MAO:620/18

Asian tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.3.2018 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevalla EU-ilmoituksella aikuisille tarjottavaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen neurologista yksilökuntoutuspalvelua koskevasta hankinnasta ajalle 1.11.2018–31.12.2019 sekä kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Kansaneläkelaitos on 27.8.2018 tekemällään hankintapäätöksellä Kela 13/331/2018 valinnut hankinnan toteuttajiksi Rokuan Kuntoutus Oy:n, Taukokangas Oy:n, Peurunka Oy:n, Kankaanpään Kangaspolku Oy:n Kankaanpään kuntoutuskeskuksen, Kruunupuisto Oy:n, KK-Verve Oy:n Lahden ja Oulun yksiköt, Kuusiolinna Terveys Oy:n, Lapin Kuntoutus Oy:n ja Vetrea Terveys Oy:n Joensuun yksikön.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 36.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Valitus

Vaatimukset

Neuroliitto ry on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja palauttaa asian hankintayksikölle asianmukaisesti käsiteltäväksi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.960 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.

Perusteet

Hankintapäätös ei ole täyttänyt hankintasäännösten vaatimuksia päätöksen sisällöstä. Lisäksi saadun aineiston perusteella on epäiltävissä, että jotkut valitut tarjoajat eivät ole täyttäneet hankintayksikön vaatimuksia etenkään uroterapeuttien, ravitsemusterapeuttien ja NACS-auktorisoitujen seksuaaliterapeuttien osalta. Näiden resurssien olemassaoloa ei ole voitu varmistaa, koska hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle tarjousten liitelomakkeita alihankinnan osalta.

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle 30.8.2018 muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä koskevan tiedonsaantipyynnön, jossa se on pyytänyt saada tiedoksi sen edelle vertailussa sijoittuneiden tarjoajien tarjoukset liitteineen. Pyyntöä on perusteltu muutoksenhaun edellytysten selvittämisellä. Hankintayksikkö on vasta 5.9.2018 toimittanut valittajalle pyynnön kohteina olleita asiakirjoja. Tällöinkin valittajalle on toimitettu vain viisi referenssilomaketta ja neljä alihankintaa koskevaa lomaketta. Toimittamatta on jäänyt kuusi referenssilomaketta ja seitsemän alihankintalomaketta. Hankintayksikkö on saatteessaan ilmoittanut lähettävänsä vain sen aineiston, joka tarjoajien omien ilmoitusten perusteella ei kuulu liikesalaisuuden piiriin.

Vastaanotettuaan valittajan tietopyynnön hankintayksikkö on tiedustellut tarjoajilta, miltä osin niiden toimittamat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Näin on toimittu siitäkin huolimatta, ettei tarjoaja olisi tarjouksen jättämisvaiheessa rajannut antamiaan tietoja osaksikaan liikesalaisuuden piiriin. Lopulta yli puolet hankintapäätöksen perusteina olleista ja valittajan pyytämistä asiakirjoista on katsottu salassa pidettäviksi. Hankintayksikkö ei ole tehnyt lain edellyttämää päätöstä siitä, millä perusteella se katsoo merkittävän osan asiakirjoista kuuluvan salassa pidettäviksi.

Vastaanotettuaan muiden tarjoajien tarjoukset ja osan pyytämistään liitteistä valittaja on huomannut, että muun ohella Kuusiolinna Terveys Oy:n referenssilomake on ollut puutteellinen. Se on sisältänyt ainoastaan yleiskuvauksen palvelusta eikä lainkaan varsinaisia referenssitietoja. Kyseinen tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksikkö on sittemmin ilmoittanut, että se on itse muokannut muiden tarjoajien liitelomakkeita ja poistanut niistä tietoja ennen niiden toimittamista valittajalle. Tämä ei kuitenkaan ole käynyt miltään osin ilmi asiakirjasta. Valittajalla ei ole käsitystä, mikä on ollut hankintayksikön saamien tarjousten ja liitelomakkeiden tosiasiallinen sisältö tarjousvertailua tehtäessä.

Valittaja ei ole voinut toimittamatta jääneiden tarjousten liitelomakkeiden osalta varmistua hankintapäätöksen oikeellisuudesta. Kyseiset lomakkeet eivät voi kokonaisuudessaan olla salassa pidettävää tietoa. Hankintayksikön olisi tullut pyytää tarjouksista sellaiset kappaleet, joista liikesalaisuudet on poistettu, jos ne ovat hankintayksikön arvion mukaan olleet tosiasiallisesti liikesalaisuuksia.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjoajien on ollut mahdollista merkitä tarjouksensa tietoja liikesalaisuudeksi jo tarjousta jättäessään. Nyt käsillä olevassa tarjouskilpailussa yksikään tarjoajista ei kuitenkaan ole tätä mahdollisuutta käyttänyt tarjouksen antamisvaiheessa, joten hankintayksikön on ollut perusteltua tarkistaa mahdollinen liikesalaisuuksien sisältyminen tarjoukseen ennen tietojen luovuttamista. Tarjoukseen sisältyvän tiedon ilmoittaminen liikesalaisuuden piiriin kuuluvaksi tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen ei ole tarjouksen kiellettyä muuttamista. Tarjoajille ei ole annettu mahdollisuutta muuttaa mitään hankintapäätöksen sisältöön vaikuttavaa tietoa siinä yhteydessä, kun tarjoajalta on tiedusteltu asiakirjojen mahdollisesti sisältämistä liikesalaisuuksista.

Hankintayksiköllä on velvollisuus jättää liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot luovuttamatta niitä pyytäneelle asianosaiselle. Koska valittajan tietopyyntö on oleellisesti liittynyt sen mahdollisuuteen käyttää sille kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta, hankintayksikkö on pyrkinyt toimittamaan asiakirjat mahdollisimman nopeasti. Suurin osa tarjoajista, jotka ilmoittivat tarjouksensa sisältävän liikesalaisuuksia, ilmoitti asian asiakirjatasolla, eikä niin, että asiakirjan sisältö olisi käyty läpi kohta kohdalta. Jotta asiakirjat on ehditty toimittamaan hyvissä ajoin valitusajan kuluessa, hankintayksiköllä ei ole tuossa tilanteessa ollut aikaa pyytää tarjoajilta annettua täsmällisempiä vastauksia.

Alihankintasopimuskumppaneita ja tarjoajan aiempia hankintasopimuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot ovat tarjoajan liikesalaisuuksia. Hankintayksikkö ei ole nähnyt eroa siinä, jätetäänkö tarjoajan liikesalaisuuden piiriin kuuluvaksi ilmoittama lomake kokonaan luovuttamatta vai luovutetaanko asiakirja niin, että siitä on poistettu kaikki yksilöivät tiedot. Liikesalaisuuksiksi luokiteltujen tietojen poistamisen tai peittämisen jälkeen tiedot olisivat olleet kuitenkin niin vajavaiset, että asianosainen ei voisi perustellusti ottaa kantaa esimerkiksi esitetyn referenssin tarjouspyynnön mukaisuuteen. Hankintayksikkö ei ole asiaa käsitellessään nojannut pelkästään tarjoajien ilmoituksiin, sillä yhden tarjoajan osalta hankintayksikkö on päättänyt, että tarjous ei ole voinut olla tarjoajan ilmoittamassa laajuudessa liikesalaisuuden alaista tietoa. Hankintayksikkö on myös ilmoittanut, että valittajan pyynnöstä se tarvittaessa täsmentää tietoja siitä, onko asiakirjasta liikesalaisuuden johdosta poistettu tieto vai onko tarjoajan asiakirjassa jätetty vastaamatta kyseiseen kohtaan.

Aikaisempia sopimuksia koskevat tiedot voivat olla liikesalaisuuksia, eikä hankintayksikkö voi tarjoajien oikeusturva huomioon ottaen vaatia, että aikaisemmin toteutettuna sopimuksena eli referenssinä voisi esittää vain sellaisen sopimuksen, jonka tiedot eivät ole liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeudelle toimitettavaa vastinetta varten hankintayksikkö on pyytänyt niitä tarjoajia, jotka ovat ilmoittaneet tarjouksensa sisältävän liikesalaisuuksia, peittämään asiakirjoista ainoastaan ne kohdat, jotka niiden näkemyksen mukaan kuuluvat liikesalaisuuden piiriin ja perustelemaan jokaisen peitetyn kohdan osalta erikseen, millä perusteella kyseiset tiedot ovat liikesalaisuuksia tai muutoin salassa pidettäviä tietoja. Osa tarjoajista, jotka ovat aiemmin ilmoittaneet alihankinta- tai referenssitietojen olevan liikesalaisuuden alaista tietoa, ovat tässä yhteydessä aiemmasta poiketen todenneet, etteivät asiakirjat sisälläkään liikesalaisuuksia. Vastineen liitteenä toimitetaan tarjouksista kappaleet, joista on peitetty tarjoajien uusien ilmoitusten ja hankintayksikön oman harkinnan perusteella liikesalaisuuksiksi katsottavat tiedot ja asiaa koskevat kohdittain esitetyt perustelut.

Hankintapäätös on perusteltu riittävällä tavalla. Hankintapäätöksessä ei tarvitse ilmoittaa tarjoajien soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi esittämiä tietoja tai perustella, millä perusteella hankintayksikkö on katsonut tarjoajan täyttävän tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle esitetyt vaatimukset.

Valittaja ei voisi varmistaa resurssien olemassaoloa alihankintalomakkeidenkaan avulla, sillä tarjoajat ovat tarjouksissaan sitoutuneet siihen, että niillä on tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukainen henkilöstö viimeistään 1.11.2018 alkaen. Henkilökuntaa ei ole tarvinnut olla vielä tarjousta annettaessa. Tarjoaja voi oman henkilökuntansa lisäksi käyttää palvelun tuottamiseen alihankintaa, eikä käytettävien alihankkijoiden ole tullut olla tiedossa vielä tarjousta jätettäessä. Valittaja on näin ollen vaatinut oikeusturvaansa vedoten luovutettavaksi tarjoajien liikesalaisuuksiksi ilmoittamia tietoja, joilla ei ole ollut merkitystä hankintapäätöksen sisältöön.

Vaikka hankintayksikkö olisi toiminut virheellisesti arvioidessaan liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja, se ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että hankintapäätös olisi virheellinen. Valittajalla ei ole perustetta vaatia hankintapäätöksen kumoamista ennen kuin valittaja osoittaa hankintapäätöksessä tai hankintapäätökseen johtaneessa menettelyssä tapahtuneen virheen. Hankintapäätöksen antamisen jälkeen toisten tarjousten tietojen antamisessa mahdollisesti tapahtunut virhe ei ole sellainen seikka, jonka perusteella hankintapäätös pitäisi kumota.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se oudoksuu hankintayksikön menettelyä siltä osin kuin se on tiedonsaantipyynnön saatuaan vielä erikseen tiedustellut kaikilta tarjoajilta tarjousasiakirjojen sisältämistä liikesalaisuuksista. Hankinta-asiakirjojen julkisuutta on pidettävä pääsääntönä, ja kukaan tarjoajista ei ole tarjousta antaessaan tehnyt merkintöjä liikesalaisuuksista, vaikka niiden merkitsemistä on selkeästi ja yksiselitteisesti edellytetty. Muutoksenhaulle varattu 14 päivän valitusaika on kulunut samanaikaisesti. Hankintayksikön menettelyä on pidettävä epäasianmukaisena erityisesti sen vuoksi, että se on tiedostanut pyydettyjen asiakirjojen ja lomakkeiden merkityksen juuri valittajan muutoksenhakuedellytysten arvioinnin kannalta. Hankintayksikön menettely on olennaisesti heikentänyt valittajan mahdollisuuksia arvioida muutoksenhaun tarpeellisuutta lyhyen valitusajan aikana.

Kuusiolinna Terveys Oy on muiden ohella salannut merkittävän osan tiedoistaan perustelunaan, että poistettuja tietoja käytetään myös muissa mahdollisissa kilpailutuksissa, joten niiden salaamiseen on erityisiä perusteita. Edellä mainittu perustelu ei oikeuta pitämään tietoja liikesalaisuuksina ja rajoittamaan asianosaisen tiedonsaantioikeutta.

Referenssi- ja alihankintalomakkeiden ei pitäisi sisältää liikesalaisuuksia. Valtaosa ilmoitetuista referensseistä koskee julkisen tahon ostamaa kuntoutuspalvelua, joka on rahoitettu julkisin varoin ja jota koskevat tiedot ovat näin ollen julkisia. Vaikka referenssilomakkeet joiltain osin sisältäisivätkin salassa pidettäviksi katsottavia tietoja, tarjouksessa ilmoitettujen volyymitietojen ei voida katsoa millään perusteella olevan salassa pidettäviä. Sekä valittajan oikeusturvan että viime kädessä kuntoutuspalvelun asiakkaiden valinnanvapauden kannalta on merkityksellistä, minkä osan palveluista palveluntuottaja hankkii alihankintana. Vaikka alihankinnan toteuttava yhtiö katsottaisiin salassa pidettäväksi tiedoksi, se seikka, miltä osin palvelu tuotetaan alihankintana, ei voi olla liikesalaisuus. Edellä mainittujen tietojen saaminen on ollut olennaista valittajalle sen arvioimiseksi, täyttävätkö valitut tarjoajat asetetut soveltuvuusvaatimukset ja onko hankintayksikkö soveltanut tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia ja kriteereitä syrjivästi.

Valittaja on saanut olennaisen osan pyytämistään liitteistä sekä tiedot, miltä osin asiakirjat sisältävät liikesalaisuuksia ja millä perustein tarjoaja tai hankintayksikkö on määritellyt tiedon liikesalaisuudeksi, vasta markkinaoikeuden vastaselityspyynnön yhteydessä. Hankintayksikkö on lisäksi muuttanut käsitystään salassa pidettävistä tiedoista tarjouksissa.

Oikeudenkäynti on aiheutunut hankintayksikön syyksi luettavista seikoista. Olisi kohtuutonta, jos valittaja velvoitettaisiin korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut asiassa.

Muut kirjelmät

Kansaneläkelaitos on esittänyt, että ei ole ehdotonta edellytystä, jonka mukaisesti tarjoaja voisi vain tarjousta jättäessään esittää tarjouksessa esittämänsä tiedon kuuluvan liikesalaisuuden piiriin. Tarjoajan kelpoisuusehtojen täyttymisen osalta ei myöskään voida antaa merkitystä sille, keiden työryhmän jäsenten työpanoksen tarjoaja aikoo toteuttaa alihankintana. Vaikka palveluntuottajan toimiminen esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalvelun tuottajan on sinänsä julkista tietoa, julkista tietoa ei ole se, kuinka monta Kansaneläkelaitoksen asiakkaan kuntoutusta kyseinen palveluntuottaja on saanut toteutettuna tiettynä aikana.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintamenettelyn toteuttajiksi on valittu 10 palveluntuottajaa. Valittajan järjestyssija tarjouskilpailussa on ollut 12.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, sillä hankintapäätös ei ole täyttänyt hankintaa koskevalle päätökselle asetettuja vaatimuksia. Valittajan mukaan hankintayksikkö on toiminut lainvastaisesti myös, kun se ei ole antanut sille sen pyynnöstä tietoa muiden tarjoajien tarjouksista ja niiden liitteistä koskien tarjoajien referenssejä ja alihankintatietoja. Asiassa on valituksen johdosta näin ollen ensi vaiheessa ratkaistava, onko asiassa arvioitava hankintayksikön menettelyä ainoastaan hankintapäätökseen johtaneessa hankintamenettelyssä vai onko lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut lainvastaisesti valittajan tietopyyntöä koskevassa menettelyssä. Tämän jälkeen on arvioitava hankintayksikön menettelyn lainmukaisuutta ensi vaiheessa tehdyn ratkaisun mukaisessa laajuudessa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintaa koskevasta päätöksestä ja sen perusteluvelvollisuudesta säädetään hankintalain 123 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Päätöksessä, joka koskee puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan kilpailuttamista, on riittävää todeta seikat, jotka osoittavat, että tarjousten valinta- ja vertailuperusteita on sovellettu 43 §:ssä edellytetyllä tavalla. Jos hankinnassa on noudatettava 129 §:ssä tarkoitettua odotusaikaa, päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on lisäksi käytävä ilmi, minkä ajan kuluttua hankintasopimus voidaan tehdä.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Erityisen laajoissa, kymmeniä tai satoja tuotteita sisältävissä hankinnoissa hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voidaan kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla.

Edelleen esitöissä on tuotu esiin, että puheena olevan momentin perusteena olevan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 55 artiklan 2 kohdan mukaan hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus tarjousten vertailun osalta kattaa valitun tarjouksen ominaisuuksien ja suhteellisen edun selostamisen. Yksinomaan tarjousten vertailun ja pisteytyksen perustelemiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty runsaasti tuomioistuimissa. Perusteluvelvollisuuden keventämisellä pyritään vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintalain 138 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön asiakirjojen julkisuuteen ja asiakirjoista perittäviin maksuihin sekä asianosaisen tiedonsaantioikeuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, jos hankintayksikkö on mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen tai jos sen on muualla laissa olevan säännöksen perusteella noudatettava sanottua lakia. Hankintalain 138 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön päätökseen, jolla on ratkaistu tiedon saantia asiakirjasta koskeva asia, saa hakea muutosta siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §:ssä säädetään.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §:n 2 momentin mukaan muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettua maksua koskevaan päätökseen ja oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hankintalain 163 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 242) mukaan se vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 102 §:ää (321/2010). Kyseisen aiemman pykälän esitöistä (HE 190/2009 vp s. 76) ilmenee, että pykälän rajoitus ei supista mahdollisuuksia vedota hankintamenettelyssä tapahtuneisiin muihin kuin hankintalakiin perustuviin päätöksenteon virheellisyyksiin. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankinta-asiassakin esikysymyksenä ottaa kantaa väitteisiin siitä, että hankinta-asiassa tehty päätös on muullakin perusteella lainvastainen. Esikysymyksen käsittelymahdollisuuden vuoksi saman asian jakaminen kahteen eri oikeusturvamenettelyyn ei myöskään ole tarpeen.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2018:124 katsonut muun ohella, että hankintalain 163 §:ssä säädettyä muutoksenhakukieltoa on tulkittava sanamuotonsa mukaisesti niin, ettei markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Muutoksenhakukieltoa koskeva hankintalain 163 § on siten katsottu samansisältöiseksi kuin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 102 § (321/2010).

Arvioitavaksi jäävän hankintayksikön menettelyn rajaus

Nyt käsillä olevassa hankinta-asiassa muutoksenhaun kohteena on Kansaneläkelaitoksen 27.8.2018 tekemä hankintapäätös. Valittaja ei ole hakenut muutosta Kansaneläkelaitoksen menettelyyn koskien tiedon antamista asiakirjasta. Asiassa saadun selvityksen mukaan valittajan pyyntö saada tieto asiakirjan sisällöstä on myös toimitettu Kansaneläkelaitokselle ja käsitelty vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valittaja ei ole myöskään esittänyt nyt käsillä olevassa oikeudenkäynnissä markkinaoikeudessa vaatimusta saada tietoa oikeudenkäyntiasiakirjasta.

Tiedon antaminen toisen tarjoajan tarjousasiakirjasta tai sen liitteestä on tärkeässä asemassa julkisten hankintojen oikeussuojan tehokkuuden varmistamisessa ja toteuttamisessa. Edellä esitettyjen oikeusohjeiden perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan voi lisäksi hankinta-asiassa kuulua kannanotto väitteisiin siitä, että hankinta-asiassa tehty päätös on muullakin kuin hankintasäännösten perusteella lainvastainen. Ottaen kuitenkin huomioon, että tiedon antamista asiakirjasta koskeva pyyntö on esitetty vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ja että nyt käsillä olevassa asiassa muutoksenhaku on kohdistettu hankintapäätökseen, ei hankintayksikön tietopyyntöä koskevan menettelyn ja nyt esillä olevan pääasian käsittelyn välillä voida katsoa olevan sellaista ajallista tai asiallista yhteyttä, että hankintayksikön tietopyyntöä koskevan menettelyn lainmukaisuuteen voitaisiin ottaa kantaa, kun arvioidaan hankintayksikön muutoksenhaun kohteena olevaan hankintapäätökseen johtanutta menettelyä. On lisäksi otettava huomioon, että tiedon saantia asiakirjasta koskevaa asiaa koskevat omat muutoksenhakusäännökset, joihin on nimenomaisesti viitattu hankintalaissa.

Edellä esitetyn johdosta nyt esillä olevassa hankinta-asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt lainvastaisesti muutoksenhaun kohteena olevaan hankintapäätökseen johtaneessa menettelyssään.

Hankintayksikön menettelyn arviointi

Valittajan mukaan muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös ei ole täyttänyt hankintaa koskevalle päätökselle hankintalain 123 §:ssä asetettuja vaatimuksia.

Hankintapäätöksessä on ilmoitettu, mitkä tarjoajat ovat antaneet tarjouksen esillä olevassa hankintamenettelyssä.

Hankintapäätöksen kohdassa "Tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten käsittely" ensinnäkin on esitetty, mitkä tarjoajat suljettiin tarjouskilpailusta, kun ne eivät täyttäneet soveltuvuusvaatimuksia, ja sen jälkeen on tuotu esiin, että muiden tarjoajien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia, joten niiden välillä suoritettiin tarjousten vertailu.

Hankintapäätöksen kohdasta "Tarjousten vertailu" on käynyt ilmi, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta. Päätöksessä on lisäksi selostettu, miten tarjousten vertailu on vaikuttanut toimittajien valintaan puitejärjestelyyn. Hankintapäätöksen liitteenä 1 on ollut hintavertailun taulukko, josta on käynyt ilmi tarjouksittain hinnat kuntoutujittain, tarjottu asiakasmäärä, palvelujen tarjonta-alue, hinnan vertailupisteet ja tarjouksen järjestyssija. Vertailutaulukosta ja hankintapäätöksestä on vielä käynyt ilmi, mitkä tarjoajat on valittu puitejärjestelyyn ja tietoa hankintasopimuksesta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä ja sen liitteestä 1 on käynyt ilmi tarjousten vertailuun olennaisesti vaikuttaneet seikat eli miten kokonaistaloudellisen edullisuuden perustetta eli halvimman hinnan perustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen, tarjousten saamien pistemäärien perusteet eli vertailuhinnat ja puitejärjestelyyn vertailun perusteella valitut tarjoajat. Siltä osin kuin valittaja on viitannut saapuneiden tarjousten liitteinä olleiden referenssilomakkeiden puutteellisuuteen, asiassa saadun selvityksen perusteella valittujen tarjoajien tarjousten liitteinä toimitetut referenssilomakkeet eivät ole olleet siten puutteellisia, että hankintayksikön voitaisiin katsoa menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeudenohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut kyseisiä tarjoajia tarjouskilpailusta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on tehnyt ja perustellut hankintapäätöksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Neuroliitto ry:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 950 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Markus Ukkola ja Jenni Ihalainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.