MAO:441/20


Asian tausta ja käsittely markkinaoikeudessa

Kankaanpään kaupunginvaltuusto on 2.3.2020 tekemällään päätöksellä § 12 päättänyt hyväksyä katu- ja kuntoratavalaistusverkon kauppa- ja palvelusopimukset Vatajankosken Sähkö Oy:n ja Kankaanpään kaupungin välillä.

Valittaja on valituksessaan markkinaoikeudelle vaatinut muun ohella edellä mainitun valituksenalaisen päätöksen kumoamista. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Valittajan mukaan hankintayksikkö on tehnyt hankintasäännösten vastaisen suorahankinnan tehdessään päätöksen sopimusjärjestelystä, jossa hankintayksikkö myy Kankaanpään kaupungin alueella sijaitsevan katu- ja kuntoratavalaistusverkon Vatajankosken Sähkö Oy:lle ja palvelusopimuksella ostaa valaistuspalvelua Vatajankosken Sähkö Oy:ltä. Valittaja on esittänyt, että kyseisessä sopimusjärjestelyssä on ollut kysymys sekamuotoisesta sopimuksesta, jonka pääasiallisena kohteena on ollut palveluhankinta, jolloin kokonaisuuteen on tullut soveltaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (hankintalaki).

Kankaanpään kaupunki on vastineessaan ilmoittanut, että Kankaanpään kaupunginhallitus on 20.4.2020 tekemällään päätöksellä § 107 päättänyt kumota katu- ja kuntoratavalaistusverkkoa koskevan päätöksen 2.3.2020 § 12. Hankintayksikön mukaan katu- ja kuntoratavalaistusverkkoa koskeva aiemmin päätetty sopimusjärjestely peruutetaan. Valittajan markkinaoikeudelle jättämän valituksen johdosta Vatajankosken Sähkö Oy:llä ei ole ollut edellytyksiä päättää kaupan toteuttamiseen tarvittavasta osakeannista. Näin ollen katu- ja kuntoratavalaistusverkkoa koskevaa sopimusjärjestelyä ei voida toteuttaa aiemmin päätetyllä tavalla ja sopimuskokonaisuutta joudutaan arvioimaan uudelleen. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että järjestelyyn ei olisi tullut sovellettavaksi hankintalain säännökset, koska erottamattoman sopimuskokonaisuuden pääasiallinen kohde ei ole kuulunut hankintalain soveltamisalaan.

Valittaja on tämän jälkeen enää vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.003,25 eurolla viivästyskorkoineen. Valittajan mukaan oikeudenkäynti on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Hankintamenettely on keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Tämän vuoksi olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittajan esittämän kuluerittelyn mukaan oikeudenkäyntikulut sisältävät asianajokuluja 4.253,25 euroa, asianosaiskuluja 250 euroa sekä varauksen 500 euron oikeudenkäyntimaksulle. Asianosaiskulut liittyvät Leppäkoski Group Oy:n lakiasiainjohtajan käyttämään työaikaan oikeudenkäyntiin tarvittavan aineiston hankkimisesta ja koostamisesta sekä tilanteen arvioimisesta ennen asian siirtämistä asiamiehen hoidettavaksi.

Kankaanpään kaupunki on lausumassaan esittänyt, että päätöksen peruuttaminen ei ole johtunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Vatajankosken Sähkö Oy:llä ei ole ollut valittajan valituksen johdosta edellytyksiä päättää kaupan toteuttamiseen tarvittavasta osakeannista. Ottaen huomioon lisäksi, ettei järjestelyyn olisi tullut soveltaa lainkaan hankintalakia, ei voida pitää kohtuuttomana, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kankaanpään kaupunginhallitus on kumonnut valituksenalaisen päätöksen, minkä jälkeen valittajan on katsottava peruuttaneen valituksensa pääasian osalta. Asian käsittely näin ollen raukeaa pääasian osalta.

Asiassa on tämän jälkeen enää kysymys valittajan vaatimuksesta oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (1 kohta) ja asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (4 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Valittaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, koska hankintamenettely on keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Valittajan mukaan oikeudenkäynti on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että päätöksen kumoaminen ei ole johtunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, eikä sopimusjärjestelyyn muutoinkaan olisi tullut sovellettavaksi hankintalain säännökset, koska erottamattoman sopimuskokonaisuuden pääasiallinen kohde ei ole kuulunut hankintalain soveltamisalaan.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen edellyttää, että valittajalla on ollut perusteltu syy saattaa asia markkinaoikeuden arvioitavaksi, mihin liittyen asiassa on muun ohella arvioitava, onko valitus koskenut sellaista hankintayksikön päätöstä tai hankintayksikön muuta hankintamenettelyssä tekemää ratkaisua, jonka arvioiminen valituksen vireilletulon hetkellä on kuulunut markkinaoikeuden toimivaltaan. Näin ollen asiassa on ensin arvioitava, onko kysymyksessä oleva sopimusjärjestely kuulunut hankintalain soveltamisalaan ja siten markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin sanotussa laissa säädetään.

Hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain 7 §:n 2 momentin mukaan mainitun lain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja ja lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä hankintoja koskevaan sopimukseen sovelletaan mainittua lakia, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena ovat sanotun lain soveltamisalaan kuuluvat hankinnat ja jos sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. Jos sopimuksen kyseisessä momentissa tarkoitetut osat erotetaan lain soveltamisalaan kuuluviin ja sen ulkopuolelle jääviin osiin erillisiksi sopimuksiksi, mainittua lakia sovelletaan lain soveltamisalaan kuuluvaan hankintasopimukseen. Jos sopimuksen osat voidaan objektiivisesti erottaa toisistaan mutta sopimusta ei jaeta erillisiksi osiksi, sovelletaan sopimukseen hankintalakia riippumatta sopimuksen pääasiallisesta kohteesta.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp. s. 87 ja 88) mukaan mainitun pykälän 2 momentissa säädetään lain soveltamisesta tilanteessa, jossa samaan sopimukseen kuuluu sekä hankintalain soveltamisalaan kuuluvia hankintasopimuksia että soveltamisalan ulkopuolelle jääviä järjestelyjä. Tällainen sekamuotoinen sopimus voi olla kyseessä esimerkiksi tapauksessa, jossa sopimukseen kuuluu sekä palvelujen hankintaa että toisaalta hankintayksikön omistamien tilojen vuokraamista sopimuskumppanille. Tilojen myynti tai vuokraus ei sellaisenaan kuulu hankintalain soveltamisalaan. Hankintalain soveltamisala-arvioinnissa tulee ensiksi selvittää, voidaanko hankintalain piiriin ja sen ulkopuolelle jäävät osat objektiivisesti erottaa toisistaan. Jos osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan ja tämän lisäksi hankinnan pääasiallisena kohteena on muu järjestely kuin lain soveltamisalaan kuuluva hankintasopimus, sopimukseen ei sovelleta hankintalakia.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa sanotussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Unionin tuomioistuimen ratkaisussa yhdistetyissä asioissa C-145/08 ja C-149/08, Club Hotel Loutraki (EU:C:2010:247), arvioitiin hankintadirektiivien näkökulmasta muun muassa sopimusta, joka sisälsi välillisesti valtion omistaman yhtiön osakkeiden luovuttamista, yhtiön määräysvallan siirtämistä koskevia ehtoja sekä velvollisuuden vastata yhtiön toiminnasta ja tarjota niihin liittyviä palveluja. Edelleen sopimuksen kohteena oli kasinoa ympäröivien maa-alueiden kunnostus- ja parannustöitä. Ratkaisun mukaan sellaista sekamuotoista sopimusta, jonka eri osat liittyvät hankintailmoituksen perusteella erottamattomalla tavalla toisiinsa ja muodostavat näin jakamattoman kokonaisuuden, on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena ja sitä on arvioitava sen pääasiallisena kohteena olevaan osaan tai sopimuksen hallitsevaan osatekijään sovellettavien säännösten perusteella. Unionin tuomioistuin on ratkaisussaan katsonut, että jakamattoman hankintakokonaisuuden arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää myös siihen, onko tarvetta sopimuksen tekemiseen yhden ainoan sopimuskumppanin kanssa (tuomion 53 kohta).

Kankaanpään kaupunginvaltuusto on 2.3.2020 tekemällään päätöksellä § 12 päättänyt hyväksyä katu- ja kuntoratavalaistusverkon kauppa- ja palvelusopimukset Vatajankosken Sähkö Oy:n kanssa. Kysymyksessä on ollut valaistusverkon sopimusjärjestely, jossa Kankaanpäin kaupunki myy sen alueella sijaitsevan katu- ja kuntoratavalaistusverkon Vatajankosken Sähkö Oy:lle erillisellä kauppasopimuksella, minkä jälkeen osapuolet solmivat palvelusopimuksen, jossa Vatajankosken Sähkö Oy ja Kankaanpään kaupunki sopivat Vatajankosken Sähkö Oy:n Kankaanpään kaupungin alueella omistaman ja hallinnoiman ulkovalaistusverkon avulla sen Kankaanpään kaupungille tuottamasta valaistuspalvelusta. Sopimuksia ei ole pantu täytäntöön.

Kauppasopimusluonnoksen mukaan osapuolten tarkoituksena on ollut, että Vatajankosken Sähkö Oy ostaa Kankaanpään kaupungin omistaman Kankaanpään kaupungin alueella sijaitsevan katu- ja kuntoratavalaistusverkon, ja että kyseisellä sopimuksella myyty verkko ja siihen perustuva valaistuspalvelu jatkuu katkeamattomana ja että sen edellyttämät oikeudet säilyvät voimassa tai siirtyvät siten, että edellä mainittu tarkoitus toteutuu. Sopimuksen mukaan Vatajankosken Sähkö Oy maksaa sopimuksen mukaisen luovutuksen luovuttamalla Kankaanpään kaupungille uusia Vatajankosken Sähkö Oy:n osakkeita ja Kankaanpään kaupunki luovuttaa sen alueella sijaitsevan katu- ja kuntoratavalaistusverkon apporttiomaisuutena osakeannin merkintähinnan maksuksi.

Kaupan kohde on muodostunut katu- ja kuntoratavalaistusverkkoon kuuluvista valaisimista, valaisintolpista, valaistuskeskuksista, valaistusverkkoon kuuluvista sähköliittymistä, sähköliittymien takaisesta verkkoon kuuluvasta kaapeloinnista, valaisimiin liittyvästä tietokanta-aineistosta, kaikista muista kiinteästi valaistusverkon toimintaan tarvittavista komponenteista sekä valaistusverkon varaosien ja tarvikkeiden varastosta.

Kaupan toteutumisen ehtona on ollut, että Vatajankosken Sähkö Oy:n yhtiökokous päättää sopimuksessa tarkoitetusta suunnatusta osakeannista Kankaanpään kaupungille 30.6.2020 mennessä ja Kankaanpään kaupunki solmii kyseisen sopimuksen liitteenä esitetyn valaistuspalvelusopimuksen Vatajankosken Sähkö Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan, mikäli kyseisen kaupan edellytykset eivät ole täyttyneet 30.6.2020 mennessä, kyseinen kauppa raukeaa. Sopimuksen mukaan kaupan kohteen kokonaiskauppahinta on ollut 1.690.000 euroa. Sopimukseen on sisältynyt sekä Kankaanpäin kaupungin takaisinosto-oikeus että -velvollisuus kaupan kohteeseen 31.12.2039 jälkeen.

Palvelusopimusluonnoksen mukaan kyseisen sopimuksen tarkoituksena on ollut sopia Vatajankosken Sähkö Oy:n ja Kankaanpään kaupungin kesken Vatajankosken Sähkö Oy:n Kankaanpään kaupungin alueella omistaman ja hallinnoiman ulkovalaistusverkon avulla sen kaupungille tuottamasta valaistuspalvelusta. Sopimuksen mukaan se on voimassa määräaikaisena vuoden 2039 loppuun saakka, ja ellei sopimusta ole siihen mennessä irtisanottu, se jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana 12 kuukauden irtisanomisajalla. Edelleen sopimuksen mukaan Vatajankosken Sähkö Oy perii korvauksena valaistuspalvelusta kuukausimaksun, joka koostuu valaistuspalvelun perusmaksusta ja valaistusverkon muutos- ja laajennusinvestointien maksuosuudesta. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 4.500.000 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan sopimusjärjestelyn tarkoituksena on ollut myydä Vatajankosken Sähkö Oy:lle Kankaanpään kaupungin alueella sijaitseva katu- ja kuntoratavalaistusverkko ja sitouttaa Vatajankosken Sähkö Oy saneeraamaan ja rakentamaan valaistusverkkoa sekä tuottamaan Kankaanpään kaupungille valaistuspalvelua sille kaupassa siirtyneen valaistusverkon alueella kauppaan liittyvän palvelusopimuksen mukaisesti. Kauppasopimuksen mukaan kaupunki suorittaa kauppahinnan maksun apporttiomaisuutena (Kankaanpään kaupungin alueella sijaitseva katu- ja kuntoratavalaistusverkko) Vatajankosken Sähkö Oy:lle.

Markkinaoikeus katsoo, että katu- ja kuntoratavalaistusverkon myyntiä koskevassa kaupassa ei sopimusjärjestelyyn liittyviä oikeustoimia itsenäisesti arvioitaessa ole kysymys hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta, vaan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä järjestelystä. Sen sijaan valaistuspalvelun tuottaminen Kankaanpään kaupungille kuuluu palveluhankintasopimuksena hankintasäännösten soveltamisen piiriin hankintalain 4 §:n 4 kohdan nojalla. Kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksytyssä järjestelyssä on ollut edellä olevan perusteella kysymys kokonaisuudesta, johon on sisältynyt sekä oikeustoimia, joihin sovelletaan hankintalakia, että muita oikeustoimia. Hankintalain esitöistä ja oikeuskäytännöstä ilmenee, että kun kyse on sekamuotoisesta sopimuksesta, jakamattoman kokonaisuuden käsite on olennainen määriteltäessä sopimukseen tai järjestelyyn sovellettavia säännöksiä.

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella on arvioitavissa, että sopimusjärjestelyn keskeinen osa on ollut Kankaanpään kaupungin omistama katu- ja kuntoratavalaistusverkko, jonka avulla valaistuspalvelua tuotetaan. Valaistuspalvelun tuottaminen kaupungille on päätetty toteuttaa sopimusjärjestelynä, jossa valaistusverkko myydään valaistuspalvelua tuottavalle toimijalle. Asiassa saadun selvityksen perusteella kyseisellä sopimusjärjestelyllä ei ole ollut perustaa ilman valaistusverkon myyntiä ja siihen liittyvää valaistuspalvelun tuottamista mainitun verkon hallintaa hyväksi käyttäen. Tällaisessa muodossaan asiassa on ollut tarve sopimuksen tekemiseen yhden ainoan sopimuskumppanin kanssa. Sopimusjärjestely on siten muodostanut jakamattoman sopimuskokonaisuuden, jonka osia ei ole voitu objektiivisesti erottaa toisistaan.

Sopimuskokonaisuuden pääasiallisena tarkoituksena on ollut palvelusopimuksen mukaisen valaistuspalvelun tuottaminen Karvian kunnalle, mikä on ollut myös rahalliselta arvoltaan selvästi merkittävämpi osa sopimuskokonaisuutta. Kun sopimuskokonaisuus pääasialliselta tarkoitukseltaan on kuulunut hankintalain piiriin, sopimusjärjestely kokonaisuudessaan on kuulunut hankintalainsäädännön soveltamisalaan. Edellä lausutusta seuraa, että hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta hankintalaissa säädetyllä tavalla.

Valittajan valitus markkinaoikeudelle on näin ollen koskenut markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa asiaa, johon hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan voi hakea muutosta hankintalain nojalla. Kun otetaan huomioon hankintayksikön virheellinen menettely, eli kilpailuttamisvelvoitteen laiminlyöminen, ja se, että hankintayksikkö on kumonnut valituksenalaisen päätöksen vasta sen jälkeen, kun valittaja on pannut asian vireille markkinaoikeudessa, olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä

Lopputulos

Asian käsittely raukeaa pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kankaanpään kaupungin korvaamaan Leppäkoski Group Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari ja Jenni Poropudas.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.