MAO:3/18

ASIAN TAUSTA

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.8.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Envitech-alueen yhteistarkkailuohjelman sekä LHJ Group Oy:n jätekeskusten ja -asemien käyttötarkkailuohjelmien mukaisesta vesientarkkailusta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle 1.1.2017 alkaen.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on 17.10.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Ramboll Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 180.000–200.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikkö on ilmoittanut toteuttavansa hankinnan väliaikaisin järjestelyin markkinaoikeuden käsittelyn ajan.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Markkinaoikeuden asia dnro 2016/595

Valitus

Vaatimukset

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n 17.10.2016 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan markkinaoikeudelle hankinnan kohteena olevan palvelun aikaisemmat vuosikustannustiedot.

Perusteet

Tarjousten jättämiselle varattu aika ei ole ollut hankintasäännösten mukainen. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt palveluhankinnoille säädetyn EU-kynnysarvon. Avoimessa menettelyssä toteutetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Tarjouspyyntö on jätetty julkaistavaksi 23.8.2016 ja tarjousaika on päättynyt 30.9.2016. Tarjousaika on siten ollut vain 38 päivän mittainen.

Tarjottavalle palvelulle tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut tekniset vähimmäisvaatimukset eivät ole olleet sähköisen palvelun vaatimusten osalta tasapuolisia. Tekniset vaatimukset on tietoisesti räätälöity tietylle palveluntarjoajalle. Hankintayksikkö on ollut tietoinen siitä, että muille palveluntarjoajille syntyy lisäkustannuksia tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisten vaatimusten täyttämisestä.

Kysymyksessä olevan hankinnan tarkoituksena on ollut tuottaa ympäristöluvan mukaisesti tietoa ympäristöä valvovalle viranomaiselle ja tilaajille. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset vaatimukset eivät ole olleet työn tarkoituksen kannalta kohtuullisia eivätkä tarjoajien kannalta tasapuolisia. Vaatimukset ovat olleet hankinnan tarkoitukseen nähden kohtuuttomia.

Tarjouspyyntö on ollut myös epäselvä raportointia koskevan kuvauksen osalta. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että vuosiraportin tulee olla tiivis yhteenveto kysymyksessä olevan raportointiajanjakson vesientarkkailusta. Tämä vaatimus on ollut tulkinnanvarainen ja johtanut siihen, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös vertailuperusteita asettaessaan. Tarjouspyynnössä käytetty laskentatapa ei ole johtanut hankintayksikön kannalta edullisimpaan ratkaisuun. Jotta olisi saatu todellinen käsitys kokonaistaloudellisesti edullisimmasta tarjouksesta, pyydettyä analyysi- ja tuntihintaa olisi tullut käyttää arvioiden tekemisessä siten kuin ne käytännön työssä tulevat esille.

Vastine

Vaatimukset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla.

Perusteet

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ei ole ylittänyt palveluille säädettyä EU-kynnysarvoa. Kysymys on siten ollut kansallisesta hankinnasta. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoidun kokonaisarvon objektiivisesti.

Kysymyksessä oleva hankinta on toteutettu yhteistyössä Envitech-alueen muiden yritysten kanssa, jotka eivät ole olleet hankintasäännösten mukaisia hankintayksiköitä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja sen tytäryhtiöiden osuus voittaneen tarjouksen kokonaisarvosta on ollut noin 52 prosenttia. Hankintasäännösten mukaisen julkisen hankinnan osuus hankinnan kokonaisarvosta on siten ollut 109.346 euroa, jääden näin alle EU-kynnysarvon.

Koska kyse on ollut kansallisesta hankinnasta, EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen mukaisia määräaikoja ei siten sovelleta kysymyksessä olevaan hankintaan. Tarjousten tekemiselle varattu aika on ollut hankinnan laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen.

Sähköiselle raportointijärjestelmälle tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat perustuneet hankintayksikön tarpeisiin ja ovat olleet tarjoajia syrjimättömiä. Alan eri toimijoiden tarjoamien palveluiden ominaisuudet eivät ole olleet ennalta hankintayksikön tiedossa. Asetetut tekniset vaatimukset eivät ole olleet myöskään kohtuuttomia hankinnan tarkoitukseen nähden. Lisäksi on huomattava, että vain osa vaatimuksista on ollut ehdottomia. Kaikkien tarjoajien tarjoukset ovat täyttäneet raportointijärjestelmille asetetut vähimmäisvaatimukset.

Tarjoajilla on tarjouspyynnön perusteella ollut käytössään riittävät tiedot raportoinnista aiheutuvien kustannusten laskemiseksi. Tarjoajilla on ollut käytössään tiedot näytteenottopisteistä, näytteenottotiheyksistä ja analyysivalikoimasta. Tarjouspyynnön liitteessä 6 on myös esitetty raporttien sisältövaatimukset. Tarjoajilla on lisäksi ollut kokemukseen perustuvaa näkemystä tiiviistä vuosiraportista. Lisäksi on huomattava, että vuosiraportointiin sisältyy ennalta-arvaamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat pistekohtaisen raportoinnin laajuuteen. Näiden tekijöiden vaikutukset riippuvat analyysituloksista, joita hankintayksikön on kokonaisuudessaan ollut mahdotonta ennustaa.

Hankinta on kilpailutettu sen toteuttamishetkellä tiedossa olleiden näytteenottopaikkojen, analyysivalikoiman ja näytteenottotiheyden perusteella. Olettamus on ollut, että lisäanalyyseille ja lisätyölle ei ole tarvetta. Analyysi- ja tuntihintojen ilmoittamista on pyydetty, jotta mahdolliset sopimuskauden aikana tapahtuvat muutokset voidaan hinnoitella ilman, että lisätöistä joudutaan enää kyseisessä vaiheessa neuvottelemaan. Niillä on ollut kokonaisuutta tarkastellessa marginaalinen vaikutus hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon. Sen sijaan niillä ei ole ollut merkitystä tarjousten edullisuutta vertailtaessa.

Kuultavan lausunto

Ramboll Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, mihin hankinnan ennakoitu arvo on perustunut. Kaikkien tarjoajien tarjoushinnat ovat ylittäneet EU-kynnysarvon.

Hankinta on kilpailutettu hankintasäännösten vastaisesti toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Nyt kyseessä oleva palveluhankinta ei ole ollut luonteeltaan sellainen, että olisi ollut olemassa perusteet toistaiseksi voimassa olevan hankintasopimuksen tekemiselle.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu hankinnan kohteen vähimmäisvaatimus, jossa on vaadittu raportoinnin tietojärjestelmän havainnollistamista grafiikan avulla, on ollut syrjivä. Myös tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu vähimmäisvaatimus, jossa on vaadittu, että raportointi hyödyntää paikannusjärjestelmää ja tilaajalla pitää olla käytössä karttatyökalu, on ollut syrjivä.

Vertailuperusteet on asetettu siten, että analyysi- ja tuntihintojen osalta on laskettu vain yksikköhintojen summa. Näitä hintoja olisi tullut käsitellä siten kuin ne todennäköisesti tulevat sopimuskaudella vaikuttamaan hankinnan hintaan.

Sähköisen raportointijärjestelmän vaatimukset ovat ympäristölupavelvoitteiden kannalta olleet tarpeettomia. Velvoitteet voidaan hoitaa pelkällä laadukkaalla palveluntuottajan raportoinnilla. Kohtuuttomat vaatimukset eivät voi olla vähimmäisvaatimuksia, jotka rajoittavat kilpailua.

Ramboll Finland Oy on myynyt 3.4.2017 ympäristö- ja laboratorioanalytiikkaliiketoimintansa Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:lle. Tämä on ollut oleellinen sopimusmuutos, joka olisi edellyttänyt hankinnan uudelleenkilpailutusta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on 5.7.2017 antamassaan lisävastineessa ilmoittanut, että hankinnan ennakoitu arvo on perustunut aiempien vuosien toteutuneisiin kustannuksiin ja hankintayksikön odotuksiin tarkkailukustannusten alenemisesta.

Voittanut tarjoaja on myynyt laboratorio- ja mittauspalveluita tuottavan Ramboll Analytics -liiketoimintayksikkönsä Eurofins Environment Testing Finland Oy:lle. Asiasta on tiedotettu hankintayksikölle 4.4.2017. Hankintayksikölle on annettu tiedoksi, että "kaikki Ramboll Analyticsin asiakkaidensa kanssa sopimat toimeksiannot, projektit sekä laboratorion toiminta jatkuvat normaalisti. Palvelutarjonta, mukaan lukien akkreditoinnin piiriin kuuluvat analyysimenetelmät ja toiminnot, pysyvät muuttumattomina".

Hankintaa ei ole pantu täytäntöön, vaan hankinta on järjestetty väliaikaisella järjestelyllä Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa.

Valittaja on 10.8.2017 antamassaan lisävastaselityksessä esittänyt, että vasta palvelun aikaisempien vuosikustannustietojen perusteella voidaan arvioida sitä, onko hankinnan ennakoitu kokonaisarvo arvioitu oikein ja realistisesti.

Tarjouskilpailun on voittanut Ramboll Finland Oy. Tämä yhtiö on edelleen olemassa. Hankintayksikkö ei ole voinut valita palvelun tuottajaksi Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:tä, joka ei ole ollut mukana tarjouskilpailussa. Kyseessä on ollut oleellinen muutos, joka olisi edellyttänyt uudelleenkilpailutusta tai tarjouskilpailuun osallistuneiden myytyjen yritysten hylkäämistä tarjouskilpailusta.

Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n raportointijärjestelmä ei havainnollista tietoaineistoa grafiikan avulla eikä se hyödynnä paikannusjärjestelmää. Koska palvelu on väliaikaisesti ostettu palveluntarjoajalta, jonka järjestelmä ei täytä vähimmäisvaatimuksia, mainittujen vaatimusten on katsottava olleen osin tarpeettomia palvelun toteuttamiseksi.

Hankintayksikkö on 14.9.2017 antamassaan lisävastineessa esittänyt muun ohella, että väliaikaisen sopimuksen ei ole katsottava vaikuttavan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin varsinaisen hankinnan osalta.

Markkinaoikeuden asia 2017/650

Valitus

Vaatimukset

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ratkaisun hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus keskeyttää hankinnan väliaikaisen järjestämisen välittömästi.

Perusteet

Hankintayksikkö on 17.10.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Ramboll Finland Oy:n tarjouksen.

Ramboll Finland Oy on asiassa esitetyn mukaan myynyt 3.4.2017 ympäristö- ja laboratorioanalytiikkaliiketoimintansa Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:lle. Tarjouskilpailun voittanut Ramboll Finland Oy on kuitenkin vielä olemassa.

Hankintayksikkö ei ole voinut järjestää hankintaa väliaikaisesti Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa, sillä kyseinen yhtiö ei ollut palvelun aikaisempi toimittaja eikä osallistunut tarjouskilpailuun.

Vastine

Vaatimukset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Sopimukset Ramboll Finland Oy:n ja Eurofins Environment Testing Finland Oy:n kanssa on allekirjoitettu vuoden 2017 puolella. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä myös uusi hankintalaki) 153 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankinnan väliaikaisen hankinnan keneltä tahansa valitsemaltaan taholta.

Hankintayksikön 4.4.2017 saaman tiedon mukaan Ramboll Finland Oy on myynyt laboratorio- ja mittauspalveluita tuottavan Ramboll Analytics

-liiketoimintayksikkönsä Eurofins Environment Testing Finland Oy:lle. Hankintayksikön saamien tietojen mukaan siirron yhteydessä kaikki Ramboll Finland Oy:n tarjouksessa alun perin esitetyt resurssit ovat edellä mainitun liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneet Eurofins Environment Testing Finland Oy:lle. Lisäksi näytteet analysoidaan samassa paikassa ja samoin menetelmin kuin mitä mainitussa tarjouksessa on ilmoitettu. Samassa yhteydessä myös muut Ramboll Analytics

-liiketoimintayksikköä koskeneet oikeudet ja velvollisuudet ovat siirtyneet Eurofins Environment Testing Finland Oy:lle. Hankinnan ehdot ovat säilyneet ennallaan ja Eurofins Environment Testing Finland Oy on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset eikä näihin seikkoihin ole edellä mainitun liiketoimintakaupan johdosta tullut muutoksia.

Hankintasäännöksissä ei ole säädetty niistä ehdoista, joilla hankintayksikkö voi toteuttaa hankinnan väliaikaisen järjestämisen. Näin ollen hankintayksikkö ja sen valitsema taho voivat vapaasti sopia hankinnan väliaikaisen järjestämisen ehdoista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2016/595

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 19 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan sellaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä mainitun lain 44 ja 45 §:ssä säädetään, ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava sekä tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä koskevat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 70 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaille on varattava hankinnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen.

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on yhdessä eräiden muiden tilaajien kanssa pyytänyt tarjouksia vesien tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta ja laboratorioanalyyseistä sekä vuosiraporttien laadinnasta.

Tarjouspyynnön mukaan tilaajia ovat olleet A-P Niemi Oy, Envor Biotech Oy, Envor Recycling Oy, J. Syrjänen Oy, Vapo Oy ja LHJ Group Oy. Tarkkailukohteet ovat jakautuneet siten, että LHJ Group Oy:llä on ollut tarkkailukohteista kuusi kohdetta ja muilla tilaajilla yhteensä neljä kohdetta. Hankintasopimuksen sopimuskausi on tarjouspyynnön mukaan ollut toistaiseksi voimassa oleva 1.1.2017 alkaen.

Tarjouspyynnön kohdan 1 "Yleistä tarjouspyynnöstä ja tarjouksesta" mukaan tarjouksia on pyydetty vesinäytteenoton, laboratorioanalyysien ja raportoinnin palvelukokonaisuudesta. Toimittajien on tullut tarjota kokonaisuutta, eikä osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ole hyväksytty.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Tarjouspyynnön kohdan 5 mukaan tarjousten vertailussa on otettu huomioon tarjouslomakkeen mukainen kiinteä palvelun kokonaishinta vuosille 2017–2020 sekä analyysi- ja tuntiveloitusliitteen mukainen kokonaishinta.

Tarjouspyynnön kohdan 6.1 "Mukautuminen muutoksiin sopimuskauden aikana" mukaan Envitech-alueen yhteistarkkailuohjelma on ollut tarjouspyynnön liitteenä 4. Tarjouslaskennassa on tullut ottaa huomioon yhteistarkkailuun tehdyt täydennykset, jotka ovat olleet tarjouspyynnön liitteenä 5.

Edellä mainitun tarjouspyynnön kohdan 6.1 mukaan LHJ Group Oy:n tarkkailukohteiden analyysivalikoimat ja näytteenottoaikataulut ovat olleet tarjouspyynnön liitteessä 7. Lisäksi mainitussa tarjouspyynnön kohdassa 6.1 on ilmoitettu, että tarkkailuohjelmia joudutaan tilaajien lupakausien aikana mahdollisesti muuttamaan, joten tilaaja ei sitoudu tarjouspyynnön mukaisiin näyte- ja analyysimääriin.

Vielä tarjouspyynnön kohdassa 6.1 on ilmoitettu, että sopimuskaudella näytteenottomäärissä ja analyysivalikoimissa tapahtuvat muutokset hinnoitellaan tarjouspyynnön liitteenä 2 olevan analyysi- ja tuntivelvoitusliitteen mukaisesti. Luettelo on tullut liittää tarjoukseen. Kokonaiskustannusten arvioinnissa on otettu huomioon analyysi- ja tuntiveloitusliitteen mukainen kokonaishinta.

Tarjouspyynnön kohdan 7 "Hinnoittelu" mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella kiinteät hinnat vuosille 2017¬–2020. Hintoihin on tullut sisältyä kaikki näytteenotosta, analysoinnista sekä raportoinnista aiheutuvat kustannukset.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Vaatimusliite" on LHJ Group Oy:n ja kahden muun tilaajan osalta lueteltu sähköisen raportoinnin tekniset vaatimukset, joista osa on ollut vähimmäisvaatimuksia. Mainitussa liitteessä on lueteltu muun ohella seuraavat vähimmäisvaatimukset:

³ - tarjoajalla on sähköinen raportointijärjestelmä

³ - sähköinen raportointijärjestelmä hyödyntää paikannusjärjestelmää ja tilaajalla on käytössään karttatyökalu, jonka avulla näytteenottopisteet on mahdollista sijoittaa kartalle

³ - tilaaja voi havainnollistaa sähköisen raportointijärjestelmän tietoaineistoa grafiikan avulla esim. diagrammeilla ja kaavioilla

Tarjouspyynnön liitteessä 6 "Raportointivaatimukset" on alaotsikon "Vuosiraportointi" alla todettu, että vuosiraportin tulee olla tiivis yhteenveto kysymyksessä olevan raportointiajanjakson vesientarkkailusta. Raporttien tulee sisältää johtopäätökset toiminnalle asetettujen vaatimusten (ympäristöluvat, lainsäädäntö) täyttymisestä. Raportit tulee toimittaa tilaajalle sähköisesti. Raporttiluonnokset tulee toimittaa toiminnanharjoittajille seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Raporttiluonnokset käydään läpi yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. Toiminnanharjoittajien tulee raportoida analyysien luotettavuustiedot viranomaiselle. Tarpeen vaatiessa kunkin analyysin osalta tulee ilmoittaa testausmenetelmä, standardit joihin testausmenetelmä perustuu sekä mittausepävarmuudet.

Tarjousten jättämiselle asetetun määräajan noudattamisesta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut noudattaa EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovellettavaa hankintalain 36 §:n mukaista 52 päivän vähimmäistarjousaikaa.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei hankintalain 36 §:n mukaisia tarjousaikaa koskevia säännöksiä ei ole ollut tarpeen noudattaa, sillä kysymys ei ole ollut EU-kynnysarvon ylittävästä hankinasta. Tältä osin hankintayksikkö on muun ohella viitannut siihen, että hankinta on tehty yhdessä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, jotka eivät ole hankintayksiköitä. Hankintayksikön esittämän mukaan noudatettu tarjousaika on ollut hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoittanut hankinnan ennakoidun arvon ylittävän hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon. Asian käsittelyn yhteydessä markkinaoikeudessa hankintayksikkö on ilmoittanut ennakoiduksi arvoksi noin 180.000–200.000 euroa.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että kyseessä olevassa hankintasopimuksessa on ollut kysymys niin sanotusta sekamuotoisesta sopimuksesta, joka on ollut osaksi hankintalain mukaisen hankintayksikön ja osaksi yksityisten toimijoiden tekemä.

Edellä mainittu huomioon ottaen asiassa tulee ensin arvioitavaksi se, onko nyt kysymyksessä olevaan koko hankintakokonaisuuteen sovellettava hankintalakia, vaikka vain yksi tilaajista on ollut hankintalain mukainen hankintayksikkö.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 50) on todettu, että sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi, jos sen pääasiallisena tarkoituksena on muun toiminnan kuin hankinnan toteuttaminen. Tarkastelun lähtökohtana on tällöin se, muodostaako järjestely tai sopimuskokonaisuus jakamattoman kokonaisuuden, josta hankintaa ei voida erottaa. Jakamattoman kokonaisuuden on katsottava kuuluvan hankintalainsäädännön soveltamisalaan vain silloin, kun hankinnan osuus kokonaisuudesta on olennainen.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on puolestaan katsottu, että sellaisen sekamuotoisen sopimuksen tapauksessa, jonka eri osat liittyvät hankintailmoituksen perusteella erottamattomalla tavalla toisiinsa ja muodostavat näin jakamattoman kokonaisuuden, kyseistä liiketoimea on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena sen luonnehtimiseksi oikeudellisesti ja sitä on arvioitava sen pääasiallisena kohteena olevaan osaan tai sopimuksen hallitsevaan osatekijään sovellettavien säännösten perusteella (ks. esim. tuomio 6.5.2010, Club Hotel Loutraki ym., C-145/08 ja C-149/08, EU:C:2010:247, 48 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut jättää koko palvelukokonaisuudesta, eikä osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ole hyväksytty. Hankintayksikkö on edelleen markkinaoikeudessa esittänyt, että viranomaismääräysten vuoksi hankintaa ei ole voitu pilkkoa osiin.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankinnassa on ollut kysymys sellaisesta sopimuksesta, jonka eri osat ovat liittyneet erottamattomalla tavalla toisiinsa ja ne ovat muodostaneet jakamattoman kokonaisuuden.

Hankintayksikön esittämän mukaan sen osuus kysymyksessä olevan hankinnan arvosta on ollut hieman yli puolet. Sopimuskokonaisuuden pääasiallisena osana on näin ollen tullut pitää hankintalain mukaista hankintaa. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on siten tullut ottaa huomioon koko sopimuskokonaisuuden ennakoidut kustannukset.

Markkinaoikeus toteaa, että palveluhankinnoille säädetty EU-kynnysarvo on hankintamenettelyn aloitushetkellä ollut 209.000 euroa muille kuin valtion keskusviranomaisille.

Edellä selostetulla tavalla tarjouskilpailussa on pyydetty kiinteää hintaa koko palvelukokonaisuudesta neljän vuoden sopimuskaudelle, jota on käytetty myös osana vertailuhintaa. Lisäksi tarjouspyynnössä pyydetty myös sopimuskaudella näytteenottomäärissä ja analyysivalikoimassa tapahtuvien muutosten varalta analyysien ja lisätyötuntien yksikköhinnat. Yksikköhinnat on pyydetty muodossa euroa per näyte ja euroa per tunti. Näiden yksikköhintojen yhteenlaskettu hinta on otettu huomioon osana vertailuhintaa.

Hankintayksikkö on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä esittänyt, että sen olettamus oli ollut, ettei lisäanalyyseille ja lisätyölle ollut sopimuskaudella tarvetta. Analyysi- ja tuntihinnat oli pyydetty, jotta mahdolliset sopimusaikana tulevat muutokset voitiin hinnoitella ilman, että lisätöistä jouduttiin sopimusvaiheessa neuvottelemaan. Lisäanalyysit ja työt olivat liittyneet ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, joita ei hankintayksikön toimialat huomioon ottaen voitu kyetä ennakoimaan. Lisätilauksilla oli kokonaisuuden kannalta marginaalinen vaikutus hankinnan kokonaisarvoon.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan ennakoidun arvon määrittämisessä on kysymys arvion tekemisestä suunnitteilla olevan hankinnan kokonaiskustannuksista.

Edellä selostetulla tavalla hankintayksikkö on asian käsittelyn yhteydessä markkinaoikeudessa esittänyt, että hankinnan ennakoitu arvo on ollut noin 180.000–200.000 euroa. Asiassa esitetyn mukaan tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjoaman palvelukokonaisuuden arvo on ollut 209.476 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta, jossa on otettu huomioon lisäanalyysien ja lisätyötuntien yhteisarvo, 211.896 euroa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen neljän sopimusvuoden mukainen vertailuhinta on sinänsä ylittänyt palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Kyseinen ylitys on ollut kuitenkin hyvin vähäinen. Hankintayksikön esittämän mukaan lisäanalyyseille tai -töille ei sopimuskaudella ole ennakoitu olevan tarvetta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa määrittäessään virheellisesti. Hankintaan on näin ollen tullut soveltaa hankintalain kansallisia hankintoja koskevia säännöksiä.

Nyt kysymyksessä olevaan hankintaan sovellettavan hankintalain 70 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaille on varattava hankinnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen.

Hankintailmoitus tarjouspyyntöineen on julkaistu 23.8.2016. Tarjousten jättämiselle varattu aika on päättynyt 30.9.2016. Valittaja ei ole tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella kyseistä yli kuukauden mittaista määräaikaa ei olisi ollut pidettävä kohtuullisena kysymyksessä olevan hankinnan laajuus ja luonne huomioon ottaen. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti tarjousaikaa asettaessaan.

Hankintasopimuksen kestosta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on määrittäessään hankintasopimuksen olemaan voimassa toistaiseksi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnön mukaan hankintasopimuksen sopimuskausi on alkanut 1.1.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole kysymyksessä olevan hankintojen osalta hankintasopimuksen voimassaoloaikaa koskevia säännöksiä. Hankintalaissa ei myöskään aseteta erityisiä edellytyksiä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tekemiselle. Hankintayksikön ei ole kuitenkaan katsottava olevan mahdollista tehdä voimassaoloajaltaan rajoittamattoman pitkiä hankintasopimuksia rikkomatta hankintalaissa säädettyä velvoitetta kilpailuttaa hankintansa.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut laajahko vesientarkkailupalvelu, jonka tarve on perustunut hankintayksikön ympäristölupaan. Tarve on ollut luonteeltaan jatkuvaa. Markkinaoikeus katsoo, että hankittava palvelu on laadultaan sellainen, että toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tekeminen on ollut perusteltua. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole muutenkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi laiminlyönyt hankintalaissa hankintayksiköille asetettua kilpailuttamisvelvoitetta tai kohdellut hankintasopimuksen voimassaoloaikaa määrittäessään tarjoajia muuten epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti hankintasopimuksen kestoa määrittäessään.

Tarjouspyynnön epäselvyydestä

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat antaneet ristiriitaisen kuvan vaadittavasta raportoinnista, mikä on johtanut siihen, etteivät tarjoukset ole olleet vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteessä 6 on esitetty raporttien sisältövaatimukset. Tarjoajilla on siten ollut käytössään tiedot näytteenottopisteistä, näytteenottotiheyksistä sekä analyysivalikoimasta. Vuosiraportointiin sisältyy kuitenkin myös ennalta-arvaamattomia tekijöitä, joita hankintayksikön on ollut mahdotonta ennustaa etukäteen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteen 6 lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 3 "Vaatimusliite" on määritelty ne tekniset ominaisuudet, jotka järjestelmän on vähintään tullut täyttää. Tarjouspyynnön liitteessä 4 "Envitech-alueen yhteistarkkailuohjelma" on kuvattu se vesientarkkailuohjelma, jota varten hankinta on tehty. Kyseinen aineisto huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on ennalta määritelty riittävät ja selvät tiedot siitä, mitä asioita raportoinnin on tullut kattaa. Sen, että tarjouspyynnössä on edellytetty vuosiraportoinnin olevan tiivis yhteenveto kysymyksessä olevan raportointiajanjakson vesientarkkailusta, ei ole katsottava tehneen raportoinnin vaatimuksista epäselvää. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että tarjouspyynnössä raportointijärjestelmälle asetetut vaatimukset olisivat olleet ristiriitaiset tai ettei tarjouspyyntö olisi muuten valittajan esittämällä tavalla ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti edellytettyä raportointia määrittäessään.

Hankinnan kohteen määrittelemisestä

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on määrittänyt hankinnan kohteelle vähimmäisvaatimuksia, jotka ovat olleet valittajaa syrjiviä ja kilpailua rajoittavia. Valittajan mukaan tarjouspyynnön tekniset vähimmäisvaatimukset ovat olleet sähköisen palvelun vaatimusten osalta epätasapuolisia, koska tekniset vaatimukset on räätälöity tietylle palveluntarjoajalle tietäen, että muille palveluntarjoajille syntyy lisäkustannuksia vaatimusten täyttämisestä. Vaatimukset eivät ole olleet hankinnan tarkoituksen kannalta myöskään kohtuullisia. Valittaja on erityisesti viitannut vähimmäisvaatimukseen, jolla on edellytetty raportoinnin tietojärjestelmän havainnollistamista grafiikan avulla, sekä vähimmäisvaatimukseen siitä, että raportoinnin on tullut hyödyntää paikannusjärjestelmää ja tilaajalla on tullut olla käytössään karttatyökalu, jonka avulla näytteenottopisteet on mahdollista sijoittaa kartalle.

Valittaja on lisäksi viitannut siihen, että koska hankinta on markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi väliaikaisesti järjestetty sellaisen toimijan kanssa, joka ei ole täyttänyt asetettuja vähimmäisvaatimuksia, on tätä pidettävä osoituksena siitä, etteivät nämä vaatimukset ole olleet välttämättömiä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kaikkien tarjoajien sähköiset raportointijärjestelmät ovat täyttäneet niille asetetut vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikön esittämän mukaan alan eri toimittajien tarjoamien palveluiden ominaisuudet eivät ole olleet sen tiedossa. Hankintayksikön mukaan usean jäteaseman kattavan kokonaisuuden vesientarkkailu edellyttää nykyisessä laajuudessaan hyvin suuren tietomäärän hallintaa. Hankinnan kohteena olevan palvelun tarkoituksena on paitsi tuottaa toimijoille ja ympäristöviranomaisille ympäristöluvan mukaista tietoa, myös edistää tarkkailun yhteydessä syntyvän tietomäärän aiempaa tehokkaampaa hallintaa, käsittelyä ja hyödyntämistä. Vaatimukset eivät siten ole olleet kohtuuttomia hankinnan edellä mainittuun tarkoitukseen nähden. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että ympäristöluvan mukaisen tarkkailun toteuttaminen edellyttää myös analyysitulosten pitkäaikaisseurantaa. Tästä syystä sähköiselle raportointijärjestelmälle on asetettu vähimmäisvaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Tältäkin osin hankintayksikön tulee kuitenkin ottaa huomioon hankintalain 2 §:n 1 momentissa ilmaistu tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskeva vaatimus sekä vaatimus siitä, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö ei ole sulkenut ainoatakaan tarjoajaa tarjouskilpailusta sen perusteella, etteivät ne olisi täyttäneet teknisiä vähimmäisvaatimuksia.

Hankinnan kohteena on ollut laajahko vesientarkkailupalvelu. Yhteistarkkailualueeseen on kuulunut useita toimijoita ja näytteenottopisteitä on ollut useita. Tarjouspyynnön liitteenä olleen Forssan Envitech-alueen vesistövaikutusten tarkkailuohjelman mukaan tarkkailun tulosten perusteella tulee olla todennettavissa, onko toimijoiden toiminta ympäristölupien lupaehtojen mukaista. Hankinnan laatu huomioon ottaen hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa edellyttämällä tarpeisiinsa soveltuvaa palvelua, jossa suurta tietomäärää voidaan käsitellä ja hyödyntää tehokkaasti ja myös havainnollistaa tietojen esittämistä graafisesti. Koska kyseessä on ollut toistaiseksi voimassa olevasta sopimuskaudesta, jonka aikana saattaa tapahtua muutoksia, on hankintayksikkö voinut edellyttää tätä varten tiettyjä ominaisuuksia kuten esimerkiksi uusien näytteenottopisteiden kartalle sijoittamista.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että tarjouspyynnössä esitetyt tekniset eritelmät olisivat valittajan esittämällä tavalla perusteettomasti rajoittaneet kilpailua tai muuten kohdelleet tarjoajia epätasapuolisesti. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikkö olisi tietoisesti kohdentanut tarjouspyynnön jollekin alan toimijalle.

Edellä mainittua ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, että hankinnan väliaikaisesti toimittava taho ei valittajan esittämin tavoin ole täyttänyt kyseisiä tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia, sillä hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä ei ole kyse lopullisesta hankintasopimuksesta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti hankinnan kohdetta määritellessään.

Vertailuperusteiden asettamisesta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti arvioidessaan kokonaistaloudellista edullisuutta. Tarjouspyynnön liitteellä pyydettyjä analyysi- ja tuntihintoja olisi valittajan mukaan tullut käyttää tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa niin kuin ne tulevat käytännön työssä esille. Yksin yksikköhintojen summan laskeminen mukaan kokonaishintaan ei ole antanut oikeaa kuvaa siitä, mikä on kokonaisuuden kannalta edullisin ratkaisu.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinta on kilpailutettu hankintamenettelyä aloittaessa tiedossa olleiden näytteenottopaikkojen, analyysivalikoimien ja näytteenottotiheyden perusteella. Hankintayksikön mukaan oletuksena on ollut, ettei lisäanalyyseille tai lisätyölle ole tarvetta. Analyysi- ja lisätyöhinnat on kuitenkin pyydetty, jotta mahdolliset sopimusaikana tulevat muutokset voidaan hinnoitella ilman, että lisätöistä joudutaan sopimusvaiheessa neuvottelemaan. Lisätilauksilla on ollut kokonaisuutena tarkastellen marginaalinen vaikutus hankinnan kokonaisarvoon eikä sillä ole ollut tarjousten vertailussa merkitystä tarjousten kokonaistaloudelliseen edullisuuteen.

Hankintailmoituksen mukaan valintaperusteena on ollut halvin hinta. Tarjouspyynnön mukaan vertailuhinta on muodostunut neljän vuoden kiinteästä hinnasta lisättynä tarjouspyynnön liitteellä pyydettyjen analyysien ja lisätyötuntien yksikköhinnoilla. Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut "Analyysi- ja tuntiveloitusliite", jolla tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan analyysi- ja lisätyötuntikohtaiset yksikköhinnat.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hintojen vertailutapa ja vertailussa painotettavat seikat. Hankintayksikön harkintavallassa on siten myös se, käyttääkö se vertailuhinnan laskennassa esimerkiksi kokonaishintaa vai eriteltyjä yksikköhintoja. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Lisäksi tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön mukainen tarjousten vertailussa käytettävä vertailuhinta on edellä selostetulla tavalla muodostunut neljän vuoden kiinteästä hinnasta. Tämän lisäksi vertailuhintaan on edellä selostetulla tavalla laskettu tarjouspyynnön liitteellä pyydettyjen analyysien ja lisätyötuntien yksikköhinnat.

Hankintayksikkö on viimeksi mainittujen vertailuhintojen osalta asian käsittelyn yhteydessä markkinaoikeudessa esittänyt sen oletuksena olleen, ettei lisäanalyyseille tai lisätyölle ole tarvetta ja että analyysi- ja lisätyöhinnat oli pyydetty ainoastaan, jotta mahdolliset sopimusaikana tulevat muutokset voitiin hinnoitella ilman, että lisätöistä jouduttiin sopimusvaiheessa neuvottelemaan. Itse tarjouspyynnössä ei hankintayksikkö ole kuitenkaan ilmoittanut mitään lisäanalyysien tai lisätyön tarpeeseen liittyen.

Markkinaoikeus katsoo, että sanotulla hankintayksikön vasta markkinaoikeudessa esittämällä seikalla vertailuhintojen osalta on voinut olla vaikutusta paitsi tarjoajien analyysi- ja tuntiveloitusliitteen mukaisia yksikköhintoja määrittäessään niin myös yleisemmin tarjoajien tarjousten hinnoittelurakenteisiin ja sitä kautta tarjoushintoihin.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vertailuperusteita asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Edelleen edellä hankinnan ennakoidun arvon osalta lausuttu sekä asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikköä ole tarpeen velvoittaa toimittamaan valittajan vaatimia hankinnan kohteena olevan palvelun aikaisempia vuosikustannustietoja. Tämän vuoksi valittajan vaatimus mainittujen vuosikustannustietojen toimittamisesta markkinaoikeudelle on hylättävä.

Markkinaoikeuden asia 2017/650

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön hankintapäätöksen 17.10.2016 tekemisen jälkeen tekemän ratkaisun hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus keskeyttää hankinnan väliaikaisen järjestämisen välittömästi. Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö ei ole voinut järjestää hankintaa väliaikaisesti Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa, sillä kyseinen yhtiö ei ollut palvelun aikaisempi toimittaja eikä osallistunut tarjouskilpailuun.

Hankintayksikön esittämän mukaan sopimus Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa on tehty vuoden 2017 puolella. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden hankintalain 153 §:n mukaan puolestaan hankintayksikkö voi tehdä hankinnan väliaikaisen hankinnan keneltä tahansa valitsemaltaan taholta.

Uuden hankintalain 173 §:n 1 momentin mukaan mainittu laki on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Uuden hankintalain 174 §:n 6 momentin mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa aloitettuihin lain voimaan tullessa vireillä oleviin hankintamenettelyihin sovelletaan kuitenkin sanotun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Valituksen kohteena on ennen uuden hankintalain voimaantuloa aloitettu hankintamenettely ja siinä tehty ratkaisu hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä. Näin ollen myös kysymyksessä olevaan valituksen käsittelyyn on sovellettava uuden hankintalain voimaan tullessa voimassa olleita hankintalain säännöksiä.

Hankintalain 73 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön ei tarvitse tehdä mainitussa pykälässä tarkoitettua päätöstä sanotun lain 28 §:ssä tarkoitetusta lisätilauksesta tai lain 93 §:ssä tarkoitetusta hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Asian arviointi

Hankintayksikön asiassa esittämän mukaan 17.10.2016 tehdyllä hankintapäätöksellä tarjouskilpailun voittanut Ramboll Finland Oy on sittemmin myynyt laboratorio- ja mittauspalveluita tuottavan Ramboll Analytics -liiketoimintayksikkönsä Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:lle.

Hankintayksikön edelleen esittämän mukaan sillä on ollut sopimus hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Ramboll Finland Oy:n kanssa. Ramboll Finland Oy:n myytyä kuitenkin laboratorioanalytiikkatoimintansa Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:lle, sopimus hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä on tehty viimeksi mainitun kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta.

Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksestä 17.10.2016 markkinaoikeudelle tehdyn valituksen tekemisen jälkeen sopimuksen hankinnan väliaikaisesta mainitulla hankintapäätöksellä valitun tahon kanssa. Kyseinen sopimus hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä on siten tehty hankintalain 93 §:n mukaisen tahon kanssa.

Asiassa esitetyn mukaan edellä mainittu hankintapäätöksellä 17.10.2016 valittu taho on sittemmin keväällä 2017 ilmoittanut hankintayksikölle myyneensä kysymyksessä olevan hankinnan toteuttamisesta vastaavan liiketoimintayksikkönsä Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:lle, minkä jälkeen hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei Eurofins Enviroment Testing Finland Oy ole sinänsä osallistunut hankintapäätöksellä 17.10.2016 ratkaistuun hankintamenettelyyn eikä myöskään ole ollut palvelun aiempi toimittaja. Edellä kuvatuissa olosuhteissa sopimuksessa hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa on kuitenkin katsottava olleen kyse hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä tosiasiallisesti samalla tavalla kuin ennen edellä mainittua liiketoimintakauppaa, ei hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevien hankintasäännösten kiertämisestä. Asiassa ei myöskään ole edes väitetty, että hankintayksikkö olisi ollut jollakin tavalla osallinen kyseiseen liiketoimintakauppaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö sanotuissa olosuhteissa ole menetellyt virheellisesti, kun se on tehnyt sopimuksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Eurofins Enviroment Testing Finland Oy:n kanssa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Seuraamusten määrääminen

Edellä todetulla tavalla markkinaoikeuden asian diaarinumero 2016/595 osalta asiassa tulee harkittavaksi hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n 17.10.2016 tekemä hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy aikoo edelleen toteuttaa vesientarkkailua koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2016/595 vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2016/595 vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n markkinaoikeuden asiassa 2016/595 esittämän vuosikustannustietojen toimittamista koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeus kumoaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n 17.10.2016 tekemän hankintapäätöksen markkinaoikeuden asiassa 2016/595. Markkinaoikeus kieltää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2016/595 esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n valituksen markkinaoikeuden asiassa 2017/650.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n esittämästä hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta markkinaoikeuden asiassa 2017/650 raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.