MAO:369/18

ASIAN TAUSTA

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.6.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 5.7.2017 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä yhteishankintana Turun ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa toteutettavasta kalusteiden tavarahankinnasta ajalle 1.9.2017–31.8.2019 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.9.2019–31.8.2020.

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtaja on 11.8.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 49 valinnut ryhmän 1 ja 2 toimittajaksi Isku Interior Oy:n, ryhmän 3 toimittajaksi Lekolar-Printel Oy:n ja ryhmän 4 toimittajaksi Tevella Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000 euroa, josta ryhmien 3 ja 4 arvo on ollut yhteensä noin 600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kuopion Woodi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 3.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.770,83 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan ryhmän 4 tarjousvertailun voittaneen tarjoajan Tevella Oy:n tarjouksessaan ilmoittamat tuntihinnat ovat keinotekoisia. Suomen markkinaolosuhteissa mitään työtä ei voi tehdä esitetyillä hinnoilla. Alhaisilla hinnoilla on pyritty saamaan asema, jonka myötä voittanut tarjoaja voisi tehdä kilpailutuksen ulkopuolisia muita kauppoja hankintayksikön kanssa.

Voittaneen tarjoajan hinta olisi tullut hylätä poikkeuksellisen alhaisena. Voittaneen tarjoajan hinnat tuotteille 1–7 poikkeavat keinotekoisesti alaspäin käyvästä markkinahinnasta. Kun voittanut tarjoaja on lisäksi tarjonnut työtä tuntihintaan 0,1 euroa, on hinnassa kysymys sellaisesta poikkeuksesta yleiseen hintatasoon, että hankintayksikkö ei enää ole voinut soveltaa harkintavaltaansa.

Hankintayksikkö on kieltäytynyt antamasta tietoja voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteistä vedoten niiden liikesalaisuusluonteeseen. Tämä hankintayksikön toiminta on loukannut avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimuksia.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta. Hankintayksikkö on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.730 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on jättänyt tarjouksen ryhmistä 3 (opetustilojen kalusteet) ja 4 (varhaiskasvatuksen kalusteet), eikä ole esittänyt pyrkineensä jättämään tarjousta muista ryhmistä. Kun valittajalla ei ole oikeudellista intressiä saada muutosta muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen niiden ryhmien (ryhmät 1 ja 2) osalta, joista se ei ole tehnyt tarjousta, on valitus jätettävä ryhmien 1 ja 2 osalta tutkimatta. Valittajalla ei näytä olevan oikeudellista intressiä muutoksenhakuun tai asiavaltuutta myöskään ryhmän 3 osalta, jossa valittaja on sijoittunut viidenneksi, tai ryhmän 4 osalta, jossa valittaja on sijoittunut kolmanneksi ja viimeiseksi.

Valitusperusteet koskevat vain Tevella Oy:n tarjoushintojen väitettyä poikkeuksellista alhaisuutta. Kun Tevella Oy on antanut tarjouksen vain ryhmässä 4, on katsottava, että valituskin koskee vain ryhmää 4. Hankintayksikkö on tehnyt Tevella Oy:lle selvityspyynnön tämän tarjouksen hinnoista tai kustannuksista. Tevella Oy:n selvityksen mukaan sen tarjoushinnan laskemisessa ei ole tapahtunut virhettä, se kykenee noudattamaan palvelua koskevia ehtoja ja maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan. Tevella Oy on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan hankinnan tarjouspyyntömateriaalissa määritellyllä tavalla. Hankintayksikkö on katsonut selvityksen perusteella, että toimituksen laiminlyömiseen ei ole ollut tavanomaista suurempaa riskiä, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta hylätä tarjousta.

Se, että Tevella Oy on ilmoittanut tarjouksensa useimpien liitteiden olevan liikesalaisuuksia, ei ole tarkoittanut sitä, ettei se olisi osoittanut tarjouksensa vaatimustenmukaisuutta hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla.

Kuultavan lausunto

Tevella Oy on esittänyt, että sen tarjous on voitu mieltää niin sanotuksi nollatarjoukseksi, jonka antamista ei ole kielletty tarjouspyynnössä. Sisustussuunnittelu ja vanhojen kalusteiden inventointi kuuluvat avainasiakaspäälliköiden perustoimenkuvaan eivätkä ne ole lisäveloitusperusteita yrityksen asiakkaille yleensäkään. Hankintayksiköllä ei näin ollen ole ollut syytä epäillä Tevella Oy:n kykyä toteuttaa hankintaa.

Tevella Oy on halunnut pitää tuotteidensa yksikköhinnat sekä tekniset tuotetiedot liikesalaisuuksina. Hintojen ja teknisten tuotetietojen, etenkin uusia tuotteita koskien, joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Tevella Oy:n pitkän kokemuksen ja vakavaraisuuden vuoksi hankintayksikkö on voinut luottaa yrityksen sitoutumiseen ja tuotteiden asianmukaiseen hinnoitteluun. Tevella Oy valmistuttaa tuotteet tai niiden komponentit varastoonsa suurina optimaalisina erinä, jolloin raaka-aine- ja tuotantokustannusten vaikutus tuotteiden yksikkömyyntihintaan on merkittävä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että ryhmissä 3 ja 4 on ollut useita poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia. Ryhmässä 3 voittaneeksi tarjoajaksi valittu Lekolar-Printel Oy on myös menetellyt virheellisesti valittajan valituksessa esitetyin tavoin. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun ryhmässä 4, jos kilpailuun osallistuvia olisi kohdeltu tasapuolisesti. Valittajan olisi mahdollista voittaa ryhmässä 3, jos kilpailutus järjestettäisiin uudelleen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antamassaan lisävastineessa esittänyt, että valittajan esittämä Lekolar-Printel Oy:n tarjouksen hinnan alhaisuudesta ryhmän 3 osalta ei ole perustunut kilpailutuksen todellisiin olosuhteisiin. Mainitun tarjoajan erikseen veloitettavat tuntihinnat eivät ole olleet ryhmän halvimmat, eivätkä tämän muutkaan tarjoamat hinnat ole olleet poikkeuksellisen alhaisia.

Tevella Oy on antanut lisälausuman.

Valittaja on antanut lisälausuman, jossa se on muun ohella ilmoittanut saaneensa markkinaoikeudelta ne aiemmin hankintayksiköltä pyytämänsä asiakirjat, jotka kuultava on markkinaoikeudessa ilmoittanut asianosaisijulkisiksi. Lausumassaan valittaja on lisäksi peruuttanut aiemmin markkinaoikeudelle esittämänsä pyynnön tietojen saamiseksi asiakirjoista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkista hankintaa koskevan valituksen tutkimisen edellytyksenä markkinaoikeudessa on muun ohella se, että valittaja on hankintalaissa tarkoitettu asianosainen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan valitus on jätettävä tutkimatta ryhmien 1 ja 2 osalta, koska valittaja ei ole tehnyt niihin tarjousta, ja ryhmien 3 ja 4 osalta, koska valittaja on sijoittunut viimeiseksi näiden ryhmien tarjousvertailussa, eikä valittajalla siten ole oikeudellista intressiä muutoksenhakuun.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on vaatinut koko hankintapäätöksen kumoamista ja esittänyt markkinaoikeudessa väitteitä ryhmien 3 ja 4 osalta.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Edellä mainittua säännöstä koskevien hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaisi pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain 85 §:ssä (321/2010) säädettyä, joka on pykälän esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) mukaan puolestaan vastannut asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n (348/2007) 1 momenttia. Viimeksi mainittua pykälää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 120–121) on tältä osin lausuttu, että tällaisella asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Esitöiden mukaan hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan, alalla toimiva yrittäjä on katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö on pyytänyt 19.6.2017 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kalustehankinnassa. Tarjouspyynnön mukaan sopimus on jaettu osiin ja pisteytys on toteutettu kohderyhmittäin. Osatarjoukset on hyväksytty siten, että hankinnasta tullaan tekemään sopimus ryhmäkohtaisesti yhden toimittajan kanssa. Hankintayksikkö on 11.8.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut palveluntarjoajat erikseen jokaiselle ryhmälle 1–4.

Markkinaoikeus toteaa, että säilyttääkseen valitusoikeutensa tarjoajan tulee pääsääntöisesti osallistua tarjouskilpailuun, jollei tarjouspyynnön tai hankintamenettelyn muu virheellisyys ole estänyt tarjouksen jättämistä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on jättänyt tarjouksensa ryhmiin 3 ja 4. Valittaja ei ole edes esittänyt pyrkineensä antamaan tarjouksia ryhmiin 1 ja 2. Valittaja ei ole myöskään esittänyt, että tarjousten antaminen kyseisten ryhmien osalta olisi estynyt hankintayksikön menettelystä johtuvasta syystä, eikä tällaista syytä ole asiassa muutoinkaan käynyt ilmi.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalla ole oikeudellista intressiä saada muutosta hankintapäätökseen muiden kuin niiden ryhmien osalta, joista se on tehnyt tarjouksen. Näin ollen valitus on jätettävä tutkimatta ryhmiin 1 ja 2 kohdistuvana. Tarjouskilpailuun osallistuneena tarjoajana valittaja on hankintalaissa tarkoitettu asianosainen ryhmien 3 ja 4 osalta, joten sen valitus on tutkittava viimeksi mainituilta osin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan mainittu 96 § vastaisi pääosin aiemman voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain 63 §:ssä säädettyä. Ehdotettu lainkohta poikkeaisi aiemmasta hankintalaista muun muassa siten, että se velvoittaisi hankintayksiköitä pyytämään selvitystä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista.

Lainkohdan esitöissä todetusti hankintayksiköllä olisi 1 momentin mukaan velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen olisi kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa.

Edelleen esitöiden mukaan pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2014/24/EU johdanto-osan 103 kohdan mukaan tarjoukset saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin ja käytäntöihin, joten hankintayksiköillä on oltava oikeus hylätä tarjous, jos se harkitsee, ettei tarjoajan selitys tarjouksensa perusteista ole riittävä. Hankintayksiköllä on siten pääsääntöisesti harkintavalta poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisessä, jos se arvioi, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaa riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta. Tarjoajalta voidaan arvioida puuttuvan edellytykset hankinnan toteuttamiseen myös esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksikkö arvioi tarjouksen hinnoittelun perustuneen virheelliseen käsitykseen tarjouspyynnön sisällöstä. Tarjouksen hylkääminen on mahdollista edelleen tilanteessa, jossa hankintayksiköllä olisi perusteltu syy uskoa, että alhaisen tarjoushinnan syynä on tarjoajan tarkoitus tarjoushinnan myöhempään nostamiseen.

Edelleen esitöiden mukaan hankintayksiköllä olisi edellä esitetystä harkintavallasta poiketen velvollisuus poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämiseen tilanteessa, jossa tarjouksen alhainen hinta johtuu 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta ympäristö-, sosiaali- tai työlainsäädännön velvoitteiden laiminlyömisestä.

Asian arviointi

Asiassa on kyse kalustehankinnasta, joka on vertailtu ryhmän 3 (Opetustilojen kalusteet) osalta kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisen parhaan hinta-laatusuhteen ja ryhmän 4 (Varhaiskasvatuksen kalusteet) osalta kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisen halvimman hinnan perusteella.

Valittaja on esittänyt, että ryhmän 4 voittaneen tarjoajan Tevella Oy:n hinta on ollut poikkeuksellinen alhainen sen tarjottua sisustussuunnittelupalvelun ja vanhojen kalusteiden inventointipalvelun tuntihintaan 0,1 euroa. Valittajan mukaan myös Tevella Oy:n tarjouksessa ilmoitetut tuotteiden 1–7 hinnat ovat poikenneet markkinahinnoista. Valittajan mukaan ryhmiin 3 ja 4 tarjonnut Lekolar-Printel Oy on lisäksi menetellyt Tevella Oy:n tavoin.

Tarjouspyynnön mukaan ryhmässä 3 on tullut hinnoitella mallihuoneen kalustus, ja mallihuoneen sisustusta on arvioitu myös laadullisesti. Ryhmässä 4 on tullut määrittää kappalehinta seitsemälle eri kalusteelle ja tarjouspyynnössä on kunkin tuotteen kohdalla ilmoitettu vertailuhinnan laskemisessa käytettävä kappalemäärä. Ryhmän 4 osalta on lisäksi vertailtu erikseen veloitettavia tuntihintoja sekä kierrätyksen ja hävityksen hintoja. Erikseen veloitettaviin tuntihintoihin ovat sisältyneet muiden kuin toimituksiin liittyvien kalusteiden sisustussuunnittelun tuntihinta sekä vanhojen kalusteiden inventoinnin tuntihinta.

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa kuusi tarjousta ryhmään 3 ja kolme tarjousta ryhmään 4. Ryhmässä 3 toimittajaksi on valittu Lekolar-Printel Oy 104,56 kokonaispisteellä ja ryhmässä 4 toimittajaksi on valittu Tevella Oy 98,20 kokonaispisteellä.

Ryhmän 4 osalta Tevella Oy on tarjonnut ryhmän seitsemää tuotetta vertailuhinnalla 11.326,25 euroa. Muiden tarjoajien vertailuhinnat ovat olleet 22.311,85 ja 30.765,00 euroa. Erikseen veloitettaviksi tuntihinnoiksi Tevella Oy:n yhteenlaskettu tuntihinta kahdelle palvelulle on ollut 0,20 euroa muiden tarjoajien yhteenlaskettujen tuntihintojen oltua 90 euroa ja 100 euroa.

Hankintayksikkö on pyytänyt Tevella Oy:ltä selvitystä tämän markkinahintojen alhaisuuden vuoksi ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikkö on pyytänyt nimenomaan selvitystä erikseen veloitettavien tuntihintojen perusteista. Hankintayksikkö on pyytänyt Tevella Oy:ltä selvitystä seuraaviin kysymyksiin:

" -Onko tarjoushinnan laskemisessa tapahtunut virhe
-Pystyttekö noudattamaan palvelua koskevia ehtoja
-Kykenettekö maksamaan työntekijällenne työehtosopimuksen mukaiset palkat ja verot".

Tevella Oy on vastannut selvityspyyntöön seuraavasti:

"Vahvistan täten että:
Tarjoushinnan laskemisessa ei ole tapahtunut virhettä.
Pystymme noudattamaan palvelua koskevia ehtoja.
Kykenemme ja maksamme työntekijöillemme kaupan työehtosopimuksen mukaiset palkat ja verot."

Lisäksi Tevella Oy on toimittanut hankintayksikölle liitteen, jonka se on luokitellut liikesalaisuudeksi.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintasäännöksissä ole asetettu hankintayksikölle velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella muutoin kuin alhaisen hinnan osoittaessa ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteiden rikkomisen. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle.

Tevella Oy:n tarjoamat kalustehinnat ovat olleet muita tarjoajia noin puolet halvempia. Tevella Oy on edellä kuvatulla tavalla vakuuttanut selvityksessään hankintayksikölle sitoutuvansa tarjouspyyntöasiakirjojen ehtoihin ja noudattavansa työoikeudellisia velvoitteitaan.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on oman harkintavaltansa rajoissa ollut oikeus hyväksyä Tevella Oy:n tarjous. Hankintayksikön ei näin ollen ole katsottava menetelleen virheellisesti tai valittajaa kohtaan syrjivästi, kun hankintayksikkö ei ole hylännyt Tevella Oy:n tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena lisäpalvelujen tuntihintojen tai kalusteiden yksikköhintojen muita tarjoajia alhaisemman hinnoittelun perusteella.

Ryhmän 3 osalta valittaja ei ole yksilöinyt väitteitään, joiden perusteella Lekolar-Printel Oy:n tarjous olisi ollut poikkeuksellisen alhainen.

Lekolar-Printel Oy on tarjonnut mallihuoneen kokonaishinnalla 5.697 euroa. Kolme muuta tarjoajaa on tarjonnut kokonaishinnoittelua suunnilleen samalla hintatasolla. Valittaja ja toinen muu tarjoaja ovat tarjonneet hieman kalliimpaa kokonaishintaa.

Valittaja ei ole esittänyt perusteita sille, että Lekolar-Printel Oy:n tarjousta olisi pidettävä poikkeuksellisen alhaisena. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se ei ole sulkenut Lekolar-Printel Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta väitetyn poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikön menettelyä ei voida pitää hankintasäännösten vastaisena myöskään sen vuoksi, että hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen kieltäytynyt antamasta tietoja voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteistä. Hankintayksikön asiakirjojen julkisuutta koskevan menettelyn laillisuuden tutkiminen kuuluu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hankinnan ryhmien 3 ja 4 osalta. Valitus on siten hylättävä näiltä osin.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee hankinnan ryhmiä 1 ja 2.

Markkinaoikeus hylkää valituksen siltä osin kuin se koskee ryhmiä 3 ja 4.

Markkinaoikeus hylkää Kuopion Woodi Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kuopion Woodi Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.730 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pertti Lenkkeri ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.