Mao:208/18

Kansaneläkelaitos - Joensuun Metsätalon toimiston kunnostus- ja muutostyöt

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 - tarjoajan soveltuvuus - pakollinen poissulkemisperuste

Diaarinumero: 2017/676
Antopäivä: 4.4.2018

ASIAN TAUSTA

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 5.9.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kelan Joensuun Metsätalon toimiston kunnostus- ja muutostöiden rakennusurakasta.

Kansaneläkelaitoksen yhteisten palvelujen tulosyksikön hallinto- ja toimitilayksikkö on 10.10.2017 tekemällään päätöksellä sulkenut Joensuun HS-Kiinteistösaneeraus Oy:n tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on lisäksi samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Kelan Joensuun Metsätalon toimiston kunnostus- ja muutostöiden urakoitsijaksi Lujatalo Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 792.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 23.11.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Joensuun HS-Kiinteistösaneeraus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 5.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.325 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta valittajan tarjouksessaan virheellisesti antaman tiedon perusteella. Tarjouspyynnössä esitetyn kysymyksen harhaanjohtavuudesta johtuen valittaja on huolimattomuudesta vastannut tarjouslomakkeella tiedusteluun vakuutuksesta tarjoajaa koskevien poissulkemisperusteiden osalta virheellisesti ei. Valittaja ei ole huomannut, että kyseisessä kohdassa tarjoajaa on pyydetty vakuuttamaan, että tarjoajaa taikka sen johtohenkilöitä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole tuomittu mistään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 80 §:ssä mainituista rikoksista.

Valittajaa, sen edustajia, johtohenkilöitä tai osakkaita ei ole rikosrekisterissä, eikä kenelläkään edellä mainituista tahoista ole hankintalain 80 §:ssä mainittuja lainvoimaisia tuomioita.

Valittajan tarjous olisi siten tullut hyväksyä mukaan tarjouskilpailuun.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hyvitysmaksuvaatimuksen tutkimatta tai joka tapauksessa hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä asetettu soveltuvuusvaatimus, jossa tarjoajan on edellytetty vakuuttavan, että sitä tai sen johtohenkilöä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu, on ollut selkeä ja yksiselitteinen. Tarjouspyynnössä on kerrottu, että kyseisen tarjoustiedon kohdalla on ollut kyse poissulkemisperusteesta. Tarjoajan on tullut vastata kyseiseen kohtaan joko kyllä tai ei. Tarjousohjeena on kerrottu, että kohtaan vastataan kyllä, jos rikosrekisteri on puhdas, ja ei, jos rikosrekisterissä on tuomio. Myöskään kyseinen tarjouspyynnön kohta ei ole ollut epäselvä tai harhaanjohtava.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten käsittelyssä tarjouspyynnön mukaisesti ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sen tarjouksessaan esittämiin tietoihin perustuen. Valittaja on myöntänyt menetelleensä huolimattomasti ja vastanneensa virheellisesti tarjousta tehdessään. Valittaja on sinänsä jälkikäteen ilmoittanut, että valittajaa, sen edustajia, johtohenkilöitä tai osakkaita ei ole rikosrekisterissä eikä kenelläkään ole hankintalain 80 §:ssä mainittuja lainvoimaisia tuomioita. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan voinut hyväksyä tarjousten jälkikäteistä parantamista, koska se on hankintasäännösten vastaista.

Vastaselitys

Hankintamenettelyssä ja valittajan tarjouksen käsittelyssä on tapahtunut selkeä virhe. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita sulkea valittajaa tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön olisi tullut selvittää mahdollinen valittajan erehdys tiedustelemalla asiaa tältä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan tätä tehnyt ja on siten laiminlyönyt velvollisuutensa.

Lisäksi on huomattava, että hankintayksikkö on tiedustellut tarjoajilta ainoastaan sitä, onko näitä tuomittu hankintalain 80 §:ssä mainituista rikoksista, mutta ei sitä, milloin mahdollinen lainvoimainen tuomio on annettu. Vastuuhenkilön tuomio rikosrekisterissä ei automaattisesti tarkoita, että pakollisen poissuljennan perusteet täyttyisivät, koska useat hankintalain 80 §:ssä mainituista rikoksista ovat sellaisia, että niistä on merkintä rikosrekisterissä, vaikka lainvoimaisen tuomion antamisesta olisi kulunut jo yli viisi vuotta. Ehdokasta ja tarjoajaa ei näissä tilanteissa saa sulkea pois tarjousmenettelystä. Hankintayksikön olisi näin ollen tullut pyytää valittajalta ennen tämän poissuljentaa selvitys rikosrekisterissä olevan tuomion antamisajankohdasta.

Hankintayksikkö ei joka tapauksessa olisi saanut tehdä hankintapäätöstä välittömästi sen jälkeen, kun valittaja suljettiin tarjouskilpailusta, koska tällä tavoin on tosiasiallisesti poistettu oikaisuvaatimuksen tekemiseltä mielekkyys ja mahdollisuus menestyä.

Muu kirjelmä

Kansaneläkelaitos on lisävastineessaan todennut muun ohella, että valittajan hyvitysmaksuvaatimuksen osalta kyse on vahingonkorvausvaatimuksesta, joka on jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Hankintayksikkö ei saa antaa tarjoajalle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tai muuttaa sitä tarjouspyynnön mukaiseksi silläkään perusteella, että tarjoaja on ollut huolimaton tai väittää jälkikäteen erehtyneensä. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjoajan ei anneta jälkikäteen korjata tekemiään virheitä, joilla on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan. Toisin kuin valittaja on esittänyt, hankintayksikkö ei ole tehnyt asiassa virhettä siinä, että se ei ole antanut valittajalle tilaisuutta korjata erehdystään.

Myös valittajan väite, että hankintayksikön olisi tullut pyytää ennen valittajan poissulkemista tältä selvitystä rikosrekisterissä olevan tuomion antamisajankohdasta, on perusteeton. Tarjouspyynnössä on todettu, että rikosrekisteriotteet pyydetään ja tarkastetaan vain tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta.

Edelleen valittajan väite siitä, että hankintayksikkö ei olisi saanut tehdä hankintapäätöstä välittömästi poissulkemispäätösten tekemisen jälkeen, on virheellinen. Poissulkemispäätökset tehdään usein hankintapäätösten kanssa samassa asiakirjassa, mutta tässä tapauksessa niistä laadittiin erilliset asiakirjat. Valittaja on saanut sekä poissulkemis- että hankintapäätöksen tiedoksi muutoksenhakuohjein.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on joka tapauksessa hylättävä. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Koska valittajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan halvin, valittaja ei olisi tullut valituksi edes siinä tapauksessa, että se olisi täyttänyt kaikki tarjoajaa koskevat vaatimukset.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vaatimuksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valittajan vaatimus hankintayksikön määräämisestä maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 5.000 euroa jätetään markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta, koska kyse on vahingonkorvausvaatimuksesta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty mainitun lain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on edellä mainitussa vaatimuksessaan vaatinut nimenomaisesti hyvitysmaksun määräämistä. Sanottuun nähden vaatimuksessa on siten katsottava olevan kysymys hyvitysmaksuvaatimuksesta. Näin ollen hankintayksikön vaatimus edellä mainitun vaatimuksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 80 §:ssä säädetään pakollisista poissulkemisperusteista. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja taikka sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin sanotussa pykälässä mainitusta rikoksesta rangaistukseen. Pykälän 5 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos mainitun pykälän 1–3 momentissa tarkoitettua rikosta tai 4 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta on kulunut yli viisi vuotta.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnössä on tarjoajan soveltuvuusvaatimuksiin liittyen edellytetty muun ohella, että tarjoaja antaa vakuutuksen ja tarvittaessa selvitykset siitä, ettei sitä tai sen alihankkijaa rasita mikään hankintalain 80 §:n mukainen poissulkemisperuste. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjouskilpailusta tarjoaja, joka ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä tai jonka osalta asetetut vaatimukset eivät täyty.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajaa koskevat poissulkemisperusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoaja vakuuttaa, että tarjoajaa taikka sen johtohenkilöä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu mistään hankintalain (1397/2016) 80 § mainitusta rikoksesta."

Tarjouspyynnön viimeksi mainitun kohdan osalta tarjoajan on tullut valita vastaukseksi joko "Kyllä, rikosrekisteri on puhdas" tai "Ei, rikosrekisterissä on tuomio". Tarjouspyynnön mainitussa kohdassa on edelleen ilmoitettu, että jos tarjoaja tulee valituksi, sen tulee toimittaa hankintayksikölle ennen hankintasopimuksen tekemistä hankintalain 88 §:n 4 momentin mukainen ote rikosrekisteristä.

Valittaja on tarjouksensa kohdassa "Tarjoajaa koskevat poissulkemisperusteet" valinnut edellä mainituista vastausvaihtoehdoista "Ei, rikosrekisterissä on tuomio".

Hankintayksikkö on 10.10.2017 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Perusteena valittajan poissulkemiselle tarjouskilpailusta on päätöksessä muun ohella todettu, että valittaja on tarjouksessaan vastannut "Tarjoajaa koskevat poissulkemisperusteet" kohtaan "Ei, rikosrekisterissä on tuomio".

Hankintayksikkö on 10.10.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Lujatalo Oy:n tarjouksen.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta pakollisten poissulkemisperusteiden täyttymättä jäämisen vuoksi. Valittaja on sanottuun liittyen muun ohella esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut mainitulta osin harhaanjohtava ja ettei hankintayksikkö ole ennen valittajan tarjouksessaan virheellisesti antaman tiedon perusteella tekemäänsä poissulkemispäätöstä pyytänyt valittajalta selvitystä rikosrekisteristä ilmenevän tuomion antamisajankohdasta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetulla tavalla tarjoajien on tullut tarjouslomakkeella vakuuttaa, että tarjoajaa taikka sen johtohenkilöä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu mistään hankintalain 80 §:ssä mainitusta rikoksesta. Tarjoajien on tullut tältä osin valita vastausvaihtoehtoista joko "Kyllä, rikosrekisteri on puhdas" tai "Ei, rikosrekisterissä on tuomio". Markkinaoikeus katsoo, ettei kyseinen tarjouslomakkeen kohta kokonaisuutena luetteluna ole ollut valittajan esittämin tavoin harhaanjohtava, eikä hankintayksikön mainitulta osin ole katsottava menetelleen valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Kuten edellä on selostettu, hankintayksiköllä on hankintalain 80 §:n 1–4 momentissa mainituissa tilanteissa lähtökohtaisesti velvollisuus sulkea ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailusta. Edellä edelleen selostettu hankintalain 80 §:n 5 momentti huomioon ottaen hankintayksikkö ei kuitenkaan saa sulkea ehdokasta tai tarjoajaa tarjouskilpailusta varmistumatta ensin siitä, ettei hankintalain 80 §:n 1–3 momentissa tarkoitettua rikosta tai 4 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta ole kulunut yli viittä vuotta.

Kuten edellä on selostettu, valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että valittaja taikka tämän johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on tuomittu rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla hankintalain 80 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole ennen valittajan poissulkemista koskevan päätöksen tekemistä varmistunut siitä, onko hankintalain 80 §:n 1–3 momentissa tarkoitettua rikosta tai 4 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta kulunut alle vai yli viisi vuotta. Myöskään tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajalta selvitystä rikosrekisteristä ilmenevän lainvoimaisen tuomion antamisajankohdasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta varmistumatta ensin siitä, ettei hankintalain 80 §:n 1–3 momentissa tarkoitettua rikosta tai 4 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta ole kulunut yli viittä vuotta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 23.11.2017. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua pykälää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Esillä olevassa asiassa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö ei olisi sulkenut valittajaa tarjouskilpailusta hankintalain 80 §:n nojalla varmistumatta ensin hankintalain 80 §:n 1–3 momentissa tarkoitettua rikosta tai 4 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisajankohdasta, jolloin valittaja olisi voinut selvittää hankintayksikölle, että se on erehdyksessä merkinnyt tarjouslomakkeeseen mainitulta osin väärän vastausvaihtoehdon.

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut halvin hinta. Hankintayksikön toimittamasta tarjousvertailua koskevasta pöytäkirjasta ilmenee, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan 792.000 euroa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan tarjous on puolestaan ollut hinnaltaan 805.500 euroa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valittajan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Kansaneläkelaitoksen vaatimuksen hyvitysmaksuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan Joensuun HS-Kiinteistösaneeraus Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.325 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kansaneläkelaitoksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Riikka Innanen ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 11.4.2018