MAO:220/18

ASIAN TAUSTA

Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.12.2016 julkaistulla kansallisella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Vuorelan koulukodin uuden majoitusrakennuksen rakennus-, ilmanvaihto-, putki, automatiikka- ja sähköurakasta ajalle 1.4.2017–29.12.2017.

Senaatti-kiinteistöt on 3.5.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Rakennusliike Teuvo Hautala Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.452.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 3.5.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Rakennus Omera Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 177.786 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.710 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön 3.2.2017 päivätyssä tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjous tulee toimittaa Senaatti-kiinteistöille sähköisesti projektipankin kautta viimeistään 27.2.2017 klo 16. Tarjouspyynnön mukaan myöhässä toimitettuja tarjouksia ei huomioida. Valittaja on jättänyt tarjouksen hankintayksikölle 27.2.2017 ja varmistanut ennen tarjouksen jättämistä hankintayksikön yhteyshenkilöltä, että määräpäivä on tarjouspyynnön mukaisesti 27.2.2017.

Valittaja on saanut hankintayksiköltä 1.3.2017 sähköpostin, jossa on ilmoitettu, että uusi lisäkirje on lisätty tarjouspyyntöön. Viestissä on ilmoitettu, että tarjouspyyntö on voimassa "03.02.2017 16:00 – 06.03.2017 16:00". Valittaja ei ole reagoinut ilmoitukseen, koska se on tullut tarjouspyynnössä ilmoitetun määräajan jälkeen. Hankintayksiköltä saadun tiedon mukaan lisäkirjeessä on ilmoitettu, että tarjouspäivissä oli todettu ristiriitaa ja että tarjouksen jättämisen oikea määräpäivä on 6.3.2017. Valittajan käytössä ei ole tätä lisäkirjettä. Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle, että hankintakilpailun voittanut tarjoaja on jättänyt tarjouksensa 6.3.2017.

Hankintayksikkö on virheellisesti valinnut tarjouskilpailun voittajaksi tarjoajan, joka on jättänyt tarjouksensa tarjouspyynnössä määrätyn määräajan jälkeen. Hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan myöhässä jättämä tarjous. Hankintayksikön virheellinen menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun. Hankintayksikkö ei ole toiminut asiassa avoimesti eikä suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintayksikön tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, että tarjoukset tulee jättää viimeistään 27.2.2017 eikä myöhässä toimitettuja tarjouksia huomioida. Valittaja on jättänyt tarjouksensa määräajassa 27.2.2017 ja voittanut tarjoaja määräajan jälkeen 6.3.2017. Voittaneen tarjoajan myöhässä jättämä tarjous olisi tullut hylätä. Hankintayksikkö on lisännyt tarjouspyyntöön lisäkirjeen uudesta määräajasta tarjouspyynnössä ilmoitetun määräajan jälkeen. Näin ollen hankintayksikön olisi tullut hyväksyä valittajan tarjous.

Hankintayksikön menettelyssä on tapahtunut edellä kuvatuin tavoin virhe, jota ilman valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu ja päästä hankinnan toimittajaksi. Valittajan tarjous oli ainoa tarjous, joka jätettiin hankintayksikölle määräajassa. Hankintayksikön menettely on aiheuttanut valittajalle 177.786 euron kustannukset. Kustannukset koostuvat tarjouksen laskenta- ja laadintakustannuksista ja valitukseen liittyvästä valittajan tekemästä selvitystyöstä, jotka ovat yhteensä 8.939 euroa sekä saamatta jääneestä liikevoitosta, joka on yhteensä 168.847 euroa. Valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Kun otetaan huomioon hankintayksikön menettelyssä tapahtunut virhe, hankinnan arvo ja valittajalle aiheutunut vahinko, on hyvitysmaksuvaatimus kohtuullinen.

Vastine

Vaatimukset

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntöasiakirjassa oli tekninen virhe. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän ja tarjouspyynnön tietojen ollessa ristiriidassa keskenään, tulisi ensisijaisesti soveltaa tarjouspyyntöä. Lisäkirjettä ei julkaistu tarjouspyyntötiedostoon kirjatussa tarjousajassa 27.2.2017 klo 16 mennessä. Hankintayksikkö on kuitenkin toiminut olosuhteet huomioiden asianmukaisesti eikä lisäkirjeen julkaiseminen tarjousajan päättymisen jälkeen ole tässä tapauksessa ollut syrjivää tai asettanut tarjoajia keskenään eriarvoiseen asemaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkääminen olisi ollut olosuhteet huomioiden kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. Kokonaistaloudellisesti edullisemman tarjouksen jättänyt voittanut tarjoaja on toiminut hankintayksikön nimenomaisesti antamien ohjeiden mukaan ja jättänyt tarjouksen siinä ajassa, jonka hankintayksikkö on ilmoittanut. Olisi hankintasäännösten tavoitteiden ja periaatteiden toteutumisen kannalta ongelmallista, jos hankintayksikön tekemä tekninen virhe koituisi edullisemman tarjouksen jättäneen tarjoajan vahingoksi.

Tarjouspyynnön mukaan mahdolliset kysymykset tuli toimittaa sähköpostitse viikkoa ennen tarjousajan päättymistä. Hankintayksikkö sai kuitenkin tiedon tarjousaikaa koskevasta teknisestä virheestä puhelimitse niin myöhään, ettei lisäkirjettä ehditty julkaista ennen sen virheellisen määräajan umpeutumista, jota asiakirjojen juridisesta pätevyysjärjestyksestä johtuen olisi tullut noudattaa. Koska järjestelmään ohjelmoitu tarjousaika oli vielä avoinna, julkaisi hankintayksikkö 1.3.2017 lisäkirjeen, jossa todettiin tarjousajan jatkaminen 6.3.2017 klo 16 asti ja ilmoitettiin mahdollisuudesta muokata jo lähetettyjä tarjouksia. Valittaja ei saamastaan ilmoituksesta huolimatta ladannut lähetettyä lisäkirjettä.

Kilpailutusalustan ominaisuuksien vuoksi hankintayksikkö ei voinut nähdä tai käsitellä saapuneita tarjouksia ennen järjestelmään ohjelmoidun tarjousajan päättymistä. Tarjoajilla olisi ollut mahdollisuus päivittää, muuttaa tai poistaa tarjouksiaan niin kauan kuin järjestelmän tarjousaika oli käynnissä, eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu näin ollen missään vaiheessa vaarantunut.

Voittanut tarjoaja täytti hankintayksikön asettamat soveltuvuusedellytykset ja jätti kahdesta tarjouksesta edullisemman.

Täysin virheettömässä menettelyssä tarjouspyynnössä ei olisi ollut virhettä tai ristiriita olisi havaittu ajoissa ja lisäkirje ehditty julkaista ennen tarjousajan päättymistä. Molemmissa tapauksissa valituksi olisi tullut tarjouskilpailun voittanut tarjoaja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäneenä. Siinäkin tapauksessa, että tarjouspyynnön virhettä koskevaa lisäkirjettä ei olisi julkaistu tai myöhässä julkaistua lisäkirjettä ei voitaisi huomioida, olisi tarjousajan päättyessä saatu vain yksi tarjous, jota ei kuitenkaan olisi hyväksytty, vaan hankinta olisi jouduttu keskeyttämään ja käynnistämään uudelleen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että vastuu tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä. Epäselvyystilanteissa noudatetaan tarjouspyynnössä ilmoitettuja tietoja. Hankintayksikön tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, että tarjoukset tulee jättää viimeistään 27.2.2017 ja että myöhässä toimitettuja tarjouksia ei huomioida. Hankintayksikön tekemä korjausilmoitus järjestelmään on tehty myöhässä.

Valittaja oli ottanut yhteyttä hankintayksikköön tarjousten jättämisen määräajasta ennen puolta päivää 27.2.2017 ja tarjousten jättöaika oli päättynyt samana päivänä klo 16. Halutessaan hankintayksiköllä olisi ollut riittävästi aikaa korjausilmoituksen tekemiseen ennen määräajan päättymistä.

Valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Valittajan tarjous on ollut 1.664.000 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjous on ollut 1.627.000 euroa. Tarjoukset ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Jos voittaneen tarjoajan tarjous olisi hylätty, olisi tarjouksen määrä kuitenkin tullut hankintayksikön tietoon ja sitä kautta hankintayksikkö olisi saanut tietoa hankinnan suuruusluokasta. Hankintayksikön väliaikaista kieltoa koskeneen vastineen mukaan hankintayksiköllä on ollut kiire urakan aloittamiseen. Tämän perusteella hankintayksikkö tuskin olisi keskeyttänyt hankintamenettelyä ja käynnistänyt sitä uudelleen, jos voittaneen tarjoajan tarjous olisi hylätty ja valittajan tarjous olisi ollut ainoa tarjous urakkaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä tarjoajia pyydettiin toimittamaan mahdolliset hankintaa koskevat kysymyksensä sähköpostitse viimeistään viikkoa ennen tarjousajan päättymistä. Hankintayksikkö on pyrkinyt korjaamaan varsin myöhään tietoonsa puhelimitse tuodun tarjouspyynnön virheen tavalla, joka parhaiten turvaa tarjoajien syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun ja mahdollistaa markkinoilla vallitsevan kilpailutilanteen hyödyntämisen.

Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta tehdä sopimusta ainoan hyväksyttävän tarjouksen tehneen toimijan kanssa. Jos voittaneen tarjoajan tarjous olisi tulkittu saapuneeksi tarjousajan jälkeen, tarjouskilpailu olisi ollut mahdollista toteuttaa valittajan ja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen voittaneen tarjoajan välillä ilman kokonaan uuden hankintamenettelyn aloittamista vaarantamatta rakennushankkeen aikataulua.

Jos voittaneen tarjoajan tarjous olisi jouduttu hylkäämään tarjouspyynnön vastaisena, olisi määräaikaan mennessä saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous eikä markkinoilla vallitsevaa kilpailutilannetta olisi tällöin hyödynnetty hankintalain edellyttämällä tavalla. Saatu tarjous olisi lisäksi ylittänyt hankintayksikön hankkeelle varaaman budjetin 263.000 eurolla. Hankintayksikkö viittaa näiltä osin hankinnan ennakoituun arvoon, joka on 1.800.000 euroa ja valittajan 2.063.360 euron suuruiseen tarjoukseen. Hankintayksiköllä olisi ollut edellä mainitussa tilanteessa mahdollisuus siirtyä neuvottelumenettelyyn, jossa tarjouspyynnön ehtoja olisi voitu rajoitetusti tarkastaa kustannusten alentamiseksi ja avata tarjousaika uudelleen. Valittaja ei ole saattanut todennäköiseksi, että se olisi tullut valituksi virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö paljoksuu valittajan esittämän hyvitysmaksun määrää. Valittaja ei ole esittänyt näyttöä todellisen menetetyn liikevoiton määrästä ja vaatimus näyttäisi perustuvan suoraan laskennalliseen työmaakatteeseen. Valittajalle aiheutuneen vahingon määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon rakennusalan voimakas kasvusuhdanne, joka mahdollistaa valittajan hankkeeseen varaamien resurssien uudelleensijoittamisen tarvittaessa nopeasti.

Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut hankintayksikön virheestä. Valituksen perusteettomuus huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Vaikka kyse ei ole julkisen oikeusavustajan tai asiamiehen tehtävistä, on palkkioperusteena analogiaperustein käytetty valtioneuvoston asetuksen mukaista 110 euron tuntipalkkiota. Valittajan esittämät väitteet sekä vastapuolen esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus huomioiden tehtyä työmäärää ei voida pitää kohtuuttomana.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki)

2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 69 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava:

1) hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään;
2) ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava;
3) tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys;
4) määräaika tarjousten tekemiselle;
5) osoite, johon tarjoukset on toimitettava; sekä
6) tarjousten voimassaoloaika.

Hankintalain 70 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaille on varattava hankinnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen.

Hankintamenettely

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sen hyväksyttyä tarjouskilpailun voittajaksi tarjoajan, jonka tarjous on jätetty tarjouspyynnössä määrätyn tarjousajan päättymisen jälkeen.

Tarjouspyynnön 3.2.2017 mukaan tarjous on toimitettava hankintayksikölle sähköisesti projektipankin kautta viimeistään 27.2.2017 kello 16.00 mennessä. Tarjouspyynnön mukaan muita kuin edellä kuvatulla tavalla tai myöhässä toimitettuja tarjouksia ei huomioida.

Sähköiseen kilpailutusjärjestelmään liitetyn tarjouspyynnön mukaan tarjouspyyntö oli voimassa 6.3.2017 klo 16 asti. Kun tarjoajat liitettiin sähköiseen järjestelmään tarjoajiksi, järjestelmä lähetti 3.2.2017 tarjoajille sähköpostitse linkin tarjouspyyntöaineistoon ja tiedon järjestelmään ohjelmoidusta tarjousajasta. Sähköpostin sanamuodon mukaan "Tarjouspyyntö on voimassa 3.2.2017 16:00 – 6.3.2017 16:00". Kilpailutusjärjestelmän tarjoajanäkymässä on ollut lisäksi näkyvillä reaaliaikainen kello, joka näyttää jäljellä olevan tarjousajan olleen 6.3.2017 klo 16 asti.

Valittaja on tiedustellut 27.2.2017 puhelimitse hankintayksiköltä huomaamastaan tarjouspyynnössä ja sähköisessä järjestelmässä olevasta tarjousaikaa koskevasta ristiriitaisuudesta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on ladannut sähköiseen kilpailutusjärjestelmään lisäkirjeen 1.3.2017, jossa on ilmoitettu, että tarjouspyyntö on voimassa "03.02.2017 16:00 – 06.03.2017 16:00". Lisäkirjeen julkaisemisesta on lähetetty tarjoajille sähköisestä kilpailutusjärjestelmästä sähköpostiviesti, jossa on ilmoitettu tarjouspyynnön voimassaoloajaksi "03.02.2017 16:00 – 06.03.2017 16:00".

Hankintayksikkö on lähettänyt tarjousajan voimassaolon jatkamista koskeneen viestin sen jälkeen, kun tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjouksen jättämiselle ilmoitettu määräaika on päättynyt. Asiassa on selvitetty, että valittaja on vastaanottanut hankintayksiköltä sen tarjoajille 1.3.2017 lähettämän sähköpostin, jossa on ilmoitettu, että uusi lisäkirje on lisätty tarjouspyyntöön ja tarjouspyyntö on voimassa "03.02.2017 16:00 – 06.03.2017 16:00".

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on jättänyt hankintayksikölle tarjouksensa liitteineen 27.2.2017 ja voittanut tarjoaja 6.3.2017.

Asian arviointi

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2017:139 katsonut, että avoimuusperiaate ja tarjouskilpailusta kiinnostuneiden yritysten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaaminen edellyttävät hankintasopimuksen kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen määrittämistä jo hankintamenettelyn alussa ja sitä, että hankintamenettelyn ehtoihin mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset eivät ole potentiaalisten tarjoajien kannalta olennaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on laadittava tarjouspyyntö niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtana tarjouskilpailuna järjestetyssä julkisessa hankinnassa on tarjouspyynnön lopullisuus. Tarjouspyynnössä esitetyistä edellytyksistä ei yleensä voida myöhemmin poiketa. Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus selventää tarjouspyyntöä ennen tarjousajan päättymistä edellyttäen, etteivät hankinnan kohde tai ehdot tämän seurauksena olennaisesti muutu. Hankintayksikön tulee tarjouspyyntöä selventäessään kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja varata näille yhtäläiset mahdollisuudet ottaa selvennykset huomioon tarjouksessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi korjata, selventää tai täydentää tarjouspyyntöä, jos sen puutteet tai epäselvyydet eivät ole olennaisia. Hankintayksikön tulee korjata tarjouspyynnössä oleva mahdollinen virhe välittömästi sen havaittuaan.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikön sähköiseen kilpailutusjärjestelmään liitetyn 3.2 2017 päivätyn tarjouspyynnön sekä tarjoajiksi valituille samana päivänä lähetetyn sähköpostiviestin ja sähköisen kilpailutusjärjestelmän tiedot tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä ovat edellä todetuin tavoin poikenneet toisistaan. Tarjousaikojen ristiriitaisuus on ollut tarjoajien havaittavissa jo 3.2.2017.

Hankintayksikkö on havainnut tietojen ristiriitaisuuden, kun valittaja on tiedustellut asiasta puhelimitse hankintayksiköltä 27.2.2017 eli samana päivänä kuin valittaja on jättänyt tarjouksensa sähköiseen kilpailutusjärjestelmään.

Hankintayksikkö on tiedottanut tarjoajia korjatusta tarjousten jättämisajasta sähköisen järjestelmän kautta lisäkirjeellä tarjousajan päättymisen jälkeen 1.3.2017. Hankintayksikkö on lisäksi lähettänyt tarjoajille sähköpostitse 1.3.2017 viestin, jossa on ilmoitettu, että uusi lisäkirje on lisätty tarjouspyyntöön ja tarjouspyyntö on voimassa "03.02.2017 16:00 – 06.03.2017 16:00".

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön sekä sähköisessä kilpailuttamisjärjestelmässä ilmenneiden tarjousten jättämisen määräaikaa koskevien tietojen ristiriitaisuutta voida pitää olennaisena puutteena erityisesti, kun otetaan huomioon, että kyseisessä rajoitetussa menettelyssä potentiaaliset tarjoajat on jo valittu hankintailmoituksen perusteella toimitettujen osallistumishakemusten perusteella. Asiassa saadun selvityksen perusteella tarjouspyyntöasiakirjoja ei myöskään ole muutettu 27.2.2017 jälkeen muutoin kuin tarjousajan osalta. Ei voida myöskään katsoa, että tarjouspyynnön tai kilpailuttamisjärjestelmän mukaiset tarjousten jättämisen määräajat olisivat olleet kohtuuttoman lyhyet, kun otetaan huomioon hankinnan laajuus ja laatu.

Hankintayksikkö on korjannut tarjouspyynnön ja sähköisen järjestelmän välisen tarjousaikaa koskeneen ristiriitaisuuden sähköisen kilpailutusjärjestelmän kautta lisäkirjeellä sekä tiedottanut tästä sähköpostitse kahden vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon tarjousaikaa koskevasta ristiriidasta. Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön korjanneen tarjouspyynnössä ja sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä olleen tarjousaikaa koskeneen ristiriitaisuuden riittävän pian sen havaittuaan.

Asiassa saadun selvityksen mukaan rajoitettuun menettelyyn valituille tarjoajille ei ole ollut vielä 3.2.2017 selvää, päättyykö tarjousten jättämisen määräaika tarjouspyynnön mukaisesti 27.2.2017 vai kilpailutusjärjestelmässä ilmoitetun mukaisesti 6.3.2017. Hankintalaissa ei ole säännöksiä tarjouspyynnön ja sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä ilmoitettujen tietojen pätevyysjärjestyksestä. Koska hankintayksikkö vastaa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen tietojen selkeydestä, ei voida katsoa, että voittaneen tarjoajan olisi tullut tarjouksensa hyväksymiseksi toimittaa se jo 27.2.2017 klo 16 mennessä.

Asiassa on selvitetty, että valittaja on ollut tietoinen tarjousaikaa koskevasta ristiriidasta viimeistään tästä hankintayksikölle ilmoittaessaan 27.2.2017. Lisäksi valittaja on saanut 1.3.2017 hankintayksiköltä vahvistuksen, että tarjousaika päättyy 6.3.2017 klo 16. Hankintayksikön tiedotettua tarjoajia korjatusta tarjousajan päättymisen ajankohdasta valittajalla on ollut viisi päivää aikaa tarvittaessa toimittaa uusi tarjous, mitä se ei ole tehnyt. Asiassa ei ole muutoinkaan käynyt ilmi, että tarjousaikoja koskeva ristiriita olisi vaikuttanut valittajan tarjouksen sisältöön ja siten hankintamenettelyn lopputulokseen.

Kun korjattua tarjousaikaa koskeva lisäkirje ja siitä tiedottanut sähköposti on lähetetty yhtä aikaa kaikille hankintamenettelyssä mukana oleville tarjoajille, asiassa ei ole ilmennyt, että menettely olisi ollut syrjivää. Näin ollen kaikilla tarjoajilla voidaan katsoa olleen sama aika tarjousten valmisteluun tarjouspyyntöilmoituksen julkaisemisen jälkeen.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole korjatessaan tarjouspyynnössä virheellisesti ilmoitettua tarjousaikaa tarjouspyynnön antamisen jälkeen myöskään muuttanut tarjouspyyntöä tavalla, joka olisi olennaisesti muuttanut tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia, kun vielä otetaan huomioon, että tarjousten jättämisaikaa koskeva ristiriita oli havaittavissa jo tarjouspyynnön antamishetkellä 3.2.2017.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hankinta-asiakirjoissa on ollut hankintayksikönkin myöntämällä tavalla ristiriitaisuus tarjousten jättämisajankohdan osalta ja asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi on siten pidettävä perusteltuna. Asiasta annetusta ratkaisusta huolimatta ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Senaatti-kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 31.3.2020 taltionumero H74.