MAO:325/20

Asioiden tausta

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr (jäljempänä yhdessä myös hankintayksiköt) ovat liittyneet Hansel Oy:n perustamaan dynaamiseen hankintajärjestelmään. Tähän järjestelmään perustuen hankintayksiköt ja TTY-säätiö sr, joka on 2.1.2019 sulautunut Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n, ovat pyytäneet tarjouksia työterveyshuollon palveluista 23.11.2018 päivätyllä tarjouspyynnöllä viimeistään 31.12.2025 päättyvälle hankintakaudelle.

Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n rehtori ja henkilöstöasiantuntija ovat 23.1.2019 tekemällään hankintapäätöksellä omasta ja Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n puolesta valinneet Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksen.

Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n rehtori ja henkilöstöasiantuntija ovat 8.4.2019 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä Tullinkulma Oy:n oikaisuvaatimuksen muilta osin hyläten täsmentäneet hankintapäätöksen laatuvertailun perusteita muuttamatta tarjouskilpailun lopputulosta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ollut noin 9.600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitukset

Vaatimukset

Tullinkulman Työterveys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköjä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut molemmissa asioissa yhteismäärältään 3.793,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksien liitteenä olleista "Työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki" ja "Työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy" -asiakirjoista.

Perusteet

Hankintayksiköt ovat menetelleet tarjousten vertailussa valittajaa syrjivästi arvioidessaan sen tarjoukseensa liittämät prosessikuvaukset vähäisemmiksi kuin mitä tarjouksessa on esitetty. Valittaja on antanut täydelliset kuvaukset näiltä osin. Hankintamenettelyssä ei ole turvattu tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyynnössä on pyydetty toimintamallien kuvaukset muun ohella työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ole ilmennyt, ovatko siinä arvostetut asiat ainoat vertailussa huomioitavat asiateli sitä, onko arvostettavia seikkoja koskeva luettelo tyhjentävä vai voiko sen ulkopuolisesta selvityksestä saada lisäpisteitä. On epäselvää, mitkä ovat ne mitattavat tekijät, joilla on ollut mahdollista saada täydet pisteet.

Epäselväksi on jäänyt mitä ominaisuuksia, ilmauksia ja selvityksiä valittajan olisi tullut lisäksi esittää tarjouksessaan, jotta tarjous olisi työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta täyttänyt kolmen pisteen mukaiset vaatimukset.

Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, mikä vertailtava ja pisteytettävä tavoite on ollut, eikä siinä ole asetettu tarkkoja vaatimuksia näiden tavoitteiden täyttymisen edellytyksistä. Ainoat maininnat tavoitteesta ovat olleet henkilöstön työkykyisyyden ylläpito ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä työkyky- tai terveydellisten riskien havaitseminen ja niihin tarttuminen sekä henkilö- että yksikkötasolla. Esimerkiksi työkykyjohtamisen laatuarviointia on ollut mahdotonta tehdä yksittäisten lausemuotoilujen perusteella. Kaikkien työnantajien tavoitteet työkykyjohtamiselle ovat yleisen elämänkokemuksen mukaan hyvin samankaltaiset. Kun kyse on ollut työkykyä koskevien ja terveydellisten riskien havaitsemisesta ja niihin tarttumisesta, on kyse ollut niin abstrakteista asioista ja subjektiivisista arvioista, että asetetut tavoitteet olisi tullut ilmaista tarjouspyynnössä selkeämmin.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen Tarjousvertailu-asiakirjan mukaan valittajan työkykyjohtamisen pitkäjänteisestä tuesta antamalla kuvauksella voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet useissa kohdin osittain ja asetettujen tavoitteiden täyttymistä ei ole pystytty varmistamaan. Se, miten valittajan kuvaus ei täytä tätä hankinnan tavoitetta, ei ole ilmennyt hankintapäätöksestä.

Valittajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta ja toimintamallit on esitetty kolmen pisteen arvoisesti painottaen tarjouspyynnössä kuvattuja laatuasioita. Työterveyshuollon vastuualueen osalta toimintamallit on kuvattu valittajan tarjouksessa monipuolisesti ja kattavasti. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos tarjouksen prosessikuvaukset olisi pisteytetty tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Tarjousvertailu on ollut työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta täysin subjektiivinen. Tarjouspyyntö on jättänyt hankintayksiköille rajattoman harkintavallan sen suhteen, miten pisteitä annetaan ja kuka tarjouskilpailun lopulta voittaa.

Hankintayksiköt eivät ole toimittaneet valittajalle sen 18.2.2019 pyytämiä tietoja Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksien liitteenä olleista asiakirjoista "Työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki" ja "Työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy". Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta vertailla tarjoajien prosessikuvauksia selvittääkseen, mitä muissa tarjouksissa on kyetty kuvaamaan valittajan tarjousta paremmin.

Edellä mainitut asiakirjat eivät voi sisältää salassa pidettäviä liike- tai ammattisalaisuuksia, koska niissä esitetyt tiedot ovat käytössä jokapäiväisessä asiakastyössä. Tarjouskilpailuun osallistuneella tarjoajalla on oikeus saada tarjousasiakirjat nähtäväkseen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.

Vastineet

Vaatimukset

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut molemmissa asioissa yhteismäärältään 2.030 eurolla ja asianosaiskulut 1.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätös on korvattu hankintaoikaisulla ja päätöstä on korjattu siten, että oikaistusta hankintapäätöksestä käy selkeämmin ilmi perustelut ja laatuarviointiin vaikuttaneet seikat. Valittajalla ei siten ole enää oikeussuojan tarvetta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/41.

Tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja niillä on varmistettu todellisen kilpailun mahdollisuus.

Tarjouspyynnössä ei ole jätetty hankintayksiköille rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousvertailun toteuttamisessa. Tarjouspyynnön laatukriteerit ovat olleet niin yksiselitteisiä, että tarjoajilla on ollut etukäteen tieto siitä, mitä palvelun kuvauksissa on esitettävä saadakseen täydet kolme pistettä kunkin laatukriteerin osalta. Tarjouspyynnössä on eritelty, minkälaisia asioita arvostetaan kunkin vertailtavan laatukriteerin osalta, ja että arviointipisteytys tehdään kokonaisuutena sisältäen kaikki tarjouspyynnössä luetellut arviointikohdat. Tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten mukainen.

Tarjouspyynnössä on kuvattu työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyä koskevien laatukriteerien osalta tavoitteet, arvostetut asiat, arviointiasteikko, kuinka arviointipisteet muutetaan laatupisteiksi sekä useita arvostettuja asioita, jotka antavat tarjoajalle suuntaa kuvauksen laatimisessa.

Tarjouspyynnössä ei ole voitu sanatarkasti määrittää, mitä kuvauksessa tulee esittää, koska silloin vertailuperusteella ei saataisi selville tarjoajien laadullista eroa. Alalla toimiva tarjoaja on pystynyt tarjouspyynnön perusteella ymmärtämään sen, että monipuolisella ja kattavalla kuvauksella on tarkoitettu laajoja selvityksiä, joiden perusteella on pystytty varmistumaan, että toimintamalli on toimiva hankintayksiköiden kaltaisissa organisaatioissa. Kattavassa kuvauksessa prosessin eri vaiheet on kuvattu riittävän seikkaperäisesti.

Tarjouspyyntöluonnos on lähetetty sähköpostitse kahdelle kommentointikierrokselle hankintajärjestelmään siihen mennessä ilmoittautuneille potentiaalisille tarjoajille. Valittaja on esittänyt useita kysymyksiä. Kommentointikierrosten perusteella hankintayksiköt ovat voineet olettaa, että alalla toimiville tarjoajille tarjouspyyntö on ollut laatukriteerien osalta selkeä. Hankintayksiköille ei ole esitetty kysymyksiä tarjouspyynnön julkaisun jälkeen, vaikka tähän on ollut mahdollisuus.

Tarjouspyynnön perusteella on ollut mahdollista laatia täysiin pisteisiin tarvittavat tiedot sisältävät kuvaukset. Esitetyt laatukriteerit ovat tuottaneet keskenään vertailukelpoisia tarjouksia ja tarjoajien saamien pisteiden perusteella hankintayksiköt ovat voineet valita tarjouskilpailun voittajaksi hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen.

Työkykyjohtamisen pitkäaikaista tukea koskevan laatukriteerin osalta on tarjouspyynnössä muun ohella edellytetty, että tarjouksessa tulee kuvata työkykyisyyden ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn liittyvät prosessit ja toimintamallit. Työkykyriskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevan laatukriteerin osalta on edellytetty, että tarjouksessa kuvataan esimerkiksi työpaikkaselvitysprosessia ja terveystarkastuksia. Arviointipisteytys on ilmoitettu tehtävän kokonaisuutena sisältäen kaikki tarjouspyynnössä esitetyt arviointikohdat. Täysiä pisteitä ei ole tarjouspyynnön mukaan voitu antaa sellaiselle tarjoajalle, jonka kuvauksessa on ilmaistu vain osa keskeisten prosessien vaiheista.

Suurin osa tarjoajista on laatinut tarjouksensa kuvaukset tarjouspyynnön mukaisesti, vaikka palvelukuvauksissa on ollut laadullisia eroja. Täydet pisteet saaneet tarjoajat ovat kuvanneet prosessit vaiheineen ja välineet yksityiskohtaisesti, avanneet käyttämiensä työkalujen sisällön sekä sen, miten työkalun tai prosessin avulla voidaan saavuttaa tarjouspyynnössä esitetyt tavoitteet.

Palvelukuvausten laadun arviointi on perustettu ainoastaan tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyihin kriteereihin. Tarjousvertailu on suoritettu vertaamalla kuvauksia tarjouspyynnössä ilmoitettuun arviointiasteikkoon. Eri tarjoajien antamia kuvauksia ei ole vertailtu toisiinsa.

Laatukriteerejä koskeva tarjousten arviointi on suoritettu yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, mikä on lisännyt tarjousten laatuarvioinnin objektiivisuutta.

Valittaja on saanut arviointikriteeristä "työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki" kaksi arviointipistettä ja kriteeristä "työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy" yhden arviointipisteen. Esimerkiksi ensin mainitun arviointikriteerin osalta valittajan tarjouksessa kuvatut toimintamallit eivät ole olleet riittävän tarkasti kuvattuja, mistä syystä kuvauksen perusteella tavoitteiden saavuttamista ei ole voitu varmistaa. Jälkimmäisen arviointikriteerin osalta valittajan tarjouksen kuvauksessa on ollut puutteita. Valittajan tarjouksessaan esittämät kuvaukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja kolmen pisteen mukaisia kriteerejä.

Hankintayksiköt olisivat toimineet muita tarjoajia kohtaan syrjivästi, jos ne olisivat käytännössä saamiensa kokemusten perusteella täydentäneet valittajan kuvausta ja arvioineet työterveyspalvelun prosesseja, joita ei ole kuvattu tarjouksessa. Hankintayksiköt eivät ole voineet ottaa huomioon sellaisia osia valittajan palvelusta, joita se ei ole tarjouksessaan eritellyt.

Hankintayksiköt eivät ole voineet luovuttaa valittajalle tarjoajien asiakirjoja kokonaisuudessaan, koska ne ovat ilmoittaneet palvelukuvausten olevan liikesalaisuuksia.

Kuultavan lausunto markkinaoikeuden asiassa dnro 2019/135

Suomen Terveystalo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Voittanut tarjoaja on esittänyt, että tarjouspyynnön ehdot ovat olleet huolellisille alan toimijoille tuttuja ja ennakoitavia. Tarjouspyynnössä on kuvattu tarkasti, millaisilla vastauksilla on mahdollisuus saavuttaa täydet pisteet kustakin osiosta. Tarjousvertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetuilla perusteilla, ja tarjoajien saamat pisteet on perusteltu asianmukaisesti hankintapäätöksessä. Valittajalle annetut pisteet ovat olleet asianmukaiset.

Tarjouspyynnössä on kuvattu yksityiskohtaisesti työkykyjohtamisen pitkäjänteistä tukea sekä työkykyriskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevien vertailuperusteiden osalta, miten pistemäärät saavutetaan. Kuvaukset on annettu jokaisen pistemäärän osalta erikseen.

Hankintapäätöksen perustelujen mukaan valittajan tarjous on ollut tavoitteiden saavuttamisen osalta vaillinainen jokaisen arvostettavaksi ilmoitetun viiden seikan kohdalla. Lisäksi pisteitä vähentävänä seikkana on ilmoitettu kuvauksesta puuttuva konkretia. On selvää, ettei valittaja ole voinut saada tältä osin täysiä pisteitä.

Tarjoajien työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen ja työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta esittämät toimintamallit ovat liike- ja ammattisalaisuuksia, koska tarjoajat yrittävät erottautua toimintamalleillaan kilpailijoistaan markkinoilla.

Vastaselitys

Valittaja ei ole markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/135 sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/41

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Valittaja on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/41 vaatinut muun ohella 23.1.2019 tehdyn hankintapäätöksen kumoamista. Edellä mainitun asian vireille tulon jälkeen Tampereen korkeakoulusäätiö sr on 8.4.2019 hankintayksiköiden puolesta tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut 23.1.2019 tehdyn hankintapäätöksen tarjousvertailua siten, että hankintaoikaisupäätöksessä ja sen liitteenä olleessa Laatuvertailun perustelut -asiakirjassa on esitetty tarjousten laatuvertailun sanalliset perustelut. Hankintaoikaisupäätöksellä ei ole muutettu tarjoajien pistemääriä tai sijoituksia tarjousvertailussa. Hankintayksiköt ovat ilmoittaneet, että hankintaoikaisupäätös 8.4.2019 korvaa hankintapäätöksen 23.1.2019. Valittaja on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/135 esittänyt, että tarjousvertailu on suoritettu hankintaoikaisupäätöksessä virheellisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintaoikaisupäätöksellä ei sinänsä ole poistettu hankintapäätöstä 23.1.2019. Hankintaoikaisupäätöksellä ei ole myöskään valittu valittajan tarjousta eikä näin ollen korjattu hankintapäätöstä siten, että valittajalla ei enää olisi oikeussuojan tarvetta eikä siten tarvetta saada perusteltua päätöstä markkinaoikeudessa. Edellä todetut seikat huomioiden markkinaoikeus katsoo, että valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/41 on tutkittava.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksien liitteenä olleista "Työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki ja "Työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy" -asiakirjoista.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut tiedot sisältävät asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksiköiden julkisiksi ilmoittamat tarjousten osat. Näihin ovat sisältyneet Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n osalta tarjouslomake. Valittajalle ei ole kuitenkaan toimitettu sen vaatimuksen kohteena olevia asiakirjoja. Asiassa on siten arvioitava oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksiä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaadittujen asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Valittaja on esittänyt, että Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n liikesalaisuuksiksi ilmoitetut kuvaukset työkykyjohtamisen pitkäjänteisestä tuesta ja työkykyriskien arvioinnista ja ennaltaehkäisystä eivät voi sisältää salassa pidettäviä liike- tai ammattisalaisuuksia, koska niissä esitetyt tiedot ovat käytössä jokapäiväisessä asiakastyössä. Valittaja ei ole voinut vertailla tarjoajien prosessikuvauksia selvittääkseen, mitä muissa tarjouksissa on kyetty kuvaamaan valittajan tarjousta paremmin.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, ettei valittajalla ole oikeutta saada tietoja Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n palvelunkuvauksen sisältävästä asiakirjasta. Hankintayksikköjen mukaan mainitut asiakirjat sisältävät tarjoajien liikesalaisuuksia.

Kuultava on esittänyt, että tarjoajien esittämät toimintamallit ovat liike- ja ammattisalaisuuksia, koska ne kuuluvat sellaisiin tekijöihin, joilla tarjoajat yrittävät erottautua kilpailijoistaan markkinoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n tarjousten liitteenä olleet asiakirjat "Työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki" ja "Työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy" ovat sisältäneet tietoja tarjouksiin sisältyneistä palveluista. Suomen Terveystalo Oy on ilmoittanut pitävänsä tarjouksesta ilmeneviä palvelukuvauksia salassa pidettävinä liikesalaisuuksina.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut asiakirjat sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa Mehiläinen Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n tarjoamista palveluista, että kysymys on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Ottaen huomioon jäljempänä pääasian osalta todettu markkinaoikeus katsoo, että vaaditulla liikesalaisuuksia sisältävillä asiakirjoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sellaista merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisestä asiakirjasta vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjoista on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asioissa on valituksessa esitetyn johdosta arvioitavana ensin kysymys tarjouspyyntöasiakirjojen väitetystä epäselvyydestä vertailuperusteiden osalta. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintapäätöksen perustelemisessa menetelty hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava. Hankintayksikön on pyydettävä järjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävistä erillisistä hankinnoista. Jos dynaaminen hankintajärjestelmä on jaettu tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden luokkiin, hankintayksikön on pyydettävä kyseiseen luokkaan hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous.

Pykälän 3 momentin mukaan tarjouksen valintaan sovelletaan, mitä
93–96 §:ssä säädetään. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehdyn hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet voidaan määritellä tarkemmin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Päätöksessä, joka koskee puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan kilpailuttamista, on riittävää todeta seikat, jotka osoittavat, että tarjousten valinta- ja vertailuperusteita on sovellettu 43 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut, sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Vertailuperusteiden ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta epäselvät, koska tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, mitkä ovat siinä asetetut tavoitteet, jotka kuvauksen tulee täyttää. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt, mitä ominaisuuksia, ilmauksia ja selvityksiä on vaadittu, jotta tarjous olisi täyttänyt täysien pisteiden mukaiset vaatimukset. Lisäksi on epäselvää, ovatko tarjouspyynnössä esitetyt arvostetut asiat olleet ainoat vertailussa huomioon otettavat seikat.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että tarjouspyynnössä esitetyt laatuvertailun kriteerit ovat olleet yksiselitteiset ja tarjoajille on ollut selvää, mitä palvelun kuvauksissa on esitettävä, jotta vertailussa voi saada täydet pisteet. Tarjouspyynnössä on kuvattu laatukriteerien osalta myös tavoitteet.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia työterveyshuollon palveluista. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde, jossa laadun painoarvo on ollut 40 prosenttia ja hinnan 60 prosenttia.

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on esitetty vertailtavien laatukriteerien osalta muun ohella seuraavaa:

"1. Työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki (maksimi 15 pistettä) (liitteeksi ladattava kuvaus
toimintamalleista – –)

Tavoite: Henkilöstön työkykyisyyden ylläpito ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy
Kuvataan työkykyisyyden ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn liittyvät prosessit ja toimintamallit
Arvostamme seuraavia asioita:

aikaista reagoimista työkyvyn riskeihin (riskien huomiointi ja niihin tarttuminen)
ennakoivaa tietoa työkyvyn riskeistä koko organisaation tasolla
aktiivista toimenpide-ehdotusten tekemistä kyseisten riskien ratkaisemiseksi
toimivaa yhteistyötä johdon ja esimiesten kanssa henkilöstön työkyvyn tukemisessa
tuloksekasta pitkiin sairauspoissaoloihin reagointia

Arviointipisteytys tehdään kokonaisuutena sisältäen kaikki edellä luetellut viisi (5) eri arviointikohtaa. Arvioinnissa tarjoaja voi saada enintään 3 pistettä (arviointiasteikko 0–3 pistettä). Edellä mainittuja kohtia 1.–5. ei pisteytetä yksitellen.
Arviointiasteikko:
3p Esitetyt toimintamallit ovat monipuolisia ja kattavasti kuvattuja. Kuvauksessa on huomioitu kaikki arvostamamme asiat ja toimintamalleilla voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet.
2p Esitetyt toimintamallit ovat melko monipuolisia ja kattavasti kuvattuja. Kuvauksessa on huomioitu kaikki arvostamamme asiat ja toimintamalleilla voidaan joissain määrin saavuttaa asetetut tavoitteet.
1p Esitetyt toimintamallit on kuvattu, mutta ei niin kattavasti tai monipuolisesti tai toimintamalleja ei ole esitetty kaikkien arvostaviemme asioiden osalta. Toimintamalleilla voidaan ainakin osittain saavuttaa asetetut tavoitteet.
0p Kuvauksessa ei ole esitetty lainkaan toimintamalleja, miten arvostavamme asiat voidaan saavuttaa tai toimintamallit on kuvattu suppeasti tai yksipuolisesti.
Tämän laatukriteerin (Työkykyjohtamisen pitkäjänteinen tuki) maksimipistemäärä on 15 pistettä. Arviointipisteet
(0–3 pistettä) suhteutetaan laatupisteiksi seuraavalla tavalla: (tarjoajan saamat arviointipisteet)/(suurimmat saadut arviointipisteet)*maksimipisteet
2. Työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy (maksimi 15 pistettä) (liitteeksi ladattava kuvaus
toimintamalleista – –)

Tavoite: työkyky- tai terveydellisten riskien havaitseminen ja niihin tarttuminen sekä henkilö- että yksikkötasolla
Kuvataan esim. työpaikkaselvitysprosessia ja terveystarkastuksia
Arvostamme seuraavia asioita:

Toimivaa muuttuvassa ympäristössä tapahtuvaa kemikaalialtistumisen arviointia
toimivaa psykososiaalisen kuormituksen arviointia
mahdollisia altisteita sisältävän työn järkevää ja terveydelliset riskit huomioivaa terveystarkastusprosessia.

Arviointipisteytys tehdään kokonaisuutena sisältäen kaikki edellä luetellut kolme (3) eri arviointikohtaa. Arvioinnissa tarjoaja voi saada enintään 3 pistettä (arviointiasteikko 0–3 pistettä). Edellä mainittuja kohtia 1.–3. ei pisteytetä yksitellen."
Tämän jälkeen on esitetty edellä kuvattu arviointiasteikko ja todettu lisäksi seuraavaa:
"Tämän laatukriteerin (Työkykyriskien arviointi ja ennaltaehkäisy) maksimipistemäärä on 15 pistettä. Arviointipisteet (0–3 pistettä) suhteutetaan laatupisteiksi seuraavalla tavalla: (tarjoajan saamat arviointipisteet)/(suurimmat saadut arviointipisteet)* maksimipisteet".

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Edellä selostetusti tarjouspyynnössä on esitetty työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta tarjousten vertailuperusteet ja kunkin vertailuperusteen pisteytystä koskevat tiedot.

Tarjouspyynnössä on kuvattu työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tukea sekä työkykyriskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevien vertailuperusteiden yhteydessä lisäksi tavoitteet, joihin palvelulla pyritään. Tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen osalta tavoitteena on ollut henkilöstön työkykyisyyden ylläpito ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta tavoitteena on ollut työkyky- tai terveydellisten riskien havaitseminen ja niihin tarttuminen sekä henkilö- että yksikkötasolla. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittujen vertailuperusteiden tavoitteet on tuotu tarjouspyynnössä selkeästi esiin. Edelleen tarjouspyynnössä on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin vertailuperusteen ja sen alatekijöiden osalta pisteytykseen vaikuttavat seikat.

Tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksiköille jossain määrin harkintavaltaa niiden soveltamisessa. Asiassa ei esitetyn selvityksen perusteella ole kuitenkaan käynyt ilmi, että vertailuperusteet olisivat olleet sillä tavoin epäselviä, etteivät alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat olisi riittävällä tavalla ymmärtäneet, minkä seikkojen perusteella tarjouksia tullaan vertailemaan. Kun otetaan huomioon edellä mainitut tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet kokonaisuudessaan, tarjouspyynnön ei siten voida katsoa olevan vertailuperusteiden ja painoarvojen asettamisen osalta sillä tavoin epäselvä, että se ei olisi omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia ja turvaamaan tarjoajien syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, etteivät hankintayksiköt ole menetelleet vertailuperusteiden asettamisen osalta hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Asiassa on lisäksi arvioitava sitä, onko hankintapäätöksen perustelemisessa menetelty hankintalain 123 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Valittaja on tältä osin esittänyt, että hankintapäätös on perusteltu virheellisesti, koska siitä ei ole ilmennyt se, miten valittajan tarjouksessa esittämä kuvaus ei ole täyttänyt tavoitetta henkilöstön työkykyisyyden ylläpidosta ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisystä. Lisäksi hankintapäätöksen perusteluista ei ilmene, mitä tarjouspyynnön termeillä "osittaisella" tai "jossain määrin" on tarkoitettu. Hankintayksiköiden mukaan hankintapäätöstä on korjattu hankintaoikaisupäätöksellä, josta käy selkeämmin ilmi laatuarviointiin vaikuttaneet seikat.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Alkuperäisen hankintapäätöksen 23.1.2019 liitteenä olleessa Tarjousvertailu-asiakirjassa on esitetty kunkin tarjoajan saamat pisteet vertailuperusteiden osalta. Lisäksi asiakirjassa on esitetty sanalliset perustelut pisteytykselle. Hankintaoikaisupäätöksen 8.4.2019 liitteenä olleessa Laatuvertailun perustelut -asiakirjassa on esitetty edellistä liitettä täsmällisemmin muun ohella työkykyjohtamisen pitkäjänteistä tukea sekä työkykyriskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevien laadullisten vertailuperusteiden osalta sanalliset perustelut.

Kuten edellä on todettu, tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu se, millä perusteilla ja mihin tietoihin perustuen tarjoukset tullaan pisteyttämään. Markkinaoikeus katsoo, että laatuvertailun osalta tarjousten pisteytys on työkykyjohtamisen pitkäjänteistä tukea sekä työkykyriskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevien vertailuperusteiden osalta perustunut edellä mainittuihin tarjouspyynnössä lueteltuihin arvostettaviin asioihin.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole menetelleet mainitulta osin valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Valittajan tarjouksen pisteytys

Valittaja on vielä esittänyt, että sen olisi tullut saada täydet pisteet työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen sekä työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos sen tarjouksen prosessikuvaukset olisi pisteytetty tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankintayksiköiden mukaan tältä osin täydet pisteet saaneet tarjoajat ovat kuvanneet prosessit vaiheineen ja välineet yksityiskohtaisesti, avanneet käyttämiensä työkalujen sisällön sekä sen, miten työkalun tai prosessin avulla voidaan saavuttaa tarjouspyynnössä esitetyt tavoitteet.

Hankintapäätöksen mukaan valittaja on saanut työkykyjohtamisen pitkäjänteistä tukea koskevasta vertailukohdasta kaksi arviointipistettä sekä työkykyriskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevasta vertailukohdasta yhden arviointipisteen.

Hankintaoikaisupäätöksessä korjattujen perusteluiden mukaan työkykyjohtamisen pitkäjänteisen tuen osalta valittajan tarjouksessa esitetyt toimintamallit ovat olleet melko monipuolisia ja kattavasti kuvattuja. Kuvauksessa on huomioitu kaikki arvostetut asiat ja toimintamalleilla on voitu jossain määrin saavuttaa asetetut tavoitteet. Päätöksen perustelujen mukaan työkykyriskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn osalta valittajan toimintamalleja ei ole kuvattu niin kattavasti tai monipuolisesti tai toimintamalleja ei ole esitetty kaikkien arvostettujen asioiden osalta. Toimintamalleilla voidaan ainakin osittain saavuttaa asetetut tavoitteet.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, etteikö valittajan tarjouksen pisteytys olisi perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja arviointiasteikkoon. Tampereen korkeakoulusäätiö sr on sen omasta ja Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n puolesta tekemässään hankintapäätöksessä voinut siten arvioida valittajan työkykyriskien arvioinnista ja ennaltaehkäisystä sekä työkykyjohtamisen pitkäjänteisestä tuesta saamat pisteet hankintapäätöksestä ilmeneviksi. Edellä esitetyn perusteella valittajan tarjouksen pisteytys on toteutettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa diaarinumero 2019/41 muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä on korjattu hankintaoikaisupäätöksellä vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintaoikaisupäätöksestä 8.4.2019 käy ilmi, että päätös tarkentaa alkuperäisen hankintapäätöksen 23.1.2019 perusteluja on perustunut ainakin osittain valittajan asiassa diaarinumero 2019/41 esittämiin seikkoihin. Toisaalta asiassa diaarinumero 2019/135 markkinaoikeus ei ole katsonut hankintayksiköiden menettelyä virheelliseksi. Edellä todetun perusteella ei ole kohtuutonta, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Tullinkulman Työterveys Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valitukset.

Markkinaoikeus hylkää Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa sekä asianosaiskulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Suomen Terveystalo Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asiat ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Jari Tiainen sekä asessori Anu Pitkänen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.