tuotteet vastaavat toisiaan ja niiden myyntinimikkeet muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan.

12. Markkinaoikeus toteaa, että nimitystä Verlados käytetään Suomessa niitä tuotteita vastaavissa tuotteissa, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä Calvados, että kyseisillä tuotteilla on yhteisiä objektiivisia ominaisuuksia ja että niitä nautitaan kohdeyleisön näkökulmasta pitkälti samanlaisissa tilanteissa (ks. tuomio Bureau national interprofessionnel du Cognac, C 4/10 ja C 27/10, EU:C:2011:484, kohta 54). Nyt esillä olevassa asiassa on selvää, että asianomaiset tuotteet vastaavat toisiaan.

13. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, muistuttavatko nimitykset Verlados ja Calvados lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan edellä viitatussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että kumpikin nimitys sisältää kahdeksan kirjainta, joista neljä viimeistä ovat samoja, ja saman määrän tavuja ja että niissä on sama loppuosa "dos". Tämän johdosta on selvää, että nimitykset muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan.

14. Unionin tuomioistuimen mukaan on vielä otettava huomioon mahdolliset seikat, jotka voivat osoittaa, ettei se, että kaksi nimitystä muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan, johdu sattumasta (tuomion kohta 39). Viiniverla Oy on itse kertonut Verlados-tuotteen etiketissä vuoteen 2009 saakka käytetyn ilmaisua "calvados-tyyppinen aromitisle", mikä osoittaa yhtiön olleen hyvin tietoinen Calvados-nimisen tuotteen olemassaolosta. Se, että nimitykset Verlados ja Calvados muistuttavat lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan toisiaan, ei siten voi johtua sattumasta, ottaen myös huomioon sen, ettei tavulla "dos" ole suomen kielessä sellaista erityistä merkitystä, joka selittäisi sen liittämisen nimeen Verla. Sillä, ettei sana calvados mahdollisesti ole alun perin ranskankielinen termi, ei ole asiassa merkitystä.

15. Valviran käsityksen ja esittämän selvityksen perusteella Viiniverla Oy:n tuote on ollut markkinoille tulostaan lähtien nimeltään Verlados. Asiassa on näin ollen jäänyt näyttämättä, että Verlados-tuotteesta olisi käytetty alun perin nimeä Verla ja loppuosa "dos" olisi lisätty nimeen vasta myöhemmin. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole asiassa merkitystä perustelujen edellisessä kohdassa todettu huomioon ottaen.

16. Asiassa ei ole myöskään merkitystä sillä, että nimitys Verlados viittaa yhtäältä Viiniverla Oy:n nimeen ja toisaalta Verlan kylään, jonka suomalainen kuluttaja saattaa tunnistaa eli siis mahdollisesti tuntee. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, mielleyhtymä voi syntyä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on ilmoitettu (tuomion kohta 43). Joka tapauksessa on pidettävä epätodennäköisenä, että juurikaan muut kuin suomalaiset kuluttajat tuntisivat yleisesti Verlan kylän. Lisäksi mielleyhtymä voi syntyä, vaikka asianomaisten tuotteiden välillä ei ole mitään sekaannusvaaraa (tuomion kohta 45). Asiassa ei siten ole merkitystä sillä, syntyykö Verlados- ja Calvados-tuotteiden välille sekaannusvaara.

17. Myöskään sillä seikalla, että Verlados-niminen juoma on Verlan kylässä valmistettu paikallinen tuote, jota mahdollisesti myydään ainoastaan paikallisesti ja rajoitetuissa määrin ja jota voidaan lisäksi hankkia tilauksesta Alko Oy:stä, ei ole asian arvioinnissa merkitystä. Kuten unionin tuomioistuin on todennut tuomionsa kohdassa 47, asetusta N:o 110/2008 sovelletaan sen 1 artiklan 2 kohdan mukaan kaikkiin unionissa kaupan pidettäviin tislattuihin alkoholijuomiin. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen selvittää, onko Verlados-nimistä juomaa saatavilla myös muissa maissa.

18. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tavanomaisen valistuneelle ja kohtuullisen tarkkaavaiselle ja huolelliselle eurooppalaiselle keskivertokuluttajalle syntyy Verlados-tuotteen nimen yhteydessä mielikuva Calvados-tuotteesta. Näin ollen nimityksen Verlados käyttäminen kyseiselle alkoholijuomalle luo asetuksen N:o 110/2008 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun mielleyhtymän suojattuun maantieteelliseen merkintään Calvados ja loukkaa siten mainitulle maantieteelliselle merkinnälle kyseisen säännöksen perusteella annettavaa suojaa.

19. Edellä esitetystä seuraa, että Valvira on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään alkoholilain 49 §:n 2 momentin perusteella voinut kieltää Viiniverla Oy:tä luovuttamasta Verlados-nimisen alkoholijuoman markkinoille 1.2.2014 alkaen. Viiniverla Oy:n hakemus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 1.8.2016.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Nina Korjus ja Sami Myöhänen.

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-75/15

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.