MAO:278/18

ASIAN TAUSTA

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.7.2017 julkaistulla sosiaalipalveluita ja muita erityispalveluita koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rakennusmestari AMK -muuntokoulutusta koskevasta liitteen E 2 kohdan mukaisesta hankinnasta 24 kuukauden sopimuskaudelle.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 21.8.2017 tekemällään hankintapäätöksellä (UUDELY/6726/2017) valinnut Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 300.000–900.000 euroa.

Markkinaoikeus on 29.9.2017 antamallaan päätöksellä numero 588/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 13.11.2017

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 33.605 euroa ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskautta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille voittaneen tarjoajan hankintayksikölle antaman vastauksen poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaan selvityspyyntöön.

Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.510 eurolla sekä oikeudenkäyntimaksun molemmat viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ottaessaan huomioon alihintaiset tarjoukset. Voittaneen tarjoajan tarjouksen ja valittajan tarjouksen välinen hintaero on ollut 63 prosenttia. Toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen ja valittajan tarjouksen hintaero on ollut noin 33 prosenttia. Hintaerot ovat olleet tavanomaista suuremmat. Syy hintaeroon ei ole voinut olla muu kuin se, että muut tarjoajat eivät ole sisällyttäneet kaikkia palvelun tuottamiseen liittyviä kustannuksia tarjottuun hintaan.

Tarjouspyynnön mukainen muuntokoulutus ei ole toteutettavissa muiden tarjoajien tarjoamilla opiskelijatyöpäivähinnoilla pääkaupunkiseudulla, jossa muun ohella tilakustannukset ovat kalliimmat kuin muualla Suomessa. Voittanut tarjoaja on lisäksi verkkosivuillaan ilmoittanut, että hankinnan kohteena oleva muuntokoulutus suoritetaan siten, että opettaja matkustaa Lappeenrannasta Helsinkiin. Tästä aiheutuvien kustannusten tulisi olla sisällytetty tarjoushintaan.

Valittajalla on parhaillaan käynnissä rakennusalan infrarakentamisen työnjohtokoulutus, jonka opiskelijatyöpäivähinta on noin 70 euroa per opiskelijatyöpäivä. Tarjouspyynnön mukaista koulutuskokonaisuutta on mahdotonta toteuttaa alle 50 euron opiskelijatyöpäivähinnoilla pääkaupunkiseudulla, mikäli tarjoaja noudattaa työehtosopimusten mukaisia palkkoja.

Hankinnan kohteena olevaa koulutusta voidaan toteuttaa pääkaupunkiseudulla hinnalla 50 euroa per opiskelijatyöpäivä ainoastaan, mikäli palveluntuotantoa subventoidaan osittain ammattikorkeakoulun perusrahoituksella. Tämä on hankinta- ja kilpailusäännösten vastaista.

Ammattikorkeakoulut saavat suurimman osan perusrahoituksestaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrän ja niiden opiskelijoiden määrän mukaan, jotka ovat suorittaneet 55 opintopistettä vuodessa. Hankintayksikön rahoittamassa rakennusmestari AMK -muuntokoulutuksessa suoritetut tutkinnot ja 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat lasketaan mukaan tähän perusrahoitukseen. Perusrahoituksen osuus saattaa muodostaa subventiomahdollisuuden ja voi selittää alihintaisen tarjouksen.

Esitettäväksi vaaditulla asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä käsillä olevassa asiassa, koska asiassa on olennaisesti kysymys siitä, voiko hankinnan kohteena olevaa palvelua toteuttaa tarjouskilpailussa annetuin hinnoin.

Vastine

Vaatimukset

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asiassa ei ole ollut syytä hylätä voittaneen tarjoajan tarjousta sen tarjoushinnan vuoksi. Hankintayksikkö on kiinnittänyt hankintaprosessin aikana huomiota sekä tarjousten hintaeroihin että hintatasoon. Siksi edullisimman tarjouksen tehneeltä voittaneelta tarjoajalta on pyydetty selvitystä sen hinnasta. Hankintayksikkö on pitänyt saatua selvitystä koulutuksen hinnan määräytymisestä realistisena, joten asiassa ei ole ollut syytä hylätä voittaneen tarjoajan tarjousta.

Voittaneella tarjoajalla on useiden vuosien kokemus vastaavanlaisen koulutuksen toteuttamisesta omaehtoisena koulutuksena. Voittanut tarjoaja sekä useat muut ammattikorkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä rakennusalan muuntokoulutuksissa. Vastaava muuntokoulutuskilpailutus on päättynyt Pirkanmaalla 2017. Siellä tarjouskilpailun voittaneen ammattikorkeakoulun tarjouksen kokonaishinta on ollut hyvin lähellä nyt saatua halvinta tarjousta.

Voittaneen tarjoajan toimittamassa hintaerittelyssä on otettu huomioon tila- ja matkakustannukset. Valittajan viittamassa infrarakentamisen koulutuksessa ei ole saatu muita tarjouksia kuin valittajan, joten palvelun hinta on määräytynyt sen tarjouksen mukaan. Tämä hankinta ei myöskään liity nyt tehtyyn kilpailutukseen.

Tarjouskilpailuissa on usein suuriakin hintaeroja erityisesti hankittaessa uutta palvelua, jossa hintataso ei ole päässyt vakiintumaan. Kysymyksessä oleva muuntokoulutus Uudellamaalla on kertahankinta. Tarjoajilla ei ole ollut syytä hakea markkinoita edullisella hinnalla. Hintaa ei ole myöskään mahdollista muuttaa kaksivuotisen sopimuskauden aikana.

Järjestäessään korkeakoulututkintotavoitteista työvoimakoulutusta tulee palvelun hankkijan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan pyytää erillinen lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lausuntopyyntönsä yhteydessä hankintayksikkö on tiedustellut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, miten muuntokoulutuksena järjestettävissä työvoimakoulutuksissa on yleensä otettu huomioon mahdollinen ministeriön perusrahoitus. Saadun vastauksen mukaan ei ole pääsääntöä tai käytäntöä, miten asia otetaan huomioon. Korkeakoulu saa eri indikaattorien perusteella laskettavaa perusrahoitusta yhtenä kokonaisuutena, ja sen sisäisestä jakautumisesta päättää korkeakoulu. Tässä tarjouskilpailussa tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjouspyynnön mukaisesti sen hinnan, mitä koulutus hankintayksikölle tulee maksamaan. Hankintayksikkö ei voi päättää siitä, käyttääkö tarjoaja tähän koulutukseen perusrahoitusta.

Asiakirjan esittämisvaatimus on hylättävä. Hintaerittely sisältää liikesalaisuuksia. Hankintapäätöksestä on nähtävissä sekä tarjoajien palvelulle antama kokonaishinta että opiskelijatyöpäiväkohtainen hinta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että mikäli muiden tarjoajien tarjouksia ei suoraan hylätä poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella, asiassa on otettava huomioon tarjoajan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen kautta saama tarjoushintaan vaikuttava valtiontuki. Hankintayksikkönä oleva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on osa valtionhallintoa. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikön olisi tullut ottaa tarjoushintaan vaikuttava taloudellinen tuki huomioon tarjousten vertailussa.

Valittajalla ei ole tiedossa sitä, ovatko muiden tarjoajien tutkintokiintiöt tekniikan koulutusalalla täyttymässä vai ei. Annettujen tarjoushintojen perusteella on todennäköistä, että kilpailutuksen kohteena olevat muuntokoulutuksena suoritettavat tutkinnot tai ainakin osa niistä sisältyvät muiden tarjoajien tutkintokiintiöihin, jolloin kyseiset tarjoajat saavat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksena tutkintomaksut muuntokoulutuksen suorittaneista opiskelijoista. Koska ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamissa tilastoissa ei voida erotella sitä, mitkä opiskelijat ovat muuntokoulutuksen opiskelijoita ja mitkä muita ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoita, saavat ammattikorkeakoulut opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän rahoituksen jokaisesta sen kirjoilla olevasta lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneesta opiskelijasta ja kaikista tutkintokiintiöön mahtuvista tutkinnoista.

Muuntokoulutusta koskevien tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta ei voida todentaa ilman, että valtion rahoitus otetaan huomioon osana hintavertailua. Lisäksi tarjoukset eivät ole yhteismitallisia johtuen rahoituksen mitoituksen eroavaisuuksista ammattikorkeakoulujen kesken.

Pirkanmaalla kesällä 2017 päättyneen muuntokoulutuksen hintaero nyt tarjottuun hintaan on ollut noin 34,5 prosenttia. Tätä voidaan pitää merkittävänä erona.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että sille annetaan voittaneen tarjoajan hankintayksikölle antama vastaus poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaan selvityspyyntöön.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä oleva asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- ja ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Viimeksi mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 279 ja 280) on muun ohella todettu, että julkisuuslaissa säädetään ainoastaan selkeä perussääntö siitä, että tarjouskilpailuun osallistuneella toimittajalla tai muulla asianosaisella ei ole julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Hallituksen esityksen mukaan lainkohdassa ei määritellä kategorisesti tai säännönmukaisesti mitään tarjousvertailussa tai hankintamenettelyssä muutoin käytettyä tai huomioitua tietoa liike- ja ammattisalaisuudeksi tai toisaalta ehdottoman luovutusvelvollisuuden piiriin. Jokaisen tiedon tai tekijän asema liike- ja ammattisalaisuutena ja siten lain suojan piirissä ratkaistaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen hankintayksikön ja viime kädessä toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisulla.

Valittaja on perustellut edellä mainittua vaatimustaan sillä, että esitettäväksi vaaditulla asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä käsillä olevassa asiassa, koska asiassa on olennaisesti kysymys siitä, voiko hankinnan kohteena olevaa palvelua toteuttaa tarjouskilpailussa annetuin hinnoin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn mukaan voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle, että sen selvitys sisältää liikesalaisuuksia. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että voittaneen tarjoajan antama selvitys sisältää yksityiskohtaista tietoa siitä, miten voittaneen tarjoajan tarjoushinta muodostuu. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää hinnan yksityiskohtainen muodostuminen salassa. Kyse on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista.

Valittajalle toimitetusta tarjousten vertailuasiakirjasta on ilmennyt vertailussa käytetty voittaneen tarjoajan kokonaishinta ja lisäksi yksikköhinta. Toimitettujen tietojen perusteella valittaja on voinut arvioida valittajan tarjoushinnan oikeellisuutta suhteessa kilpailutettuun hankintaan. Siten kun otetaan huomioon asiaa koskevat valittajan tiedoksi saamat asiakirjat ja jäljempänä pääasian perusteluissa voittaneen tarjoajan selvityksestä lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että vaaditulla voittaneen tarjoajan liike- ja ammattisalaisuuksia sisältävällä asiakirjalla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sillä tavalla merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisestä asiakirjasta vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankinnan kohteena on ollut julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E mukaisten palvelujen 2 kohdan mukainen koulutuspalvelu. Hankintayksikön ilmoittama hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 107 §:n säädetyn mukaisesti sovellettavaksi tulee, mitä hankintalain I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista sekä hankintalain 12 luku sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettely ja asian arviointi

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia rakennusmestari AMK muuntokoulutuksesta Uudellemaalle. Sopimusajaksi on ilmoitettu 24 kuukautta. Tarjoushinnasta on voinut saada enintään 40 pistettä ja laadusta 60 pistettä.

Hankintamenettelyn aikana Saimaan ammattikorkeakoulu Oy on antanut hankintayksikölle tämän pyynnöstä 18.8.2017 päivätyn salassa pidettäväksi ilmoitetun selvityksen tarjoushintansa perusteista.

Hankintayksikkö on 21.8.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n tarjouksen. Tarjousten vertailuasiakirjan mukaan voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 336.050 euroa, tarjouskilpailussa toiseksi sijoittuneen kokonaishinta 607.490 euroa ja valittajan kokonaishinta 910.000 euroa. Vastaavasti voittaneen tarjoajan yksikköhinta on ollut 25,85 euroa opiskelijatyöpäivää kohti, toiseksi sijoittuneen 46,73 euroa opiskelijatyöpäivää kohti ja valittajan 70 euroa opiskelijatyöpäivää kohti.

Valittaja on muun ohella esittänyt, että syy hintaeroon ei ole voinut olla muu kuin se, että muut tarjoajat eivät ole sisällyttäneet kaikkia palvelun tuottamiseen liittyviä kustannuksia tarjottuun hintaan.

Edellä mainitussa voittaneen tarjoajan hankintayksikölle toimittamassa selvityksessä voittanut tarjoaja on muun ohella viitannut kokemukseensa vastaavan monimuotokoulutuksen järjestämisestä yhtenä perusteena alhaiselle tarjoushinnalle. Selvityksen mukana on toimitettu myös yksityiskohtainen hintaerittely, josta on selvinnyt se, miten erilaiset kustannustekijät on tarjoushinnassa otettu huomioon. Selvityksestä ilmenee, että muun ohella valittajan viittaamat vuokrakustannukset ja opetushenkilöstön matkat on otettu tarjoushinnassa huomioon. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että voittaneen tarjoajan alhainen tarjoushinta johtuisi sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyömisestä.

Kun otetaan huomioon edellä selostetut seikat sekä se, että voittanut tarjoaja on tarjouksellaan sitoutunut toimittamaan palvelun vaaditun mukaisesti, ei hankintayksikkö ole toiminut hankintalain 3 §:n 1 momentista ilmenevän vastaisesti, kun se ei ole valittajan esittämillä perusteilla sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Lisäksi valittaja on esittänyt, että asiassa on otettava huomioon voittaneen tarjoajan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen kautta saama tuki.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa kaikki tarjoajat ovat olleet ammattikorkeakouluja, eivätkä tarjoajat ole siten tältä osin erilaisessa asemassa. Tämän lisäksi, vaikka voittanut tarjoaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat sinänsä molemmat valtion yksikköjä, Saimaan ammattikorkeakoulu Oy ei kuitenkaan kuulu Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen organisaatioon. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että Saimaan ammattikorkeakoulu Oy olisi saanut tai ollut saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea. Näin ollen hankintayksikön menettely tarjousten vertailussa ei ole ollut tältäkään osin hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaista tai muutoin syrjivää.

Koska markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen arvioinnissa ja vertailussa, asiassa ei ole valittajan oikeussuojan kannalta tarpeen lausua tarjousvertailussa toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjouksen väitetystä poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n korvaamaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Reima Jussila ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.