MAO:300/19

Asian tausta

Janakkalan kunnan (jäljempänä myös hankintayksikkö) tekninen lautakunta on ilmoittanut 27.4.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tervakosken Mäyrän kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamista koskevasta rakennusurakasta.

Janakkalan kunnan tekninen lautakunta on 12.6.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 112 muun ohella valinnut Maarakennus M. Laivola Oy:n tarjouksen ja sulkenut Haapaniemen Koneasema Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 1.250.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 29.6.2018.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja valituksen täydennys

Vaatimukset

Haapaniemen Koneasema Oy on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 91.493 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.340 eurolla viivästyskorkoineen, sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Valittaja on vielä pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole kohdellut hankintamenettelyyn osallistuneita tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö on myös laiminlyönyt velvollisuutensa toimia avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintayksikön asettamat yrityksen referenssivaatimukset sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimukset ovat olleet suhteettoman korkeat hankintaan nähden. Yksikään urakkakilpailuun osallistuneista yrityksistä ei ole täyttänyt asetettuja vaatimuksia. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä kuvannut tarjoajien referenssitietoja eikä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimuksia taikka tehnyt niistä vertailua. Hankintayksikkö ei ole myöskään suorittanut avointa vertailua tarjoajien soveltuvuusehdoista, jotka ovat olleet vähimmäisvaatimuksena.

Sulkemalla valittajan tarjouskilpailusta ja jättämällä arvioimatta tarjouksen jättäneiden yritysten soveltuvuuden referenssi- ja pätevyystietojen osalta hankintayksikkö on laiminlyönyt noudattaa julkisissa hankinnoissa noudatettavia periaatteita.

Hyvitysmaksuvaatimus perustuu tarjouskilpailuun osallistumisesta aiheutuneisiin kuluihin ja saamatta jääneeseen katteeseen.

Vastine

Vaatimukset

Janakkalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.213,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on virheellisesti esittänyt, että kukaan tarjoajista ei ole täyttänyt asetettuja yrityksen referenssivaatimuksia taikka vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimuksia, sillä voittanut tarjoaja on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset. Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa referensseistään laajat selvitykset, joiden perusteella hankintayksikkö on arvioinut vaatimusten täyttyvän. Asiassa on riidatonta, ettei valittaja itse ole täyttänyt vaatimuksia.

Valittaja on lisäksi virheellisesti esittänyt, että tarjoajien soveltuvuusehdot olisi tullut huomioida tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarjouksen valintaperusteena on halvin hinta. Hankintayksikkö on noudattanut tarjousten vertailussa ainoastaan ennalta ilmoittamaansa vertailuperustetta. Hankintayksikkö ei ole voinut ottaa huomioon tarjousten vertailussa tarjoajien soveltuvuuteen tai tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuteen liittyviä vaatimuksia. Kyseiset hankinnan vaatimukset on otettu huomioon jo tarjousten tarkastamisen yhteydessä ennen tarjousvertailua.

Hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton ja määrältään liian suuri. Hankintamenettelyä eivät ole rasittaneet valittajan esittämät virheet, minkä vuoksi valittajan hyvitysmaksuvaatimus tulee hylätä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hyvitysmaksua ei ole määrätty silloin, kun valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Hyvitysmaksuvaatimuksen kannalta on merkityksetöntä, ovatko muut tarjoajat täyttäneet kyseiset vaatimukset. Valittajan tarjous on ollut poikkeuksellisen alhainen, ja hankintayksikkö olisi sulkenut valittajan tarjouskilpailusta joka tapauksessa. Mikäli markkinaoikeus kuitenkin arvioisi, että hankintayksikkö olisi vaatimuksia asettaessaan toiminut hankintasäännösten vastaisesti, ei kyseinen virhe johtaisi valittajan oikeuteen saada hyvitysmaksua, koska jälkikäteen on mahdotonta arvioida millaiseksi virheettömän hankintamenettelyn lopputulos olisi muodostunut. Mikäli hyvitysmaksu tulisi määrättäväksi, hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintapäätöksessä on perusteltu valittajan sulkemista tarjouskilpailusta sekä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta että tarjoajan soveltuvuutta koskevien hankintasäännösten perusteella. Tarjouspyynnön sisältämässä referenssivaatimuksessa on kuitenkin ollut kysymys ainoastaan soveltuvuusvaatimuksesta.

Tarjoajien soveltuvuuden arviointi on erotettava tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkastamisesta ja tarjousten vertailusta, jotka muodostavat omat erilliset vaiheensa hankintamenettelyssä.

Hankintayksikkö on vastoin hankintasäännöksiä sekä oikeuskäytäntöä sekoittanut sekä tarjouspyynnössä että päätöstä tehtäessä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin tarjousten vertailuun ja myös käyttänyt tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyviä seikkoja tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön edellytyksissä on ollut kysymys tarjoajan soveltuvuudesta, koska tarjouspyynnön mukaan tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on ollut se, että yrityksen vastaavalla työnjohtajalla tulee olla viiden vuoden työkokemus katu- ja vesihuoltorakentamisesta sekä viisi kappaletta referenssikohteita saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Lisäksi yrityksellä on tullut olla kokemusta vähintään viidestä vaativuustasoltaan saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä.

Lisäksi hankintayksikkö on avannut tarjouksia ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi hankintayksikön tulisi käsitellä tarjouksia huolellisesti ja laatia pöytäkirja tai muistio tarjousten avaustilaisuudesta. Tarjousten avaaminen eri aikoina herättää epäilyjä syrjinnästä, eikä tarjouksia tule avata ennen tarjousajan päättymistä.

Hankintayksikön hankintakoordinaattori on soittanut Haapaniemen Koneaseman toimitusjohtajalle 25.5.2018 kello 11.30 ja ilmoittanut, että Haapaniemen Koneasema Oy ei ole täyttänyt urakkatarjouspyynnön referenssivaatimuksia ja tästä syystä se on suljettu tarjouskilpailusta. Hankintayksikön työntekijä on siis tutustunut tarjouksiin jo ennen kuin tarjousten jättämiselle varattu aika on päättynyt 25.5.2018 kello 12.00. Hankintayksikkö ei ole laatinut pöytäkirjaa tai muistiota tarjousten avaustilaisuudesta, sillä se ei ilmeisesti ole tällaista järjestänyt. Tarjousten avaaminen eri aikoina osoittaa hankintayksikön syyllistyneen epätasa-arvoiseen kohteluun ja syrjintään nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa.

Hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe, minkä vuoksi markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön suorittamaan valittajalle hyvitysmaksun. Valittajan käsityksen mukaan se olisi voittanut virheettömän hankintamenettelyn. Sen tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Valittaja ei ole täyttänyt asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, mutta kukaan muukaan tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja ei ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus ei ole perusteeton perusteeltaan eikä määrältään.

Valittajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Valittajan tarjous on ollut edullinen, koska valittajalla oli käynnissä toinen työmaa 20 kilometrin päässä, josta sen oli tarkoitus tuoda louhetta hankinnan kohteena olevalle työmaalle, ja sillä on lisäksi lupa ottaa puhdasta maata. Valittaja olisi voinut hyödyntää tätä ympäristöystävällistä maankäyttötapaa, ja se on vaikuttanut hinnan alhaisuuteen.

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt selvityksen hyvitysmaksun määrän perusteista.

Muut kirjelmät

Janakkalan kunta on esittänyt, että kaikki saadut tarjoukset on avattu yhtä aikaa tarjousten avaustilaisuudessa 25.5.2018 kello 12.45. Avaustilaisuudessa on ollut läsnä neljä hankintayksikön edustajaa. Hankintayksikön hankintakoordinaattori on ennen tarjouksille varatun määräajan päättymistä keskustellut puhelimitse valittajan edustajan kanssa yleisesti valittajan soveltuvuudesta. Puhelinkeskustelussa hankintakoordinaattori on todennut, että mikäli valittajan referenssit ovat samat kuin edellisessä pitkälti samansisältöisessä kilpailutuksessa, ei valittaja todennäköisesti täytä käsiteltävänä olevan hankinnan soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikön hankintakoordinaattori on tultuaan tietoiseksi, että valittaja on tehnyt tarjouksen, halunnut välttää valittajan julkisen poissulkemisen ja näin turvata valittajan intressejä. Vaikka tarjoajan etukäteinen informointi kyseisellä tavalla ei ole julkisissa hankinnoissa suotavaa, ei kyseinen puhelinkeskustelu ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Valittajan tarjous on avattu vasta avaustilaisuudessa muiden saapuneiden tarjousten kanssa. Valittajan tarjous on käsitelty samalla tavalla muiden tarjousten kanssa, ja valittajalle on annettu tehdystä ratkaisusta asianmukainen päätös.

Voittanut tarjoaja on täyttänyt asetetut vaatimukset. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty referenssin euromäärän ilmoittamista, eikä vaadittu referenssien ajallista yksilöintiä. Hankinta-asiakirjoissa ei ole kovinkaan tarkkaan yksilöity, mitkä vaatimukset referenssien tulee täyttää. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt referensseiltä erityisiä ominaisuuksia kuten kestoa tai arvoa. Asiassa on myös huomattava, ettei hankinta-asiakirjojen liitteenä ole ollut mitään referenssilomaketta, joka tarjoajan olisi tullut täyttää. Hankinta-asiakirjojen perusteella on ollut siten riittävää, että tarjoaja esittää referensseistä vapaamuotoisen selvityksen.

Hankintayksikön päätös sulkea valittaja tarjouskilpailusta on ollut hankintasäännösten mukainen. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessä antanut perusteet valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta. Vastoin valittajan käsitystä, hankintayksikön ei tarvitse tarjouskilpailusta sulkemista koskevassa ratkaisussa käsitellä sitä, miten muiden tarjoajien soveltuvuutta on konkreettisesti arvioitu.

Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että hankintapäätöksessä mainittu hankintalain 104 §:ään liittyvä poissulkemisperuste koskee nimettyä vastaavaa työnjohtajaa (tarjottua resurssia) ja siinä mainittu hankintalain 105 §:ään liittyvä poissulkemisperuste tarjoajan referenssejä (tarjoajan soveltuvuus).

Hyvitysmaksuvaatimus on ollut perusteeton, etenkin kun valittaja on vastaselityksessään nimenomaisesti todennut, ettei valittaja ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia. Vaadittua hyvitysmaksun määrää valittaja on perustellut sekä tarjouksen laatimiskuluilla että saamatta jääneellä katteella. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus sisältää negatiivisen sopimusedun lisäksi positiivisen sopimusedun mukaisen korvauksen ja näin ollen saattaisi valittajan parempaa asemaan verrattuna siihen, että valittaja olisi saanut hankinnan toteutettavakseen. Vaadittu hyvitysmaksuvaatimus on vaaditun määrän osalta osin perusteeton.

Haapaniemen Koneasema Oy on esittänyt, että suullisen käsittelyn toimittaminen asian selvittämiseksi on tarpeen. Valittaja on nimennyt todistajaksi yhtiön toimitusjohtajan, jonka osalta todistusteemaksi on ilmoitettu se, että hankintayksikkö on avannut tarjouksia ennen määräajan päättymistä. Valittajan ja hankintayksikön näkemykset puhelun sisällöstä ovat eronneet toisistaan täysin ja tästäkin syystä suullisen todistelun vastaanottaminen asiassa on tarpeen. Todistajaa on tarkoitus kuulla myös muiden tarjoajien referensseistä ja siitä, että kaksi muuta tarjoajaa eivät ole täyttäneet edellytettyjä soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintayksikön toteamus siitä, että se ei ole edellyttänyt referenssiltä erityistä kestoa tai arvoa, ei ole vastannut tarjouspyynnössä esitettyjä referenssivaatimuksia. Menettely on herättänyt myös kysymyksen siitä, miten hankintayksikkö on pystynyt tarkastamaan tarjoajien referenssit tai asettamaan tarjoajat etusijajärjestykseen.

Janakkalan kunta on vastustanut valittajan vaatimusta suullisen käsittelyn toimittamisesta henkilötodistelun vastaanottamiseksi ilmeisen tarpeettomana. Kyseessä on hyvitysmaksuasia ja asiassa on riidatonta, ettei valittaja ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia. Näin ollen asiassa on ilmeisen tarpeetonta arvioida muiden tarjoajien referenssejä. Asiassa esitetty kirjallinen oikeudenkäyntiaineisto sisältää riittävän selvityksen asetetuista soveltuvuusvaatimuksista, tarjoajien referensseistä ja tarjousten avaamishetkestä, joten henkilötodistelun vastaanottaminen näiltä osin on ilmeisen tarpeetonta. Puhelinkeskusteluun liittyvät osapuolten eriävät näkemykset eivät koske valittajan tarjouksen sisältöä, joka on käynyt ilmi markkinaoikeudelle toimitetusta oikeudenkäyntiaineistosta. Myös tältä osin henkilötodistelun vastaanottaminen on ilmeisen tarpeetonta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Suullisen käsittelyn toimittaminen

Haapaniemen Koneasema Oy on pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä hankinta-asioissa säädetään mainitun lain 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä. Saman lain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan muutoin siltä osin kuin lain 1 luvun 3 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, hankinta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, hallintolainkäyttölakia.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan suullisen käsittelyn toimittamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 37 ja 38 §:ssä säädetään.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Mainitun lain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Valittaja on esittänyt, että suullisen käsittelyn toimittaminen asian selvittämiseksi on tarpeen tarjousten avaamisen ajankohdan selvittämiseksi, koska valittajan ja hankintayksiköön näkemykset hankintayksikön edustajan yhteydenotosta valittajaan ovat eronneet toisistaan merkittävästi asian suhteen. Valittaja on nimennyt todistajaksi yhtiön toimitusjohtajan, jonka osalta todistusteemaksi on ilmoitettu se, että hankintayksikkö on avannut tarjouksia ennen määräajan päättymistä. Todistajaa on tarkoitus kuulla myös muiden tarjoajien referensseistä ja siitä, että kaksi muuta tarjoajaa eivät ole täyttäneet edellytettyjä soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintayksikkö on puolestaan vastustanut valittajan vaatimusta suullisen käsittelyn toimittamisesta henkilötodistelun vastaanottamiseksi ilmeisen tarpeettomana. Puhelinkeskusteluun liittyvät osapuolten eriävät näkemykset eivät ole liittyneet valittajan tarjouksen sisältöön. Lisäksi kyseessä on hyvitysmaksuasia ja asiassa on riidatonta, että valittaja ei ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia. Näin ollen asiassa on ilmeisen tarpeetonta arvioida muiden tarjoajien referenssejä. Asiassa esitetty kirjallinen oikeudenkäyntiaineisto sisältää riittävän selvityksen asetetuista soveltuvuusvaatimuksista, tarjoajien referensseistä ja tarjousten avaamishetkestä, joten henkilötodistelun vastaanottaminen näiltä osin on ilmeisen tarpeetonta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on edellä kuvatun mukaisesti pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista erityisesti sen selvittämiseksi, milloin hankintayksikkö on avannut saamansa tarjoukset. Lisäksi valittaja on esittänyt tarvetta suulliselle kuulemiselle muiden tarjoajien soveltuvuusvaatimusten täyttymisen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että kuultavaksi esitetyllä henkilöllä ei edes voi olla tietoa tarjousten avaamisen ajankohdasta, sillä hän ei ole ollut läsnä kyseisessä tilanteessa. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että muiden tarjoajien soveltuvuus on tullut arvioida niiden kirjallisten tarjousten perusteella, joten valittajan toimitusjohtajan kuuleminen ei voi tuoda asiaan lisäselvitystä. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska suullisen käsittelyn toimittaminen on näin ollen ilmeisen tarpeeton ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentti ja 38 §:n 1 momentti, Haapaniemen Koneasema Oy:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö asettanut tarjouspyynnössä yrityksen referenssivaatimukset sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimukset suhteettoman korkealle hankintaan nähden. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko hankintamenettelyssä tapahtunut virhe tarjousten avaamisen ajoittamisessa. Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti käsitellessään tarjouksia yrityksen referenssien sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimusten osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisten tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen. Hankintayksikön hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttamaton virhe ei siten voi johtaa seuraamuksen määräämiseen. Säännöksellä pyritään vähentämään tilanteita, joissa hankintayksikölle määrätään hankintalain mukainen seuraamus vähäisistä teknisistä virheistä, joilla ei ole selvästi syrjivää vaikutusta tarjouskilpailuun osallistuneisiin toimittajiin. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, että hankintayksikkö on perustellut liian yleisellä tasolla saapuneiden tarjousten keskinäisen piste-eron. Tässä tilanteessa katsotaan hankintamenettelyn sinänsä lainvastaisten virheiden olevan luonteeltaan sellaisia, että menettelyn joustavuuden ja hankinnan etenemisen johdosta seuraamusta ei määrätä.

Hankintamenettelyn kulku

Janakkalan kunnan tekninen lautakunta on pyytänyt tarjouksia Tervakosken Mäyrän kaava-alueen vesihuollon, katujen, valaistuksen ja hulevesialtaiden rakentamisurakasta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu halvin hinta.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa on ilmoitettu urakan sisältävän alueen katujen, vesihuollon ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen kuivatuksineen sekä valaistuksen laitteineen. Lisäksi urakan on ilmoitettu sisältävän sähkö- ja valmiusputkituksen rakentamisen.

Hankintailmoituksen kohdassa "Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset" on todettu ainoastaan, että tarjoajan tulee katsoa hankintailmoituksen liitteenä olevat tarjouspyyntöasiakirjat.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoukseen liitettävät todistukset" on ilmoitettu muun ohella seuraavat todistukset ja selvitykset:

"- tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on, että yrityksen vastaavalla työnjohtajalla tulee olla 5 vuoden työkokemus katu- ja vesihuoltorakentamisesta sekä 5 kpl referenssikohteita saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Yrityksellä tulee olla kokemusta vähintään 5 kpl vaativuustasoltaan saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Näistä on toimitettava selvitykset tarjouksen liitteeksi."

Tarjouspyynnön kohdassa "Valintaperusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on rakennuttajan hankinnan kohteelle asettamien ja tarjoajan soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttävistä tarjouksista hinnaltaan halvin."

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle urakkatarjouslomakkeen, tilaajavastuu.fi-lomakkeen, yksikköhintaluettelon, selvityksen vakuuden järjestämisestä, todistuksen Rakentamisen Laatu RALA ry:n pätevyystiedoista, kaupparekisteriotteen sekä selvityksen yrityksen referenssitiedoista ja vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyystiedoista.

Hankintayksikkö on 12.6.2018 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut muun ohella valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut Maarakennus M. Laivola Oy:n tarjouksen. Päätöksen perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

"Tekninen lautakunta päättää hylätä Haapaniemen Koneasema Oy:n tarjouksen hankintalain 104 § ja 105 § perusteella tarjouspyynnön vastaisena."

Asiassa saadun selvityksen perustella hankintayksikkö on toimittanut hankintapäätöksen tiedoksi valittajalle 18.6.2018 sähköpostiviestin liitteenä. Valittajalle osoitetussa sähköpostiviestissä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Haapaniemen Koneasema Oy on jättänyt em. urakasta tarjouksen 25.5.2018 klo 10.36. Tarjouksen liitteenä on ollut Rala-pätevyystodistus, jonka mukaan yritykselle on myönnetty 1 työlajipätevyys johon liittyy 3 referenssiä. Rala-pätevyys on todettu väylien ja alueiden kunnossapitotöiden/liikennealueiden kesäkunnossapitotöiden osalta. Edelleen tarjouksen liitteessä 8 on lueteltu yrityksen referenssitiedot ja vastuuhenkilöiden referenssi ja pätevyystiedot. Em. todistusten ja selvitysten mukaan Haapaniemen Koneasema Oy ei täytä tarjouksen hyväksymisen edellytystä [– –]. Tekninen lautakunta päätti hylätä tarjouksen hankintalain 104 ja 105 pykälien perusteella tarjouspyynnön vastaisena."

Asian arviointi

Hankintayksikkö on edellä kuvatulla tavalla edellyttänyt ehdokkaiden soveltuvuusvaatimuksena, että yrityksen vastaavalla työnjohtajalla on viiden vuoden työkokemus katu- ja vesihuoltorakentamisesta sekä viisi referenssikohdetta saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Edelleen yrityksellä on tullut olla kokemusta vähintään viidestä vaativuustasoltaan saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut kunnallistekniikan rakennusurakka, jonka ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.250.000 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että edellä selostetuilla tarjouspyynnössä asetetuilla soveltuvuusvaatimuksilla koskien yrityksen referenssivaatimuksia sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimuksia hankintayksikkö on voinut asianmukaisesti varmistaa, että tarjoajalla on riittävät tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kysymyksessä oleva hankintasopimus. Vaatimusten on katsottava liittyneen hankinnan kohteeseen, eikä niitä voida pitää hankinnan luonteeseen ja laajuuteen nähden suhteettomina.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa asettaa mainitut referenssejä koskevat vaatimukset.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön edustaja on tutustunut tarjouksiin ja soittanut valittajalle ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä. Hankintayksikkö on esittänyt, että sen hankintakoordinaattori on ennen tarjouksille varatun määräajan päättymistä keskustellut puhelimitse valittajan edustajan kanssa ja todennut, että mikäli valittajan referenssit ovat samat kuin edellisessä pitkälti samansisältöisessä kilpailutuksessa, ei valittaja todennäköisesti täytä käsiteltävänä olevan hankinnan soveltuvuusvaatimuksia. Valittajan mukaan hankintayksikön edustaja on yhteydenotossaan perustanut käsityksensä soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä valittajan nyt käsillä olevassa hankintamenettelyssä jättämään tarjoukseen. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikön edustaja ei ole ottanut yhteyttä muihin tarjoajiin hankintamenettelyn aikana.

Hankintailmoituksen mukaan tarjousten jättämiselle varattu määräaika on päättynyt 25.5.2018 klo 12.00. Hankintayksikön laatiman asiakirjan "tarjousten avauspöytäkirja/vertailutaulukko" mukaan tarjoukset on avattu 25.5.2018 klo 12.45.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksikön yhteydenottoa vain tiettyyn tarjoajaan koskien tämän soveltuvuusvaatimusten mukaisuutta ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä ei voida pitää hankintalain 3 §:n 1 momentista ilmenevien periaatteiden mukaisena. Hankintayksikön yhteydenotto ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä olisi voinut mahdollistaa valittajalle mahdollisuuden parantaa tarjoustaan ja antaa sen menestymismahdollisuuksia edistäviä lisäselvityksiä hankintayksikölle. Hankintayksikön tulee arvioida tarjouksia, sellaisina kuin ne on jätetty, vasta tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeuduttua.

Toisaalta asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja ei ole hankintayksikön yhteydenotosta huolimatta myöskään toimittanut uutta tai päivitettyä tarjousta tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymiseen mennessä. Valittajan itsensäkään mukaan se ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja referenssivaatimuksia. Valittajan tarjouksesta ilmeneviä referenssejä ja pätevyyttä koskevia tietoja ei myöskään ole toimitettu muille tarjoajille. Kun otetaan huomioon edellä mainittu ja tarjousten avauspöytäkirjasta sekä hankintapäätöksestä ja sen tiedoksiantoviestistä ilmenevät tiedot, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön edustajan edellä kuvattua yhteydenottoa valittajaan ennen tarjousten jättämisen määräaikaa voida pitää siten hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaisesti julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisena, että asiassa olisi edellytyksiä harkita hankintalain 154 §:n 1 momentissa tarkoitettujen seuraamusten määräämistä.

Asiassa on vielä ratkaistava kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti käsitellessään tarjouksia yrityksen referenssien sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyysvaatimusten osalta.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen mukaan tarkastanut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden ja katsonut, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, minkä johdosta tarjous on päätetty sulkea tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksessä on lisäksi viitattu tarjouspyyntöä ja tarjousta koskevaan hankintalain 104 §:ään sekä tarjoajan soveltuvuutta ja poissulkemista koskevaan 105 §:ään. Hankintapäätöksen tiedoksiantokirjeessä on edelleen kuvattu valittajan tarjousta sen liitteenä olleen RALA-pätevyystodistuksen osalta ja mainittu tarjouksen liitteessä luetellut valittajan referenssitiedot sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyystiedot.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 105 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla soveltuvuusvaatimuksilla pyritään varmistamaan, että ehdokas tai tarjoaja kykenee täyttämään hankintasopimuksen ehdot. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä olevilla hankinnan kohteen kuvauksella ja vähimmäisvaatimuksilla pyritään puolestaan varmistamaan hankintasopimuksen toteuttaminen hankintayksikön haluamalla tavalla ja laatutasolla. Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Tosiasiallisesti sekä soveltuvuutta että hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset kuitenkin asetetaan hankintailmoituksessa sekä tarjouspyynnössä ja niiden täyttyminen osoitetaan osallistumishakemuksessa, tarjouksessa tai näiden liitteissä. Tarjoajan ja tarjouksen sulkemisella tarjouskilpailusta on lisäksi sama vaikutus, sillä tällöin sen enempää tarjoaja kuin sen antama tarjouskaan ei etene tarjousten vertailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä asetetut ehdokkaiden ja tarjoajien sekä näiden vastuuhenkilöiden referenssejä koskevat vaatimukset eivät ole nimenomaisesti koskeneet hankinnan kohteena olleen rakennusurakan toteuttamista tai laatutasoa, vaan ehdokkaiden ja tarjoajien sekä vastuuhenkilöiden menneisyydessä kertynyttä kokemusta, jonka perusteella on voitu osoittaa ehdokkaan tai tarjoajan asianmukainen kyky toteuttaa kokemusta vastaava hankintasopimus. Välillisesti referenssitiedot ovat kuvanneet kuitenkin myös rakennusurakan laatua. Tarjouspyynnöstä on joka tapauksessa käynyt yksiselitteisesti ilmi, että kyseessä ovat olleet vähimmäisvaatimukset, joiden täyttyminen on ollut tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä.

Vaikka tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, ovatko referenssejä ja kokemusta koskevat vaatimukset olleet soveltuvuusvaatimuksia vai hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia ja vaikka hankintapäätöksessä tai sen tiedoksiantokirjeessä ei myöskään ole eroteltu hankintalain 104 ja 105 §:n nojalla tehtyä arviointia, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on asiassa saadun selvityksen perusteella arvioinut sekä tarjoajia että tarjouksia tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen osalta ja siten varmistanut sen, että hankintapäätöksessä ei valita sellaisen tarjoajan tarjousta, joka ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, taikka tarjouspyynnön vastaista tarjousta. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi käyttänyt tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa. Tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on käytetty halvinta hintaa, ja vain tarjoushintaa on käytetty vertailussa.

Markkinaoikeus kuitenkin toteaa vielä, että tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta on perusteltu hankintapäätöksessä ja sen tiedoksiantokirjeessä lähinnä viittaamalla yleisellä tasolla hankintalain 104 ja 105 §:iin. Lisäksi hankintapäätöksessä ja tiedoksiantokirjeessä on tältä osin viitattu tarjouspyyntöön ja mainittu valittajan tarjouksen sisältäneen RALA-pätevyystodistuksen, yrityksen referenssitietoja sekä vastuuhenkilöiden referenssi- ja pätevyystietoja. Hankintayksikkö ei ole selostanut, miltä osin valittaja tai sen tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja referenssi- ja pätevyysvaatimuksia. Perustelujen puuttuminen tältä osin on voinut osaltaan luoda valittajalle hankintamenettelyn tässä vaiheessa käsityksen siitä, että hankintayksikkö ei ole hankintasäännösten mukaisesti arvioinut tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia tai arvioinut saapuneita tarjouksia tarjouspyynnön mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja ei ole hankintapäätöksestä ja sen tiedoksiantokirjeestä ilmenneillä perusteluilla voinut asianmukaisesti arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta ja siten valitustarvettaan asiassa.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut hankintapäätöksessä, hankintapäätöksen tiedoksiantokirjeessä tai muussakaan hankintamenettelyn aikana laatimassaan asiakirjassa, miltä osin valittaja tai sen tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja referenssi- ja pätevyysvaatimuksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 29.6.2018. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädetään tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi esittänyt nyt tarkasteltavaan menettelyyn nähden laajemmin perusteluja valittajan tai tämän tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta. Asian käsittelyssä ei kuitenkaan ole tullut esiin sellaisia perusteluita, joiden perusteella valittaja olisi täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyt referenssivaatimukset. Valittaja on itsekin todennut, että se ei ole täyttänyt referenssivaatimuksia. Asiassa ei siten ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Haapaniemen Koneasema Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Janakkalan kunnan korvaamaan Haapaniemen Koneasema Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.340 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Janakkalan kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.