MAO:128/20
Asian tausta
Seinäjoen Energia Oy (hankintayksikkö) on julkaissut 31.10.2018 erityisalojen hankintailmoituksen sekä 3.11.2018 ja 9.11.2018 korjausilmoitukset uuden lämpökattilan hankkimiseksi tavarahankintana neuvottelumenettelyllä Seinäjoen Kapernaumissa sijaitsevalle lämpölaitokselle.
Seinäjoen Energia Oy:n hallitus on 18.3.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut lämpökattilan toimittajaksi Valmet Technologies Oy:n.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 24.000.000 euroa.
Hankintayksikkö on 24.4.2019 pyytänyt markkinaoikeudelta lupaa hankintapäätöksen välittömään täytäntöönpanoon. Markkinaoikeus on 9.5.2019 antamallaan päätöksellä nro 220/19 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
KPA Unicon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä suorittamalla tarjousvertailun uudelleen. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintasopimuksen tehottomaksi tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua ja määrää hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 32.520 eurolla ja oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti tarjousten laatuvertailussa. Valittajan saamat voittanutta tarjoajaa matalammat laatupisteet eivät useassa kohdin ole olleet perusteltuja.
Arvioidun laatutekijän 1.1 "BFB-kattilat ja sen apulaitteet ja kokonaisuuden hallinta" osalta valittaja on saanut 4 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Tarjouspyynnön mukaan "pääpaino on 50 megawatin laitoksissa". Valittajan referenssien joukossa on useita 20 megawatin laitoksia sekä kaksi 30 megawatin laitosta. Mainitut referenssit eivät eroa 50 megawatin laitoksista niin merkittävästi, että 5 pisteen ero voittaneeseen tarjoajaan olisi ollut perusteltu. Laitoksissa on käytännössä sama tekniikka. Kokoerossa on kysymys lähinnä suunnittelun skaalauksesta, kuten tulipesien koosta ja ilmamääristä. Toisin kuin tarjousvertailussa on todettu, valittajan referenssit eivät ole pääosin puun poltosta. Valittajalla on myös riittävä määrä turvereferenssejä (24 kappaletta). Hankintayksikkö on myös tarjousvertailussa katsonut, että valittaja ei ole tarjouksessaan esittänyt sovittua yhteistyökumppania polttoaineen syötön ja tuhkan poiston osalta. Valittaja on liittänyt tarjoukseensa listan preferoiduista alihankkijoista.
Arvioidun laatutekijän 1.2 "Savukaasujen lämmön talteenotto, pesurit" osalta valittaja on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Tältä osin tarjousvertailussa on viitattu valittajan alihankkijaan ja sen taustaan valittajan tarjouksen laatua alentavana tekijänä. Tämä on perusteetonta ja syrjivää. Hankinnan toimituksessa vastuu kokonaisuudesta ja myös alihankkijoista on toimittajalla. Toimittajan oma tekniikka ei muutoinkaan tarkoita automaattisesti parempaa lopputulosta kuin lisenssivalmistajan käyttö. Valittajan alihankkija on pesureihin keskittynyt yritys, jolla on kymmeniä resursseja laitokseen tarvittavaan toimitukseen. Myös lisäkaukolämmön, jota valittajan laitos toimittaa, tulisi näkyä tarjousvertailussa valittajan hyödyksi. Valittajan menetelmällä saatava lisäkaukolämpö on voittaneen tarjoajan ratkaisua kokonaistaloudellisesti edullisempi. Voittaneen tarjoajan ratkaisulla ei saada lisäkaukolämpöä. Valittajan olisi tullut saada tämän kohdan osalta enemmän laatupisteitä kuin voittaneen tarjoajan. Nyt tarjousvertailussa on spekuloitu sähkön hinnalla, jolla ei käytännössä markkinatilanne ja tilaajan profiili huomioiden ole merkitystä, vaan lisäkaukolämmön arvo on tosiasiallisesti aina lisäenergian käytön omakustannehintaa korkeampi.
Arvioidun laatutekijän 1.3 "Palamisen hallinta ja hiukkaspäästöjen puhdistus" osalta valittaja on saanut 6 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin valittaja on tarjonnut saman lopputuloksen eri toteutustavalla kuin tarjouspyynnössä on esitetty. Ilmarekisterien ilmamäärän mittauksen sijaan valittajan laitoksissa mitataan painetta ja kokonaisilmamäärää. Tilaajan näkökulmasta tekniikan valinnalla ei ole tosiasiallista eroa lopputulokseen. Molemmat tekniikat täyttävät tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset.
Hiukkaspoiston osalta valittajan alun perin ehdottama pussisuodatin olisi ollut tehokkaampi ratkaisu. Suodin on kuitenkin hankintayksikön vaatimuksesta muutettu valittajan tarjouksessa sähkösuodattimeen. Joka tapauksessa molempien suodatinratkaisujen hiukkaspäästöt täyttävät tarjouspyynnön vaatimukset hyvin. Sähkösuotimen kylmäkorroosiohallinta on noussut esille vasta neuvottelujen loppuvaiheessa. Valittaja olisi mielellään selventänyt mahdollisia epäselväksi jääneitä kohtia. Objektiivinen arviointi tämän kohdan osalta olisi johtanut korkeintaan marginaaliseen piste-eroon voittaneen tarjoajan ja valittajan välillä.
Arvioidun laatutekijän 1.5 "Automaatiojärjestelmä ja energian hallinta/valmisohjelmisto" osalta valittaja on saanut 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin tarjousvertailussa voittaneelle tarjoajalle on annettu perusteettomasti etua siitä, että voittaneen tarjoajan ohjelmisto on sen oma. Valittajan tarjoama toisen valmistajan automaatio on perusteettomasti arvioitu voittaneen tarjoajan ratkaisua heikommaksi. Erojen pitäisi olla nimenomaan laadussa, joka voi ohjelmistojen osalta tarkoittaa esimerkiksi ohjelmistojen käytettävyyttä. Valittajan tarjoama automaatio on hankintayksikölle tuttu järjestelmä ja lisäosaamista on saatavissa helposti. Tämä olisi voitu ottaa arvioinnissa huomioon positiivisena seikkana.
Energian hallinnassa voittaneen tarjoajan ja valittajan järjestelmäratkaisujen välillä ei ole tosiasiallista eroa. Valittajan samoin kuin voittaneen tarjoajan tarjoama järjestelmä ovat molemmat "yhden kattilatoimittajan toimittamia järjestelmiä" ja teknisiltä ominaisuuksiltaan yhteneväisiä. Päästöraportointi, joka perustuu voittaneella tarjoajalla mittauksiin ja valittajalla tilaajan antamiin ominaispäästöihin, ei myöskään tuo hankintayksikölle väitettyä etua voittaneen tarjoajan järjestelmää käytettäessä. Valittajan käyttämä laskennallinen tapa on viranomaisraportointiin riittävä ja kustannustehokkain tapa.
Kokonaisuudessaan molemmat laitokset ovat käytännössä pitkälle automatisoituja, itsestään ajavia laitoksia, eikä niissä ole merkittäviä eroja automaation osalta. Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, valittajan ja voittaneen tarjoajan automaatiojärjestelmät ja ohjelmistot olisi tullut arvioida samantasoisiksi.
Arvioidun laatutekijän 2.1 "Tekniikan toiminnallisten vaatimusten täyttyminen" osalta valittaja on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin tehtyä dynaamisten tilanteiden laatuarviointia voidaan pitää keinotekoisena ja pelkkään oletukseen perustuvana. Sitä ei ole myöskään suoraan mainittu ominaisuutena, jota hankintayksikkö arvostaa. Tarjousvertailussa mainittu voittaneen tarjoajan "parempi dynaamisten tilanteiden hallinta" on perustelematon oletus.
Laitoksen ajaminen on tosiasiallisesti ennustettavaa ja automatisoitua. Laitoksen toimintaan ja kannattavuuteen olennaisesti liittyvä hyötysuhde on parempi valittajan ratkaisussa, mikä on tuotu esiin myös tarjousvertailussa. Kaikkein oleellisin arvo tilaajalle on lämmöntuoton maksiminettoteho, koska sillä voidaan korvata kalliimpia energiamuotoja. Valittajan maksiminettoteho on parempi, mutta tätä ei ole lainkaan otettu huomioon arvioitaessa toiminnallisten vaatimusten täyttymistä.
Arvioinnissa mainitulla raakaveden käytöllä ei ole juurikaan merkitystä kustannuksia lisäävänä tekijänä. Raakaveden käytöllä on vaikutusta vain, kun pesuri ei ole käytössä. Käytännössä pesuri on lähes koko ajan käytössä, koska sillä saadaan edullista lisätehoa ilman ylimääräistä polttoainekustannusta. Valittajan ratkaisu täyttää paremmin hankintayksikön toiminnalliset vaatimukset. Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon myös pisteytyksessä.
Arvioidun laatutekijän 2.2 "Teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttyminen" osalta valittaja on saanut 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin valittajan tarjouksessa esitetyt rakennustekniset erittelyt eivät ole olleet puutteellisia, eikä selvityksessä ole muutoinkaan ollut olennaisia puutteita. Valittajan tarjouksessa on eritelty euromääräisesti arvokkaimmat instrumentit. Se, että valittaja on esittänyt tarjouksessaan vain välttämättömät instrumentit, on valittajan näkemyksen mukaan kustannustehokasta tilaajalle.
Kuten tarjouspyynnön liitteenä olevasta hankintasopimusluonnoksesta on käynyt ilmi, EPC-sopimukseen hankintayksikön kanssa ryhtyvän toimittajan tulee joka tapauksessa antaa takuut kokonaisuuden toimivuudesta, jolloin laitoksen toimituskokonaisuus vyörytetään toimittajan vastuulle. Sillä ei tilaajan näkökulmasta ole vaikutusta laitoksen hintaan. Instrumentointi tultaisiin joka tapauksessa toteuttamaan laitoksen toiminnallisuuden edellyttämällä tavalla.
Käytännössä ainoa tekninen ero voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksissa on ollut laitoksen yläpohjan eristyspaksuudessa, joka voittaneella tarjoajalla on vaatimusten mukaan 250 millimetriä ja valittajalla 230 millimetriä. Valittaja on täyttänyt tekniset vaatimukset hyvin, joten piste-ero ei ole ollut perusteltu.
Arvioidun laatutekijän 2.3 "Layout" osalta valittaja on saanut 4 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Tältä osin valittajaa on kohdeltu syrjivästi. Tarjousvertailussa mainittua L-muotoa laitoksen rakennukselle ei ole mainittu tarjouspyynnössä. L-muoto on tullut esille neuvotteluissa. Tästä on neuvotteluissa keskusteltu hankintayksikön kanssa, ja valittaja on jäänyt siihen käsitykseen, että muukin kuin L-muoto on perusteltu, mikäli se on logistisesti toimiva.
Valittaja on toimittanut tarjouksessaan sijoituspiirustukset ja kuvaukset. Valittajan layout-piirustus on laadittu logistiikan näkökulmasta toimivaksi. Valittajan tarjouksen mukainen uusi laitos on siirretty lähelle vanhaa polttoainevarastoa logistisista syistä (ahdas tontti, rekkaliikenteen kulku). Laitoksen tontilla liikkuva rekkaliikenne on otettu huomioon siten, että se on tilaajan edun mukaista.
Sijainti lähempänä polttoainevarastoa on turvallisuusnäkökulmasta varmistettu palo-osastoinnilla. Turvallisuusnäkökohtia on käyty lävitse myös hankintayksikön palokonsultin kanssa. Hankintayksikön konsultin kanssa keskustellun osastoinnin on sovittu sisältyvän valittajan tarjouksen kiinteään hintaan. Esitetty ratkaisu on myös lain ja turvallisuusmääräysten mukainen.
KL-pumput on valittajan ratkaisussa sijoitettu niin, että ne ovat huollettavissa ja siirrettävissä laitoksesta ulos niiden yläpuolella olevalla nostokiskolla. Tarjousvertailussa pumput on arvioitu "ahtaan oloisiksi". Tämä peruste on keinotekoinen, ilman tosiasiallista teknistä merkitystä ja epäselvästi perusteltu. Valittajan ratkaisussa puutteelliseksi katsottuun laitteiden ulosvientiin liittyen teknisessä erittelyssä ja layout-kuvissa esitetyllä tavalla laitteiden ulosvienti on toteutettu yläpuolella olevan nostokiskon avulla laitoksessa olevien pariovien kautta. Tarjousvertailussa esitettyä puutteellisuutta ei tosiasiallisesti esiinny valittajan tarjouksessa.
Tarjousvertailusta ei myöskään käy ilmi, mitä tarkoitetaan sillä, että valittajan ratkaisussa melua ja pölyä aiheuttavien laitteiden erottaminen on toteutettu voittaneen tarjoajan ratkaisua hallitsemattomammin. Valittajan ratkaisu toteuttaa hankintayksikön vaatimukset hyvin tai yli odotusten.
Arvioidun laatutekijän 3.1 "Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot" osalta valittaja on saanut 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin hankintayksikkö on jostain syystä vertaillut voittaneen tarjoajan laatukäsikirjaa suhteessa valittajan asiantuntijaorganisaatioon. Myös valittajalla on oma laatujärjestelmä, joka ohjaa toimintaa. Valittajan tarjouksen liitteenä ovat olleet sertifikaatit ja laatujärjestelmät, joita ei kuitenkaan ole otettu huomioon tarjousvertailussa tai sen perusteluissa.
Valittajan käyttämä ja tarjousvertailussa heikompana ratkaisuna mainittu tiimiorganisaatio sitouttaa ihmiset hankkeeseen hierakkista järjestelmää paremmin. Myös tiimiorganisaatiossa vastuut on järjestetty hierarkkisen järjestelmän mukaisella tavalla. Tiimiorganisaation käyttö ei heikennä hankinnan laatua.
Tarjousvertailussa esiin nostettu toimituksen ajankohdallinen päällekkäisyys valittajan Kivenlahden projektin kanssa ei ole ongelma. Projektiin käytettävien henkilöiden allokaatioaste Kivenlahdessa ei ole 100 prosenttia. Alalla on käytäntöä, jossa projektipäällikkö toimii kahdessa projektissa yhtä aikaa. Valittaja on nimennyt projektin lisäresurssiksi henkilön, joka olisi tuonut lisäresursseja projektinjohtoon tarvittavilta osin. Valittajan Kivenlahden projektin mahdollisten viivästysten osalta valittaja olisi resursoinut työmaajohdon erillisellä työmaapäälliköllä. Toimituksen ajankohtaista päällekkäisyyttä koskeva arviointi ja sen negatiivinen vaikutus valittajan tarjouksen vertailuun on ollut perusteeton.
Valittajalla on henkilöstössään ja partneriverkostossaan riittävät resurssit ja osaaminen. Valittajan tarjouksessa on kokonaisaikataulun lisäksi dokumenttiaikataulu, joten myöskään tarjousvertailussa esitetty kommentti valittajan tarjouksen "kokonaisaikataulun karkeudesta" ei pidä paikkaansa. Valittajaa on syrjitty projektoinnin pisteytyksen osalta.
Arvioidun laatutekijän 3.2 "Alihankinta ja toimittajat" osalta valittaja on saanut 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Alihankkijoiden käyttö on katsottu valittajan tarjouksen laatua heikentäväksi tekijäksi. Yksinomaan alihankkijoiden käyttöä ei voida katsoa tarjousta heikentäväksi tekijäksi. Alihankkijoiden osalta tulisi lisäksi esittää hankintakokonaisuutta heikentäviä tekijöitä, jotka johtuvat kyseessä olevan alihankkijan käytöstä. Lisäksi tarjousvertailussa on viitattu voittaneen tarjoajan osalta vakiotoimittajien osuuteen. Valittajalla on satojen biokattilalaitosten toimituksesta johtuen vakiintunut alihankkijaverkosto. Tämä on esitetty valittajan tarjouksessa. Valittajan alihankkijaverkoston ei voitane ainakaan merkittävästi katsoa eroavan voittaneen tarjoajan vastaavasta vakiotoimittajien verkostosta. Tarjouspyynnössä ei ole mainittu, mitä ominaisuuksia alihankkijoilla toivotaan olevan, eikä piste-eroa voida tämän vuoksi pitää perusteltuna. Valittajaa on tältä osin syrjitty alihankkijoiden pisteytyksen osalta.
Arvioidun laatutekijän 3.3 "Suunnittelu" osalta valittaja on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin tarjouksissa ei tarjousvertailun mukaan ole käytännössä ollut eroa. Valittajalla on tarjouksessaan nimetyt suunnittelijat, joilla on runsaasti kokemusta vastaavista laitoksista. Tarjousvertailun sanallisissa perusteluissa ei ole mainittu eroja suunnittelun osalta. Valittajan suunnittelukustannukset ovat tarjousvertailussa esitetyllä tavalla huomattavasti voittaneen tarjoajan vastaavia edullisemmat.
Arvioidun laatutekijän 4.1 "Laatujärjestelmä ja HSE" osalta valittaja on saanut 6 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Valittajan laatujärjestelmä on lainsäädännön ja alan standardien mukainen ja täyttää hyvin tarjouspyynnön vaatimukset. Tämä on käynyt ilmi valittajan tarjouksen liitteistä. Tarjouspyynnön mukaan hyvin tilaajan edellytykset täyttävästä kokonaisuudesta on annettava vähintään 8 pistettä. Pelkästään HSE-indikaattoreiden seurannan puute ei voi olla perusteena piste-erolle. Valittajaa on tältä osin syrjitty arvioinnissa.
Arvioidun laatutekijän 4.2 "Kestävä kehitys" osalta valittaja on saanut 6 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Valittajan järjestelmät ovat lainsäädännön ja alan standardien mukaiset ja ne täyttävät tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset hyvin. Valittajan voittanutta tarjoajaa selkeästi heikompia pisteitä ei voi perustella ainoastaan sillä, että valittajan ohjeet eivät ole riittävän yksityiskohtaisia tai että niiden osalta ei ole seurantaa. Sitä, milloin ohjeistus on "uskottavan oloista", ei voida myöskään pitää vertailuperusteena.
Arvioidun laatutekijän 5.1 "Huolto- ja käyttötukisuunnitelma sekä huolto-organisaatio eri laiteryhmille" osalta valittaja on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Tältä osin on epäselvää, mitä hankintayksikkö on tarkoittanut sillä, että "palvelusopimus velvoittaa siihen, että tilaaja ei saa käyttää muita toimijoita. Ei ilmene mitä on tarjolla vaihtoehdoksi, jos ei solmita huoltosopimusta". Huolto on takuuaikana osa valittajan tarjoamaa kiinteää hintaa. Myös alihankkijoiden huollon organisointi on toimittajan, eikä tilaajan vastuulla. Sitä, että voittaneen tarjoajan huolto- ja käyttötukisuunnitelma on uskottavampi tai laajempi, ei voida käyttää vertailuperusteena. Valittajaa on perusteettomasti syrjitty pisteytyksessä tältä osin.
Johtopäätöksenä on todettava, että hankintayksikkö ei ole päätöksessään eritellyt, miten se on ottanut huomioon laatuvertailussa käytetyt elementit kussakin yksittäistapauksessa. Hankintapäätös on ollut perustelujen osalta puutteellinen. Laatuvertailun alakriteereitä koskevassa pisteytyksessä on perusteettomasti painotettu voittaneelle tarjoajalle edullisia seikkoja ja jätetty vastaavasti ottamatta huomioon sellaiset seikat, jotka ovat olleet valittajalle edullisia. Pisteiden skaalaus ei ole perustunut tarjouspyyntöön tai sen liitteisiin.
Hankintayksikön menettely on kokonaisuutena arvioiden ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ja antanut sille rajoittamattoman vapauden valita oman harkintansa mukaan tarjouskilpailun voittaja. Tämän vuoksi, ja koska hankintayksikkö ei ole suostunut toimittamaan valittajalle voittaneen tarjoajan tarjousta siltä osin kuin se ei sisällä liikesalaisuuksia, ei valittaja ole voinut vakuuttua siitä, että sitä on kohdeltu tasapuolisesti suhteessa voittaneeseen tarjoajaan.
Sekä hintapisteiden että laatupisteiden painoarvo on ollut 50 prosenttia. Se, että valittajan tarjoama hinta on ollut yli 3,7 miljoonaa euroa halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjoama hinta, ei ole saanut tarjouspyynnön mukaista painoarvoa hankintapäätöksessä. Tämä on seurausta siitä, että laatupisteiden antamisessa hankintayksikkö on käyttänyt tarjouspyynnössä ilmoittamaansa skaalaa valittajan kannalta syrjivästi. Tarjousvertailussa esitetyt laatupisteiden huomattavat erot tarjoajien välillä ovat tosiasiassa vain pieniä yksityiskohtia kokonaisuuteen suhteutettuna.
Vastine
Vaatimukset
Seinäjoen Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 38.007,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Tarjouspyyntö on rakennettu siten, että tarjouksen sisällöllinen tekijä tulee otetuksi huomioon joko hintatekijänä tai laatutekijänä. Tietyn ei-pakollisen teknisen seikan tai ominaisuuden ilmoittamatta jättäminen on otettu huomioon laatua laskevana tekijänä. Minimitasoa tavoitteleva tarjoaja on pystynyt hinnoittelemaan tarjouksensa vastaavasti halvemmaksi. On myös yleistä, että tarjoajat tavoittelevat mahdollisimman paljon lisä- ja muutostöitä. Tällöin hintariski siirtyy hankintayksikön kannettavaksi. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään kannustanut tarjoajia panostamaan myös laadullisten tekijöiden huomioon ottamiseen.
Laatutekijät on asetettu hankinnan kohde huomioon ottaen täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti siten, että alalla toimiva ammattimainen toiminnanharjoittaja on pystynyt niiden perusteella antamaan tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen ja arvioimaan, mitä laatuvertailussa tullaan ottamaan huomioon.
Väite siitä, että laatuvertailu olisi suoritettu virheellisesti ja valittajaa olisi syrjitty vertailussa, on virheellinen. Valittajan tarjouksen hinta on ollut halvempi. Halvempaa hintaa on selittänyt se, että valittajan tarjous on tehty sen omista lähtökohdista välttämättömimpään keskittyen.
Tarjoajien soveltuvuutta on arvioitu minimissään 20 megawatin laitosten osalta. Lähtökohta teknisten ansioiden laatuvertailussa on puolestaan ollut kokemus 50 megawatin laitosten toimituksista. Saadakseen laatuvertailussa pisteitä tästä osa-alueesta, toimittajalla on siis tullut olla näyttöä toteutetuista 50 megawatin laitoksista. Valittajalla ei ole yhtään toteutettua 50 megawatin kattilatoimitusta, jonka osalta valittajan osaamista, kokemusta tai kokemusperäisten faktojen soveltamista hankintaan olisi voitu ottaa laatuarvioinnissa huomioon. On siten lähtökohtaisesti selvää, että valittaja ei voi 10–30 megawatin laitoskokonaisuuksilla saada teknisten ansioiden osalta voittaneen tarjoajan kanssa samoja pisteitä yhdestäkään laatuvertailukohdasta.
Hankintamenettelyn kuluessa hankintayksikkö ja valittaja ovat käyneet useita neuvotteluita, joissa on käyty läpi valittajan tarjousta, ja selvitetty, mitä seikkoja tarjoukselta edellytetään. Neuvottelujen perusteella valittaja on täydentänyt ja muuttanut tarjoustaan, mutta se ei kuitenkaan ole tehnyt muutoksia kaikilta neuvotteluissa esitetyiltä osin. Tämä on osaltaan johtanut voittanutta tarjousta alempiin laatupisteisiin. Ammattimaisille, alalla pitkään toimineille tarjoajille ei ole voinut olla epäselvää, mitkä ovat ne seikat ja tarjousdokumenttien taso, joita tämänkaltaisessa hankinnassa arvostetaan ja joita tulisi toimittaa tarjouskilpailussa menestyäkseen. Laadulliset erot ovat olleet selkeitä, ja hankintayksiköllä on ollut tarjouspyynnön mukaisesti ja harkintavaltansa puitteissa oikeus pisteyttää tarjoukset hankintapäätöksessä esitetyin tavoin.
Teknisten ansioiden osalta pisteytyksessä on otettu huomioon tarjoajan teknisten pääalueiden tekniset ansiot, suunnittelu ja henkilöstön pätevyys, kokemus ja organisointi sekä myynnin jälkeiset tekniset palvelut ja tuki. Tarjouspyynnön mukaisesti pääpaino on kohdistunut edellä mainittujen tekijöiden osalta tarjottavaan kohteeseen, joka on noin 50 megawatin laitos, pääpolttoaineina jyrsinturve ja kosteat puupolttoaineet. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että toimittajan on tullut esittää tarjouspyynnössä määritettyihin alueisiin liittyen tiedot siitä, miten se hyödyntää tarjottavassa kohteessa teknisten ansioiden pisteytyksessä huomioon otettavia seikkoja. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että kriteerit tulee perustella myös alihankkijoiden osalta, sekä esittää alihankkijoiden osalta, miten kokonaisuuden laatutekijät ja aikataulu varmistetaan ja toteutetaan.
Arvioidun laatutekijän 1.1 "BFB-kattilat ja sen apulaitteet ja kokonaisuuden hallinta" osalta valittajalta ovat kokonaan puuttuneet toimivat, käytössä olevat BFB-kattila/leijukattilareferenssit 50 megawatin kokoluokassa. Valittajan kaupalliseen käyttöön otetut BFB-kattilalaitokset ovat vuosina 2012–2017 olleet selkeästi pienempiä, pääsääntöisesti 20 megawatin laitoksia.
Toisin kuin valittaja on valituksessaan esittänyt, teknologia ei ole sama 20–30 megawatin ja 50 megawatin laitoksissa. Kysymys ei ole pelkästä skaalauksesta. Suuremmassa laitoksessa monet yksityiskohdat rakennetaan paljon järeämmäksi ja monipuolisemmilla laitteilla. Kannatukset sekä apulaitteet, mukaan lukien instrumentointi, joudutaan suunnittelemaan uudelleen. Osa kattiloiden mitoituskriteereistä on kattilan tehosta riippumattomia ja osa taas verrannollisia tehoon. Optimaalinen mitoitus löydetään käytännössä vasta kokemuksen kautta.
Vastineen liitteenä esitetyn professorin lausunnon mukaan skaalaaminen vaatii yksityiskohdissaan paljon työtä ja tyypillisesti koon kasvattaminen johtaa virheisiin ja lisäkustannuksiin. Lausunnon mukaan 30 megawatin referenssit eivät vastaa 50 megawatin laitoksia.
Valittajan tarjouksessa ja erityisesti liitteessä "Tarjouksen laatutekijät" ei ole esitetty, miten valittaja hyödyntäisi tietojaan selkeästi referenssejään suuremman laitoksen rakentamisessa. Valittaja ei ole tarjouksessaan esittänyt, että sen tarjouksessaan esittämät 20–30 megawatin laitokset olisivat teknisesti skaalattavissa hankittavaan kokoon, tai tekniikasta, jolla se referenssejään hyödyntämällä pystyisi rakentamaan jopa 70 megawatin laitoksen. Tämänkaltaista arviointia ei ole tehty eikä sitä ole ollut velvollisuuskaan tehdä hankintayksikön toimesta. Valittaja ei myöskään ole esittänyt käyttökokemuksiaan 20–30 megawatin laitoksista.
Valittajan päätoiminta-alue kiinteän polttoaineen laitoksissa on vuoteen 2016 saakka ollut 2–18 megawatin puulle ja palaturpeelle soveltuvat standardoidut arinapolttolaitokset. Keskiteho näissä on ollut noin 10 megawattia viimeisen viiden vuoden aikana. Nämä arinapolttolaitokset ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia kuin hankinnan kohteena oleva 50 megawatin leijukattila.
Valittajalla on muutama 20 ja 30 megawatin välillä oleva puupohjaisen laitoksen referenssi, mutta ei yhtään turvepohjaista laitosreferenssiä. Valittajan vuosien 2013–2017 turvelaitosreferenssit ovat olleet pääosin pieniä 9–20 megawatin laitoksia, poikkeuksena yksi 32 megawatin BFB-kattila. Kaikilla mainituilla laitoksilla jyrsinturve on ollut toinen polttoaine puunpolton lisäksi. Valittaja ei ole esittänyt, onko jyrsinturvetta poltettu käytännössä lainkaan, eikä, onko sitä poltettu seospolttoaineena vai yksinään, mikä on osaltaan ratkaiseva tekijä hankintayksikön laitoksessa. Valittaja ei ole myöskään esittänyt mitään konkreettisia kokemuksia tai mittauksia siitä, miten jyrsinturpeen käyttö on onnistunut.
Osallistumishakemuksen mukaan valittaja on ostanut kattilalaitosyritys Renewan vuonna 2017. Kaikki valittajan tarjouksessa esitetyt BFB-kattilareferenssit ovat Renewan aikaisia. Tarjouksesta ei selviä, millä tavoin valittaja on hyödyntänyt Renewan aikaisten henkilöiden BFB-projektikokemusta ja tietotaitoa sinänsä selkeästi pienemmistä kattilalaitoksista. Hankinnan kohteena olevaan projektiin osallistuvien henkilöiden CV:iden mukaan projektipäällikköä lukuun ottamatta kenelläkään heistä ei ole Renewan aikaista BFB-projektikokemusta.
Alihankkijoiden osalta tarjoajan on tullut esittää, miten kokonaisuuden laatutekijät ja aikataulu varmistetaan ja toteutetaan. Valittajan tarjous ei sisällä tämän kohdan osalta mitään selvitystä, jonka perusteella kokonaisuuden hallinta, tekniset ansiot ja kokemus olisi ylipäätään ollut arvioitavissa alihankkijoiden osalta.
Valittaja on valituksessaan pitänyt merkityksellisenä sitä, että se on liittänyt tarjoukseensa preferoidut alihankkijat, joita laitoksessa tullaan käyttämään, kuitenkin siten, että listasta ei yksilöidysti selviä, kuka todellisuudessa alihankintaosuuden suorittaa. Toisin kuin valituksessa on esitetty, alihankintalistassa ei myöskään ole esitetty yhtään tuhkan poistojärjestelmän toimittajaa.
Valittaja on vaatinut lisäpisteitä tiettyjen tunnettujen alihankkijoiden käyttämisestä osana projektia. Jälkikäteisissä selvityksissä on käynyt ilmi, että valittajan mainitsemat alihankkijat eivät tosiasiassa ole valittajan projektissa mukana. Valittaja on antanut hankintayksikölle osin harhaanjohtavaa tietoa alihankkijoistaan.
Valittaja ei ole tarjouksessaan millään tavoin tuonut esille, että sillä olisi ollut pitkäaikainen ja onnistunut yhteistyösuhde erään alihankkijansa kanssa. Valittaja on tuonut tämän esille vasta valituksessaan.
Hankintasäännösten mukaan tarjouksia arvioidaan sellaisina ja sen sisältöisinä kuin ne vastaanotetaan. Hankintayksikkö on perustanut pisteytysvertailun tarjouksissa annettuihin tietoihin. Valittaja ei ole toimittanut tarjouspyynnössä vaadittuja selvityksiä, jolloin hankintayksikkö ei voi antaa kyseisen kohdan osalta pisteitä.
Valittaja on esittänyt perusteluinaan joitakin englanninkielisiä yleiskalvoja, jotka eivät kaikilta osin ole vastanneet valittajan tarjouksen erittelyjä. Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjous liitteineen tulee tehdä suomen kielellä, joten kyseisiä dokumentteja ei ole otettu huomioon vertailussa. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sitä tehdä.
Tarjousten välillä on ollut selkeitä laadullisia eroavaisuuksia, jotka hankintayksikön on tullut tarjouspyynnön perusteella ottaa huomioon ja jotka hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut ottaa tarjouksia vertailtaessa huomioon. Pisteytys ei ole ollut suhteetonta eikä syrjivää. Hankintapäätös on myös näiltä osin asianmukaisesti perusteltu ja siitä selviää seikkaperäisesti, mistä valittajan ja voittaneen tarjoajan piste-ero johtuu.
Arvioidun laatutekijän 1.2 "Savukaasujen lämmön talteenotto, pesurit" osalta vertailuperusteen lähtökohtana on niin ikään ollut 50 megawatin laitoksen toteutus. Toisin kuin voittaneella tarjoajalla, valittajalla tai sen alihankkijalla ei tämän kohdan osalta ole laatuvertailun edellyttämää kokemusta vaaditun kokoluokan laitoksista ja niiden pesuritoimituksista. Valittaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, miten valittaja tai sen alihankkija skaalaisi pesuria. Valittaja ei ole tarjouksessaan esittänyt ketään henkilöä CV:ineen sinänsä merkittävän pesuriosuuden asiantuntijaksi.
Tarjousten osalta eroa ei ole tehty sillä perusteella, että toinen käyttää alihankkijaa, ja toisella tekniikka on oma. Piste-ero ei ole johtunut alihankkijoiden käytöstä sinänsä. Pääasiallisesti ero on johtunut siitä, että teknisten ansioiden osalta pääpaino on ollut 50 megawatin laitoksissa. Valittaja ei omalta tai alihankkijoidensa osalta ole esittänyt tämän kokoluokan laitoksista kokemusta eikä sitä, miten se aikoo hyödyntää mahdollisia kokemuksiaan ja ansioitaan hankinnan kohteessa.
Lisäkaukolämmön maksiminettoteho, jossa tehoero valittajan hyväksi on ollut 0,7 megawattia, on tarjouspyynnön mukaisesti otettu huomioon suorituskykyarvoissa vertailuhinnan yhteydessä arvolla 50.000 euroa / 100 kilowattia elinkaarikustannusten yhteydessä (350.000 euroa valittajan hyväksi). Tämä ero valittajan hyväksi on siis otettu huomioon voittaneen tarjoajan hintaa lisäävänä elinkaarikustannuksena, joka on vaikuttanut korottavasti voittaneen tarjoajan vertailuhintaan. Näin siis kyseistä rahallisesti arvotettua lisälämpötehoa ei ole voitu enää erikseen laskea valittajan hyödyksi toiseen kertaan laatutekijänä.
EPC-sopimus tai sen luonne ei sellaisenaan vapauta tarjoajaa täyttämästä tarjouspyynnön mukaisia vaatimuksia, eikä mainittu sopimus ole relevantti arvioitaessa sitä, mitä tietoja ja selvityksiä valittajan olisi tullut esittää sekä omalta että alihankkijoidensa osalta. Hankintayksikkö on toteuttanut pisteytyksen tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti, eikä pisteytyksessä ole syrjitty valittajaa. Hankintapäätös on ollut perusteltu näiltä osin asianmukaisesti, ja siitä on käynyt ilmi, mistä valittajan ja voittaneen tarjoajan piste-ero johtuu.
Arvioidun laatutekijän 1.3 "Palamisen hallinta ja hiukkaspäästöjen puhdistus" osalta valittajan tarjous ei ole sisältänyt vaatimuksen mukaista ilmavirtausten mittaustapaa. Valittajan kokonaisilmamäärän ja paineen perusteella tapahtuva laskenta on ollut huomattavasti epätarkempi kuin voittaneen tarjoajan laskentatapa. Valittajan tarjouksesta ei ole selvinnyt, miten muun muassa polttoaineen laatu/kosteusmuutoksien hallinta ja säätö toteutetaan. Valittaja ei myöskään ole esittänyt tarjouksessaan kylmäkorroosioon pyydettyä selvitystä.
Valittajan esittämässä ratkaisussa palamisen hallinta ei ole tarjouspyynnön mukainen ja säädettävyys on huonommalla tasolla kuin voittaneella tarjoajalla. Tekniikan eroilla on tosiasiallista merkitystä hankintayksikölle. Valittajan tarjouksesta ei ole ilmennyt, että mittaustavasta huolimatta lopputulos olisi sama. Valittaja ei ole tarjonnut vaadittua ratkaisua, vaan valittajan ratkaisu on ollut tarjouspyynnön vastainen. Myös edellä mainitusta professorin lausunnosta käy ilmi, että mittaustavoilla on tosiasiallisia eroja.
Valittaja on esittänyt, että sähkösuodatin tulee alihankkijalta, mutta ei ole kuitenkaan nimennyt alihankkijaa näiltä osin tai esittänyt laatuvertailutekijän tekniset ansiot ja kokemus -kohdassa huomioon otettavia arviointikriteereitä.
Hankintayksikkö on toteuttanut pisteytyksen tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti, eikä pisteytyksessä ole syrjitty valittajaa.
Arvioidun laatutekijän 1.5 "Automaatiojärjestelmä ja energian hallinta/valmisohjelmisto" osalta valittaja on kuvannut toimintaansa tarjouksessaan vain hyvin lyhyesti, toisin kuin voittanut tarjoaja, joka on esittänyt yksityiskohtaisesti toiminnan ja antanut konkreettisia esimerkkejä ja niistä saatuja hyviä kokemuksia. Valittaja ei ole esittänyt automaatiojärjestelmästä mitään konkreettista, mistä hankintayksikkö pystyisi arvioimaan todellista osaamista ja kokemusta. Hankintayksikkö on ottanut huomioon pisteytyksessä valittajan tarjouksen sähkö/automaatio-osuudessa olevat PlantSys-yleisesitykset. Hankintayksikkö ei ole voinut ottaa huomioon omia suoria kokemuksiaan valittajan järjestelmän osalta, koska tämä olisi ollut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten vastaista.
Tarjouspyynnössä on vaadittu mittaukset ja raportoinnit muun muassa päästölaskentaa varten. Tarjouspyynnön mukaan mittauksista tulee laskea muun ohella energiataseet, päästölaskennat ja tunnusluvut, kuten hyötysuhde. Palamisen tehokkuutta seurataan normaalisti ympäristöluvan mukaan mittaamalla ja raportoimalla lämpötilaa, happipitoisuutta, hiilimonoksidipitoisuutta, hiukkaspäästöjä ja NOₓ-päästöjä. Normaali tämän kokoisten laitosten menettely on se, että jatkuvatoimisten päästömittausten raportointi sisältyy ympäristövaatimuksiin.
Järjestelmäerojen osalta valittaja on esittänyt sen päästöraportoinnin olevan voittaneen tarjoajan raportointia vastaava. Valittaja on toisaalta esittänyt PlantSys-kuvauksissa, että mittauksiin ei sisälly laskentaa, vaan mittausten tulokset näytetään sellaisenaan työraportilla. Valittajan päästöraportointi ei perustu mittauksiin vaan ominaispäästökertoimiin. Ominaispäästöihin perustuva laskenta ei ole riittävä tapa muun muassa NOₓ:n suhteen tämän kokoisissa laitoksissa. Myös edellä mainitun professorin lausunnon mukaan päästökertoimiin perustuva raportointi ei vastaa jatkuviin mittauksiin perustuvaa päästöraportointia.
Valittajan hyötysuhdelaskenta on perustunut muiden laitosten muuttujiin. Hankinnan kohteen hyötysuhteet ovat valittajan mukaan laskennallisia ja suuntaa-antavia.
Lisäksi valittajalla ei ole ollut sellaisia valmisohjelmia, joita tarjouspyynnössä on vaadittu.
Tarjouksissa esitettyjen seikkojen perusteella arvioiden valittajan tarjous on ollut laadullisesti heikompi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Hankintayksikkö ei ole ollut velvollinen antamaan lisäpisteitä siitä, että viranomaisvaatimukset täyttyvät, sillä viranomaisvaatimusten täyttäminen on ollut minimivaatimus.
Arvioidun laatutekijän 2.1 "Tekniikan toiminnallisten vaatimusten täyttyminen" osalta arvioinnissa on käytetty tarjouspyynnön mukaisesti takuu- ja käyttöarvoja. Valittaja on vaatinut lisäpisteitä lisälämmön ja hyötysuhteen osalta. Kyseiset tekijät on otettu huomioon voittaneen tarjoajan tarjoushintaa korottavina elinkaarikustannuksina arvolla 50.000 euroa / 100 kilowattia. Myös hyötysuhde on arvioitu vertailuhinnassa arvolla 25.000 euroa / 0,1 prosenttia. Kyseiset seikat on siten laskettu valittajan hyödyksi, mikä selviää hankintapäätöksestä.
Muun muassa polttoainerajoitteiden ja vedenkulutuksen osalta tosiasiallisia kustannuksia ei pystytä suoraan laskemaan, jolloin ne on otettava huomioon laadullisina seikkoina. Mikäli tarjoaja vyöryttää laatutekijöihin sisään rakennettuja piilokustannuksia hankintayksikölle, on selvää, että tarjous on mahdollista hinnoitella kilpailukykyisemmin. Laatuarvioinnissa samat tekijät vaikuttavat kuitenkin laatua alentavana tekijänä. Kun otetaan huomioon valittajan huonommat takuu- ja käyttöarvot minimitehojen, typenpoiston, polttoaineen laadun, hiekan ja vedenkulutuksen osalta, piste-ero on ollut perusteltu.
Pesuri ei ole aina päällä, esimerkiksi jos laitos ajaa kesäaikana edullisemman tuotannon rinnalla minimiteholla. Valittaja on tehnyt pesurin käytöstä ja hankintayksikön minimitehoajosta oman tarjouksensa kannalta edullisen oletuksen, joka ei perustu tarjouspyynnössä esitettyihin tietoihin. Toiminnallisuuden osalta tarjouksissa on ollut eroja koskien dynaamisten eli muuttuvien tilanteiden hallintaa.
Arvioidun laatutekijän 2.2 "Teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttyminen" osalta valittaja on tehnyt vain pyydetyt minimiyksityiskohtaiset muutokset ensimmäiseen tarjoukseensa. Prosessin säätöön, toimintaan ja käyttöön liittyvät vaatimukset ovat jääneet puutteellisiksi valittajan lopullisessa tarjouksessa. Valittaja on esittänyt tarjouksessaan ainoastaan "arvokkaimmat instrumentit". PI-kaavioiden laitemäärät ovat olleet pienemmät kuin voittaneen tarjoajan. Hankintayksikkö ei ole voinut puutteellisten erittelyiden vuoksi arvioida todellista laitteiden määrää. Lisäksi valittajan tarjouksesta on voitu päätellä, että lisäinstrumentit ovat lisätyölaskutusta.
Valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia valittajan esittämän laitoksen yläpohjan eristyspaksuuden osalta, jolloin hankintayksiköllä olisi ollut oikeus hylätä valittajan tarjous.
Valituksesta on käynyt ilmi, että instrumentointi ei välttämättä olekaan ollut lopullinen hankinnan kohteeseen ja sen toiminnallisuuteen yksityiskohtaisesti mietitty ratkaisu edes arvokkaimpien osien osalta, vaan yleisluontoinen ja riisuttu versio. Valittajan aikomuksena on ilmeisesti ollut muuttaa hankinnan sisältöä myöhemmin. Lopullinen instrumentointi olisi selvinnyt toiminnallisuuden yhteydessä. Valittajan pyrkimyksenä on ollut saavuttaa minimitavoitteet ja -sisältö tarjousvertailun kannalta. Tarjouksen perusteella ei ole päässyt selvyyteen teknisestä laadusta, sillä tiedot ovat olleet epätarkkoja ja puutteellisia. Valittajan tarjoama prosessi ei ole kehitetty samalle tekniselle tasolle kuin voittaneen tarjoajan prosessi.
Perusero rakennustekniikassa on ollut se, että valittajan tarjouksessa laitetila on ollut yhtä tilaa, kun taas voittaneella tarjoajalla eri tyyppiset tilat on eriytetty, jolloin pöly, melu ja turvallisuus ovat paremmin hallittavissa. Voittanut tarjoaja on toimittanut tilaluettelot ja piirustukset. Valittajan rakennusteknisissä erittelyissä on lyhyesti muutamalla sivulla esitetty kuorirakenteiden, portaiden ja hoitotasojen rakenteet. Muu osuus on ollut rakentamisen yleisiä ohjeita. Voittaneen tarjoajan rakennusteknisistä erittelyistä ja piirustuksista on saanut selvästi paremman kuvan ja se on ollut myös yksityiskohdiltaan suurempi ja parempi.
Valittajan useammat laitekokonaisuudet perustuvat alihankintaan. Valittaja on toimittanut tarjouksessaan listan yrityksistä, mutta ei tarkempaa kuvausta niiden laadusta. Hankintayksikkö ei siten ole pystynyt arvioimaan alihankkijoiden laatua.
Kokonaisuuden toimivuus ja tapa, jolla kokonaisuus toimii, ovat merkityksellisiä seikkoja hankintayksikölle. Valittajan tarjous on laadittu hinta edellä ja se on esittänyt vain välttämättömät seikat. Tämä on heijastunut suoraan laatuvertailun pisteisiin. Piste-ero on ollut perusteltu, eikä se ole syrjivä tai tasapuolisuusvaatimuksen vastainen.
Arvioidun laatutekijän 2.3 "Layout" osalta valittajan tarjouksessa on ollut lukuisia puutteita. Hankintayksikkö on esittänyt tarjousneuvotteluissa sekä valittajalle että voittaneelle tarjoajalle vaatimuksen L-muotoisesta kattilalaitossijoituksesta. Layoutin merkitys on laitoksen käytettävyyden ja kunnossapidon kannalta oleellinen. Valittajalla on ollut tiedossaan ennen lopullisen tarjouksen jättämistä hankintayksikön vaatimus L-muotoisesta rakennuksesta. Hankintayksikkö on lähettänyt tästä erillisen sähköpostin, jota on käyty erikseen läpi Skype-neuvotteluissa ennen tarjousten jättämistä, eikä tilaajan tavoitteet ole olleet valittajalle epäselvät. L-muoto on kirjattu myös neuvottelupöytäkirjaan, joka on toimitettu valittajalle.
Valittaja ei ole muuttanut rakennusta L-muotoon ennen lopullisen tarjouksensa jättämistä, vaikka hankintayksikön vaatimus L-muotoisesta rakennuksesta on ollut valittajan tiedossa. Valittajan mukaan se saa hintaetua, kun käytetään toisen ja toisella paikkakunnalla sijaitsevan laitoksen layoutia myös tässä hankkeessa.
Logistiikan osalta valittaja on pyrkinyt perustelemaan ratkaisuaan omista lähtökohdistaan. Valittajan omilla logistisilla arvioinneilla ei ole tässä kohdin merkitystä. Hankintayksiköllä on harkintavalta siitä, mitä se aikoo hankkia ja millä edellytyksillä. Tarjoajan tulee tarjota siten kuin on pyydetty ja niillä reunaehdoilla, joita tarjoajalle ilmoitetaan.
Valittajan tarjouksesta on puuttunut nostokuilun sähkönostin. Mikäli nostokiskoja on lisättävä jälkikäteen, tämä aiheuttaa lisäkustannuksia ja uusia kestävyyslaskelmia, jolloin layout voi muuttua suurestikin. Valittajan huoltokuilun sähkönostimesta ei ole ollut mitään mainintaa erittelyssä. Erilliset huoltoreitit eivät myöskään ole selvinneet layoutista. Valittaja on vasta valituksessaan pyrkinyt vakuuttamaan, että nostokiskot ja huoltoreitit voivat olla järjestettävissä.
Kaukolämpöpumppujen osalta hankintayksikkö ei ole valittajan tarjouksen perusteella voinut varmistua siitä, onko kaukolämpöpumppu huollettavissa/irrotettavissa ja luokse päästävissä.
Layoutista ovat puuttuneet myös palo-osastoinnit, jotka siinä on tullut olla. Lisäksi vaaditut etäisyydet eivät ole täytyneet esimerkiksi polttoainevaraston osalta. Valittajalla kaikki tekniset laitteet ovat samassa tilassa, toisin kuin voittaneella tarjoajalla, joka on osastoinut melua ja pölyä aiheuttavat laitteet käyttämällä sisäseiniä, jolloin laitoksen käytettävyys ja turvallisuus ovat parempia rajoittaen sekä melun että pölyn kulkeutumista tiloissa. Palokonsultin erillisen selvityksen mukaan valittajan tarjouksessa esitetyssä osastoinnissa on ollut useita muitakin puutteita. Valittajan käymä keskustelu palokonsultin kanssa ei ole hankintayksikön tiedossa.
Arvioidun laatutekijän 3.1 "Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot" osalta valittajan tiimiorganisaatiomallia ei ole arvostettu vertailussa positiivisena eikä negatiivisena tekijänä. Sen sijaan vertailussa on todettu valittajan tarjouksesta ilmenevä ja myös tarjousneuvotteluissa keskusteltu asia, eli se, että uudenlainen tiimiorganisaatio on valittajalla otettu käyttöön hetki sitten, eikä valittajan tarjouksessa ole esitetty faktaa sen toimivuudesta vastaavissa projekteissa.
Tässä kohdassa on arvioitu projektointia ja kykyä suoriutua projektista aikataulussa, joihin valittajan mainitsemat laatujärjestelmä ja sertifikaatit toki liittyvät, mutta tässä kohdassa ei ole arvioitu suoraan laatujärjestelmiä ja sertifikaatteja.
Hankintayksikkö on luonnollisesti arvioinut valittajan Kivenlahti-projektin vaikutusta tähän projektiin eri osa-alueiden osalta, koska valittaja on monessa yhteydessä korostanut Kivenlahti-projektin merkitystä. Tässä kohdassa on arvioitu aikataulun uskottavuutta ja aikatauluriskiä. Mahdollisen viivästymisen riskin hallinnasta valittaja ei ole tarjouksessaan esittänyt mitään. Valittajan esittämät aikataulut ovat olleet karkeampia kuin mitä tarjoajalta olisi voinut kohtuudella odottaa, ja selvästi karkeampia kuin voittaneen tarjoajan. Valittaja on vasta jälkikäteen esittänyt, miten asia hoidetaan tai resurssit allokoidaan. Valittajan tarjouksen mukaan myös ensitulet ovat kaksi kuukautta myöhemmin. Käyttöönotolle varattu aika teknisen kokoonpanon jälkeen on hyvin merkityksellinen laatutekijänä.
Vertailussa on otettu huomioon, että valittaja ei ole esittänyt tarjouksessaan rakennusosuuden projektointia ja valvonnan toteutusta konkreettisesti, joten sitä ei ole voitu edes arvioida. Hankintapäätös on myös tämän kohdan osalta ollut asianmukaisesti perusteltu ja siitä selviää, mistä valittajan ja voittaneen tarjoajan piste-ero johtuu.
Arvioidun laatutekijän 3.2 "Alihankinta ja toimittajat" osalta hankintapäätöksessä ei ole katsottu alihankkijoiden käyttöä valittajan tarjouksen laatua heikentäväksi tekijäksi. Valittaja ei kuitenkaan ole esittänyt alihankkijoidensa käytöstä tai niiden osalta sellaisia tekijöitä ja perusteluja, että valittaja olisi voinut saada laatupisteitä enemmän kuin tyydyttävästi. Valittaja ei ole yksilöinyt tai perustellut alihankkijoita siten, että niitä olisi voitu arvioida hankinnan kohteen kannalta.
Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on saatu syvällisempi käsitys osaamisesta verrattuna valittajan vastaavien alueiden alihankkijoihin, joista ei ole esitetty muuta kuin lista yrityksistä. Valittajan tarjouksen puutteellisuus ja yksilöimättömyys on aiheuttanut sen, että valittaja on saanut pisteitä vähemmän kuin voittanut tarjoaja. Minimissään tässä kohdassa on edellytetty sitä, että tarjoaja edes yksilöi kunkin kohdan osalta alihankkijan, tai miksi se on valittu mukaan. Hankintayksikkö ei ole voinut syrjiä valittajaa, koska valittaja ei ole ilmoittanut käytännössä mitään.
Arvioidun laatutekijän 3.3 "Suunnittelu" osalta on arvioitu tarjoajien suunnittelun perusteita. Valittajan tarjouksen maininta "kattila on jo suunniteltu" on aiheuttanut perustellun epäilyksen valittajan oletuksesta, että kattila toimii samoilla suunnitelmilla kuin joku toinen laitos, vaikka polttoaineet eroavatkin toisistaan. Koska valittajalla ei ole ollut aiempaa kokemusta tämän kokoluokan laitoksista ja laitoksen skaalaus ei ole aivan yksinkertaista, vaan vaatii räätälöintiä useissa kohdissa, on hankintayksiköllä ollut perusteltu syy arvioida, että valittajan osalta suunnittelujärjestelmä ei varmuudella sisällä edellytyksiä nyt hankittavan kohteen mukaisen laitoksen suunnittelun osalta.
Valittajalla tai sen projektiorganisaatioon kuuluvalla alihankkijalla ei valittajan tarjouksessa esitetyn mukaisesti kuitenkaan ole suunnittelujärjestelmää tai organisaatiota tämän kohdan arvioimiseksi. Se, että esitetään pääsuunnittelualueiden vastuuhenkilöt, ei ole riittävää arvioitaessa suunnitteluorganisaatiota, varsinkin kun valittaja ei ole nyt hankittavan kaltaista laitosta koskaan valmistanut. Hankintayksikkö ei ole käytännössä voinut arvioida valittajan osalta kyseisiä kohtia.
Arvioidun laatutekijän 4.1 "Laatujärjestelmä ja HSE" osalta arvioinnin kohteena ovat olleet tarjoajan laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät. Näiden järjestelmien olemassaolo ei perustu lainsäädännön vaatimuksiin, vaan yrityksen omaan haluun luoda toimivat ja tehokkaat johtamisjärjestelmät. Standardien perusvaatimuksiin kuuluu kehityspäämäärien ja -tavoitteiden asettaminen ja jatkuva parantaminen. Tavoitteiden saavuttamista ja jatkuvaa parantamista pitää mitata ja mittaustulokset on pystyttävä esittämään, jotta järjestelmät ovat uskottavia. Lainsäädännön vaatimusten täyttyminen on minimivaatimus, eikä sellaisenaan osoita sitä, että tarjous vastaa hankintayksikön vaatimuksia hyvin. Mikäli minkäänlaista seurantaa ja indikaattoreita ei ole, ei järjestelmien sisällöllisestä toimivuudesta voida varmistua.
Arvioidun laatutekijän 4.2 "Kestävä kehitys" osalta voittanut tarjoaja on toimittanut yksityiskohtaiset dokumentit jokaiseen osion alakohtaan. Selkeänä laadullisena erona valittajalla ei ole ISO-14001:2015 sertifikaattia, joka osaltaan osoittaa ympäristövastuun huomioon ottamista. Tarjouksissa on siten laadullisia eroja.
Arvioidun laatutekijän 5.1 "Huolto- ja käyttötukisuunnitelma sekä huolto-organisaatio eri laiteryhmille" osalta valittaja on lisännyt tarjoukseensa huoltosopimuksen. Kyseinen alihankkija ei kuitenkaan ole käynyt ilmi valittajan alihankkijalistasta. Joka tapauksessa valittajan palvelusopimusluonnos rajoittaa suoraan hankintayksikön mahdollisuuksia käyttää sopimusaikana muita toimittajia. Voittaneen tarjoajan palvelusopimuksessa ei ole rajoitettu hankintayksikköä käyttämästä muita toimijoita, vaan se tarjoaa hankintayksikölle joustavammat mahdollisuudet järjestää huolto myös vaihtoehtoisilla tavoilla.
Kuultavan lausunto
Valmet Technologies Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 47.020,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellessään hankinnan kohdetta, sitä koskevia vaatimuksia ja tarjouskilpailun muita ehtoja. Hankintayksikkö on antanut laadulle suuren merkityksen tarjousten vertailuperusteita asettaessaan. Tarjouspyyntöön sisältyy laaja tekninen dokumentaatio, josta hankintayksikön odotukset ja vaatimukset ovat selvästi ilmenneet. Lisäksi hankintayksikön odotuksia ja vaatimuksia on käsitelty neuvotteluissa.
Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksessaan tilaajalle tiedot, joilla laatuarviointi tulee tehdä. Tarjoaja vastaa siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen ja siitä, että se selvästi ilmoittaa riittävässä laajuudessa tarjouksessaan kaikki tarjouksen arviointiin vaikuttavat seikat. Tarjousvertailussa ei myöskään voida ottaa huomioon tekijöitä, jotka eivät sisälly tarjouspyynnössä määriteltyihin vertailuperusteisiin.
Valittajan strategia on ollut pyrkiä mahdollisimman halpaan hintaan laadun kustannuksella. Vaikuttaa siltä, että valittajan tarjous on useilta osin selvästi ylimalkaisempi kuin kuultavan eli voittaneen tarjoajan tarjous. Valittaja vaikuttaa pyrkineen siihen, että se juuri täyttäisi laadulliset vaatimukset. Se, että täyttää yleisten standardien ja lakien vaatimukset, merkitsee lähinnä minimivaatimusten täyttymistä, eikä sitä, että vaatimukset täyttyvät hyvin ja laatutaso olisi korkea. Tämän tulisi olla ammattimaiselle alan toimijalle selvää.
Hankintayksikkö on ottanut tarjousten laadun asianmukaisesti huomioon ja noudattanut tarjouspyynnön ehtoja tarjouksia arvioidessaan. Hinnan ja laadun arviointi ovat muodostaneet selkeän kokonaisuuden. Vaikka valittajan tarjoushinta on ollut alhaisempi, valittaja ei ole valituksessaan miltään osin osoittanut, että sen tarjouksen laatu vastaisi tai olisi edes lähellä voittaneen tarjoajan tarjouksen laatua.
BFB-kattilan ja apulaitteiden kokonaisuuden hallinnan osalta valittaja on virheellisesti väittänyt, että sen 20 megawatin ja 30 megawatin laitosten referenssit eli kokemus vastaisi tarjouspyynnön kohteena olevaa 50 megawatin laitosta. Laitoskokoa ei voi vain suurentaa skaalaamalla. Laitoskoon kasvaessa näin merkittävästi laitos joudutaan suunnittelemaan eri tavoin tai virhemahdollisuus kasvaa merkittävästi. Mitoitusperusteet muuttuvat eri tehoisilla kattiloilla. Esimerkiksi kattilan tulipesän seinäpinta-ala tehoa kohti muuttuu voimakkaasti riippuen siitä, kuinka suuri kattila on teholtaan. On perusteltua, että tarjoajien referenssit vastaavat hankinnan kohdetta.
Valittaja ei ole ilmoittanut sovittuja alihankkijoita eikä niiden roolia toteutuksessa tarjouspyynnössä pyydetyin tavoin, joten näitä on mahdotonta arvioida. Tämän tuleekin näkyä pisteytyksessä.
Savukaasujen lämmön talteenoton ja pesurien suhteen laadulla on merkitystä myös alihankkijoiden ja arvoketjun osalta. Valittajan mainitsema alihankkija on liikevaihdoltaan ja kooltaan pieni yritys ja tarvittava kokemus näyttäisi olevan vain yhdellä henkilöllä. Tämä on riski hankinnan kannalta, eikä valittajan tarjouksesta ilmene, miten tähän riskiin on varauduttu.
Valittajan tarjouksen mukainen lisäkaukolämpö on arvioitu tarjoushinnassa, joten sitä ei voida arvioida enää toiseen kertaan.
Palamisen hallinnan ja hiukkaspäästöjen puhdistuksen osalta valittajan erilainen ilmarekisterien ilmamäärien mittaustekniikka ei anna samaa tulosta, eikä tekniikka vastaa tarjouspyynnössä esitettyä. Valittajan esittämän ratkaisun laskentatapa on huomattavasti epätarkempi kuin voittaneen tarjoajan esittämä ratkaisu. Lisäksi kylmäkorroosion hallinta on jäänyt epäselväksi. Piste-ero on ollut perusteltu, ja se olisi voinut olla suurempikin.
Automaatiojärjestelmän ja energian hallinnan valmisohjelmiston osalta valittaja on esittänyt hyvin yleisluontoisia kuvauksia järjestelmästä, ja ne koskevat muita laitoksia. Voittanut tarjoaja on esittänyt laajan ja yksityiskohtaisen kuvauksen hankkeen toteutuksesta. Voittaneen tarjoajan mittauksiin perustuva päästöraportointi on luotettava ja tarkka. Se on toimittanut valmistamaansa automaatiojärjestelmää lukuisille asiakkaille, myös kilpailijoilleen. Valittajalla ei ole päästöjen jatkuvaa mittausta. Tarjouspyynnössä on esitetty, millä perusteilla valmisohjelmistoa arvioidaan, ja hankintapäätöksestä ilmenee seikkaperäisesti, mitkä ansiot ja puutteet tarjouksissa ovat. Tarjousten välinen piste-ero on perusteltu. On myös selvää, että piste-ero ei pohjaudu valittajan väittämin tavoin siihen, mistä ohjelma on peräisin.
Tekniikan toiminnallisten vaatimusten täyttymisen osalta kaukolämmön tuoton maksimiteho ja hyötysuhde on jo arvioitu tarjoushinnan yhteydessä tarjouspyynnön mukaisesti.
Valittajan tarjoaman laitoksen raakaveden kulutus on yli kaksi kertaa suurempi kuin voittaneen tarjoajan tarjoaman laitoksen.
Toisin kuin valittaja on väittänyt, dynaamisten tilanteiden laatuarviointi ei ole keinotekoista eikä oletuksiin perustuvaa. Arviointi on tehty tarjoajien toimittaman aineiston perusteella. Pelkkä toteamus, että laitoksen ajo on automatisoitua, ei riitä osoittamaan, miten tarjouspyynnössä kuvatut dynaamiset tilanteet hallitaan.
Teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttymisen osalta valittaja on perusteettomasti väittänyt, että hankintayksikölle on edullista se, että valittaja on esittänyt tarjouksessaan vain välttämättömät instrumentit ja olennaisimmat kustannustekijät. Valittajan tarjous on ollut yleisluontoinen ja sen erittelyt ovat epätarkat, epäjohdonmukaiset ja puutteelliset. Hankintayksikkö ei ole pystynyt arvioimaan laitteiden todellista määrää. Vaikka toimituskokonaisuus on toimittajan vastuulla, täytyy lämmöntuotannosta ja jakelusta vastaavan hankintayksikön voida varmistua siitä, että valittava laitos täyttää hankintayksikön asettamat laadulliset tavoitteet. Voittanut tarjoaja on esittänyt selkeän, yksityiskohtaisen ja kattavan selvityksen tarjoamastaan teknisestä ratkaisusta. Tarjousten välinen piste-ero on ollut perusteltu.
Layoutin osalta tarjouspyynnössä on esitetty layoutin arviointiin vaikuttavat seikat. Kuten neuvotteluissa on tullut ilmi, L-muotoinen layout on ollut hankintayksikön toive, ja se myös vaikuttaa tarjouspyynnössä esitettyjen arviointiperusteiden toteutumiseen. Tarkoituksena on ollut, että rakennuksen ympärillä on riittävästi tilaa, jotta rekkaliikenne voi ajaa sen ympäri. Hankintayksikkö on ilmoittanut tätä varten tarvittavat metrimäärät. Lisäksi paloturvallisuusviranomaisten määräys on ollut, että rakennusten välinen etäisyys on vähintään kahdeksan metriä. Voittanut tarjoaja on noudattanut näitä määriä. Valittajan tarjouksen rakennusetäisyys on ollut merkittävästi pienempi. Tämän johdosta valittajan esittämä layout ei todennäköisesti saisi tarjotussa muodossa edes rakennuslupaa. Lisäksi polttoainevaraston läheisyys ja rekkaliikenteen kulku eivät valittajan tarjouksessa vastaa hankintayksikön tavoitteita. On selvää, että layout on vaikuttanut pisteytykseen. Asiassa olisi ollut myös perusteet hylätä valittajan tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana.
Projektoinnin osalta valittaja ei ole esittänyt jäsenneltyä ja kattavaa projektiorganisaatiota eikä vastuita. Valittaja ei ole esittänyt myöskään perusteita väitteelleen, että tiimiorganisaatio sitouttaisi ihmiset hankkeeseen paremmin kuin hierarkkinen organisaatio. Vastuuhenkilöiden nimeäminen ja vastuiden jakautuminen sekä projektin hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä laitoksen toteutuksessa. Samojen henkilöiden työpanoksen jakautuminen kahteen suureen, pitkän etäisyyden päässä toisistaan olevaan projektiin on riski, eikä mahdollista sellaista täysipainoista ja nopeaa reagointia ja toimintaa kuin avainhenkilöiden kokoaikainen sitominen yhteen projektiin. Kaikki projektin organisointiin liittyvät tekijät olisi joka tapauksessa tullut esittää tarjouksessa, jotta ne olisi voitu ottaa huomioon.
Alihankkijoiden ja toimittajien osalta tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, millä perusteella niitä arvioidaan. Hankintapäätöksen perusteella valittaja on toimittanut vain yksilöimättömän alihankkijalistan, josta eivät ilmene alihankkijoiden tekniset ansiot eikä rooli tässä hankkeessa. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa henkilöstön määrä on suurempi, joten suunnittelun ja toimituksen laatu on paremmin resursoitavissa, toteutettavissa ja tunnistettavissa. Voittanut tarjoaja on toimittanut alihankkijoistaan kattavat tiedot. Piste-ero on ollut perusteltu, ja se voisi olla suurempikin.
Suunnittelun osalta voittaneella tarjoajalla on runsaasti kokemusta vastaavien laitosten suunnittelusta. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan selvittänyt, miten suunnitteluprosessi juuri tässä tapauksessa toteutetaan. Valittajan viittaamat suunnittelukustannukset on otettu huomioon jo tarjoushintojen vertailussa.
Laatujärjestelmän ja HSE-kokonaisuuden osalta piste-ero on niin ikään ollut perusteltu, sillä valittajan kuvaukset ovat olleet selvästi yleisluontoisempia ja puutteellisempia kuin voittaneen tarjoajan. Olennaista arvioinnissa on ollut tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden täyttyminen, eikä yksinomaan lainsäädännön ja alan standardien mukainen kuvaus siten oikeuta hyviin laatupisteisiin.
Kestävän kehityksen ja yrityksen toimintaohjeen osalta valittajan ohjeistus ei ole ollut riittävän yksityiskohtainen, eikä siitä ole ilmennyt seurantaa. Voittanut tarjoaja on toimittanut yksityiskohtaiset dokumentit jokaiseen kohtaan. Ne ovat voittaneen tarjoajan itse määrittelemiä toimintatapoja vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Näitä ohjeita seurataan ja tuloksista raportoidaan säännönmukaisesti ulkopuolisille tahoille. Ilman raportointia ei voisi olla uskottavaa kestävän kehityksen toimintamallia. Piste-ero on ollut perusteltu.
Huoltotoiminnan ja käyttötuen osalta valittaja on väittänyt, että suunnitelman laajuudella ja uskottavuudella ei pitäisi olla merkitystä tarjousten laadullisessa arvioinnissa. Tämä olisi vastoin tarjouspyynnön ehtoja. Voittaneen tarjoajan palvelusopimus ei estä hankintayksikköä käyttämästä muita toimijoita. Voittanut tarjoaja käyttää valittajaa enemmän omaa tekniikkaa, jolloin huolto on voittaneen tarjoajan omissa käsissä ja huollon vasteaika on nopea. Piste-ero on ollut perusteltu.
Tarjouspyyntöasiakirjojen, hankintapäätöksen ja hankintayksikön vastineen perusteella valittajan tarjouksen pisteet eivät ole olleet liian alhaiset, eikä pisteytys ole ollut valittajaa kohtaan syrjivää. Joiltakin osin piste-ero olisi voinut olla suurempikin voittaneen tarjoajan hyväksi.
Vastaselitys
Valittajan vastaselityksen mukaan hankintayksikön vastineen liitteenä olevalle professorin lausunnolle ei ole annettava asian arvioinnissa mitään merkitystä, koska se on hankittu vasta hankintapäätöksen tiedoksi antamisen jälkeen. Lausunnon laatijalla ei myöskään ole lausuntoa laatiessaan ollut käytössään valittajan tarjousdokumentaatiota.
Valittajan yli 3,7 miljoonaa euroa voittaneen tarjoajan tarjoushintaa halvempi tarjoushinta ei ole saanut tarjouspyynnön mukaista painoarvoa hankintapäätöksessä. Tämä on seurausta siitä, että laatupisteiden antamisessa hankintayksikkö on käyttänyt tarjouspyynnössä ilmoittamaansa skaalaa valittajan kannalta syrjivästi. Tarjousvertailussa esitetyt laatupisteiden huomattavat erot tarjoajien välillä ovat tosiasiassa vain pieniä yksityiskohtia kokonaisuuteen suhteutettuna. Hankintayksikön vastineesta voi päätellä, että hankintayksikkö on pelännyt, että valittajan edullinen tarjoushinta tarkoittaa lisäkustannuksia hankintayksikölle. Tämä on voinut vaikuttaa laatuvertailun toteuttamiseen.
Hankintayksikön lausuma siitä, että valittajan tarjous on tehty sen omista lähtökohdista, kertoo hankintayksikön asenteesta valittajan tarjousta kohtaan. Tämä on voinut vaikuttaa tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun. Valittaja on yksi toimialansa kokeneimpia biomassakattilalaitosten toimittajia. On perusteetonta väittää, että valittaja on pyrkinyt tarjouksessaan niin sanottuun säästömalliin, kun esimerkiksi valittajan lupaama hyötysuhde ja nettoteho ovat voittaneen tarjoajan vastaavia korkeampia.
Toisin kuin hankintayksikkö on väittänyt, valittaja on esittänyt tarjouksessaan johtamisjärjestelmän kuvauksen (sisältäen prosessikuvauksen), josta on käynyt ilmi yhteistyö alihankkijoiden kanssa. Valittaja ei ole antanut tarjouksessaan virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa alihankkijoistaan. Valittaja ei ole väittänyt tarjouksessaan tai valituksessaan, että se olisi tehnyt sopimuksen jonkin tietyn alihankkijan kanssa. Valittaja on esittänyt tarjouksessaan kattavan alihankintalistan preferoiduista toimittajista, joita se olisi käyttänyt hankinnassa. Sopimukset alihankkijoiden kanssa tehdään tyypillisesti vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Valittaja ei ole tarjouksessaan väittänyt, että se tekee tai olisi tehnyt yhteistyötä mainittujen alihankkijoiden kanssa. Valittajan tarjouksen liitteenä toimitetusta laatujärjestelmän kuvauksesta käy ilmi, että "Procurement process" tapahtuu vasta "Sales, Contract" -prosessien jälkeen. Valittajalla ei ole tiedossaan, että listassa olevat alihankkijat eivät olisi halukkaita tekemään yhteistyötä valittajan kanssa. Alihankkijoilla on ilmeisesti ollut merkitystä arvioinnissa pisteitä vähentävänä tekijänä.
Arvioidun laatutekijän 1.1 "BFB-kattilat ja sen apulaitteet ja kokonaisuuden hallinta" osalta valittaja on todennut edelleen, että 20 megawatin ja 30 megawatin laitoiksia koskevat referenssit eivät eroa 50 megawatin laitosten referensseistä niin merkittävästi, että 5 pisteen ero voittaneen tarjoajan ja valittajan välillä olisi tämän kohdan osalta perusteltu.
Arvioidun laatutekijän 1.2 "Savukaasujen lämmön talteenotto, pesurit" osalta valittaja on esittänyt tarjouksessaan, että se on toimittanut tarjouksensa mukaisella lisenssillä yli 10 savukaasupesuritoimitusta. Tarjouksen teknisessä erittelyssä on myös ollut kattava prosessikuvaus ja mitoitustiedot savukaasupesureista. Osaamisen todistamisessa olennaista ei ole henkilöiden nimeäminen, vaan valittajan ja lisensoijan referenssit ja todistettu lisenssiyhteistyö. Valittaja on itse toimittanut muun muassa vuonna 2015 savukaasupesurin, joka toimii 50 megawatin BFB-kattilan savukaasujen pesu- ja lämmön talteenottolaitoksena. Toimitus vastaa kooltaan, prosessiarvoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan erittäin hyvin hankinnan kohdetta. Hankintayksikkö on suhtautunut vähättelevästi valittajan savukaasupesuriosaamiseen.
Arvioidun laatutekijän 1.3 "Palamisen hallinta ja hiukkaspäästöjen puhdistus" osalta hankintayksikön väite siitä, että valittaja ei olisi edes tarjonnut vaadittua ratkaisua, tulee jättää ottamatta huomioon, sillä mikäli hankintayksikkö olisi hankintapäätöstään tehdessään katsonut, että valittajan ratkaisu on tarjouspyynnön vastainen, sen olisi pitänyt hylätä valittajan tarjous.
Polttoaineen laatu- tai kosteusmuutoksien hallinta ja säätö on käyty hankintayksikön ja valittajan välisissä neuvotteluissa perusteellisesti läpi. Hankintayksikkö ei tämän pohjalta ole esittänyt muita vaatimuksia. Valittajan toimittama tekninen erittely on sisältänyt tiedot ja kuvauksen laitoksen ilmajärjestelmistä ja niiden ohjausperiaatteista. Valittaja on ilmoittanut sähkösuotimesta tekniset tiedot teknisessä erittelyssä. Tässä yhteydessä on ilmoitettu muun muassa sähkösuotimen varusteluun sisältyvät sähkölämmittimet, joilla kylmäkorroosiota hallitaan.
Arvioidun laatutekijän 1.5 "Automaatiojärjestelmä ja energian hallinta/valmisohjelmisto" osalta valittaja on toimittanut automaatiosta ja PlantSys-järjestelmästä toimintakuvaukset ja toimitussisällöt, jotka ovat juuri niitä asioita, joiden perusteella hankintayksikkö pystyy kyseisiä osa-alueita arvioimaan. Valittajan tarjouksen dokumenttien laajuus ja yksityiskohtaisuus erittelyissä on ollut alalla tavanomainen.
PlantSys Material Flow -järjestelmästä on keskusteltu neuvotteluissa, jolloin hankintayksikkö on antanut ymmärtää, että valittajan konsepti on hyvä ja vastaa hankintayksikön raportointitarpeisiin. Hankintayksikkö ei ole neuvotteluissa pyytänyt valittajalta esimerkiksi automaatio- tai PlantSys-toimitusten referenssilistoja, eikä ole nostanut mitenkään esille huoltaan valittajan kyvykkyyden suhteen. Tämä on noussut esille vasta oikeudenkäynnin aikana. Valittaja on kuitenkin toimittanut tarjouksensa liitteenä PlantSys-referenssilistan. Se, onko automaatiojärjestelmä oma tuote vai alihankittu tuote, ei saa vaikuttaa pisteytykseen.
Arvioidun laatutekijän 2.1 "Tekniikan toiminnallisten vaatimusten täyttyminen" osalta hankintayksikkö on viitannut epämääräisesti dynaamisten ajotilanteiden hallintaan, jota käsitteenä tai vertailukohteena ei ole ollut selkeästi määritelty. Sen taustalla olevia seikkoja ei ole selkeästi ilmoitettu tarjouspyynnössä tai sen liitteissä.
Tarjoajien erot ovat olleet hyvin pieniä, eikä niillä ole tosiasiallista merkittävää vaikutusta laitoksen ajotalouteen. Hankintayksikön omankin arvion mukaan toiminnalliset vaatimukset ovat täyttyneet hyvin molemmilla tarjoajilla. Hankintayksikön esiin nostama selkeä ero raakaveden kulutuksessa liittyy tilanteeseen, jossa pesuri ei ole käytössä. Tämä on hyvin epätavanomainen tilanne. Tähän nähden ei ole perusteltua katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjous vastaisi valittajan tarjousta paremmin hankintayksikön vaatimuksiin.
Arvioidun laatutekijän 2.2 "Teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttyminen" osalta toisin kuin hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt, kokonaistoimitussopimuksen perusteella valittajan toimitukseen kuuluvat kaikki tarvittavat ja hyödylliset laitoksen toimintaan liittyvät instrumentit. On perusteetonta, että ylimääräiset instrumentit, jotka nostavat hintaa ja joita ei välttämättä tarvita, ovat oikeuttaneet korkeampiin laatupisteisiin. Tarjouspyynnöstä ei myöskään ole käynyt ilmi, mistä ylimääräisistä instrumenteista on voinut saada korkeampia laatupisteitä. Tämän nostaminen esiin vasta tarjousvertailussa vaikuttaa keinotekoiselta ja sattumanvaraiselta, ja luo kuvan toimintatavasta, jossa hankintayksikkö on pyrkinyt tarkoitushakuisesti löytämään eroja tarjoajien välille.
Arvioituun laatutekijään 2.3 "Layout" liittyen laitoksen rakennuksen L-muotoa koskevan hankintayksikön neuvotteluissa esittämän pyynnön osalta kysymyksessä on valittajan käsityksen mukaan ollut hankintayksikön ehdotus, jonka taustalla ovat olleet logistiikkasyyt. Valittaja on päivittänyt oman layoutinsa siten, että toiminnallisuus on tullut otetuksi huomioon. Ei liene merkitystä, minkä muotoinen layout on, kunhan toiminnalliset vaatimukset on otettu huomioon.
Arvioidun laatutekijän 3.1 "Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot" osalta hankintayksikkö on yksinomaan esittänyt olettamuksen, että valittajan Kivenlahden projektin myöhästyminen olisi johtanut myös hankinnan kohteena olevan projektin myöhästymiseen. Tämä on tarkoitushakuista väärintulkintaa. Kaikki toimittajat tekevät varmasti jatkuvasti useita projekteja samanaikaisesti. Kokonaistoimitussopimuksiin sisältyvät myöhästymissakot ohjaavat toimittajia järjestämään resursseja uudelleen, mikäli myöhästymisen riski näyttää kasvavan. Valittajan projektinhoitomalli, avainhenkilöt ynnä muu sellainen on selvitetty tarjousmateriaalissa ja esitelty hankintaneuvotteluissa. Valittaja olisi neuvotteluissa esittänyt viivästyksien hallintaa koskevat selvitykset, mikäli niitä olisi pyydetty. Mikäli hankintayksikkö olisi edellyttänyt valittajalta tarkennuksia, sen olisi tullut pyytää näitä tarkennuksia jo neuvottelumenettelyn aikana.
Arvioidun laatutekijän 3.3 "Suunnittelu" osalta valittaja on toimittanut tarjouksessaan BFB-kattilasta ja sen apulaitteista kattavat tekniset kuvaukset. Suunniteltu kattila olisi valittajan tarjouksessa mainitulla tavalla toiminut pyydetyillä polttoaineilla. Hankintayksikkö ei ole kommentoinut valittajan teknisiä kuvauksia millään tavalla tai vertaillut niitä objektiivisesti voittaneen tarjoajan tarjoukseen. On myös perusteeton väite, että valittaja ei olisi tarjouksessaan perustellut tai avannut suunnittelujärjestelmiä ja organisaatiota tai suunnittelutoimintaa. Laatujärjestelmästä ja suunnitteluorganisaatiosta sekä projektiorganisaatiosta on esitetty selvitystä valittajan tarjouksessa.
Arvioidun laatutekijän 4.1 "Laatujärjestelmä ja HSE" osalta valittajalla on selkeä seuranta eri HSE-mittareille. ISO9001-laatujärjestelmän mukainen toiminta jo itsessään edellyttää kaikkiin valittajan toimintaprosesseihin liittyen selkeän mittaroinnin ja seurannan.
Arvioidun laatutekijän 4.2 "Kestävä kehitys" osalta valittajalla ei ole
ISO-14001:2015 -sertifikaattia, mutta sillä on sertifioitu ISO9001-laatu-/johtamisjärjestelmä sekä selkeästi määritetyt ja johdetut prosessit, joiden mukaan valittajan projekti- ja palvelutoimitukset on organisoitu. Hankinnan kohteen osalta selkeästi vaikuttavimpana ympäristönäkökohtana on minimoida laitoksen polttoaineen kulutus eli maksimoida hyötysuhde ja kulutetulla polttoaineella tuotettu lämpöenergian toimitus. Valittajan luvattu polttoaineen kulutus sekä lämmöntuottoteho on tarjousvertailun mukaan ollut voittanutta tarjoajaa korkeampi. On siten vaikea nähdä, kuinka tarjoajien välille on voinut syntyä todellista eroa kestävän kehityksen, laatujärjestelmän, HSE:n tai toimintaohjeiden näkökulmasta.
Arvioidun laatutekijän 5.1 "Huolto- ja käyttötukisuunnitelma sekä huolto-organisaatio eri laiteryhmille" osalta hankintayksikön argumentti muiden toimittajien käytön rajoittamisesta on epärelevantti, koska kyseessä on kiinteää kauppahintaan takuuaikana ilmaiseksi sisältyvä huolto.
Valittaja on toimittanut kaikki pyydetyt selvitykset. Edullisempi hinta ei saa vaikuttaa laatuarviointiin, vaan kumpikin arviointi on suoritettava itsenäisesti.
Muut kirjelmät ja selvitykset
Hankintayksikkö
Hankintayksikkö on lisäkirjelmässään muun ohella esittänyt seuraavan. Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankinnan kohteen vaatimukset omista lähtökohdistaan. Valittajan saamat laatupisteet ovat määräytyneet tarjouspyynnössä ja neuvottelussa määriteltyjen seikkojen mukaisesti. Hankintapäätös on ollut kaikilta merkityksellisiltä osiltaan perusteltu ja tarjousten pisteytys on avattu.
Tämänkaltaisessa monimutkaisessa hankinnassa hankintayksikkö ei ole ryhtynyt hylkäämään valittajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena, koska valittajan lopullinen tarjous on edelleen ollut vertailtavissa, ja se on ollut yhteismitallinen tarjousvertailun suorittamiseksi.
Valittajan tekninen kokemattomuus 50 megawatin laitoksista on fakta. Valittaja ei ole esittänyt yhtään hankinnan kohteen mukaista laitostoimitusreferenssiä. Tämä on vaikuttanut valittajan osalta laatupisteisiin. Laatu on arvioitu toimitettujen dokumenttien perusteella, eikä laatuarviointiin ole vaikuttanut hinta.
Valittajan alihankintalista on ollut omiaan johtamaan hankintayksikköä harhaan, koska lista sisältää alihankkijoita, joita tarjoaja ei tosiasiassa olisi tullut käyttämään. Tämänkaltainen tarjoajan menettely on pyritty sulkemaan pois vaatimalla tarjouspyynnössä hankinnan kohteeseen yksilöityä selvitystä koko toimitusketjusta osana laatuarviointia. Pisteytys on ollut perusteltua.
Hankintayksikön ei olisi tullutkaan arvioida valittajan tarjouksensa liitteenä toimittamaa teknistä erittelyä kohdassa "Tekniset ansiot ja kokemus". Tarjouspyynnön mukaisesti tekninen erittely on arvioitu omana kokonaisuutenaan kohdassa "Tekniikka". Tekninen erittely ilman, että sitä voidaan kytkeä edes joiltain osin tarjoajan jo toimittamaan toimivaan kokonaisuuteen, ei kerro teknisen erittelyn toimivuudesta mitään. Valittajan väite siitä, että hankintayksikön olisi joiltain osin tullut arvioida valittajan tarjouksen skaalausmahdollisuuksia, on kestämätön.
Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle erikseen, että dokumentoinnin ja liitteiden tuli olla suomenkielisiä lukuun ottamatta referenssilistoja.
Hankintayksikkö on arvioinut tarjouksia yksinomaan niiden sisällön perusteella eikä ole ottanut huomioon muita seikkoja. Tehdyt tilaukset tai keskeneräiset hankkeet eivät ole loppuunvietyjä referenssikohteita.
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä valittajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena palamisilman mittauksen perusteella. Vaikka valittajan tekninen toteutustapa ei olekaan ollut tarjouspyynnön mukainen, se on kuitenkin ollut vertailukelpoinen ja yhteismitallinen. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta hylätä tarjousta tällä perusteella. Hankintayksikkö on ottanut poikkeaman huomioon laatupisteitä alentavana tekijänä.
Toisin kuin valittaja on väittänyt, se ei ole esittänyt tarjouksessaan kohtaa "sähkösuotimen varusteluun liittyvät sähkölämmittimet, joilla kylmäkorroosiota hallitaan". Valittaja ei ole tarjonnut pussisuodatinta lopullisessa tarjouksessaan. Hankintayksikön ei ole pitänyt arvioida pussisuodattimeen liittyviä ominaisuuksia yleisten alalla tiedossa olevien seikkojen perusteella.
Automaatiojärjestelmän osalta valittaja on itsekin poikkeamaluettelossa vahvistanut, että sen tarjoama järjestelmä ei vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Valittajalle on neuvotteluissa huomautettu ja kommentoitu järjestelmän puutteellisuuksista. Vaikka valittajan tekninen toteutustapa ei olekaan tarjouspyynnön mukainen, se on kuitenkin ollut vertailukelpoinen ja yhteismitallinen. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta hylätä tarjousta tällä perusteella. Hankintayksikkö on ottanut poikkeaman huomioon laatupisteitä alentavana tekijänä. Se, onko tuote ollut oma vai alihankittu, ei ole vaikuttanut pisteytykseen.
Tarjouspyyntö on ollut selvä ja alalla toimiville laitostoimittajille ymmärrettävä myös dynaamisten ajotilanteiden hallinnan osalta.
Hankintayksikkö ei ole valittajan esittämin tavoin antanut laatupisteitä "ylimääräisistä instrumenteista". Laadun pisteytys ei ole perustunut ylimääräisiin instrumentteihin lukumäärän perusteella. Instrumentit ovat tarpeellinen osa kattilalaitoksen toiminnan kannalta ja vaikuttavat sellaisenaan laitoksen toiminnallisuuteen. On totta, että valittajan tarjoukseen nähden voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt lukumääräisesti enemmän laitteita ja yksilöidymmän kokonaisuuden. Tarjoajan tulee kuitenkin oman kokemuksensa mukaisesti tarjota tarjouspyynnön mukaista kokonaisuutta. Osana tätä tarjoajan on edullista sisällyttää tarjoukseensa myös erillisiä hyödyllisiä osia, jotka mahdollisesti ylittävät tarjouspyynnön vaatimukset tai joita hankintayksikkö ei välttämättä ole osannut ottaa huomioon tarjouspyyntöä laatiessaan. Tarjouspyynnönkin mukaan on ollut mahdollista saada pisteitä tarjouspyynnön vaatimusten ylittämisestä. On käytännössä mahdotonta pisteyttää kattilalaitoshankinnoissa etukäteen jokaista osaa. Pääsääntöisesti tarjoajat tarjoavat omaan kokemukseensa perustuvan kokonaisuuden joko perustasolla, vaatimukset ylittäen tai siltä väliltä. Kaikki voittaneen tarjoajan tarjoamat instrumentit ovat olleet tarpeellisia kattilalaitoksen kannalta.
Toisin kuin valittaja on väittänyt, layoutin muodolla on merkitystä toiminnallisuuden kannalta. Tavoitteena on ollut saada rekkojen kulkua varten lisätilaa ja kattilalaitoksen sisäiset toiminnat joustaviksi. Myös varoetäisyyksien osalta layoutin päivittäminen on ollut merkityksellinen. Tämänkään jälkeen valittajan esittämässä ratkaisussa toiminnalliset vaatimukset eivät ole täyttyneet osin edes minimivaatimusten osalta.
Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää valittajalta puuttuvia selvityksiä ja erikseen vaatia tarjoajaa täydentämään puutteellisia asiakirjoja.
Valittaja on esittänyt vastaselityksessään, että suunnittelun osalta huomioon olisi tullut ottaa mitoitus-, materiaali- ja rakennetietoja sekä tietoja muun ohella skaalauksesta. Valittajan esittämiä seikkoja on arvioitu kohdassa teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttyminen.
Valittaja ei ole tuonut tarjouksessaan esille vastaselityksessään esittämäänsä seikkaa, jonka mukaan ISO9001-laatujärjestelmän mukainen toiminta jo itsessään on edellyttänyt kaikkiin valittajan toimintaprosesseihin liittyen selkeän mittaroinnin ja seurannan.
Valittaja on esittänyt vastaselityksessään, että kestävän kehityksen ja yrityksen toimintaohjeen arvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon valittajan tarjoaman ratkaisun hyötysuhde, polttoainekulutus tai lämpöteho. Hyötysuhde ja lämpöteho on otettu huomioon taloudellisessa vertailussa ja perusteltu hankintapäätöksen kohdassa elinkaarikustannukset ja niiden taloudellinen vaikutus, jossa valittajan tarjousta on taloudellisesti hyvitetty näiltä osin. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta arvioida taloudellista tekijää osana laatuvertailua.
Kuultava
Kuultava on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella seuraavan. Toisin kuin valittaja on esittänyt, hankintayksikön ei ole tullut selvittää neuvottelumenettelyssä, merkitsevätkö jotkin seikat valittajan tarjouksessa lisä- ja muutostöitä sekä lisäkustannuksia. Neuvottelujen kuluessa ei millään tavoin ole käsitelty hankinnan hintatasoa. Hankintayksikkö ei ole voinut tietää etukäteen neuvottelujen kuluessa, minkä sisältöisenä, laatuisena ja hintaisena valittaja lopullisen tarjouksensa antaa. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä.
Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan vain sellaisten seikkojen osalta, jotka eivät vaikuta tarjousten laatuun eivätkä vertailtavuuteen. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta pyytää tarjoajalta täsmennystä edes sallittuihin seikkoihin. Tarjouksen täsmentäminen ei saa johtaa tarjouksen parantamiseen tai tosiasiassa uuden tarjouksen tekemiseen. Hankintayksikkö ei myöskään ole voinut valittajan esittämin tavoin tarjousten jättämisen jälkeen tiedustella valittajalta, voiko valittajan esittämiä 20–30 megawatin laitoksia verrata 50 megawatin laitoksiin. Ei myöskään ole riittävää, että valittaja olisi tuonut tarjoukseensa liittyviä seikkoja esiin yksinomaan neuvotteluissa, mikäli kyseiset seikat eivät ilmene itse tarjouksesta.
Valittajan referenssit eivät ole vastanneet hankinnan kohdetta eli valmista 50 megawatin kattilalaitosta. Valittajan esittämät referenssikohteet ovat joko liian pieniä tai keskeneräisiä. Pelkkä laitoksen rakenteilla olo ei osoita, että tarjoaja on kyennyt suunnittelemaan ja rakentamaan laadukkaan ja takuut täyttävän laitoksen. Olisi muiden tarjoajien kannalta syrjivää, mikäli valittajan puutteelliset referenssit hyväksyttäisiin. Myöskään vasta valitusvaiheessa esitetyille referensseille ei voida antaa merkitystä valittajan tarjouksen arvioinnissa.
Valittaja ei ole esittänyt konkreettisia seikkoja, joiden perusteella sen tarjous olisi laadullisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen tasolla. Valittaja on esittänyt, että sen tarjouksen arvioinnissa ja esitetyissä puutteissa on kysymys "vain" yksityiskohdista. Yksityiskohdat ovat merkityksellisiä. Tarjous muodostuu lukemattomista yksityiskohdista, joilla on merkitystä hankintayksikölle. Tarjousvertailussa on tuotu yksityiskohtaisesti esiin tarjousten ansiot ja puutteet suhteessa tarjouspyyntöön. Nämä kaikki seikat koskevat välittömästi sitä, millainen rakennettavasta laitoksesta tulee. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt yhtään ylimääräistä instrumenttia.
Valittajan tarjousta on tullut arvioida kohta kohdalta itsenäisesti suhteessa tarjouskilpailun ehtoihin. Tarjouspyyntö on ollut selkeä, myös siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että dynaamisten eli toiminnallisten tilanteiden osalta olisi ollut epäselvyyksiä.
Valittajan tarjoamassa ratkaisussa kattilalaitoksen ja nykyisen rakennuksen välinen etäisyys olisi vain noin kolme metriä, mikä alittaa merkittävästi tarjouspyynnön kahdeksan metrin etäisyysvaatimuksen.
Valittaja
Valittaja on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella seuraavan. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajalla pitäisi olla toimitussopimukset tehtyinä alihankkijoiden kanssa jo tarjousvaiheessa. On siten epärelevanttia, oliko valittajalla sopimuksia alihankkijoiden kanssa tarjouksentekohetkellä.
Referenssit 20 ja 30 megawatin laitoksista eivät eroa 50 megawatin laitosten referensseistä niin merkittävästi, että viiden pisteen ero voittaneen tarjoajan ja valittajan välillä tämän kohdan osalta olisi perusteltu. Valittajan tekniset aineistot, muun muassa tekninen erittely, kuvaavat hyvin tarjouspyynnössä edellytettyä toimintalaajuutta ja tekniikkaa. Alalla ammattimaisesti toimivan hankintayksikön olisi pitänyt pystyä arvioimaan valittajan tarjouksen skaalausmahdollisuuksia, jotta se olisi voinut arvioida ja verrata tasapuolisesti ja syrjimättömästi tarjoajien teknisiä ansioita ja kokemusta. Sen sijaan, että hankintayksikkö olisi selvittänyt skaalausmahdollisuuksia neuvottelumenettelyn kuluessa valittajan kanssa, se on päätynyt hankkimaan hankintapäätöksen tueksi ulkopuolisen lausunnon muun muassa skaalauksen vaikutuksesta kattilan mitoittamisessa ja suunnittelussa.
Hankintayksikön väite siitä, että se ei ole arvioinut teknistä erittelyä osana kohtaa tekniset ansiot ja kokemus, vaan omana kokonaisuutenaan kohdassa tekniikka, on virheellinen. Hankintayksikkö on itse hankintapäätöksessään perustellut pisteytystään viittaamalla perusteisiin, esimerkiksi ilmanmääräysperiaatteisiin, jotka käyvät ilmi teknisistä ansioista ja erittelyistä. Tarjous liitteinen muodostaa kokonaisuuden, josta on muutoinkin mahdoton erottaa eri osatekijöitä.
Toisin kuin hankintayksikkö on väittänyt, valittaja on esittänyt tarjouksessaan sähkösuotimen varusteluun liittyvät sähkölämmittimet. Ne on esitetty tarjouksen teknisissä erittelyissä suppiloiden lämmittimet 2 x 23 kilowattia ja eristimien lämmittimet 8 x 1,3 kilowattia.
Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö arvostaisi sitä, että se voi käyttää useita eri palveluntarjoajia huollon osalta. On hankintasäännösten vastaista käyttää tarjousvertailussa perustetta. jota ei ole mainittu tarjouspyynnössä. On tarkoitushakuista, että hankintayksikkö on katsonut ilmaisen huoltopaketin valittajan kannalta negatiiviseksi asiaksi ja pisteitä vähentäväksi tekijäksi. Mikäli hankintayksikkö ei olisi halunnut käyttää sopimukseen sisältyvää ilmaista huoltopakettia, se olisi voinut teettää huollot haluamallaan kolmannella osapuolella. Tällä toimenpiteellä ei olisi ollut hintavaikutusta, eikä se olisi johtanut hankintayksikön sopimusvastuuseen.
Markkinaoikeuden selvityspyyntö
Markkinaoikeus on pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan markkinaoikeudelle kaiken hankintaa koskevissa neuvotteluissa kertyneen dokumentaation, kuten neuvottelupöytäkirjat sekä tiedon siitä, milloin ne on toimitettu tarjoajille tiedoksi. Edelleen hankintayksikköä on pyydetty toimittamaan markkinaoikeudelle sähköposti koskien vaatimusta rakennuksen L-muodosta, jonka hankintayksikkö on vastineessaan maininnut toimittaneensa valittajalle, sekä siihen liittyvien mahdollisten Skype-keskustelujen kirjaukset.
Markkinaoikeus on myös kiinnittänyt hankintayksikön huomiota hankintayksikön ja kuultavan eli Valmet Technologies Oy:n välistä tarjousneuvottelua koskevaan 16.1.2019 päivättyyn pöytäkirjaan, erityisesti sen kohdassa "7 Yhteenveto teknisistä asioista" mainittuihin seikkoihin. Mainittu pöytäkirja on toimitettu markkinaoikeudelle Valmet Technologies Oy:n lausunnon liitteenä.
Tilaajan edustaja on pöytäkirjan mukaan todennut muun ohella seuraavaa:
"Suurin huoli on hinta. Kivenlahdessa vastaavassa projektissa tarjouskilpailun voitti kilpailija. Onko tässä tarjouksessa Valmet ehtinyt kilpailuttamaan riittävästi osa-kokonaisuuksiaan, jotta varaukset eivät olisi ylimitoitettuja."
Tarjoajan edustaja on tähän vastannut muun muassa seuraavaa: "Valmet käyttää hyväksi koettuja ja varmoja prosessiratkaisuja, joita ei kilpailijalla ole välttämättä käytä tarjouksessaan, jolloin hinta oli alempi kuten esim. Kivenlahdessa."
Markkinaoikeus on varannut hankintayksikölle tilaisuuden lausua, mitä mainituilla kirjauksilla on tarkoitettu ja miten se arvioi niitä hankintasäännösten näkökulmasta.
Hankintayksikkö
Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja ja antanut lisäselvityksen. Se on lisäselvityksessään muun ohella esittänyt, että markkinaoikeuden selvityspyynnössä viitatun 16.1.2019 päivätyn pöytäkirjan kohdassa 7 on esitetty hankintayksikön edustajan lyhyt yhteenveto edellisenä neuvottelupäivänä läpikäydyistä asioista. Kysymyksessä on ollut kattilalaitoksen teknistä ratkaisua koskeva ensimmäinen neuvottelu tarjoajille lähetetyn alustavan tarjouspyyntöluonnoksen ja alustavien tarjousten pohjalta. Ennen ensimmäisiä neuvotteluja tarjoajilta on osana alustavia tarjouksia pyydetty alustavat hintaindikaatiot keskeneräisten suunnitelmien pohjalta. Tässä vaiheessa kummankin tarjoajan tarjoukset ovat olleet lähinnä "budjettiarvioita" tarjouspyynnön erittelyn mukaisesti.
Pöytäkirjan sisältö voi näyttää ulkopuolisesta tulkinnanvaraiselta. Hankintayksikkö on kirjannut pöytäkirjaan lyhennelmänä käsityksensä siitä, mitä Valmet Technologies Oy on neuvotteluissa hankintayksikölle esittänyt. Pöytäkirjan kirjauksen lähtökohta ei ole ollut se, että hankintayksikkö olisi ollut huolissaan hinnasta, vaan pöytäkirjaan on kirjattu Valmet Technologies Oy:n esille nostama huoli omasta hintaindikaatiostaan. Hankintayksikön konsultti on tiedustellut Valmet Technologies Oy:n tarjoustyön senhetkistä tilaa ja tiedustellut, onko Valmet Technologies Oy saanut riittävästi teknisiä ja taloudellisia tietoja alihankkijoilta. Valmet Technologies Oy on todennut, että kun laitoskonsepti saadaan yksityiskohtaisemmaksi, saadaan alihankkijoilta tarjoukset, ja sen seurauksena Valmet Technologies Oy:n marginaali pienenee ja hinta laskee ennen neuvottelua annettuun alustavaan hintaindikaatioon nähden. Valmet Technologies Oy on maininnut myös, että se on rakentanut useita vastaavanlaisia laitoksia ja kehittänyt niissä hyväksi koettuja ja varmoja prosessiratkaisuja, joita ei kilpailijoilla välttämättä ole, joten kilpailijoiden hinnat voivat olla Valmet Technologies Oy:n hintaa alemmat, kuten Kivenlahdessa oli. Tämän enempää asiasta ei keskusteltu.
Kirjauksella ei ole annettu tai edes tarkoitettu annettavan Valmet Technologies Oy:lle etua tai vihjettä kilpailijan tarjouksen hintatasosta lopullista tarjousta silmällä pitäen nimenomaan tässä tarjouskilpailussa, vaan kirjaus on ilmaissut sen, mitä Valmet Technologies Oy on hankintayksikölle esittänyt.
Myös valittaja on esitellyt eriäväisyyksiä Kivenlahti-projektiin verrattuna ja todennut, että "hintaindikaatio" on tämän takia suurempi kuin Kivenlahdessa. Nämä erot on kirjattu pöytäkirjaan, mutta niistä ei ole keskusteltu.
Hankintayksikkö ei ole neuvotellut tarjoushinnoista tai hintatasosta tarjoajien kanssa, eikä hankintayksikkö ole kommentoinut Valmet Technologies Oy:lle sen alustavan hintaindikaation tasoa eikä hintatekijöitä neuvotteluissa mitenkään. Kysymys ei ole ollut neuvottelun aikaisesta "tinkaamisesta" tai tarjoajien "kirittämisestä" toisiaan vastaan. Kummallakaan tarjoajalla ei ole ollut tietoa toisen indikatiivisesta tarjoushinnasta tai sen tasosta. Kummankaan tarjoajan kanssa ei myöskään keskusteltu indikatiivisista tarjoushinnoista, niiden tasosta, eikä tarjoajien varsinaisesta lopullisesta tarjoushinnasta. Hankintalainsäädännön näkökulmasta neuvottelut on käyty tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Kuultava
Kuultava Valmet Technologies Oy:lle on varattu tilaisuus lausua markkinaoikeuden hankintayksikölle esittämän selvityspyynnön ja hankintayksikön esittämän lisäselvityksen johdosta. Kuultava on muun ohella esittänyt, että neuvottelumenettelyn kuluessa ei ole neuvoteltu tarjoushinnasta, eikä neuvotteluissa ole esiintynyt tinkimistä. Hankintayksikkö ei ole esittänyt huolenilmauksia hintatasosta, eikä se ole indikoinut Valmet Technologies Oy:n alustavan, indikatiivisen hinnan tasoa suhteessa hankintayksikön tarpeisiin eikä muiden kilpailijoiden hintaindikaatioihin.
Pöytäkirjan kirjauksesta näyttäisi saavan virheellisen kuvan tapahtumankulusta. Kysymyksessä on ollut ensimmäinen neuvottelukierros, jolloin huomattava määrä teknisiä seikkoja on tarkennettu. Pöytäkirjan kohdassa 7 "Yhteenveto teknisistä asioista" kuvatussa Valmet Technologies Oy:n edustajan kommentissa – "Valmet käyttää hyväksi koettuja ja varmoja prosessiratkaisuja, joita ei kilpailijalla ole välttämättä käytä tarjouksessaan, jolloin hinta oli alempi kuten esim. Kivenlahdessa." – ei ole ollut kysymys niinkään vastauksesta hankintayksikön esittämään kysymykseen, vaan ennemminkin kommentointi edellisenä päivänä esiin nostettujen seikkojen osalta.
Hintaindikaatiosta mainitessaan Valmet Technologies Oy on nostanut esimerkkinä esiin Kivenlahden projektin, jonka Valmet Technologies Oy:n kilpailija voitti. Valmet Technologies Oy ei maininnut, mistä kilpailijasta oli kysymys. Valmet Technologies Oy on korostanut käyttävänsä tarjouksessa kehittämiään laadukkaita ja hyväksi havaittuja ratkaisuja ja prosesseja, ja todennut, että mikäli kilpailijoilla ei vastaavia ratkaisuja ole, saattavat niiden tarjoushinnat olla Valmet Technologies Oy:tä edullisemmat. Tämä seikka on ollut Valmet Technologies Oy:n oma maininta, eikä hankintayksikkö ole kommentoinut sitä.
Hankintamenettely on toteutettu erityisalojen hankintoja koskevien oikeusohjeiden vaatimusten mukaisesti avoimesti ja tasapuolisesti, ja neuvottelumenettelyssä on noudatettu hankintasäännösten mukaista luottamuksellisuutta. Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa välittänyt Valmet Technologies Oy:lle näkemyksiä kilpailijoiden hintaindikaatioiden tasosta tai muutoin Valmet Technologies Oy:n menestymisen mahdollisuuksista tarjouskilpailun kuluessa, eikä Valmet Technologies Oy ole pyrkinyt saamaan niitä tietoonsa.
Valittaja
Valittajalle on varattu tilaisuus lausua markkinaoikeuden hankintayksikölle esittämän selvityspyynnön ja hankintayksikön esittämän lisäselvityksen johdosta. Valittaja on muun ohella esittänyt, että hankintayksikön laatimasta 16.1.2019 päivätystä pöytäkirjasta käy selkeästi ilmi, että hankintayksikkö on ollut huolissaan Valmet Technologies Oy:n alihankkijoiden ajankäytöstä ja työn määrästä. Kyseinen kirjaus on syntynyt mitä todennäköisimmin hankintayksikön Valmet Technologies Oy:lle osoittamasta vaatimuksesta saada alihankkijoiden hintoja alemmaksi ja osaltaan näinkin tinkiä Valmet Technologies Oy:n hintaa. On perin kummallista ja yleisten myyntityötapojen vastaista, että Valmet Technologies Oy olisi itse oma-aloitteisesti ottanut esille oman tarjouksensa korkean hinnan, ellei hankintayksikkö olisi ensin esittänyt huoltaan liian korkeasta hinnasta ja vaatimustaan hinnanalennuksesta.
Hankintayksikkö on vähätellyt tammikuussa läpikäytyjen tarjousten sekä hankintaohjelman teknistä/kaupallista laajuutta verrattuna lopullisiin tarjouksiin. Laitoksen konsepti, toimituslaajuus sekä tekniset vaatimukset ovat olleet tuossa vaiheessa jo lukittuja, ja tosiasiassa hankintayksiköllä on tuossa vaiheessa ollut hallussaan vertailukelpoiset sitovat tarjoukset, joiden pohjalta se on alkanut tinkiä Valmet Technologies Oy:n ilmeisen korkeaa hintaa. Hankintayksikkö on toiminut hankkeen kilpailutusprosessissa tarkoitushakuisesti ja Valmet Technologies Oy:tä suosien. Tinkiminen ei ole sallittua myöskään erityisalojen hankintamenettelyssä.
Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle liitteen 7, joka on nimeltään "Julkinen muistutus layoutin tarkennuksesta" ja liitteen 11, joka on nimeltään "Neuvottelujen kuluessa tarjoajien kanssa käsitelty kuva". Hankintayksikön toimittamat liitteet eivät tue hankintayksikön väitettä siitä, että L-muoto olisi ollut ehdoton vaatimus. Liitettä 11 ei ole toimitettu neuvottelujen kuluessa valittajan tietoon. Se seikka, että valittaja ei ole saanut mahdollisuutta tutustua liitteeseen 11, tukee valittajan väitettä siitä, että hankintayksikkö on suosinut hankintamenettelyssä Valmet Technologies Oy:tä.
Kuultava
Kuultava on vielä toimittanut lisäkirjelmän valittajan edellisen kirjelmän johdosta.
Hankintayksikkö
Hankintayksikkö on vielä toimittanut lisäkirjelmän valittajan edellisen kirjelmän johdosta. Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että valittajan väite, jonka mukaan laitoksen konsepti, toimituslaajuus ja tekniset vaatimukset eivät ole muuttuneet neuvottelumenettelyn kuluessa ja tästä syystä valittajan hintakaan ei ole muuttunut, on virheellinen. Tosiasiassa valittajan alustavan ja lopullisen tarjouksen hintaeron selittävänä tekijänä on se, että valittaja ei muuttanut eikä täydentänyt tarjoustaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaiseksi eikä näin ottanut huomioon hankintayksikön tarpeita. Tätä ei voida katsoa hankintayksikön laiminlyönniksi. Valittajan esittämillä alustavan ja lopullisen tarjoushinnan eroilla ei ole tosiasiallista merkitystä arvioitaessa neuvottelujen kuluessa hankintaan tehtyjä muutoksia.
Toisin kuin valittaja on esittänyt, kuva 11 L-muotoinen layout käsiteltiin valittajan kanssa käydyissä neuvotteluissa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Asian tarkastelun lähtökohdat
Seinäjoen Energia Oy on 31.10.2018 julkaistulla erityisalojen hankintailmoituksella sekä 3.11.2018 ja 9.11.2018 julkaistuilla korjausilmoituksilla pyytänyt tarjouksia 50 megawatin kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen hankinnasta Kapernaumin lämpölaitokselle Seinäjoelle. Hankintaa koskeva tarjouspyyntö on päivätty 7.11.2018.
Puheena olevassa kattilalaitoksen hankintaa koskevassa tarjouskilpailussa hankintamenettelynä on ollut vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 38 §:n mukainen neuvottelumenettely. Mainitussa lainkohdassa esitetyn perusteella kyseisessä laissa neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.
Hankintayksikkö on 29.11.2018 tekemällään päätöksellä hyväksynyt kaikki kolme osallistumishakemuksen jättänyttä yritystä mukaan hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun.
Lopulliset tarjoukset on tullut jättää 25.2.2019 mennessä. Tarjouksen jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä kaksi tarjoajaa on jättänyt tarjouksensa. Kumpikin tarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun.
Seinäjoen Energia Oy:n hallitus on 18.3.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut lämpökattilan toimittajaksi Valmet Technologies Oy:n. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut "Tarjousvertailu"-asiakirja ja "Tarjousvertailun laatupisteet" -asiakirja.
2 Tarjouspyynnössä esitetty hankintamenettelyn kulku sekä tarjoajien ja tarjousten poissulkeminen
Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankintamenettely ja tiedustelut" on esitetty seuraavaa:
"Tilaaja on julkaissut kattilalaitoksen toimituksen kilpailutusta koskevan hankintailmoituksen sekä alustavat tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen. Kilpailutus toteutetaan erityisalojen hankintalain mukaisessa neuvottelumenettelyssä. Kilpailutus ja sitä koskevat neuvottelut käydään seuraavasti.
Tarjoajan osallistumisilmoituksessa tulee esittää tämän tarjouspyynnön kohdan 6 vähimmäisvaatimukset. Seinäjoen Energia Oy tekee päätöksen vähimmäisvaatimuksen täyttävistä tarjoajista ja ilmoittaa kaikille osallistujille erikseen, onko tarjoaja hyväksytty osallistumaan tarjouskilpailuun. Kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoajat kutsutaan neuvottelumenettelyyn ja hyväksytään osallistumaan tarjouskilpailuun.
Tarjoajille varataan mahdollisuus käydä Tilaajan kanssa erikseen sopimanaan ajankohtana Asennuspaikalla tutustumassa liityntäpisteisiin ja voidakseen suunnitella laitoksen layoutin. Yhteyshenkilö: [ – – ]
Tarjoajien on mahdollista esittää tarjouspyyntöä ja hankintaa koskevia kirjallisia kysymyksiä lähettämällä kysymykset Tilaajalle Cloudia- järjestelmään 23.11.2018 mennessä. Esitettyihin kysymyksiin ja tarkennuksiin vastataan samanaikaisesti 28.11.2018 mennessä Cloudia-järjestelmän kautta siten, että kysymyksen esittäjän nimi ei tule muiden tarjoajien tietoon.
Tarjoaja antaa tarjouksen teknisen erittelyn ja hintaindikaation pyydetyn erittelyn mukaisesti. Tilaajan saatua tarjoukset, suoritetaan tavanomainen tarjousten selonotto. Tilaaja neuvottelee tarjouspyynnön mukaisten tarjouksen tehneiden tarjoajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista sekä tarjousten sisällöstä sen varmistamiseksi, että tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaiset sekä keskenään yhdenvertaiset ja vertailukelpoiset. Tilaaja tarkentaa tarvittavilta osin tarjouspyyntöaineistoa, erittelyitä sekä perushankinnan laajuutta ja optiota sekä lähettää ne tarjoajille.
Tarkennetun tarjouspyynnön ja neuvottelujen jälkeen tarjoaja täsmentää tarjoustaan ja antaa lopullisen hinnan erittelyineen peruslaajuudesta ja optioista. Tilaajan vastaanotettua tarjoajien täsmentämät tarjoukset suoritetaan tarjousten vertailu. Tilaajan on mahdollista neuvotella vielä tarjousvertailun jälkeen tarjoajien kanssa, jotta hankintayksikkö voi varmistua ymmärtäneensä tarjoukset oikein ja varmistaa, että tarjoukset on pisteytetty tarjousvertailussa oikein.
Neuvottelujen ja tarjousvertailun päätyttyä Tilaaja tekee hankintapäätöksen. Hankintapäätös perusteluineen ilmoitetaan Cloudiassa. Hankintasopimus allekirjoitetaan aikaisintaan hankintapäätöksen tiedoksi antamisesta laskettavan odotusajan jälkeen."
Liittyen osallistumisilmoituksiin edellä mainitussa tarjouspyynnön kohdassa 6 on esitetty "Soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset".
Edellä mainittuun tarjouspyynnön vastaisten tarjousten poissulkemiseen liittyen tarjouspyynnön kohdasta 8.1 on käynyt ilmi, että tarjouksen tulee olla tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, eikä tarjoukseen saa liittää omia ehtoja, ja että tarjoukseen on liitettävä pyydetyt erittelyt. Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa 8.5 on todettu, että tarjous tulee hylätä, jos se poikkeaa tarjouspyynnössä esitetyistä vaatimuksista ja ehdoista. Viimeksi mainitussa kohdassa on esitetty myös muita tarjoukseen hylkäämiseen johtavia perusteita.
3 Tarjouspyyntö ja siinä asetetut vertailuperusteet
3.1 Kokonaistaloudellinen edullisuus
Tarjouspyynnössä on todettu vertailuperusteiden ja pisteytyksen osalta seuraavaa:
"7 Tarjousten vertailu ja pisteytys
Urakoitsijaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjoaja koskien koko hankintakokonaisuutta alla todetuin tarkennuksin. Vertailuperusteiden painoarvot ja pisteytys on eritelty seuraavasti:
7.1 Vertailuhinta 50 %:n painoarvolla
Toimituksen vertailuhinta
- Toimituksen kauppahinta ilman lopullisia optioita.
- em. hintaan lisätään tai vähennetään suorituskykyarvoista ja kulutuksista johtuvat hintaerot seuraavasti (ns. elinkaarikustannukset):• Hyötysuhde 25 000 €/0,1 %
• Pesurin teho 50 000 €/100 kW
• Omakäyttösähkö 2000 €/kW
• Lipeä 8 000 €/kg
• Epäkäytettävyys 1 000 €/h- Jos toimituslaajuus Toimittajien kesken ei vastaa tarkennustenkaan jälkeen täysin toisiaan, muutetaan vertailussa huomioon otettavaa laskennallista hintaa siten, että toimituslaajuudet vastaavat toisiaan ja tilaajalle aiheutuvat kustannuserot otetaan huomioon mm. erilaisten perustus yms. kustannusten osalta.
Painotetut hintapisteet lasketaan seuraavasti: yllä olevan perusteella laskennalliselta hinnaltaan halvin tarjous saa 50 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut hintapisteet määräytyvät seuraavasti: yllä olevan perusteella laskennalliselta hinnaltaan halvin tarjous saa 50 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut hintapisteet määräytyvät seuraavasti: halvin laskennallinen hinta / tarjouksen laskennallinen hinta * 50.
7.2 Laatutekijät 50 % painoarvolla
Tarjoajan tulee toimittaa tarjouksessaan tilaajalle tiedot, joilla laatuarviointi voidaan tehdä. Aiemmin osallistumisilmoituksen yhteydessä toimitetut dokumentit otetaan myös huomioon. Ellei tietoa ole toimitettu, urakoitsija saa ao. kohdasta 0 pistettä.
Kaikissa seuraavissa Laatuvertailuperusteiden alakohdissa tarjousten on mahdollista saada 0–10 pistettä. Pisteytysskaalaa sovelletaan siten, että Tilaajan odotukset ja vastaavissa hankinnoissa alalla yleisesti asetetut vaatimukset ovat seuraavat
- 8–10 pistettä: tarjous vastaa hyvin tai ylittää odotukset ja vaatimukset,
- 4–7 pistettä: tarjous vastaa kohtalaisesti tai tyydyttävästi odotukset ja vaatimukset,
- 0–3 pistettä: tarjous ei täytä tai vastaa välttävästi odotukset ja vaatimukset.Edellä todetusta seuraa, että useamman kuin yhden tarjouksen on mahdollista saada yksittäisestä kohdasta samat pisteet."
Tarjouspyynnössä on todettu, että laatutekijöiden painoarvot jakautuvat seuraavasti:
• Tekniset ansiot ja kokemus, 15 % painoarvolla
• Tekniikka, 15 % painoarvolla
• Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot, 10 % painoarvolla
• Laatujärjestelmät ja kestävä kehitys, 5 % painoarvolla
• Huoltotoiminta ja käyttötuki, 5 % painoarvolla.
3.2 Tekniset ansiot ja kokemus
Vertailukriteerin "Tekniset ansiot ja kokemus" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"7.2.1 Tekniset ansiot ja kokemus, 15 %:n painoarvolla
Pisteytyksessä otetaan huomioon tarjoajan teknisten pääalueiden tekniset ansiot, suunnittelu ja henkilöstön pätevyys, kokemus ja organisointi sekä myynnin jälkeinen tekniset palvelut ja tuki
- Pisteytyksen pääpaino kohdistuu em. tekijöiden osalta tarjottavaan kohteeseen – noin 50 megawatin laitos, pääpolttoaineina ovat jyrsinturve ja kosteat puupolttoaineet.
- Toimittajan tulee esittää kustakin alla olevasta alueesta tiedot, mitä ja miten se hyödyntää tarjottavassa kohteessa em. tekijöitä. Em. kriteerit tulee perustella ja yksilöidä myös mahdollisten alihankkijoiden osalta. Alihankkijoiden osalta tarjoajan tulee esittää, miten kokonaisuuden laatutekijät ja aikataulu varmistetaan ja toteutetaan.
Tarkasteltavat alueet ovat:
1. BFB-kattilat ja sen apulaitteet ja kokonaisuuden hallinta, 1–10 pistettä
2. Savukaasujen lämmön talteenotto, pesurit, 1–10 pistettä
3. Palamisen hallinta ja hiukkaspäästöjen puhdistus (letku- ja/tai sähkösuodin), 1–10 pistettä
4. SNCR NOₓ-poistolaitteisto, 1–10 pistettä
5. Automaatiojärjestelmä ja energian hallinta/valmisohjelmisto, 1–10 pistettäParhaat pisteet yllä olevista kohdista saanut tarjous saa 15 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut pisteet määräytyvät seuraavasti: tarjouksen pisteet / parhaan tarjouksen pisteet * 15"
3.3 Tekniikka
Vertailukriteerin "Tekniikka" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"7.2.2 Tekniikka, 15 %:n painoarvolla
1. Toiminnallisten vaatimusten täyttyminen (ajotilanteet eri polttoaineilla ja eri kosteuksilla, eri ajotilanteet kuten ylösajo, alasajo, kuormanmuutosnopeus, osakuorma, minimiteho, häiriötilanteet, ympäristöpäästöt), 1–10 pistettä, joiden perusteena käytetään tarjouksen takuu- ja käyttöarvoja
• Kapasiteetti
• Käytön joustavuus
• Suorituskyky
• Ympäristöpäästöt2. Teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttyminen (toimittajan kokemus kyseisistä ratkaisuista, koeteltu ja luotettava tekniikka, teknisten ratkaisujen "järeys" ja perusteet käytölle koko toiminta-alueella, kriittisten komponenttien redundanttisuus, komponenttien nopea vaihto/kunnostus, hukkalämmön talteenotto, automaatiotaso, käsinajomahdollisuus, normaali- ja häiriötilanteessa, järjestelmän muokattavuus ja toimittajan tuki muutoksille), 1–10 pistettä, joiden perusteena käytetään tarjouksen teknisten erittelyiden, kaavioiden ja kuvausten tietoja
• Yleinen
• Polttoaineen syöttö
• Kattila- ja oheisjärjestelmät
• Lämmön talteenotto
• Savukaasujen puhdistus
• Apujärjestelmät
• Rakennustekniikka ja teräsrunko
• Sähköistys
• Automaatio
3. Layout, 1–10 pistettä, joiden perusteena käytetään tarjouksen sijoituspiirustuksia ja kuvauksia
• Tilankäyttö yleensä, kulkureittien ja hätäpoistumisteiden leveys/korkeus ja helppous
• Tarkastuksia, huoltoa ja korjauksia vaativien isojen laitteiden luoksepäästävyys myös ilman purkua, nostopaikat/nostimet, tasot, haalaukset
• Instrumenttien, venttiilien, näkölasien luoksepäästävyys tarkastusta varten
• Huolto- ja korjaustoimenpiteiden helppous sekä turvallinen ja nopea suorittamismahdollisuus häiritsemättä laitteiden tai prosessin toimintaa
Parhaat pisteet yllä olevista kohdista saanut tarjous saa 15 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut pisteet määräytyvät seuraavasti: tarjouksen pisteet / parhaan tarjouksen pisteet * 15."
3.4 Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot
Vertailukriteerin "Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"7.2.3 Projektointi, suunnittelu ja työmaatoiminnot, 10 %:n painoarvolla
Toimittaja antaa tarjouksessaan kuvauksen ja tiedot eri kohdista, jonka perusteella ne pisteytetään.
1. Projektointi, 1–10 pistettä
• järjestelmän kuvaus ja organisaatio
• toimitus- ja toteutusaika (välitavoitteet, valmistuminen, yksityiskohtaisuus ja uskottavuus)2. Alihankinta ja toimittajat, 1–10 pistettä
• pakettitoimitusten ja laitekokonaisuuksien alihankkijoiden ja -toimittajien tekniset ansiot (kuten polttoaineen syöttö, automaatio sisältäen ulkokäsittely, savukaasun puhdistus, rakennus, LVI yms.) tarjoajan vakiintuneita alihankintatoimittajia arvostetaan.
• alihankintalista, sen kattavuus ja yksilöiminen3. Suunnittelu (suunnittelujärjestelmät ja -työkalut, organisaatio), 1–10 pistettä
4. Projektiin esitettyjen henkilöiden kokemus vastaavista tehtävistä (CVt), 1–10 pistettä
5. Työmaaorganisaatio ja henkilöstön kokemus (CVt) ja referenssit, 1–10 pistettä
• Työmaapäällikkö, työturvallisuus, laiteasennukset, rakennustekniset työt, instrumentointi/automaatio, sähköistys, työturvallisuus
• oman henkilöstön määrä suhteessa alihankkijoihin6. Työmaan hallinta ja ohjeistus, 1–10 pistettä
• työturvallisuusmenetelmät ja järjestelmät kuten ennaltaehkäisevät toimet, toimet "läheltä piti" ja onnettomuustilanteissa
• pölyn ja meluntorjunta
Parhaat pisteet yllä olevista kohdista saanut tarjous saa 10 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut pisteet määräytyvät seuraavasti: tarjouksen pisteet / parhaan tarjouksen pisteet * 10."
3.5 Laatujärjestelmät ja kestävä kehitys
Vertailukriteerin "Laatujärjestelmät ja kestävä kehitys" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"7.2.4 Laatujärjestelmät ja kestävä kehitys, 5 %:n painoarvolla
1. Laatujärjestelmä ja HSE, 1–10 pistettä
• järjestelmien kuvaus
• organisaatio
• myönnetyt sertifikaatit
• HSE-indikaattoreiden seuranta2. Kestävä kehitys, 1–10 pistettä
• yrityksen toimintaohje (Code of Conduct)
• liiketoiminnan periaatteet
• terveys, turvallisuus, ihmisoikeudet
• ympäristövastuu
• myönnetyt sertifikaatit, tunnustuksetParhaat pisteet yllä olevista kohdista saanut tarjous saa 5 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut pisteet määräytyvät seuraavasti: tarjouksen pisteet / parhaan tarjouksen pisteet * 5."
3.6 Huoltotoiminta ja käyttötuki
Vertailukriteerin "Huoltotoiminta ja käyttötuki" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"7.2.5 Huoltotoiminta ja käyttötuki, 5 %:n painoarvolla
Huolto ja käyttötuki (toiminta-alueet ilmoitetaan erikseen: kattila, lämmöntalteenotto, mekaaninen, sähköistyö, automaatio)
1. Huolto- ja käyttötukisuunnitelma sekä huolto-organisaatio eri laiteryhmille, 1–10 pistettä
2. Huollon ja käyttötuen asiantuntemus ja tavoitettavuus, 1–10 pistettä
• Huollon ja käyttötuen vasteajat (mistä, välimatka, matka-aika, vasteaika)
• Suomenkielisen huollon ja käyttötuen saatavuutta koskeva suunnitelma ja saatavuus
• Kriittisten varaosien saatavuus ja toimitusajat
• Kohdassa arvostetaan mm. sitä, että tarjoajan käyttötuki (helpdesk) -palvelut ovat käytettävissä puhelimitse ja etäyhteydellä suomen kielellä.Parhaat pisteet yllä olevista kohdista saanut tarjous saa 5 painotettua pistettä. Muiden tarjousten painotetut pisteet määräytyvät seuraavasti: tarjouksen pisteet / parhaan tarjouksen pisteet * 5."
3.7 Lisäkysymykset ja vastaukset
Lisäkysymyksiin annetuissa vastauksissa on kohdassa 30 esitetty hankintayksikölle kysymys:
"Onko kattilarakennuksen sijoittelua mahdollista muuttaa?"
Hankintayksikkö on 28.11.2018 vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
"Toimittaja voi esittää kattilarakennuksen vaihtoehtoisen sijoitteluratkaisun (esim. L-mallinen)."
4 Tarjouspyynnön epäselvyys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä "Tekniikka"-vertailuperusteen alakohdan "Toiminnallisten vaatimusten täyttyminen" osalta. Valittajan mukaan dynaamisten tilanteiden hallintaa ei ole tarjouspyynnössä mainittu ominaisuutena, jota hankintayksikkö arvostaa tarjousvertailussa. Käsitettä ei ylipäänsä ole selkeästi määritelty ja taustoitettu.
Valittaja on myös esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä "Tekniikka"-vertailuperusteen alakohdan "Teknisten ratkaisujen vaatimusten täyttyminen" osalta. Valittajan mukaan on ollut epäselvää, mistä tarjotuista instrumenteista on ollut mahdollista saada pisteitä laadun vertailuun. Instrumenttien määrän arvostaminen on käynyt ilmi vasta vertailuasiakirjasta.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että laitoksen rakennuksen tulisi olla L-muotoinen. Valittajan mukaan L-muoto on tullut esille neuvotteluissa, mutta valittaja on jäänyt siihen käsitykseen, että L-muoto on ollut vain hankintayksikön ehdotus, ja muukin muoto on ollut perusteltu. Valittaja on myös esittänyt, että se ei ole neuvottelujen kuluessa saanut tietoonsa L-muodosta laadittua havainnekuvaa, jonka hankintayksikkö on markkinaoikeuden selvityspyynnön seurauksena toimittanut markkinaoikeudelle.
Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä "Huoltotoiminta ja käyttötuki" -vertailuperusteen alakohdan "Huolto- ja käyttötukisuunnitelma sekä huolto-organisaatio eri laiteryhmille" osalta. Valittajan mukaan tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö arvostaisi sitä, että se voi käyttää useita eri palveluntarjoajia huollon osalta.
Käsillä olevaan hankintaan sovelletaan erityisalojen hankintalain säännöksiä. Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä maininnut, että menettely on erityisalojen hankintalaissa tarkoitettu neuvottelumenettely.
Hankintamenettelyksi valittu neuvottelumenettely huomioon ottaen tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevassa arvioinnissa on ensin tarkasteltava käsillä olevan neuvottelumenettelyn kulkua ja sen vaikutusta tarjouspyynnön sisältöön.
Erityisalojen hankintalain 38 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 265) on tuotu esiin, että kyseisen lain mukainen neuvottelumenettely on merkittävästi joustavampi ja tarjoaa hankintayksikölle enemmän harkintavaltaa kuin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) mukainen neuvottelumenettely. Erityisalojen hankintalain 38 §:ssä ei ole tarkempia säännöksiä esimerkiksi siitä, miten neuvottelumenettely ja sen kulku on toteutettava. Hankintayksikkö voi siten varsin pitkälle päättää menettelystä. Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentista kuitenkin seuraa, että hankintayksikön on noudatettava muun ohessa tarjoajien tasapuolista kohtelua, syrjimättömyyttä ja menettelyn avoimuutta koskevia vaatimuksia.
Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää muun ohella sitä, että tarjoajilla on käytössään samanlaiset tiedot niistä olennaisista vaatimuksista, joita hankintayksikkö on asettanut hankinnan kohteelle neuvottelumenettelyn aikana. Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 125) perusteella neuvottelumenettelyä koskevan prosessin avoimuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi sen kaikki vaiheet on dokumentoitava asianmukaisesti. Markkinaoikeus toteaa, että mainittujen vaatimusten voidaan katsoa soveltuvan myös erityisalojen hankintalain mukaiseen neuvottelumenettelyyn.
Käsillä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on määritellyt hankintamenettelyn kulun tarjouspyynnössä. Sen jälkeen, kun tarjouskilpailuun hyväksytyt tarjoajat ovat antaneet tarjouksensa, hankintayksikkö on ilmoittanut käyvänsä neuvottelut tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset tehneiden tarjoajien kanssa sen varmistamiseksi, että tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaiset sekä keskenään yhdenvertaiset ja vertailukelpoiset. Tämän jälkeen hankintayksikkö on ilmoittanut tarkentavansa tarvittavilta osin tarjouspyyntöaineistoa ja lähettävänsä sen tarjoajille. Lopuksi hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarkennetun tarjouspyynnön ja neuvottelujen jälkeen tarjoaja täsmentää tarjoustaan, ja tarjoukset vertaillaan, jonka jälkeen neuvotteluja voidaan vielä tietyistä syistä jatkaa.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden määrittämisessä. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2017:46 esitetyin tavoin nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa neuvottelumenettelyssäkin hankintamenettelyn avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että hankintayksikkö käyttää ennalta ilmoittamiaan perusteita niin itse menettelyssä kuin tarjousten vertailussa. Tarjoajien tulee siten tietää erityisesti lopullisia tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.
Hankintapäätöksen liiteasiakirjoista käy ilmi, että hankintayksikkö on tarjouksia pisteyttäessään kiinnittänyt huomiota myös seikkoihin, jotka ovat hankintayksikön näkemyksen mukaan tulleet määritellyiksi vaatimuksiksi tai muiksi tarjouksen valintamenettelyssä merkityksellisiksi seikoiksi neuvottelujen aikana. Tämä käy ilmi myös hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämästä.
Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittama tarjouspyyntö on päivätty 7.11.2018. Kysymyksessä on siten menettelyn alkuvaiheessa, hankintailmoituksen yhteydessä julkaistu tarjouspyyntö. Markkinaoikeus toteaa, että mainitussa tarjouspyynnössä on varsin yleisluontoisesti kuvattu seikkoja, joihin hankintayksikkö kiinnittää arvioinnissaan huomiota. Tarjouspyynnössä on laadun vertailuperusteiden osalta todettu myös, että tarjousten vertailussa annetaan pisteitä kaikissa alakohdissa sen perusteella, miten hyvin tilaajan odotukset ja vastaavissa hankinnoissa alalla yleisesti asetetut vaatimukset täyttyvät tai ylittyvät. Kustakin alakohdasta on ollut mahdollista saada 0–10 pistettä.
Asiassa esitetyn ja asiakirjojen päiväysten perusteella voidaan päätellä, että hankintayksikkö on neuvottelujen kuluessa tai tuloksena tehnyt joitakin muutoksia tai ainakin tarkennuksia tarjouspyyntöaineistoon. Tältä osin hankintayksikkö on menetellyt siten kuin tarjouspyynnössä on hankintamenettelyn kulusta esitetty. Asiassa esitetyn perusteella hankintayksikkö ei kuitenkaan ole käytyjen neuvottelujen jälkeen laatinut varsinaista päivitettyä tarjouspyyntöä, vaan tarjouspyynnön tarkennukset on todettu ilmoitetun tarjoajille muutoin neuvottelujen kuluessa. Valittajan ja hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämästä on pääteltävissä, että niiden käsitys tarjouspyynnön muuttuneesta tai tarkentuneesta eli lopullisesta sisällöstä on osin erisuuntainen.
Markkinaoikeus katsoo, että 7.11.2018 päivätyn tarjouspyynnön ja sen liiteasiakirjojen perusteella on jäänyt valittajan esittämin tavoin epäselväksi, minkälaisia ja miten hankintapäätöksessä sittemmin vertailtuja toiminnallisia vaatimuksia ja instrumentteja tarjousten vertailussa tullaan arvostamaan. Myöskään huollon toteutustapoihin liittyviä hankintayksikön odotuksia ei kyseisessä tarjouspyynnössä ole selvästi määritelty.
Edelleen markkinaoikeus katsoo, että 7.11.2018 päivätyn tarjouspyynnön ja sen liiteasiakirjojen perusteella myöskään laitoksen L-muotoon liittyvää hankintayksikön vaatimusta, joka sekä hankintayksikön että erityisesti kuultavan markkinaoikeudessa esittämän perusteella on ollut vähimmäisvaatimus ja siten poissulkemisperuste, ei ole kyseisessä tarjouspyynnössä selvästi määritelty.
Hankintayksikkö on 28.11.2018 päivätyssä asiakirjassaan "Kysymykset & vastaukset" ilmoittanut, että "Toimittaja voi esittää kattilarakennuksen vaihtoehtoisen sijoitteluratkaisun (esim. L-mallinen)." Mainittu ilmaisu ei tue käsitystä siitä, että laitoksen L-muoto olisi ollut hankintamenettelyn vähimmäisvaatimus ainakaan ennen siirtymistä tarjoajien kanssa käytyihin neuvotteluihin.
Hankintayksikkö ei ole myöskään toimittanut sellaista dokumentaatiota tarjoajien kanssa käytyjen neuvottelujen kulusta ja sisällöstä, josta kaikki hankintayksikön tarjousten valinnassa huomioon ottamat ja neuvottelujen kuluessa tarkentuneet seikat, kuten esimerkiksi laitokselta väitetysti vähimmäisvaatimuksena edellytetty L-muoto, olisivat käyneet selvästi ilmi. Nämä seikat eivät ole käyneet selvästi ilmi ainakaan valittajan ja hankintayksikön välisistä 9.1.2019 ja 30.1.2019 päivätyistä sekä kuultavan ja hankintayksikön välisistä 16.1.2019 ja 29.1.2019 päivätyistä tarjousneuvotteluja koskevista pöytäkirjoista. Lisäksi valittaja on tuonut esille, että se ei ole neuvottelujen aikana saanut tietoonsa hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamaa havainnekuvaa laitoksen L-muodosta. Edellä todetut seikat viittaavat siihen, ettei laitoksen L-muotoa ole missään vaiheessa hankintamenettelyä esitetty tarjoajille tai ainakaan valittajalle vähimmäisvaatimukseksi.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että käsillä olevassa asiassa ei myöskään ole ollut yksiselitteistä, mitä seikkoja hankintayksikkö on pitänyt tarjousten ehdottomina vähimmäisvaatimuksina ja mitä tarjousten vertailussa parempia pisteitä tuovina ominaisuuksina. Tämä on johtanut ilmeisesti siihen, ettei hankintayksikkö ole sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta missään vaiheessa, vaikka hankintayksikkö on markkinaoikeudessa todennut valittajan lopullisen tarjouksen olleen monin osin tarjouspyynnön vastainen.
Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöaineisto on edellä todetuin tavoin ollut epäselvä. Tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyyntöaineiston, mukaan lukien neuvotteludokumentaation, perusteella ennen lopullisten tarjousten jättämistä riittävällä tavalla arvioida, millä nimenomaisilla sisällöllisillä ja laadullisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten valinnassa. Tarjouspyyntöaineisto ei sen vuoksi ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä se näin ollen ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouksen valintamenettelyssä. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan ja sitä neuvottelumenettelyn kuluessa tarkentaessaan.
5 Tinkiminen
Hankintayksikön ja Valmet Technologies Oy:n välistä tarjousneuvottelua koskevan 16.1.2019 päivätyn pöytäkirjan kohtaan
"7 Yhteenveto teknisistä asioista" on kirjattu tilaajan edustajan eli hankintayksikköä edustaneen henkilön ilmoittamana muun ohella seuraavaa: "Suurin huoli on hinta. Kivenlahdessa vastaavassa projektissa tarjouskilpailun voitti kilpailija. Onko tässä tarjouksessa Valmet ehtinyt kilpailuttamaan riittävästi osa-kokonaisuuksiaan, jotta varaukset eivät olisi ylimitoitettuja." Pöytäkirjan mukaan se on jakeluna toimitettu osanottajille.
Markkinaoikeus toteaa, että mainittu kirjaus, jossa on yhdistetty huoli Valmet Technologies Oy:n hinnasta ja toteamus kilpailijan toisen tarjouskilpailun voitosta, viittaa vahvasti siihen, että hankintayksikkö on 16.1.2019 neuvotelleessaan Valmet Technologies Oy:n kanssa pyrkinyt tinkimään hinnasta. Vaikka mainittu kirjaus ei vastaisikaan sitä, mitä hankintayksikköä edustanut henkilö on kyseisessä tilaisuudessa todennut tai tarkoittanut, kirjaus on kuitenkin tullut kirjatussa muodossa osaksi neuvottelumenettelyssä toiselle tarjoajalle eli Valmet Technologies Oy:lle osoitettua tarjouspyyntöaineistoa, ja kyseinen kirjaus on siten sellaisenaan voinut vaikuttaa Valmet Technologies Oy:n lopullisen tarjouksen hinnoitteluun. Markkinaoikeus katsoo, että tällainen hankintayksikön menettely on ollut omiaan suosimaan Valmet Technologies Oy:tä suhteessa toiseen tarjoajaan eli valittajaan, ja hankintayksikkö on siten myös tässä suhteessa menetellyt virheellisesti.
6 Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä tai siitä hankintayksikön ja kuultavan väitteestä, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.
Seuraamusten määrääminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145–169 §) säädetään.
Markkinaoikeus on 9.5.2019 antamallaan päätöksellä nro 220/19 hylännyt Seinäjoen Energia Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Kun muutakaan hankintapäätöksen täytäntöönpanosta ei ole esitetty, se voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Seinäjoen Energia Oy aikoo edelleen toteuttaa kattilalaitoshankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Asiaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 149 §:n 3 momentin (1397/2016) mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus sisältää 19.2.2020 päivätyn laskun perusteella hankintaoikaisuvaatimukseen liittyneitä kuluja, jotka eivät ole korvattavia oikeudenkäyntikuluja, kun otetaan huomioon, että hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään vaatimansa kulut, sikäli kuin ne voivat tulla korvattaviksi oikeudenkäyntikuluina, kokonaan vahinkonaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkitulla 30.000 eurolla. Kyseinen määrää sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Seinäjoen Energia Oy:n hallituksen 18.3.2019 tekemän hankintapäätöksen ja kieltää Seinäjoen Energia Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 2.000.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Seinäjoen Energia Oy:n korvaamaan KPA Unicon Oy:n oikeudenkäyntikulut 30.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Seinäjoen Energia Oy:n ja Valmet Technologies Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Ville Parkkari.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.