MAO:81/18

ASIAN TAUSTA

Saarijärven kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.2.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta.

Saarijärven kaupungin sivistysjohtaja on 16.3.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 65.000–120.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu voittaneen tarjoajan puolesta 6.6.2016 ja hankintayksikön puolesta 7.6.2016.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

CGI Suomi Oy on hankintasopimuksen tultua tehdyksi enää vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 11.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.275 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä esitetyn soveltuvuusvaatimuksen mukaan tarjoajan on tullut viimeisen neljän vuoden aikana toimittaa Suomessa vähintään kahdelle eri kunnalliselle tai yksityiselle toimijalle tarjouspyynnön mukaisen ja toimijan käyttöönottaman varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän, joka sisältää tarjouspyynnössä kuvatut toiminnallisuudet. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan referenssinään toimituksen Mikkelin kaupungille. Referenssi ei ole pitänyt paikkaansa. Mikkelin kaupungilla on 31.3.2016 saakka ollut tuotantokäytössä valittajan toimittama Pro Consona järjestelmä. Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimuksia vastaamattomana.

Vastine

Vaatimukset

Saarijärven kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla.

Perusteet

Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt Mikkelin kaupungille tekemäänsä toimitusta soveltuvuusvaatimusta vaan vertailuperustetta koskevana referenssinään. Soveltuvuutta koskevina referensseinä on esitetty viisi muuta kuntaa.

Tarjouspyynnössä on eräänä tarjouksia koskevana vertailuperusteena ollut referenssi tuotantokäytössä olevista ja toimivista rajapinnoista tilaajan käytössä oleviin taloushallinnon ja palkanlaskennan järjestelmiin. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sanotun vertailuperusteen osalta referenssikohteena muun ohella migraation Pro Consonasta Daisy -järjestelmään ja Daisy–Titania-liittymän. Kaikkien tarjoajien ilmoittamat rajapintareferenssit on tarkastettu tarjouksissa ilmoitetuilta yhteyshenkilöiltä. Mikkelin kaupungin edustaja on antanut yksilöidyt tiedot tarjouksessa ilmoitetusta referenssikohteesta. Kyseinen uusi järjestelmä on ollut käyttöönottovaiheessa, mikä on ilmennyt myös hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta. Referenssiä koskeva vertailuperuste ei ole sulkenut pois sitä, että tilaajalla on voinut olla samanaikaisesti voimassa oleva tilaus myös toiselta toimittajalta.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus perustuu hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 3 momenttiin.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on esittänyt soveltuvuusvaatimusta koskevana referenssikohteenaan myös Laitilan kaupungin. Toiminnanohjausjärjestelmän olisi tullut olla käytössä tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessaan, jotta sen olisi voinut esittää referenssinä. Mainituilta osin näin ei ole ollut, joten voittaneen tarjoajan tarjousta ei olisi tällä perusteella tullut hyväksyä tarjousvertailuun.

Siltä osin kuin Mikkelin kaupunki on esitetty referenssikohteena tarjousten vertailussa, tarjousvertailussa on voitu antaa pisteitä vain tuotantokäytössä olevista ja toimivista rajapinnoista. Järjestelmä on ollut vasta käyttöönottovaiheessa eikä tuotantokäytössä. Referenssi on tästä huolimatta pisteytetty. Tarjousta ei olisi tullut edes hyväksyä tarjousvertailuun, koska voittanut tarjoaja on ilmoittanut paikkansapitämättömän referenssin. Myös Pälkäneen kunta on ilmoitettu referenssikohteena voittaneen tarjoajan tarjouksessa, vaikka järjestelmä ei ole ollut tuotantokäytössä.

Asiassa tulee määrätä hyvitysmaksu, sillä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä.

Muut kirjelmät

Saarijärven kaupunki on esittänyt hankintamenettelyn olleen vaiheittainen siten, että ensin on tehty ratkaisu tarjoajien soveltuvuudesta ja sen jälkeen arvioitu tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus sekä tehty tarjousvertailu. Soveltuvuusvaatimuksen osalta tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että toiminnanohjausjärjestelmä on tuotantokäytössä. Käytössä on voinut olla myös aikaisempi järjestelmä uuden järjestelmän käyttöönottovaiheessa tai jopa jonkin aikaa sen jälkeenkin. Rinnakkainen käyttö hankintayksikön itse määrittelemällä tavalla on tavanomaista. Voittanut tarjoaja on esittänyt soveltuvuusvaatimusta koskevina referensseinään toimitukset yhteensä viidelle eri kunnalle. Muiden kuntien kuin Laitilan osalta valittaja ei ole edes esittänyt, että referenssit eivät olisi vaaditun mukaisia. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten pisteytyksessä otetaan huomioon referenssit tuotantokäytössä olevista rajapinnoista. Hankintayksikkö on kuitenkin tehnyt tarjousvertailun toteutettujen rajapintojen pohjalta. Vertailussa on hankintayksikön oman valinnan mukaisesti otettu huomioon rajapintojen toimivuusarviot kahdelta kunnalta. Myös muita kuntia on ilmoitettu referensseinä, mutta niistä ei ole pyydetty toimivuusarvioita.

Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tarjousvertailussa viisi pistettä referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta. Koska kaikkia referenssikohteita ei ole tarkistettu, hankintayksikkö ei voi ottaa kantaa siihen, mikä on ollut tilanne muiden ilmoitettujen referenssien osalta. Tarjousvertailussa referenssien osalta annetun pisteytyksen muuttamisella ei olisi ollut vaikutusta kilpailutuksen lopputulokseen, vaikka voittaneen tarjoajan tarjous olisi saanut referensseistä nolla pistettä.

Hyvitysmaksua ei tule määrätä, koska valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Tehottomuusseuraamus ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa, jollaisesta nyt ei ole kysymys.

CGI Suomi Oy on esittänyt, että soveltuvuusvaatimuksen osalta tarjouspyynnön sanamuoto "tarjouspyynnön mukaisen ja toimijan käyttöönottaman" edellyttää, että järjestelmä on ollut tuotantokäytössä eikä vasta käyttöönottovaiheessa. Tarjouspyynnön mukaan referenssinä käytettävän järjestelmän tulee olla tarjouspyynnön mukainen ja järjestelmän tulee olla käytössä. Tuotantokäyttövaatimus ilmenee tarjouspyynnöstä myös siinä, miten hankinnan kohde on kuvattu. Järjestelmä on tullut asentaa tuotantokäyttöön. Tarjouspyynnön liitteen mukaan käyttöönottoprojekti on tullut olla toteutettuna siten, että sovellus on tuotantokäytössä 1.8.2016. Referenssin ilmoittamisella on myös ollut vaikutusta järjestelmän hinnoitteluun.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiassa sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 72 §:ää koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tule käyttää tarjousten arvioinnissa. Erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voidaan tarjousten valinnassa ottaa huomioon hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä on mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioon ottaminen soveltuu käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttäviin suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintoihin. Säännös soveltuu lisäksi erityistä ammattitaitoa edellyttäviin rakennushankkeisiin, kuten vaativia saneeraustöitä tai vanhoja työtapoja edellyttäviin hankkeisiin.

Tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmästä, johon ovat sisältyneet tarjouspyynnön kohdan 3 "Tarjouspyynnön kohde, hankittava järjestelmäkokonaisuus" mukaan
- varhaiskasvatuksen eri toimintaprosessien hallinta,
- päivähoito- ja koululaisten toimintamaksujen laskutus,
- päivähoitolaskutus,
- kaikkien varhaiskasvatuspalveluissa olevien lasten läsnä- ja poissaolojen kirjaus, seuranta ja raportointi,
- päiväkotien, perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon työntekijöiden työaikojen kirjaaminen, ajantasainen seuranta ja työajan seuranta sekä perhepäivähoidon osalta myös työajan suunnittelu, palkanlaskenta ja kustannuskorvausten laskenta,
- huoltajien yhteydenpito sähköisesti, sekä
- raportointi ja tilastointi.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 on edellytetty lisäksi, että järjestelmästä tulee olla toimivat yhteydet asiakkaan käytössä olevaan laskutus- ja palkanmaksujärjestelmään. Kohdassa on vielä todettu, että yksilöity kuvaus hankittavasta palvelusta sekä sovellukselta ja siihen liittyvältä palvelulta vaadittavista ominaisuuksista on tarjouspyynnön liitteenä 1.

Hankintaan sisältyvät tarjouspyynnön liitteen 1 kohdan 1 "Tarjouspyynnön kohde" mukaan varsinaiset ohjelmistosovellukset asennettuina tuotantokäyttöön sekä niitä koskevat käyttöoikeudet, käyttöönottoprojekti sisältäen ohjelmistojen asennuksen ja koekäytön, käyttöönoton edellyttämät muutokset ja rajapintojen luominen kaupungin päivähoidon käytössä oleviin järjestelmiin, tietojen migraatio nykyisistä järjestelmistä hankittavaan järjestelmään, käyttöönototon edellyttämä koulutus ja koulutusmateriaalit sekä sovelluksen tuki- ja ylläpitopalvelut. Kohdassa on todettu myös, että toiminnanohjausjärjestelmän tietojen tulee siirtyä sähköisesti Pro Economica taloushallintojärjestelmään ja Pegasos palkanlaskentajärjestelmään. Liitteen kohdassa 3.A on lisäksi edellytetty, että sovelluksella tulee olla toimiva yhteys (rajapinta) "Pro Economica laskutukseen", "Pegasos Henkilöstöhallinnon palkkoihin" ja "Titania/Pegasos liittymään eli Titania työvuorosuunnitteluun (työvuorot, palauteaineisto), josta puolestaan on yhteys Pegasos palkanlaskentaan".

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset" on muun ohella asetettu seuraava vaatimus: "Tarjoajan tulee olla viimeisen 4 vuoden aikana toimittanut Suomessa vähintään kahdelle eri kunnalliselle tai yksityiselle toimijalle tarjouspyynnön mukaisen ja toimijan käyttöönottaman varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän, joka sisältää kohdassa 3 kuvatut toiminnallisuudet." Tarjoajan on tullut toimittaa selvitys referensseistä tarjouksensa liitteenä.

Tarjouspyynnön kohdassa 13 "Tarjouskilpailun ratkaisuperuste ja tarjousten vertailu" on todettu, että tarjousten valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus. Enimmäispistemäärä on ollut 100 pistettä, josta hinnan osuus on ollut 74 pistettä ja laatua koskevien vertailuperusteiden osuus 26 pistettä. Eräänä laatua koskevana vertailuperusteena on ollut "toimittajan ilmoittama vapaasti tarkistettavissa oleva referenssi tuotantokäytössä olevista ja toimivista rajapinnoista tilaajan käytössä nyt oleviin taloushallinnon ja palkanlaskennan järjestelmiin", josta on voinut saada yhteensä 0–16 pistettä liitelomakkeen 3 mukaisesti siten, että rajapintayhteyden varmuudesta sekä rajapintatoiminnon toimivuudesta, virheettömyydestä ja käyttäjäystävällisyydestä on kustakin voinut saada enintään 4 pistettä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt referenssejä koskevaa soveltuvuusvaatimusta, koska yksi voittaneen tarjoajan ilmoittamista referensseistä on koskenut toiminnanohjausjärjestelmää, joka ei ole tarjouksia jätettäessä ollut tuotantokäytössä. Valittaja on samaten esittänyt tarjousvertailun osalta, että voittaneen tarjoajan tarjouksen rajapintoja koskevat hankintayksikön pisteyttämät referenssit eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia, koska rajapinnat eivät ole olleet tuotantokäytössä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensiksi arvioitava tarjouspyynnön hankintasäännösten mukaisuutta erityisesti referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava sitä, ovatko voittaneen tarjoajan esittämät referenssit olleet tältä osin vaatimuksen mukaisia.

Hankintamenettely on vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytyksen hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi yksilöitävä, miltä osin tarjoajilta ja tarjouksilta edellytettyjä ominaisuuksia ja seikkoja on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa. Tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Markkinaoikeus toteaa, että referenssit liittyvät pikemminkin tarjoajien soveltuvuuden kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Sinänsä EU-kynnysarvon alittavissa palveluhankinnoissa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa voidaan käyttää vertailuperusteina, jos nimettyjen henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on hankinnan kannalta erityinen merkitys.

Tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei edellä todetun mukaisesti tule lähtökohtaisesti käyttää tarjousten vertailuperusteina. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste "toimittajan ilmoittama vapaasti tarkistettavissa oleva referenssi tuotantokäytössä olevista ja toimivista rajapinnoista tilaajan käytössä nyt oleviin taloushallinnon ja palkanlaskennan järjestelmiin" on liittynyt pikemminkin tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta kuin hankintamenettelyn kohteena olevan toiminnanohjausjärjestelmän laadun arviointiin. Tältä osin hankintayksikön menettelyssä ei ole ollut kysymys siitä, että hankintayksikkö olisi hankintalain 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla käyttänyt tarjousten vertailuperusteina hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta tai ammattitaitoa.

Kun lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitettu referenssejä koskeva soveltuvuusvaatimus on koskenut varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää, joka sisältää tarjouspyynnön kohdassa 3 kuvatut toiminnallisuudet ja sanotussa kohdassa on muun ohella edellytetty toimivia yhteyksiä eli rajapintoja asiakkaan käytössä olevaan laskutus- ja palkanmaksujärjestelmään, markkinaoikeus katsoo, että myös soveltuvuusvaatimuksen mukaisten referenssien on tullut osaltaan koskea toimivia rajapintoja. Hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjouspyynnössään riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankinnassaan hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta.

Markkinaoikeus katsoo vielä, että referenssejä koskevan vertailuperusteen alakriteerit rajapintayhteyden varmuudesta sekä rajapintatoiminnon toimivuudesta, virheettömyydestä ja käyttäjäystävällisyydestä ovat olleet siinä määrin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella tietää, millä seikoilla on tämän vertailuperusteen osalta merkitystä tarjousten vertailussa. Tarjoajat eivät siten ole voineet ottaa sanottuja seikkoja huomioon tarjousta laatiessaan. Lisäksi on epäselvää, miten vertailuperusteen alakriteeri "rajapintatoiminnon toimivuus" on tosiasiassa eronnut tarjouspyynnössä asetetusta vähimmäisvaatimuksesta, jonka mukaan sovelluksella tulee olla toimiva rajapinta hankintayksikön käytössä olevaan laskutus- ja palkanmaksujärjestelmään. Näistä syistä tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on tehty. Valittajan vaatimista seuraamuksista tehottomuusseuraamuksen määrääminen ja sopimuskauden lyhentäminen tulee hankintalain 94 §:n 3 momentin nojalla kysymykseen vain lain 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa, jollaisesta ei nyt ole kysymys. Näin ollen asiassa jää arvioitavaksi valittajan vaatimista seuraamuksista hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain 95 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön niin, että tarjoajien olisi ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollista tietää, miten tarjouksia tullaan arvioimaan ja mihin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettely on toteutettu kysymyksessä olevassa hankinnassa edellä todetuin tavoin siten virheellisesti, ettei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että CGI Suomi Oy:llä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus toteaa myös, että voittanut tarjoaja on esittänyt soveltuvuusvaatimusta koskevina referensseinään toimituksia yhteensä viidelle eri kunnalle. Näistä Laitilan kaupunkia ja Pälkäneen kuntaa koskevat referenssit ovat ainoat, joiden CGI Suomi Oy on esittänyt olevan tarjouspyyntöä vastaamattomia. Ottaen huomioon, että soveltuvuusvaatimusta koskevia referenssejä ei ole vaadittu esitettäväksi enempää kuin kaksi, valittajan esittämällä väitteellä ei tältä osin olisi voinut olla vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen. Lisäksi tarjouskilpailuin enimmäispistemäärä on ollut 100. Referenssiä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouskilpailussa on voinut saada enintään 16 pistettä. Voittanut tarjoaja on saanut tarjousvertailussa yhteensä 81 pistettä ja CGI Suomi Oy yhteensä 50,5 pistettä. Edellä todetuin perustein valittajan esittämillä väitteillä referenssiä koskevan vertailuperusteen pisteytyksestä ei olisi myöskään voinut olla vaikutusta tarjousvertailun lopputulokseen.

Edellä lausutun perusteella CGI Suomi Oy:n hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Asiassa ei siten tule sovellettavaksi hankintayksikön esittämin tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentti.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

CGI Suomi Oy on perustanut valituksensa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämät referenssit koskien soveltuvuusvaatimusta ja niitä koskevaa vertailuperustetta eivät ole olleet tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisia. Edellä todetuin tavoin näihin seikkoihin liittyvillä valittajan esittämillä väitteillä ei olisi voinut olla vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen. Ottaen myös huomioon, että asiassa annettu ratkaisu ei ole perustunut valittajan esittämin tavoin siihen, että voittaneen tarjoajan referenssit eivät olisi vastanneet tarjouspyynnössä edellytettyä, ei ole kohtuutonta, että valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Saarijärven kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Markus Mattila ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.