MAO:474/19
Asian tausta
Kemin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.5.2018 julkaistulla ja 29.5.2018 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pajarinrannan päiväkotia koskevasta kokonaisvastuurakentamisen rakennusurakasta (jäljempänä myös KVR-urakka).
Kemin kaupungin tekninen lautakunta on 3.9.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 111 valinnut Siklatilat Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.900.000 euroa.
Markkinaoikeus on 3.10.2018 antamallaan päätöksellä numero 489/18 väliaikaisesti kieltänyt hankintapäätöksen täytäntöönpanon.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Rakennusliike M. Kurtti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.227,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Tarjouspyyntö on ollut monilta osin epäselvä. Vertailuperusteet ovat olleet yksilöimättömiä ja tulkinnanvaraisia, ja ne ovat antaneet hankintayksikölle liian laajan harkintavallan.
Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnön liitteenä olevassa asiakirjassa "Tarjousten vertailu ja pisteytys" (jäljempänä myös vertailuasiakirja) kuusi eri vertailuperustetta. Vertailuperusteita ovat olleet tarjoushinta (30 pistettä), energiatehokkuus (10 pistettä), hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät (10 pistettä), rakennusmateriaali (20 pistettä), arkkitehtuuri (10 pistettä) sekä käytettävyys ja toimivuus (20 pistettä). Vertailuasiakirjassa on esitetty, että hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat olleet huollettavuus (kaksi pistettä), siivottavuus (neljä pistettä) ja kunnossapitokustannukset (neljä pistettä).
Kaikkien muiden vertailuperusteiden paitsi hinnan ja energiatehokkuuden vertailu ja pisteytys on tapahtunut hankintayksikön oman harkintavallan puitteissa. Hankintayksikkö on monilta osin jättänyt soveltamatta vertailuperusteita ja jälkikäteen luonut alakohdille omat pisteytykset, joista se ei ole ilmoittanut etukäteen tarjouspyynnössä. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut vertailuasiakirjassa sellaisia vertailussa huomioon otettavia tekijöitä, joita se ei ole kuitenkaan ottanut huomioon pisteytyksessä. Näin ollen tarjoajat eivät ole tarjouksia jättäessään voineet ennakoida, mitä seikkoja hankintayksikkö ottaa huomioon tarjousten vertailussa ja mitä ei.
Hankintapäätös on lisäksi puutteellisesti perusteltu huollettavuutta ja siivottavuutta koskevan pisteytyksen osalta. Pisteitä ei ole tältä osin perusteltu sanallisesti, ja tarjoajille on jäänyt epäselväksi, mihin piste-erot ovat perustuneet.
Kunnossapitokustannusten osalta hankintayksikkö on ilmoittanut hankintapäätöksessään, ettei se ole arvioinut eikä pisteyttänyt kunnossapitokustannuksia, sillä sitä koskeva lomake on puuttunut internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi olevassa ilmoituspalvelussa (jäljempänä myös Hilma-ilmoituspalvelu) olleesta tarjouspyyntöaineistosta.
Hankintayksikön olisi myös tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Voittaneen tarjoajan suunnitelma ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta siitä, että rakennuksen tulee ilmentää arkkitehtuuriltaan julkista rakennusta. Lisäksi voittaneen tarjoajan suunnitelmissa ilmoitettu rakennuksen pinta-ala (noin 2.000 krm2) on ollut noin 10 prosenttia pienempi kuin hankintailmoituksessa on esitetty. Voittaneen tarjoajan on ollut helppo laskea rakennuksen hintaa pienentämällä sen kokoa. Tarjoukset eivät ole voineet olla yhteismitallisia, sillä tarjotut ratkaisut eivät ole johtaneet samankokoiseen rakennukseen.
Hankintayksiköltä saadun tiedon mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen suunnitelmat on laatinut osakeyhtiö. Pääsuunnittelijan on oltava luonnollinen henkilö. Kyseisen osakeyhtiön internet-sivuilta ei löydy tietoa yrityksen henkilöstön pätevyyksistä, eikä referensseissä ole vaativan suunnittelutehtävän pätevyyttä edellyttäviä hankkeita. Mikäli voittaneen tarjouksen pääsuunnittelijalta puuttuu maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetty vaativaa suunnittelutehtävää koskeva pätevyys, voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, sillä hankkeelle ei ole mahdollisuutta saada rakennuslupaa ilman pätevää pääsuunnittelijaa.
Vastine
Vaatimukset
Kemin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö on asettanut asiakirjassa "Tarjousten vertailu ja pisteytys" kuusi eri laadullista vertailuperustetta, joiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on valittu. Vertailuasiakirjassa on kuvattu, miten laadulliset vertailuperusteet pisteytetään. Lisäksi hankintayksikkö on kuvannut parhaalla mahdollisella tavalla sen, miten pisteytys tullaan käytännössä suorittamaan. Hankintayksikkö on etukäteen kuvannut ja toteuttanut tarjousten arvioinnin niin avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi kuin se on ollut mahdollista. Hankintayksikkö on toiminut huolellisesti ja noudattanut ennalta ilmoitettua tarjousten vertailu- ja pisteytystaulukkoa. Vertailuasiakirjassa on pyritty esimerkkiluettelojen avulla kuvaamaan, mitä pisteytettävillä kokonaisuuksilla on tarkoitettu, jotta kaikilla tarjouskilpailuun osallistuvilla on ollut mahdollisimman samanlainen käsitys esimerkiksi termistä huollettavuus. Esimerkkiluettelossa esitettyjä seikkoja ei ole tarkoitettu eikä ilmoitettu erikseen pisteytettäviksi kriteereiksi. Kansallisessa hankinnassa ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa vertailuperusteiden alakriteerien painoarvoja.
Osa laadullisten vertailuperusteiden alakohtien sisällöstä on ollut riippuvainen suunnitteluratkaisusta, joka KVR-urakan kyseessä ollessa ei ole ollut tarjouspyyntövaiheessa vielä selvillä. Sen vuoksi on ollut hyvin haasteellista kuvata tarjouspyynnössä siinä esitettyä yksityiskohtaisemmin kaikkia arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä. Liian tarkka vertailuperusteiden määrittely olisi myös rajannut tarpeettomasti tarjoajan vapautta laatia suunnitelma parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tarjousten arvioinnin on suorittanut kunkin vertailuperusteen osalta alan asiantuntijoista koottu arviointiryhmä. Arviointia ei ole toteutettu sattumanvaraisesti vaan etukäteen ilmoitetun suunnitelman mukaisesti. Arviointi on kohdistettu sellaisiin ominaisuuksiin, jotka ovat olleet mahdollisimman yhteismitallisia keskenään. Arviointiryhmän käyttämä apupisteytys on rinnastunut sanalliseen arviointiin.
Tarjousta ei tule sulkea tarjouskilpailusta silloin, kun kyseessä on laajasta kokonaisuudesta annettu tarjous, joka ei ole täyttänyt täydellisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä ulkonäkötoiveita. Arkkitehtuurin osalta voittanut tarjoaja ei ole saanut kyseisestä kohdasta täysiä pisteitä, koska rakennus ei ole ilmentänyt parhaalla mahdollisella tavalla julkista rakennusta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei kuitenkaan ole ollut tarjouspyynnön vastainen.
Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että arvioitu bruttopinta-ala on noin 2.200 neliömetriä. KVR-urakassa ei ole ollut olemassa valmista suunnitelmaa rakennuksesta, vaan tarjoajat ovat saaneet laatia ehdotuksensa tilaohjelman pohjalta. Tilaohjelman mukaiset tilat ovat käsittäneet yhteensä 1.621,5 neliömetriä, ja loput arvioidusta pinta-alasta on muodostunut kertoimilla lasketuista arvioista esimerkiksi väliseinien, käytävien ja tuulikaappien vaatimasta pinta-alasta, mikä on ollut riippuvainen tarjoajan laatimasta suunnitteluratkaisusta.
Sillä seikalla, ettei valittaja tiedä, onko voittaneella tarjoajalla mahdollista saada rakentamista koskevan erityislainsäädännön mukaan pätevä pääsuunnittelija vai ei, ei ole ollut merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnin kannalta. Suunnittelijan pätevyys tulee ajankohtaiseksi vasta hankinnan täytäntöönpanovaiheessa ja rakennuslupaprosessin yhteydessä.
Hankintayksikkö on perustellut päätöksensä osin sanallisesti ja osin arviointityöryhmän käyttämän apupisteytyksen avulla. Apupisteytyksestä on käynyt samalla tavalla kuin sanallisesta selityksestä ilmi, mitä kohtia arvioinnissa on pidetty paremmin tai heikommin toteutettuna muihin tarjoajiin verrattuna.
Kuultavan lausunto
Vaatimukset
Siklatilat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.300 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Tarjousasiakirjat, tarjousten vertailu ja tarjouskilpailun voittajan valinta ovat tapahtuneet hankintasäännösten mukaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hankintailmoituksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen sekä kokonaistaloudellisesti edullisin.
Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, kuvailun tai määritelmien painoarvoja ei tarvitse ilmoittaa. Kansallisissa hankinnoissa laadullisten vertailuperusteiden asettamista on väljennetty siten, että vertailuperusteiden alakriteerien painoarvoja ei tarvitse yksilöidä. Lisäksi hankintayksikkö voi asettaa laadulliset vertailuperusteet teemoittain siten, että se kuvaa yleisemmällä tasolla sen, mitä se vertailee.
Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on käyttänyt sellaisia laadullisia vertailuperusteita, joiden perusteella se on voinut selvittää, mikä tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Laadulliset vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Lisäksi ne ovat olleet objektiivisia ja sovellettavissa erotuksetta kaikkiin tarjouksiin. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu kaikki ne laadulliset vertailuperusteet, joita hankintayksikkö on aikonut soveltaa hankintapäätöstä tehdessään. Hankintayksikkö ei ole tarjouksia vertaillessaan asettanut uusia itsenäisiä alakriteerejä. Pisteytys on perustunut hankintayksikön ennalta ilmoittamiin varsinaisiin laadullisiin vertailuperusteisiin ja niiden sanalliseen kuvailuun. Pisteytyksen muodostumisen kuvaaminen toteutetussa muodossa ei ole ollut uusien ja itsenäisten laadullisten vertailuperusteiden tai alaperusteiden asettamista. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet muitakaan sellaisia puutteita taikka tulkinnanvaraisia tai ristiriitaisia seikkoja, joissa olisi kysymys tarjoajien ja tarjouksen laatimisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Hankintapäätöksessä ei ole arvioitu tai pisteytetty kunnossapitokustannuksia, sillä kunnossapitokustannuksia koskeva lomake on puuttunut tarjouspyyntöaineistosta.
Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Lisäksi ne ovat turvanneet tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa. Käytetyt laadulliset vertailuperusteet eivät ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.
Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen.
Se, että rakennus ei ole ilmentänyt toivotussa määrin julkista rakennusta, on otettu huomioon voittaneelle tarjoajalle annetuissa pisteissä. Kyseessä ei ole ollut puute, jonka perusteella voittaneen tarjoajan tarjous olisi voitu sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Hankintailmoituksen mukaan uudelle tontille rakennetaan KVR-urakkana noin 2.200 "krm2" suuruinen puurakenteinen päiväkoti. Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluneen hankesuunnitelman mukaan hankkeen arkkitehti- ja muu suunnittelu tehdään tilaohjelman pohjalta. Varhaiskasvatustiloja koskevan tilaohjelman mukaan kohteen arvioitu lämmin huoneistoala on ollut 2.068,8 neliömetriä ja arvio bruttolasta ilman pihavarastoa 2.172,24 neliömetriä. Kuten hankintailmoituksen ja tilaohjelman sanamuodoista on ilmennyt, hankintailmoituksessa mainittua pinta-alaa ei ole tarkoitettu rakennuksen vähimmäispinta-alaksi. Voittaneen tarjoajan tarjous on lisäksi sisältänyt kaikki tilaohjelman mukaiset tilat vähintään tilaohjelman mukaisina.
Voittanut tarjoaja on käyttänyt ja tulee käyttämään suunnittelussa riittävän kokemuksen, ammattitaidon ja koulutuksen omaavaa pääsuunnittelijaa. KVR-urakalle luonteenomaisesti tarjouksessa esitetyt suunnitelmat eivät ole rakennuslupapiirustuksia, ja valittu KVR-urakoitsija tulee tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti hyväksyttämään vastuullisen suunnittelijan tilaajalla.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että vaikka kansallisissa hankinnoissa laadullisten vertailuperusteiden asettamista on väljennetty siten, ettei vertailuperusteiden alakriteerien painoarvoja tarvitse yksilöidä, hankintayksikkö ei saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan laadullisia vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.
Nyt tarkasteltavassa tapauksessa hankintayksikkö on hankintapäätöksessä itse ilmoittamansa mukaisesti esimerkiksi jättänyt kokonaan arvioimatta tarjouksia yhden laadullisen vertailuperusteen alakriteerin osalta. Hankintayksikön olisi jo tässä vaiheessa tullut vähintäänkin tehdä korjausilmoitus, sillä se on poistanut yhden vertailutekijän kesken hankintamenettelyn. Hankinnassa on jo tältäkin osin menetelty virheellisesti.
Hankintayksikön viittaamilla apupisteytettävillä ominaisuuksilla on ollut vaikutusta tarjousten lopulliseen pisteytykseen. Vertailuasiakirjassa annetut kuvaukset eivät ole vastanneet sittemmin toteutettua vertailua ja pisteytystä. Näillä tiedoilla on ollut merkitystä siihen, millaisia ratkaisuja tarjoajat ovat päätyneet tarjoamaan. Vastaavanlainen rajoittamaton valinnanvapaus on rasittanut hoito- ja kunnossapitokustannuksia koskevan laadullisen vertailuperusteen ohella myös esimerkiksi arkkitehtuuria sekä käytettävyyttä ja toimivuutta koskevia laadullisia vertailuperusteita.
Toisin kuin hankintayksikkö on vastineessaan väittänyt, hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu, että rakennuksen bruttoala on ollut 2.200 neliömetriä. Hankintayksikkö on edellyttänyt rakennuksen olevan noin 2.200 "krm2", jolla tarkoitetaan kerrosalaa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on käytetty eri pinta-alailmaisuja keskenään ristiriitaisesti. Hankesuunnitelman kohdassa 3.2 on todettu, että tilaohjelman mukaisten tilojen bruttoala olisi 2.172 neliömetriä. Edelleen hankesuunnitelman kohdassa 6 on todettu, että kustannuslaskelmassa on käytetty tilojen koon osalta perusteena 2.172 "krs-m2", joka viittaa kerrosalaan. Tilaohjelmassa puolestaan on todettu bruttoalan olevan 2.172,24 neliömetriä ilman pihavarastoa. Kerrosala ja bruttoala eivät tarkoita samaa asiaa. Siklatilat Oy:n ja Rakennusliike Lapti Oy:n tarjoamat tilaratkaisut ovat olleet merkittävästi pienemmät kuin mitä hankintayksikkö on hankintailmoituksessa edellyttänyt. Siklatilat Oy:n ja Rakennusliike Lapti Oy:n tarjoukset eivät ole vastanneet pinta-aloiltaan tarjouspyynnössä edellytettyä, ja ne olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Hankintayksikkö on käyttänyt kysymyksessä olevan rakennusurakkaa koskevan hankinnan ilmoittamiseen EU-hankintailmoitusta. Kaikki saadut tarjoukset ovat kuitenkin alittaneet hinnoiltaan hankintailmoituksen julkaisuhetkellä voimassa olleen rakennusurakoiden EU-kynnysarvon, minkä lisäksi hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamansa ilmoituksen mukaan katsonut hankinnan ennakoidun arvon alittaneen rakennusurakoiden EU-kynnysarvon. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevan hankinnan ennakoitu arvo on alittanut EU-kynnysarvon ja ylittänyt kansallisen kynnysarvon, minkä johdosta asiaa on arvioitava kansallisia hankintoja koskevien säännösten perusteella.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.
Valittajan esittämien väitteiden perusteella asiassa on ensiksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten mukainen. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa, tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita sovellettaessa tai hankintapäätöstä perusteltaessa.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 100 §:n mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen.
Hankintalain 100 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) on todettu muun ohella, että hankintayksikkö voi toteuttaa hankintamenettelyn EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa kevyemmin ja joustavammin säännöksin kuin EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa.
Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.
Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 106 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213 ja 214) on todettu, että kyseinen säännös vastaa pääosin mainitun lain 93 §:ää ja kyseisen pykälän osalta yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä. Esitöiden mukaan kansallisissa hankinnoissa vertailuperusteiden asettamista väljennetään siten, että vertailuperusteiden alakriteerien painoarvoja ei tarvitse yksilöidä. Lisäksi hankintayksikkö voi asettaa vertailuperusteet teemoittain siten, että se kuvailee yleisemmällä tasolla sen, mitä se tulee vertailemaan.
Hankintalain 93 §:n 4 momenttia koskevissa lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot kuten esimerkiksi "hinta 50 prosenttia" ja "tekniset ominaisuudet 50 prosenttia". Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei perustellusta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintalain 123 §:ää koskien lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on todettu, että pykälän 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Erityisen laajoissa, kymmeniä tai satoja tuotteita sisältävissä hankinnoissa hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voidaan kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla.
Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintapäätös
Hankinnan kohteena oleva KVR-urakka on sisältänyt rakennuskohteen suunnittelun ja uudisrakentamisen tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti.
Hankintailmoituksen kohdassa II.2.4 "Kuvaus hankinnasta" on todettu seuraavaa:
"Uudelle tontille rakennetaan KVR-urakkana n. 2200 krm²:n suuruinen puurakenteinen päiväkoti."
Tarjouspyynnön liitteenä olevan 21.3.2018 päivätyn hankesuunnitelman kohdassa 3.2 "Yhteenveto tilatarpeesta" on todettu muun ohella, että hankkeen tilatarpeet on kirjattu tilaohjelmaan, jonka mukaan bruttoala on 2.172 neliömetriä. Lisäksi on todettu, että hankkeen arkkitehti- ja muu suunnittelu tehdään tilaohjelman pohjalta. Hankesuunnitelman kohdassa 5.4.3 "ARK suunnitelmat" on esitetty tilakaaviot pienten lasten tiloille, isojen lasten tiloille ja yhteisille tiloille. Tilakaavioissa on esitetty pinta alatiedot neliömetreinä erilaisille huoneille. Ennen tilakaavioiden esittämistä asiakirjassa on todettu muun ohella seuraavaa:
"Tilakaavioilla on hahmoteltu tilaohjelman mukaista tilatarvetta. Lasten soluihin (2 pienten ja 2 isojen solua) tulee sijoittaa tilakaavioiden mukaiset tilat, tilojen pinta-alat ovat ohjeellisia minimipinta-aloja, joista voi poiketa perustellusta syystä."
Hankesuunnitelman kohdassa 6 "Kustannukset" on todettu muun ohella, että kustannuslaskelmassa on käytetty rakennuksen laajuutena 2.172 "krs m2".
Tarjouspyynnön liitteenä oleva tilaohjelma on sisältänyt taulukon, johon on listattu erilaisia tiloja sekä niiden kappalemäärät ja hyötyalat (hym2). Tilaohjelman tilojen kokonaishyötyalaksi on ilmoitettu 1.621,5 neliömetriä. Lisäksi taulukossa on listattu erilaisia tiloja kohdissa "Tilaohjelman ulkopuoliset tilat" ja "Pihat ja ulkotilat (lämmittämättömät)". Taulukon kohdassa "huoneistoala lämmin (arvio)" on ilmoitettu kokonaishuoneistoalaksi 2.068,8 neliömetriä, joka taulukon sarakkeen "Selostus" mukaan on sisältänyt "Hyötytilat * 1,2 + muut lämpimät tilat: tekniset + käytävät/tuulikaapit ym.". Taulukon kohdassa "Bruttoala ilman pihavar." on ilmoitettu kokonaisbruttoalaksi 2.172,24 neliömetriä, jonka osalta sarakkeessa "Selostus" on todettu arviona "1,05 * huoneistoala".
Tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkaohjelman kohdassa 3.2.3 "Suunnitelmat" on todettu muun ohella seuraavaa:
"KVR-urakoitsijan tulee käyttää suunnittelijoina päteviä asiantuntijoita ja suunnittelijoita. KVR-urakoitsija nimeää vastuullisen suunnittelijan. KVR-urakoitsijan on hyväksytettävä vastuullinen suunnittelija tilaajalla."
Tarjouspyynnön liitteenä olevan suunnittelulle ja rakentamiselle asetettuja vaatimuksia koskevan asiakirjan kohdan "Rakennuspaikka" mukaan rakennussuunnittelussa tulee hyödyntää merellisiä näköaloja ja rakennuksen tulee ilmentää arkkitehtuuriltaan julkista rakennusta.
Tarjouspyynnön liitteenä olevassa asiakirjassa "Tarjousten vertailu ja pisteytys" (jäljempänä myös vertailuasiakirja) on todettu muun ohella seuraavaa:
"Tarjouksista hyväksytään rakennuttajalle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen tarjous. Tarjousten vertailussa huomioidaan kuusi vertailuperustetta. Nämä vertailuperusteet ovat seuraavat: tarjoushinta, energiatehokkuus, hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät, rakennusmateriaali, arkkitehtuuri, käytettävyys ja toimivuus."
Vertailuasiakirjan kohdassa "1. Tarjoushinta" on todettu, että pisteet muodostuvat seuraavasti:
"Tarjoushintapisteet = halvin hyväksyttävä tarjous x 30 pistettä / kyseinen tarjous".
Vertailuasiakirjan kohdassa "2. Energiatehokkuus" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Energiatehokkuusvertailu tehdään tarjousten mukaisten suunnitteluratkaisujen kokonaisenergiankulutusten eli E lukujen perusteella. E-lukujen laskennan tulee noudattaa ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten energiatehokkuudesta esitettyjä sääntöjä, jotka on julkaistu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3. Laskennan lähtöarvoina tulee käyttää rakennuksen suunnitteluarvoja. [– –]
Energiatehokkuuden osalta pienin E-luku saa maksimipisteet, muut tehokkuuksien suhteessa seuraavasti: Energiatehokkuuspisteet = pienin E-luku x 10 pistettä / kyseisen suunnitelman E-luku."
Vertailuasiakirjan kohdassa "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" on todettu, että vertailussa tarkastellaan kolmea kiinteistön hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavaa kokonaisuutta. Nämä kokonaisuudet ovat olleet "3.1 Huollettavuus" (enintään kaksi pistettä), "3.2 Siivottavuus" (enintään neljä pistettä) ja "3.3 Kunnossapitokustannukset" (enintään neljä pistettä). Vertailuasiakirjassa on annettu lisätietoja huollettavuuden, siivottavuuden ja kunnossapitokustannusten arvioinnista.
Alakriteerin "3.1 Huollettavuus" osalta on todettu, että kunkin suunnitteluratkaisun huollettavuus arvioidaan käyttäen viisiportaista asteikkoa (huollettavuus erinomainen kaksi pistettä, hyvä puolitoista pistettä, kohtalainen yksi piste, välttävä puoli pistettä ja heikko nolla pistettä). Lisäksi vertailuasiakirjassa on todettu huollettavuuden arvioinnista seuraavaa:
"Suunnitteluratkaisujen huollettavuusarviot tekee erillinen arviointiraati, johon kuuluvat Kemin kaupungin tilapalvelun kunnossapitopäällikkö [– –], sähköistysvastaava [– –] sekä kiinteistönhoidon esimies [– –] ja 2 hänen nimeämäänsä kiinteistönhoitajaa. Huollettavuuden arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomioita mm. seuraaviin tekijöihin: ulkoalueratkaisut, teknisten tilojen määrä, laajuus ja sijainti, kulku- ja tavarankuljetusyhteydet teknisiin tiloihin, huoltotoiminnan edellyttämät varastointi- ja työtilajärjestelyt, lukitusratkaisut, keskeisten laiteratkaisujen huoltovälit sekä normaalien toistuvien huoltotehtävien (esimerkiksi sadevesijärjestelmien toimivuuden varmistaminen) suorittamisen vaivattomuus."
Alakriteerin "3.2 Siivottavuus" osalta vertailuasiakirjassa on todettu, että kunkin suunnitteluratkaisun siivottavuus arvioidaan käyttäen viisiportaista asteikkoa (siivottavuus erinomainen neljä pistettä, hyvä kolme pistettä, kohtalainen kaksi pistettä, välttävä yksi piste ja heikko nolla pistettä). Lisäksi vertailuasiakirjassa on todettu siivottavuuden arvioinnista seuraavaa:
"Suunnitteluratkaisujen siivottavuusarviot tekee erillinen arviointiraati, johon kuuluvat Kemin kaupungin tilapalvelun ts. siivouspalvelupäällikkö [– –] ja 2 hänen nimeämäänsä siivoustyöntekijää. Siivottavuuden arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota mm. seuraaviin tekijöihin: siivoustilojen määrä, laajuus, sijainti ja varustus, kulku- ja tavarankuljetusyhteydet siivoustiloihin, keskeisten tilojen (mm. varhaiskasvatustilat, käytävät, wc-tilat, sali/monitoimisali, puku- ja pesuhuoneet, henkilökunnan tilat) lattiamateriaalit sekä muut siivottavuuteen oleellisesti vaikuttavat pintamateriaalit ja kalusteet."
Alakriteerin "3.3 Kunnossapitokustannukset" osalta vertailuasiakirjassa on todettu arvioinnista muun ohella seuraavaa:
"Kunnostus- ja uusimiskustannuksina pidetään ensisijaisesti Talonrakennuksen kustannustieto 2016 -kirjan mukaisia yksikkökustannuksia siten, että kirjassa esitettyjen yksikkökustannusten lisäksi otetaan huomioon seuraavat kustannukset: työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset (25 % yksikkökustannuksista), urakoitsijan kate (10 % yksikkökustannusten ja käyttö- ja yhteiskustannusten summasta) sekä rakennuttajan kustannukset (10 % yksikkökustannusten, käyttö- ja yhteiskustannusten ja urakoitsijan katteen summasta). [– –]
Kunnossapitokustannusten vertailua varten tarjoajan on täytettävä suunnitteluratkaisun keskeisten rakennusosien ja järjestelmien määrä- ja tyyppitiedot liitteessä A esitettyihin taulukoihin. Määrä- ja tyyppitiedot on esitettävä seuraavista rakennusosista ja järjestelmistä:
- Ulkoalueet
- Ulkoseinät
- Vesikatteet
- Ikkunat
- Ulko-ovet
- Lattiapinnat
- Valaistus
- IV-koneet ja LTO-laitteetKunnossapitokustannuksille lasketaan nykyarvo käyttäen pitoaikana 50 vuotta ja laskentakorkona 5 %. Kunnossapitokustannusten osalta alhaisimmat kunnossapitokustannukset saavat maksimipisteet, muut kustannusten suhteessa seuraavasti:
Kunnossapitopisteet = kunnossapitokustannuksiltaan alhaisin tarjous x 4 pistettä / kyseisen tarjouksen kunnossapitokustannukset".
Vertailuasiakirjan kohdassa "4. Rakennusmateriaali" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Kemin kaupunki painottaa sellaista ekologista hirsirakentamista, jossa rakennuksen ulkoseinärakenne on painumatonta massiivista lamellihirttä (ei pyöröhirttä), paksuus vähintään 275 mm. Väliseinien toivotaan myös olevan hirsirakenteisia. Hirsirakentamisen on täytettävä nykyiset lämmön- ja ääneneristysnormien vaatimukset. Rakennuksen ulkonurkkien tulee olla ilman perinteisiä pitkiä nurkkaliitoksia (ns. city-nurkat)."
Vertailuasiakirjassa on lisäksi todettu, että vertailupisteet määritetään ulkoseinärakenteiden osalta käyttäen kolmiportaista asteikkoa (ulkoseinärakenteet pääosin lamellihirttä 15 pistettä, pääosin CLT:tä tai muuta puurakennetta kahdeksan pistettä ja pääosin muuta kuin puumateriaalia nolla pistettä). Vastaavalla tavalla vertailuasiakirjassa on kerrottu, että vertailupisteet määritetään väliseinärakenteiden osalta käyttäen kolmiportaista asteikkoa (väliseinärakenteet pääosin lamellihirttä viisi pistettä, pääosin CLT:tä tai muuta puurakennetta kaksi pistettä ja pääosin muuta kuin puurakennetta nolla pistettä).
Vertailuasiakirjan kohdassa "5. Arkkitehtuuri" on todettu, että suunnitteluratkaisujen arkkitehtuuria arvioi erillinen arviointiraati, johon kuuluvat Kemin kaupungin tilapalvelun kaupunginarkkitehti ja 3–5 muuta hänen nimeämäänsä asiantuntijaa. Vertailuasiakirjan mukaan arkkitehtonisissa seikoissa kiinnitetään huomiota erityisesti rakennuksen soveltuvuuteen ympäristöönsä sekä rakennuksen julkisivujen ja kokonaisuuden kauneuteen. Vertailuasiakirjassa on todettu myös, että vertailupisteet määritetään arkkitehtonisten seikkojen osalta käyttäen viisiportaista asteikkoa (arkkitehtonisesti erinomainen 10 pistettä, hyvä kahdeksan pistettä, kohtalainen viisi pistettä, välttävä kaksi pistettä ja heikko nolla pistettä).
Vertailuasiakirjan kohdassa "6. Käytettävyys ja toimivuus" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Hankkeen eräänä keskeisenä tavoitteena on saavuttaa nykyaikainen varhaiskasvatusympäristö. Suunnitteluratkaisujen käytettävyyttä ja toimivuutta arvioi erillinen arviointiraati, johon kuuluvat edustajat Kemin teknisestä toimesta sekä sivistystoimesta. Käytettävyyden ja toimivuuden osalta arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin tekijöihin: tilaratkaisu, tilojen mitoitus, tilojen väliset yhteydet, tilojen muunneltavuus, tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet sekä valaistusratkaisut. akustiset ominaisuudet, kosteustekninen toimivuus ja turvallisuus. Esimerkiksi tarpeenmukaista valaistusta ja ilmanvaihtoa pidetään toimivuuden kannalta hyvinä ratkaisuina."
Lisäksi vertailuasiakirjassa on todettu, että käytettävyyden ja toimivuuden osalta vertailupisteet määritetään käyttäen viisiportaista asteikkoa (toimivuus ja käytettävyys erinomainen 20 pistettä, hyvä 15 pistettä, kohtalainen 10 pistettä, välttävä viisi pistettä ja heikko nolla pistettä).
Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen mukaan tarjousten vertailun ja pisteytyksen perusteella tarjouskilpailun on voittanut Siklatilat Oy.
Hankintapäätöksen liitteeseen 1 "Pajarinrannan päiväkodin urakan vertailun ja pisteytyksen koontitaulukko" on koottu tarjoajien saamat pisteet jokaisen vertailuperusteen osalta ja tarjoajien saamat yhteispisteet.
Hankintapäätöksen liite 2 on sisältänyt taulukon, jossa on esitetty laadullisen vertailuperusteen "5. Arkkitehtuuri" arvioinnin tulos. Taulukko on sisältänyt jokaisen tarjoajan osalta lyhyen sanallisen arvion, pisteet ja perustelut. Siklatilat Oy:n suunnitteluratkaisu on ollut sanallisen arvion mukaan hyvä, ja se on saanut arkkitehtuurista kahdeksan pistettä. Perusteluissa on todettu tältä osin seuraavaa:
"pihajärjestelyt hyvät, julkisivujen mittakaavan kodinomaisuus
puutteena julkisen rakennuksen leiman puute".
Rakennusliike Lapti Oy:n suunnitteluratkaisu on ollut sanallisen arvion mukaan kohtalainen, ja se on saanut arkkitehtuurista viisi pistettä. Perusteluissa on todettu tältä osin seuraavaa:
"julkisen rakennuksen näköinen, kuitenkin koulumainen".
Lehto Tilat Oy:n suunnitteluratkaisu on ollut sanallisen arvion mukaan kohtalainen, ja se on saanut arkkitehtuurista viisi pistettä. Perusteluissa on todettu tältä osin seuraavaa:
"julkisivussa huomioitu näkymä Valtakadulta, värimaailma arveluttaa, sisäpiha ahdas, pieni piha-alue lapsilla".
Rakennusliike M. Kurtti Oy:n suunnitteluratkaisu on ollut sanallisen arvion mukaan välttävä, ja se on saanut arkkitehtuurista kaksi pistettä. Perusteluissa on todettu tältä osin seuraavaa:
"mielenkiintoinen, kiinnostavia kohtia, hoivalaitosmainen, jää sekava vaikutelma, piha-alueiden monimuotoisuus hankaloittaa hahmottamista".
Hankintapäätöksen liite 3 on sisältänyt taulukon, jossa on esitetty laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" alakriteerin "3.1 Huollettavuus" arviointi. Liitteen mukaan arvioinnissa on otettu huomioon ulkoalueiden kunnossapito, teknisten tilojen sijainti ja varastojen soveltuvuus toimintaan. Liitteestä käy ilmi, että ulkoalueiden kunnossapidosta ja teknisten tilojen sijainnista on voinut saada molemmista enintään neljä pistettä ja varastojen soveltuvuudesta toimintaan enintään kaksi pistettä. Liitteestä on käynyt myös ilmi, miten tämä pisteytys on muunnettu vastaamaan tarjouspyynnössä esitettyä pisteytystä. Lisäksi liitteestä on käynyt ilmi eri tarjoajien saamat pisteet molemmilla asteikoilla.
Hankintapäätöksen liite 4 on sisältänyt taulukon, jossa on esitetty laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" alakriteerin "3.2 Siivottavuus" arviointi. Liite on sisältänyt taulukon, jossa on esitetty kolme arvioinnin kohdetta ja tarjoajien saamat pisteet kunkin kohteen osalta sekä kokonaispisteet. Liitteen mukaan arvioinnin kohteina ovat olleet pintamateriaalit, siivouskeskuksen sijainti ja kulkuyhteydet.
Hankintapäätöksen liitteissä 5 ja 6 on esitetty laadullisen vertailuperusten "6. Käytettävyys ja toimivuus" osalta arvioinnin pisteytys. Liitteiden mukaan käytettävyyden ja toimivuuden arviointi on jaettu yhtäältä varhaiskasvatuksen sekä toisaalta teknisen toimivuuden ja käytettävyyden arviointiin.
Hankintapäätöksen liite 5 on sisältänyt taulukon käytettävyyden ja toimivuuden arvioinnista varhaiskasvatuksen osalta. Taulukossa on listattu 13 kohtaa, joista tarjoajat ovat voineet saada yhdestä neljään pistettä (erinomainen neljä pistettä, hyvä kolme pistettä, tyydyttävä kaksi pistettä ja välttävä yksi piste). Lisäksi taulukossa on listattu kunkin 13 kohdan osalta tarjoajien saamat pisteet ja lyhyet sanalliset perustelut tarjoajittain. Taulukon lopusta on käynyt ilmi tarjoajien saamat kokonaispisteet.
Hankintapäätöksen liitteessä 6 on esitetty arviointi teknisen toimivuuden osalta. Tarjoajille on annettu pisteitä valaistuksesta, akustoinnista, kosteusteknisestä toimivuudesta, turvallisuudesta ja tarpeen mukaisesta ilmanvaihdosta. Tarjoajien saamien pisteiden yhteydessä on ilmoitettu lyhyet yhteiset sanalliset perustelut. Liitteessä 6 on vielä esitetty varhaiskasvatuksen sekä teknisen toimivuuden käytettävyyden ja toimivuuden yhteenlasketut pisteet sekä suhteutetut pisteet.
Hankintapäätöksen liitteessä 7 on esitetty laadullisen vertailuperusteen "4. Rakennusmateriaali" osalta tarjoajien saamat pisteet. Liitteessä on listattu tarjouspyynnön liitteenä olevassa vertailuasiakirjassa esitetyt vaihtoehdot ulkoseinien ja väliseinien rakennusmateriaalien osalta ja niiden mukaiset pisteet. Lisäksi liitteessä on esitetty tarjoajien saamat pisteet erikseen ulkoseinien ja väliseinien osalta sekä kokonaispisteet.
Tarjouspyynnön epäselvyys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Valittajan mukaan laadulliset vertailuperusteet ovat olleet liian yleisiä ja epäselviä ja ne ovat mahdollistaneet hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan. Valittaja on lisäksi esittänyt, ettei tarjoajilla ole ollut etukäteen tietoa siitä, mihin seikkoihin tarjousten vertailu ja pisteytys tulee tosiasiassa perustumaan. Valittaja on edelleen esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on käytetty eri pinta-alailmaisuja ristiriitaisesti, minkä johdosta tarjouspyyntö ei ole tuottanut yhteismitallisia tarjouksia.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten vertailussa otetaan huomioon kuusi laadullista vertailuperustetta, ja osa vertailuperusteiden alakohtien sisällöstä on ollut riippuvainen suunnitteluratkaisusta, joka KVR-urakan ollessa kyseessä ei ole ollut tarjouspyyntövaiheessa vielä selvillä. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että se on kuvannut parhaalla mahdollisella tavalla, miten tarjousten vertailu ja pisteytys tullaan käytännössä suorittamaan. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että arvioitu bruttopinta-ala on noin 2.200 neliömetriä. Hankintayksikön mukaan KVR urakassa ei ole ollut olemassa valmista suunnitelmaa rakennuksesta, vaan tarjoajat ovat saaneet laatia ehdotuksensa tilaohjelman pohjalta.
Kuultava on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia tarjouksia ja että ne ovat turvanneet tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa. Kuultavan mukaan käytetyt laadulliset vertailuperusteet eivät ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Kuultava on lisäksi esittänyt, että hankintailmoitus ja tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet muitakaan sellaisia puutteita taikka tulkinnanvaraisia tai ristiriitaisia seikkoja, joissa olisi kysymys tarjoajien ja tarjouksen laatimisen kannalta merkityksellisistä seikoista.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja laadullisten vertailuperusteiden määrittämisessä. Laadullisten vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankinnan kohde ja laadulliset vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, ja siten, ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. EU-kynnysarvon alittavissa kansallisissa hankinnoissa tarjouspyyntöasiakirjoissa ei tarvitse etukäteen ilmoittaa tarjousten vertailussa käytettävien laadullisten vertailuperusteiden alakriteerejä ja niiden painoarvoja. Hankintalain esitöiden mukaan kansallisissa hankinnoissa laadullisten vertailuperusteiden asettamista koskevia säännöksiä on nimenomaisesti ollut tarkoitus tältä osin väljentää.
Tarjouspyyntö on voinut sinänsä jättää tarjoajille varsin paljon liikkumavaraa suunnitelmien esittämisessä ottaen huomioon, että hankinnan kohteena ollut rakennusurakka on KVR-urakkana käsittänyt rakentamisen lisäksi rakennushankkeen suunnittelun. Hankinnan kohde sekä tarjousten arviointiin ja tarjoajan valintaan vaikuttavat seikat tulee kuitenkin tässäkin tapauksessa ilmoittaa tarjouspyynnössä riittävän selvästi.
Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla ilmoitettu, että tarjousten vertailussa otetaan huomioon edellä kuvatut kuusi vertailuperustetta, joista yksi on koskenut hintaa ja viisi laatua. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi hinnan ja laadun keskinäinen painotus ja laatua koskevien eri vertailuperusteiden painoarvot.
Tarjoushintaa koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu laskukaava, jonka mukaan kunkin tarjouksen hinta pisteytetään. Myös laadullisen vertailuperusteen "2. Energiatehokkuus" osalta tarjouspyynnössä on kuvattu, miten energiatehokkuusvertailu tehdään, ja ilmoitettu laskukaava, jonka mukaan energiatehokkuuspisteet lasketaan.
Laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" osalta tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi sen kolme alakriteeriä, jotka ovat olleet huollettavuus, siivottavuus ja kunnossapitokustannukset. Tarjouspyynnössä on esitetty myös näiden kolmen alakriteerin enimmäispisteet. Huollettavuuden ja siivottavuuden alakriteerien osalta tarjouspyynnössä on lueteltu esimerkinomaisesti useita tarjousten vertailussa huomioon otettavia seikkoja. Kunnossapitokustannuksia koskevan alakriteerin osalta on ilmoitettu, mitä tarkastelussa otetaan huomioon, ja esitetty laskukaava, jonka mukaan kunnossapitopisteet lasketaan.
Laadullisen vertailuperusteen "4. Rakennusmateriaali" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankintayksikön toiveet ulkoseinärakenteiden ja väliseinien materiaaleista. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu myös rakennusmateriaalien pisteytyksessä käytettävä asteikko ja eri tasoja vastaavat pisteet.
Laadullisen vertailuperusteen "5. Arkkitehtuuri" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikkö kiinnittää huomiota erityisesti rakennuksen soveltuvuuteen ympäristöönsä sekä rakennuksen julkisivujen ja kokonaisuuden kauneuteen. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu myös arkkitehtuurin pisteytyksessä käytettävä asteikko ja eri tasoja vastaavat pisteet.
Laadullisen vertailuperusteen "6. Käytettävyys ja toimivuus" osalta tarjouspyynnössä on lueteltu esimerkinomaisesti useita arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu myös käytettävyyden ja toimivuuden pisteytyksessä käytettävä asteikko ja eri tasoja vastaavat pisteet.
Markkinaoikeus toteaa, että laadullisten vertailuperusteiden asettamisen hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä laadullisia vertailuperusteita on käytännössä sovellettu. Valittu urakkamuoto, hankinnan ennakoitu arvo ja jäljempänä tarjousvertailusta selostettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on riittävällä tavalla yksilöity käytettävät laadulliset vertailuperusteet ja se, mitä seikkoja hankintayksikkö ottaa huomioon tarjousten vertailussa eri laadullisten vertailuperusteiden osalta.
Pinta-alaa koskevan vaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu rakennettavan päiväkodin pinta alaksi noin 2.200 neliömetriä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on käytetty vaihdellen termejä bruttopinta-ala ja kerrospinta-ala. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu rakennuksen pinta-ala on tilaohjelmasta ilmenevin tavoin kuitenkin perustunut tietyillä kertoimilla laskettuun arvioon. Myös hankesuunnitelman tilakaavioissa on erikseen todettu pienten ja isojen lasten tilojen sekä yhteisten tilojen osalta, että kaavioista ilmenevät pinta-alat ovat ohjeellisia minimipinta-aloja, joista poikkeaminen on ollut perustellusta syystä sallittua. Hankinnan kohteena olevan rakennuksen pinta-alasta ei näin ollen ole esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa sitovaa vähimmäisvaatimusta.
Ottaen huomioon tilaohjelmassa esitetyt yksityiskohtaiset tiedot eri tiloista ja hankesuunnitelmassa esitetyt tilakaaviot, markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimaisen urakoitsijan on tullut ymmärtää, minkä kokoluokan rakennus hankkeessa on ollut tarkoitus suunnitella ja rakentaa. Valittu urakkamuoto huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että rakennuksen pinta-ala on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävällä tarkkuudella eivätkä tarjouspyyntöasiakirjojen terminologiaa koskevat erot ole olleet omiaan vaarantamaan tarjousten yhteismitallisuutta ja vertailukelpoisuutta.
Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä voida pitää siten epäselvänä, että sen perusteella ei olisi voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ei ole tältä osin myöskään ollut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tai avoimuuden periaatteiden vastainen, eikä se ole antanut hankintayksikölle hankintasäännösten vastaista rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöä laatiessaan menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.
Voittaneen tarjoajan ja Rakennusliike Lapti Oy:n tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska voittaneen tarjoajan suunnitelma ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta, jonka mukaan rakennuksen tulee ilmentää arkkitehtuuriltaan julkista rakennusta, ja koska voittaneen tarjoajan tarjoama rakennus on ollut noin 10 prosenttia pienempi kuin mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty. Valittaja on lisäksi esittänyt, että myös Rakennusliike Lapti Oy:n tarjoama rakennus on ollut pienempi kuin mitä hankintailmoituksessa on esitetty ja että myös sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittaja on edelleen esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, mikäli voittaneen tarjoajan pääsuunnittelijalta puuttuu laissa edellytetty pätevyys, sillä hankkeelle ei ole mahdollista saada rakennuslupaa ilman pätevää pääsuunnittelijaa.
Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön mukaan tarjousta ei tule sulkea tarjouskilpailusta siksi, että laaja kokonaisuus (kuten nyt kysymyksessä oleva päiväkodin KVR-urakka) ei täytä täydellisesti tarjouspyynnössä esitettyjä ulkonäkötoiveita. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole saanut arkkitehtuuria koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta täysiä pisteitä, koska rakennus ei ole parhaalla mahdollisella tavalla ilmentänyt julkista rakennusta. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut muutoinkaan tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu ainoastaan suuntaa-antava arvioitu pinta-ala rakennukselle eikä kysymyksessä olevasta KVR-urakasta ole ollut olemassa valmista suunnitelmaa. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut kaikki tilaohjelman mukaiset tilat joko tilaohjelman mukaisina tai jopa isompina. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että suunnittelijan pätevyys tulee ajankohtaiseksi vasta hankinnan täytäntöönpanovaiheessa rakennuslupaprosessin yhteydessä.
Kuultavan mukaan se, että rakennus ei ole toivotussa määrin ilmentänyt julkista rakennusta, on otettu huomioon sen tarjoukselle annetuissa pisteissä. Kuultavan mukaan kyseessä ei ole ollut puute, jonka perusteella sen tarjous olisi voitu sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Kuultava on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt, että hankintailmoituksessa mainittua pinta-alaa ei ole tarkoitettu rakennuksen vähimmäispinta-alaksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että sen tarjous on sisältänyt kaikki tilaohjelman mukaiset tilat vähintään tilaohjelman mukaisina, valittajan väite tarjouspyynnön vastaisuudesta on perusteeton. Kuultava on edelleen esittänyt, että se on käyttänyt ja tulee käyttämään suunnittelussa riittävän kokemuksen, ammattitaidon ja koulutuksen omaavaa pääsuunnittelijaa eikä sen tarjous ole tältäkään osin ollut tarjouspyynnön vastainen.
Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa.
Tarjouspyynnön liitteenä olevassa asiakirjassa "Suunnittelulle ja rakentamiselle asetettuja vaatimuksia" on ollut vähimmäisvaatimus, jonka mukaan hankinnan kohteena olevan rakennuksen tulee ilmentää arkkitehtuuriltaan julkista rakennusta. Ottaen huomioon hankinnan ennakoitu arvo ja kysymyksessä olevan vähimmäisvaatimuksen yleisluontoinen ilmaisu, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta tule sulkea tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei tarjottu rakennus ole ilmentänyt arkkitehtuuriltaan riittävässä määrin julkista rakennusta.
Edellä todetuin tavoin tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu ehdotonta vähimmäisvaatimusta hankinnan kohteena olevan päiväkodin pinta-alalle. Edellä todettu ja asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tai Rakennusliike Lapti Oy:n tarjouksia ei voida katsoa tarjouspyynnön vastaisiksi niissä esitetyn rakennuksen pinta-alan osalta.
Asiassa esitetyn mukaan suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja ne vaihtelevat urakan vaativuuden mukaan. Tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkaohjelman mukaan urakoitsijan tulee käyttää suunnittelijoina päteviä asiantuntijoita ja suunnittelijoita. Urakkaohjelman mukaan KVR-urakoitsija nimeää vastuullisen suunnittelijan, joka on hyväksytettävä tilaajalla. Urakkaohjelmassa tai muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan asetettu tarkempia vaatimuksia tarjoajan pääsuunnittelijalta edellytettävästä koulutuksesta tai kokemuksesta taikka siitä, että tarjoajan tulisi nimetä pääsuunnittelijan henkilö jo tarjouksessaan. Tarjouspyynnön liitteenä olevan tarjouslomakkeen kohtaan "pääsuunnittelija" on ohjeistettu täyttämään ainoastaan "yrityksen nimi". Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen myöskään tältä osin.
Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, etteivät voittaneen tarjoajan ja Rakennusliike Lapti Oy:n tarjoukset ole olleet valittajan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastaisia. Hankintayksikkö ei ole näin ollen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut kyseisten tarjoajien tarjouksia tarjouskilpailusta.
Vertailuperusteiden soveltaminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä on ollut rajoittamaton vapaus tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä. Valittajan mukaan hankintayksikkö on monilta osin jättänyt soveltamatta tarjouspyynnössä ilmoittamiaan laadullisia vertailuperusteita ja jälkikäteen luonut alakohdille omia pisteytyksiä, jotka eivät ole ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö ei ole lainkaan arvioinut tarjouksia laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" alakriteerin "3.3 Kunnossapitokustannukset" osalta.
Hankintayksikkö on esittänyt, että se on toiminut tarjousten vertailun osalta huolellisesti ja noudattanut ennalta ilmoitettua tarjousten vertailu ja pisteytystaulukkoa. Hankintayksikön mukaan vertailuasiakirjassa esitetyissä esimerkkiluetteloissa esitettyjä seikkoja ei ole tarkoitettu eikä ilmoitettu erikseen pisteytettäviksi kriteereiksi vaan niiden avulla on pyritty kuvaamaan, mitä pisteytettävillä kokonaisuuksilla on tarkoitettu. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että arvioinnin on suorittanut kunkin vertailuperusteen osalta alan asiantuntijoista koottu arviointiryhmä. Hankintayksikkö on sinänsä myöntänyt, että se ei ole arvioinut tarjouksia valittajan esittämän alakriteerin 3.3 osalta.
Kuultava on esittänyt, että tarjousten vertailu on tapahtunut hankintasäännösten mukaisesti. Kuultavan mukaan tarjousten pisteytys on perustunut hankintayksikön ennalta ilmoittamiin varsinaisiin laadullisiin vertailuperusteisiin ja niiden sanalliseen kuvailuun. Kuultava on lisäksi esittänyt, että pisteytyksen muodostumisen kuvaaminen toteutetussa muodossa ei ole tarkoittanut uusien ja itsenäisten vertailuperusteiden tai alaperusteiden asettamista. Kuultavan mukaan hankintapäätöksessä ei ole arvioitu tai pisteytetty kunnossapitokustannuksia, sillä kunnossapitokustannuksia koskeva lomake on puuttunut tarjouspyyntöaineistosta.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetuin tavoin kansallisissa hankinnoissa laadullisten vertailuperusteiden asettamisen vaatimuksia on väljennetty hankintalaissa muun ohella siten, että laadullisten vertailuperusteiden alakriteerien painoarvoja ei tarvitse yksilöidä. Vaikka kansallisissa hankinnoissa on nimenomaisesti tarkoitettu väljentää laadullisten vertailuperusteiden asettamista koskevia säännöksiä, tarjousten vertailun tulee kuitenkin myös kansallisissa hankinnoissa perustua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuihin laadullisiin vertailuperusteisiin ja vertailu tulee suorittaa syrjimättömästi ja avoimuuden periaatetta noudattaen. Toisaalta pelkästään se, että tarjousten vertailussa on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen tekijöiden huomioon ottamista pisteytysmekanismin tai taulukon muodossa tarjouspyyntöasiakirjoihin nähden tarkemmin, ei tarkoita, että tarjousten vertailu ei perustuisi avoimesti etukäteen ilmoitettuihin laadullisiin vertailuperusteisiin, mikäli arvioinnissa huomioon otettujen seikkojen on katsottava olevan johdettavissa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyistä kuvauksista ja alan ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää, että kyseisenlaisia seikkoja voidaan ottaa asian arvioinnissa huomioon. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintasäännöksissä asetettujen vaatimusten ei voida katsoa edellyttävän kansallisissa hankinnoissa, että hankintayksikkö ilmoittaa nimenomaisesti, millä tavalla se on arvioinut jokaista tekijää, jonka se on maininnut huomioon otettavana tekijänä tietyn laadullisen vertailuperusteen tai sen alakriteerin osalta, kunhan tarjousvertailu vastaa kokonaisuudessaan riittävällä tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen laadullisten vertailuperusteiden soveltamisen kuvausta ja on johdettavissa siitä.
Muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä on edellä todetulla tavalla viitattu hankintapäätöksen liitteisiin, joissa on esitetty tarjoajien saamat pisteet kunkin vertailuperusteen osalta.
Vertailuperusteiden "1. Tarjoushinta" ja "2. Energiatehokkuus" osalta vertailuasiakirjassa on esitetty laskukaavat hinnan ja energiatehokkuuden osalta. Hankintayksikkö on käyttänyt hankintapäätöksen liitteissä kyseisiä laskukaavoja tarjoajien tarjouksia pisteyttäessään. Näin ollen tarjousten vertailu on perustunut hinnan ja energiatehokkuuden osalta etukäteen ilmoitettuihin seikkoihin.
Laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" osalta vertailuasiakirjassa on edellä kuvatusti ilmoitettu kolme alakriteeriä "3.1 Huollettavuus", "3.2 Siivottavuus" ja "3.3 Kunnossapitokustannukset".
Alakriteerin "3.1 Huollettavuus" osalta vertailuasiakirjassa on edellä kuvatulla tavalla esitetty, että arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun ohella ulkoalueratkaisuihin, teknisten tilojen määrään, laajuuteen ja sijaintiin sekä kulku- ja tavarankuljetusyhteyksiin teknisiin tiloihin, huoltotoiminnan edellyttämiin varastointi- ja työtilajärjestelyihin, lukitusratkaisuihin, keskeisten laiteratkaisujen huoltoväleihin ja vielä normaalien toistuvien huoltotehtävien suorittamisen vaivattomuuteen. Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailuasiakirjan mukaan pisteitä on saanut huollettavuuden osalta ulkoalueiden kunnossapidosta, teknisten tilojen sijainnista ja varastojen soveltuvuudesta toimintaan. Kun otetaan huomioon, että vertailuasiakirjassa pisteisiin oikeuttavina tekijöinä on ilmoitettu vain kolme edellä mainittua tekijää ja kun tarjouspyynnössä tältä osin erityisesti huomioon otettavina tekijöinä on mainittu runsaasti myös muita tekijöitä, eikä hankintapäätöksessä mainituista kolmesta tekijästä ulkoalueiden kunnossapitoa taikka varastojen soveltuvuutta toimintaan ole edes sellaisenaan mainittu tarjouspyynnössä, markkinaoikeus katsoo, että tarjousvertailu ei ole alakriteerin "3.1 Huollettavuus" osalta vastannut kokonaisuudessaan riittävällä tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja vertailukriteerejä ja niiden soveltamisen kuvausta.
Alakriteerin "3.2 Siivottavuus" osalta vertailuasiakirjassa on esitetty, että arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun ohella siivoustilojen määrään, laajuuteen, sijaintiin ja varustukseen, kulku- ja tavarankuljetusyhteyksiin siivoustiloihin, keskeisten tilojen lattiamateriaaleihin sekä muihin siivottavuuteen oleellisesti vaikuttaviin pintamateriaaleihin ja kalusteisiin. Hankintapäätöksen liitteen mukaan pisteitä on saanut siivottavuuden osalta pintamateriaaleista, siivouskeskuksen sijainnista ja kulkuyhteyksistä. Markkinaoikeus toteaa, että kaikki hankintapäätöksen liitteessä mainitut seikat on nimenomaisesti mainittu vertailuasiakirjassa. Markkinaoikeus katsoo, että tarjousten vertailu on näin ollen perustunut alakriteerin "3.2 Siivottavuus" osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa etukäteen ilmoitettuihin seikkoihin.
Alakriteerin "3.3. Kunnossapitokustannukset" osalta tarjouspyynnöstä on puuttunut lomake, jolla tiedot olisi tarjouspyynnön mukaan tullut ilmoittaa. Tarjoajat eivät ole voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta lainkaan ilmoittaneet kyseiseen alakriteeriin liittyviä tietoja tarjouksissaan. Hankintayksikkö on jättänyt kyseisen alakriteerin kokonaan pisteyttämättä hankintapäätöksen yhteydessä. Hankintalain 106 §:n perusteella hankintayksikön on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Pykälän mukaan hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Jättäessään liittämättä yhden alakriteerin osalta tarjouspyyntöön kyseisen alakriteerin ilmoittamisessa edellytetyn lomakkeen, minkä seurauksena tarjoajat, voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta, eivät ole esittäneet kyseisiä tietoja, hankintayksikkö on tehnyt tarjouspyyntöä laatiessaan virheen, joka on johtanut siihen, että se ei ole voinut vertailla kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden perusteella. Näin ollen hankintayksikkö on toiminut tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.
Laadullisen vertailuperusteen "4. Rakennusmateriaali" osalta vertailuasiakirjassa on kuvattu eri rakennusmateriaaleista saatavat pisteet. Hankintapäätöksen liitteen perusteella pisteitä on saanut rakennuksen ulko- ja väliseinissä käytettävien materiaalien perusteella vertailuasiakirjasta ilmenevin tavoin. Tarjousten vertailu on tältä osin perustunut rakennusmateriaalia koskevan vertailuperusteen osalta etukäteen ilmoitettuihin seikkoihin.
Laadullisen vertailuperusteen "5. Arkkitehtuuri" osalta vertailuasiakirjassa on esitetty, että "suunnitteluratkaisujen arkkitehtuuria arvioi erillinen arviointiraati" ja että "arkkitehtonisissa seikoissa kiinnitetään huomiota erityisesti rakennuksen soveltuvuuteen ympäristöönsä sekä rakennuksen julkisivujen ja kokonaisuuden kauneuteen". Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä olevassa asiakirjassa "Suunnittelulle ja rakentamiselle asetettavia vaatimuksia" on esitetty seikkoja, jotka tarjoajien on tullut ottaa huomioon tarjouksessaan. Edellä mainitut vertailuasiakirjassa esitetyt seikat on myös mainittu kyseisessä asiakirjassa, jossa on lisäksi todettu muun ohella, että rakennuksen tulee ilmentää arkkitehtuuriltaan julkista rakennusta. Kyseisessä asiakirjassa on edelleen muun ohella todettu, että päiväkoti suunnitellaan 192 hoitopaikkaiseksi, joista paikoista puolet on pienille ja puolet isoille lapsille, ja että piha-alueella tulee olla omat aidatut pihat molemmille ryhmille.
Hankintapäätöksen liitteessä ei ole mainittu mitään erityisiä seikkoja, jotka olisi otettu pisteytyksessä huomioon. Liitteessä on kuitenkin kunkin tarjoajan kohdalla esitetty sen saama pistemäärä ja muutamalla sanalla selitys kyseiselle pistemäärälle. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kahdeksan pistettä, ja perusteluna on käytetty seuraavaa: "pihajärjestelyt hyvät, julkisivujen mittakaavan kodinomaisuus[,] puutteena julkisen rakennuksen leiman puute". Valittajan tarjous on saanut kaksi pistettä, ja perusteluna on käytetty seuraavaa: "mielenkiintoinen, kiinnostavia kohtia, hoivalaitosmainen, jää sekava vaikutelma, piha alueiden moninaisuus hankaloittaa hahmottamista". Muiden tarjoajien osalta on käytetty seuraavia ilmaisuja: "julkisen rakennuksen näköinen, kuitenkin koulumainen; julkisivussa huomioitu näkymä Valtakadulta, värimaailma arveluttaa, sisäpiha ahdas, pieni piha alue lapsille".
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on ilmoittanut vertailuasiakirjassa pisteytyksen perustuvan arkkitehtuurin osalta "erityisesti" siinä ilmoitettuihin seikkoihin. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole ilmennyt, mitä muita seikkoja pisteytyksessä otetaan huomioon. Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvassa asiakirjassa "Suunnittelulle ja rakentamiselle asetettavia vaatimuksia" on kuitenkin käsitelty monia sellaisia seikkoja, joita hankintayksikkö on todellisuudessa ottanut huomioon pisteytyksessä. Asiassa on siten arvioitava, ovatko nämä seikat olleet sellaisia, jotka alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan olisi tullut ymmärtää tulevan huomioiduksi pisteytyksessä.
Vertailuasiakirjassa käytetty ilmaisu "suunnitteluratkaisujen arkkitehtuuria arvioi" on ymmärrettävä siten, että arvioinnissa arvioidaan suunnitteluratkaisuja kokonaisuutena. Suunnitteluratkaisuja on puolestaan avattu hyvinkin laajasti asiakirjassa "Suunnittelulle ja rakentamiselle asetettavia vaatimuksia". Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoavan on tullut ymmärtää, että arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös edellä mainitussa suunnittelua ja rakentamista, jotka molemmat liittyvät arkkitehtuuriin, koskevassa asiakirjassa kuvattuja seikkoja. Kansallisessa hankinnassa ei edellä kuvatulla tavalla ole edellytyksenä, että kyseisten seikkojen osalta yksilöitäisiin alakriteerien painoarvot. Pisteytysasiakirjassa mainitut kaikki edellä kuvatut seikat ovat johdettavissa edellä mainituista, kyseisen tarjouspyyntöasiakirjan luonteeltaan melko yleisluontoisista ilmaisuista. Tarjousten vertailun voidaan näin ollen katsoa laadullisen vertailuperusteen "5. Arkkitehtuuri" osalta perustuneen tarjouspyyntöasiakirjoissa etukäteen ilmoitettuihin seikkoihin.
Laadullisen vertailuperusteen "6. Käytettävyys ja toimivuus" osalta vertailuasiakirjassa on ilmoitettu, että arvioinnissa otetaan huomioon tilaratkaisu, tilojen mitoitus, tilojen väliset yhteydet, tilojen muunneltavuus, tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet sekä valaistusratkaisut, akustiset ominaisuudet, kosteustekninen toimivuus ja turvallisuus. Esimerkiksi tarpeenmukaista valaistusta ja ilmanvaihtoa on pidetty toimivuuden kannalta hyvinä ratkaisuina. Hankintapäätöksen liitteistä on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on jakanut käytettävyyden ja toimivuuden arvioinnin kahteen osaan. Hankintayksikkö on arvioinut käytettävyyttä ja toimivuutta toisaalta varhaiskasvatuksen ja toisaalta teknisen toimivuuden näkökulmasta.
Varhaiskasvatuksen osalta pisteitä on saanut kolmestatoista eri kohdasta. Käytettävyyttä ja toimivuutta on arvioitu muun ohella päiväkodin eri tilojen ja niiden välisten yhteyksien osalta. Lisäksi käytettävyyttä ja toimivuutta on arvioitu muunneltavuuden ja iltakäytön kannalta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ei voida katsoa tältä osin ottaneen vertailussa huomioon seikkoja, joita alan ammattimainen tarjoaja ei olisi voinut johtaa vertailuasiakirjassa listatuista seikoista.
Teknisen toimivuuden osalta pisteitä on saanut valaistuksesta, akustoinnista, kosteusteknisestä toimivuudesta, turvallisuudesta ja tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Kyseiset seikat on kaikki mainittu vertailuasiakirjassa. Tarjousten vertailu on tältä osin perustunut vertailuasiakirjassa etukäteen ilmoitettuihin seikkoihin. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että tarjousten vertailu on perustunut laadullisen vertailuperusteen "6. Käytettävyys ja toimivuus" osalta etukäteen ilmoitettuihin seikkoihin.
Hankintayksikkö on edellä kuvatun mukaisesti menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" alakriteerin "3.1 Huollettavuus" soveltamisen osalta. Lisäksi hankintayksikkö on edellä kuvatun mukaisesti menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on jättänyt liittämättä tarjouspyyntöön laadullisen vertailuperusteen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" alakriteerin "3.3 Kunnossapitokustannukset" ilmoittamiseen tarjouspyynnön mukaan tarvittavan lomakkeen.
Hankintapäätöksen perustelujen hyväksyttävyys
Valittaja on esittänyt, että hankintapäätös on puutteellisesti perusteltu laadulliseen vertailuperusteeseen "3. Hoito- ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" sisältyvien alakriteerien "3.1 Huollettavuus" ja "3.2 Siivottavuus" pisteytyksen osalta. Valittajan mukaan pisteitä ei ole tältä osin perusteltu sanallisesti ja tarjoajille on jäänyt epäselväksi, mihin piste-erot ovat perustuneet.
Hankintayksikön mukaan se on perustellut päätöksensä osin sanallisesti ja osin arviointityöryhmän käyttämän apupisteytyksen avulla. Hankintayksikön mukaan myös apupisteytyksestä on käynyt ilmi, mitä kohtia arvioinnissa on pidetty paremmin tai heikommin toteutettuna muihin tarjoajiin verrattuna.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteissä on esitetty tarjoajien saamat pisteet kunkin vertailuperusteen osalta. Osa liitteistä on sisältänyt myös lyhyet sanalliset perustelut. Alakriteerin "3.1 Huollettavuus" osalta hankintayksikkö on ilmoittanut hankintapäätöksen liitteessä tarjoajien saamat pisteet ulkoalueiden kunnossapidon, teknisten tilojen sijainnin ja varastojen soveltuvuuden osalta. Vastaavasti alakriteerin "3.2 Siivottavuus" osalta hankintayksikkö on ilmoittanut tarjoajien saamat pisteet pintamateriaalien, siivouskeskuksen sijainnin ja kulkuyhteyksien osalta. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan perustellut pisteitä sanallisesti minkään edellä mainitun arvioitavan kohdan osalta.
Vaikka hankintalain 123 §:n esitöiden mukaan hankintapäätöksen perusteluvelvollisuutta on kevennetty muun ohella siten, ettei tarjouksesta ilmenevää konkreettista pisteisiin oikeuttavaa seikkaa tarvitse ilmoittaa, markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien on voitava asemansa ja oikeussuojansa tarpeen selvittämiseksi saada hankintapäätöksen ja hankinta-asiakirjojen perusteella selville asemansa tarjouskilpailussa siten, että saatu kokonaispistemäärä voidaan johtaa hankintayksikön sanallisesti arvostamista tekijöistä.
Markkinaoikeus katsoo, että laadulliseen vertailuperusteeseen "3. Hoito ja kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tekijät" sisältyvien alakriteerien "3.1 Huollettavuus" ja "3.2 Siivottavuus" osalta hankintapäätöksestä ja sen liitteistä ei ole käynyt riittävällä tavalla ilmi, miten tarjouksia on arvioitu ja mihin tarjoajien saamat pisteet ovat perustuneet. Hankintayksikön menettely on ollut tältä osin hankintasäännösten vastaista.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Markkinaoikeus on 3.10.2018 antamallaan päätöksellä kieltänyt Kemin kaupunkia väliaikaisesti tekemästä muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta mainittua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Koska jo hankintamenettelyä koskevaa tarjouspyyntöä on rasittanut edellä kuvattu hankintayksikön virheellisestä menettelystä johtuva virhe, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Kemin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa Pajarinrannan päiväkotia koskevan kokonaisvastuurakentamisen rakennusurakan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Kemin kaupungin teknisen lautakunnan 3.9.2018 tekemän hankintapäätöksen § 111. Markkinaoikeus kieltää Kemin kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 450.000 euron sakon uhalla.
Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 3.10.2018 päätöksellään numero 489/18 määräämän väliaikaisen kiellon.
Markkinaoikeus velvoittaa Kemin kaupungin korvaamaan Rakennusliike M. Kurtti Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Kemin kaupungin ja Siklatilat Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Markus Ukkola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.