MAO:808/17

ASIAN TAUSTA

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on kilpailuttanut muutoksenhaun kohteena olevaa tarjouspyyntöä vastaavan hankinnan jo aiemmin ilmoittamalla 27.11.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta työnhakuvalmennuksen palveluhankinnasta ajalle 1.4.2015–31.3.2016. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden kolmeen yhden vuoden lisähankintaoikeuteen (optioon).

Hankintayksikkö on 28.1.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut tuossa kilpailutuksessa palveluntuottajaksi Työelämän Infopiste Oy:n. Valittaja on valittanut kyseisestä päätöksestä markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö ja Työelämän Infopiste Oy ovat 23.3.2015 tehneet palvelun tuottamisesta väliaikaisen sopimuksen purkavin ehdoin. Markkinaoikeus on 21.12.2015 antamallaan päätöksellä numero 913/15 muun ohella kieltänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta 30.000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta tai muutoin panemasta täytäntöön kyseisen tarjouspyynnön mukaista hankintaa tarjouspyynnössä varattujen kolmen vuoden optioiden osalta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 26.5.2016 julkaistulla uudella kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta työnhakuvalmennuksen palveluhankinnasta Turun seudulle yhden vuoden sopimuskaudelle sekä kolmelle mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle.

Hankintayksikkö on 27.5.2016 tekemällään hankintapäätöksellä päättänyt solmia työnhakuvalmennuksen kilpailuttamisen ajaksi väliaikaisen sopimuksen Työelämän Infopiste Oy:n kanssa ja on samana päivänä allekirjoittanut sopimuksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Työelämän Infopiste Oy:n kanssa ajalle 30.5.2016–26.8.2016.

Hankintayksikkö on 12.10.2016 tekemällään hankintapäätöksellä Dnro VARELY/1750/2016 valinnut 26.5.2016 julkaistun hankintailmoituksen mukaisessa kilpailutuksessa Opteam Lounais-Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 970.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Hankintayksikkö ja Opteam Lounais-Suomi Oy ovat 7.11.2016 tehneet väliaikaisen sopimuksen työnhakuvalmennuksesta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Aurakoulutus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus keskeyttää hankintamenettelyn väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi ja että markkinaoikeus kieltää ennakolta markkinaoikeuskäsittelyn aikaisen hankinnan väliaikaisen järjestämisen.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle seuraamusmaksun 23.3.2015 ja 27.5.2016 päivättyihin sopimuksiin perustuvan suorahankinnan osalta.

Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.355 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön asettamat vähimmäisvaatimukset ovat olleet syrjiviä ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia, eikä hankinnassa ole hyödynnetty olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajien vastuuvalmentajilla tulee olla työkokemusta vähintään 40 työnhakuryhmän tai työnhakuryhmää vastaavan työnhauntaitoihin keskittyneen ryhmän vetämisestä viimeisen kolmen vuoden ajalta. Vähimmäisvaatimuksena on lisäksi muun ohella ollut, että tarjoajilla tulee olla kaksi vastuuvalmentajaa ja yksi vastuuvalmentajan sijainen. Näin ollen mainittua valmennuskokemusta on tullut olla kullakin kolmesta valmentajasta. Eräät toiset hankintayksiköt ovat kilpailutuksissaan asettaneet vähimmäisvaatimukset huomattavasti matalammalle. Esimerkiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut viiden järjestetyn koulutuksen kokemusta koko tarjoajayritykseltä. Pirkanmaan ja Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kilpailutuksissa ei ole asetettu vähimmäisvaatimuksia tarjoajien valmentajien pätevyydelle.

Tarjouspyyntömateriaalissa ei ole esitetty mihin korkeat vaatimukset ovat perustuneet. Työhakuvalmennusta koskevalla toimialalla on erilaisia valmennustyyppejä. Tarjouspyynnössä on vaadittu kokemusta työnhakuvalmennuksen osalta siitä huolimatta, että kaikki työelämään liittyvät valmennustyypit kehittävät vastuuvalmentajan kokemusta ja osaamista. Se, että muille valmennuksille kuin työnhakuvalmennukselle ei ole annettu merkitystä, syrjii tarjoajia. Esimerkiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kilpailutuksessa referensseiksi on hyväksytty työnhakuvalmennuksen lisäksi uravalmennukset ja ohjaavat koulutukset.

Vaadittu 40 työnhakuvalmennusryhmän määrä kolmen vuoden ajalta on ollut suhteettoman suuri vähimmäisvaatimus. Pätevyyden osalta ei ole tosiasiassa merkitystä, onko vastuuvalmentaja ohjannut viimeisen kolmen vuoden aikana 10 vai 40 ryhmää. Todellisen kilpailun aikasaamiseksi vähimmäisvaatimukset tulee asettaa sellaiseksi, että useat alalla toimivat yrittäjät ja uudet yritykset kykenevät antamaan tarjouksia.

Vertailuperusteet ovat olleet syrjiviä eivätkä ne ole perustuneet hankintayksikön tarpeeseen. Vertailussa on ollut mahdollista saada kolme pistettä, jos tarjoajalla on kahden vastuuvalmentajan ja heidän sijaisen lisäksi palveluksessaan vähintään neljä muuta valmentajaa, joista kukin on toteuttanut vähintään 20 työnhakuryhmää viimeisen kolmen vuoden aikana. Vaatimukset ovat olleet täysien pisteiden osalta liian korkeat. Lisäksi asetetut vähimmäisvaatimukset ja laadullisen vertailun pisteytys koskevat samaa seikkaa. Asiassa on vielä huomattava, että hankintayksikkö on määritellyt tarjouspyynnön laatukriteerit vastaamaan täysin erään tarjoajan valmentajien lukumäärää ja valmentajien työkokemusta. Toisten hankintayksiköiden vastaavissa hankinnoissa on pisteytetty valmentajien koulutusta, pedagogista pätevyyttä ja työkokemusta myös muista kuin työnhakuryhmistä.

Hankintayksikön menettely väliaikaisen hankinnan järjestämisessä on tulkittava suorahankinnaksi. Markkinaoikeus on kumonnut hankintayksikön ryhmämuotoista työnhakuvalmennusta koskeneen 28.1.2015 tehdyn hankintapäätöksen. Markkinaoikeuden päätöksestä huolimatta eräs tarjoaja on saanut väliaikaisella sopimuksella toteuttaa työnhakuvalmennuksia 1.4.2015–31.3.2016 välisen ajan. Edelleen hankintayksikkö on tehnyt uuden väliaikaisen sopimuksen tämän tarjoajan kanssa. Mainittu sopimus on tullut voimaan 30.5.2016 ja on päättynyt 26.8.2016. Kyseisen väliaikaisen hankintasopimuksen kuluessa tämä tarjoaja on toteuttanut vähintään noin 80 valmennusryhmää saaden näin kohtuuttoman ja perusteettoman kilpailuedun nyt kilpailutettuun hankintaan, koska kilpailutetun hankinnan vertailuperusteissa on edellä esitetyllä tavalla korostettu nimenomaan valmennusryhmien toteuttamisessa saavutettua pätevyyttä ja kokemusta.

Perättäiset virheelliset kilpailutukset ovat johtaneet siihen, että kysymyksessä oleva tarjoaja on saanut toteuttaa Turun alueen työhakuvalmennukset ilman lainvoimaista hankintapäätöstä väliaikaisten hankintasopimusten perusteella 23.3.2015 lukien. Menettelyn voidaan katsoa olevan pitkäkestoista ja suunnitelmallista yhden tarjoajan suosintaa.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.367,21 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet syrjiviä tai suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen ja tarjoajille asetettavien vaatimusten määrittelyssä. Valmennushenkilöstölle asetetuilla vähimmäisvaatimuksilla on arvoitu saatavan tarjouskilpailuun hankittavan palvelun tulosten kannalta markkinoiden potentiaalisimmat palvelun tuottajat. Valmennuspalveluita tarjoaa useita maanlaajuisesti toimivia yrityksiä.

Kokemuksen vaatiminen työnhakuvalmennuksesta ei ole ollut virheellistä. Työnhakuvalmennus poikkeaa tavoitteiltaan ja sisällöltään esimerkiksi uravalmennuksesta. Työnhakuvalmennuksessa on olennaista pelkistää työmarkkinoille valmiin työnhakijan valmennus tukemaan tavoitteellista työnhakua, kun taas esimerkiksi uravalmennuksessa osallistujan erilaisia uravaihtoehtoja pyritään selkiyttämään. Tästä syystä työnhakuvalmentajien pätevyysmittarina on nimenomaan työkokemus työnhakuvalmennuksen tai sitä vastaavan työnhakuun keskittyvän palvelun tuottamisesta.

Vaatimus 40 työnhakuryhmän kokemuksesta on ollut kohtuullinen. Ajallisesti tämä tarkoittaa noin yhdeksän kuukauden työnhakuvalmennuskokemusta kolmen vuoden aikana.

Vertailuperusteet eivät ole olleet virheellisiä. Vähimmäisvaatimusta suurempi valmentajakapasiteetti tuo toimitusvarmuutta erityisesti tilanteisiin, joissa asiakastarve on kolmen tai useamman ryhmän järjestämiselle. Erityisesti touko-kesäkuun ruuhkien aikana on ollut useampia ryhmiä samanaikaisesti.

Saapuneet tarjoukset osoittavat, että vaatimukset tai vertailuperusteet eivät ole olleet kohtuuttomia.

Suorahankintaa koskevat vaatimukset on jätettävä tutkimatta. Hankintayksikön ja erään tarjoajan väliset väliaikaiset hankintasopimukset on tehty eri aikoihin ja eri syistä. Molemmat väliaikaiset hankinnat ovat muodostaneet omat erilliset hankintansa ja molemmista on solmittu erilliset väliaikaiset sopimukset. Väliaikaisten hankintojen ei siis voida katsoa muodostavan yhtenäistä hankintaa.

Koska hankintasäännösten mukaan valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen solmimisesta, on ensimmäisen hankinnan osalta valitusaika jo kulunut umpeen. Toisen sopimuksen arvo on noin 60.000 euroa. Sovellettava kynnysarvo on tässä tapauksessa 100.00 euroa, joten tätä sopimusta koskevat väitteet on jätettävä tutkimatta markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomina.

Joka tapauksessa hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle on ollut aidot perusteet. Ensimmäinen väliaikainen sopimus on tehty, koska valittaja on valittanut vuonna 2014 tehdystä kilpailutuksesta markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on antanut päätöksen tässä asiassa loppuvuonna 2015. Päätöksessä on kielletty muun ohella laittamasta hankintapäätöstä täytäntöön optioiden osalta. Ensimmäisen optiokauden alkamisajankohta olisi ollut 1.4.2016. Väliaikainen sopimus on ollut siten voimassa varsinaisen sopimuskauden 31.3.2016 loppuun asti, eikä sitä jatkettu markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti optioiden osalta. Ajanjaksolla 1.4.2016–27.5.2016 hankintayksiköllä ei ole ollut voimassa olevia sopimuksia eikä koulutuksia ole järjestetty.

Hankintayksikkö on tehnyt 27.5.2016 uuden hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä hankintapäätöksen, joka on annettu tiedoksi vain TE-toimistolle ja sille tarjoajalle, jonka kanssa väliaikainen hankintasopimus on tehty. Kyseinen väliaikainen hankintasopimus on tehty purkavin ehdoin ajalle 30.5.2016–26.8.2016. Kyseisen väliaikaisen sopimuksen kesto on siis ollut kolme kuukautta.

Työnhakuvalmennuksen tarve on jatkuva. Palvelua on voitava tarjota hankintayksikön asiakkaille myös uuden kilpailutuksen ajaksi. Työnhakuvalmennuspalvelut ovat osa työttömille työnhakijoille järjestettäviä ostopalveluja, jotka kuuluvat lain mukaan hankintayksikön tehtäviin.

Kuultavan lausunto

Opteam Lounais-Suomi Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys ja sen täydennykset

Valittaja on esittänyt, että se olisi täyttänyt vähimmäisvaatimukset, jos valmentajilta olisi vaadittu 40 työnhakuvalmennuksen sijaan 30 työnhakuvalmennusta viimeisen kolmen vuoden ajalta.

Valmennuksen sisältö on merkittävä seikka arvioitaessa valmentajan pätevyyttä suoriutua valmennuksesta. Esimerkiksi työelämävalmennus, työhönvalmennus, yksilövalmennus, uravalmennus ja verkkovalmennus ovat sisällöltään niin lähellä työnhakuvalmennusta, että ne on otettava huomioon työnhakuvalmennuksen valmentajien pätevyyttä arvioitaessa. Koska tietyn sektorin valmennuspalveluiden kokemus on katsottu hankinnan vähimmäisvaatimukseksi, työelämäpalveluyritys ei ole edes voinut osallistua tarjouskilpailuun.

Useat peräkkäiset sopimusjaksot ovat muodostaneet kokonaisuuden, jossa on ollut kysymys kansallisen kynnysarvon ylittävästä hankinnasta. Hankintayksikkö on usealla väliaikaisella päätöksellä ketjuttanut laitonta suorahankintaa eräälle tarjoajalle.

Ryhmämuotoinen työnhakuvalmennus ei ole sellainen hankinta, jota ei voitaisi lykätä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Laissa ei ole velvoitettu TE-toimistoja järjestämään nimenomaan työnhakuvalmennusta, vaan alueellisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille on jätetty laaja harkintavalta siitä, miten ne järjestävät työvoima- ja yrityspalvelunsa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt hankintapäätöksen osoittavan, että vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet eivät ole olleet syrjiviä tai suhteettomia. Hankintayksikkö on saanut tarjouspyynnön perusteella viisi tarjousta, joista neljä on täyttänyt vähimmäisvaatimukset. Lisäksi asiassa on otettava huomioon, että tarjouskilpailua ei voittanut valittajan mainitsema tarjoaja ja että muutkin kuin kyseinen tarjoaja ovat saaneet laatuvertailussa korkeita pisteitä.

Tarjousvertailussa on yksi osa valmentajaresurssien pisteyttämisestä mennyt päällekkäin vähimmäisvaatimuksien kanssa. Tarjouspyynnössä oli vaadittu vähintään neljää valmentajaa. Laatuvertailussa tarjoaja on saanut yhden pisteen siitä, että sillä on sopimuskaudella käytettävissään yhteensä neljä valmentajaa. Pääosin valmentajaresurssien vertailu on kuitenkin kohdistunut vähimmäisvaatimuksen ylittävään määrään. Kyse on ollut virheestä, jolla ei ole ollut vaikutusta valittajan tai muiden tarjoajien asemaan. Kaikki tarjoajat ovat saaneet valmentajaresurssien osalta täydet pisteet.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt väliaikaista sopimusta valittajan mainitseman tarjoajan vaan tarjouskilpailun voittajan kanssa. Valittajan esittämät seikat laittomien suorahankintojen jatkamisesta ovat siten virheellisiä.

Valittaja on antanut lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on peräkkäisillä väliaikaisilla sopimuksilla ketjuttanut laitonta suorahankintaa eräälle tarjoajalle. Kysymyksessä oleva menettely on valittajan mukaan koostunut hankintayksikön 23.3.2015 tekemästä väliaikaisesta sopimuksesta, joka on päättynyt 31.3.2016, sekä 27.5.2016 tehdyn päätöksen perusteella saman tarjoajan kanssa tehdystä väliaikaisesta sopimuksesta.

Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että valitus on jätettävä tutkimatta myöhässä saapuneena 23.3.2015 tehdyn sopimuksen osalta ja että 27.5.2016 tehdyn sopimuksen osalta hankintasäännöksissä tarkoitetut kynnysarvot eivät ole ylittyneet.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 20 §:n 1 momentin mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankinnan arvon osalta markkinaoikeus toteaa, että suorahankintaa koskevan valituksen kohteena on hankinnan väliaikainen järjestäminen koko sinä aikana, jonka hankintayksikön aiemmasta kilpailutuksesta tehty valitus on ollut markkinaoikeuden käsiteltävänä ja sinä aikana, joka on mennyt uuden kilpailutuksen järjestämiseen. Kysymys on hankintakokonaisuudesta, jonka arvoa laskettaessa on otettava huomioon koko tuon ajanjakson hankintojen arvo. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella tämä arvo on ylittänyt hankintalain 16 §:ssä 1 momentin 2 kohdassa palveluhankinnoille säädetyn EU-kynnysarvon. Valituksen tutkimiselle tältä osin ei ole siten esteitä.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei mainitussa pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 5 momentin 2 kohdan mukaan suorahankintaa koskeva valitus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty.

Edellä selostetulla tavalla valituksen kohteena oleva väliaikainen järjestely on toteutettu kahdella erillisellä sopimuksella, joista ensimmäinen on tehty 23.3.2015. Koska Aurakoulutus Oy:n valitus, jossa esitetään kysymyksessä tältä osin olevan suorahankinta, on saapunut markkinaoikeuteen vasta 16.6.2016, valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta siltä osin kuin valitus koskee hankintayksikön 23.3.2015 tekemää sopimusta.

Saadun selvityksen perusteella valittajalle ei ole toimitettu hankinnan väliaikaista järjestämistä koskenutta 27.5.2016 tehtyä hankintapäätöstä. Valitus on siten 27.5.2016 tehtyä sopimusta koskevilta osin saapunut hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdan tarkoittamassa kuuden kuukauden määräajassa väliaikaisen hankintasopimuksen tekemisestä. Valitus on siten tutkittava suorahankintaa koskevien väitteiden osalta siltä osin kuin ne koskevat 27.5.2016 tehdyn päätöksen perusteella tehtyä sopimusta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Edellä selostetulla tavalla kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on EU-kynnysarvon ylittävä hankintalain liitteessä B lueteltujen toissijaisten palvelujen ryhmään kuuluva palvelu. Näin ollen hankintaan tulevat hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyn mukaisesti sovellettaviksi hankintalain I, III ja IV osan sekä lain II osasta sanotuissa lainkohdissa mainitut säännökset.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista hankintalain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 71 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 115) on todettu muun ohella, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja niihin liittyvien selvitysten pyytämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa, mitä EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta on säädetty. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi on kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Lisäksi esitöissä on todettu, että tarjouskilpailusta on suljettava ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Hankintayksikön tulee siten hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä todistuksella ehdokkaan tai tarjoajan tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 102 ja 103) mukaan toimittajan johtohenkilöiden tai palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutusta ja ammatillista pätevyyttä koskevina selvityksinä voivat tulla kysymykseen esimerkiksi tutkintotodistukset tai ansioluettelot. Koulutusta ja ammatillista pätevyyttä koskevien selvitysten vaatiminen on esitöiden mukaan perusteltua erityisesti henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävissä palveluhankinnoissa.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia työnhakuvalmennuksista Turun seudulla. Tarjouspyynnön liitteessä 2 "tarjouslomake" on esitetty kohdassa 2.5 "Tiloja ja henkilöstä koskevat vähimmäisvaatimukset" muun ohella seuraavaa:

"Tarjoajilla on määrällisesti riittävät valmentajaresurssit työnhakuvalmennuksen laadukkaaseen toteuttamiseen. Vähimmäisvaatimuksena on yhteensä neljä valmentajaa:
• kaksi vastuuvalmentajaa
• yksi yhteinen sijainen vastuuvalmentajille, joka täyttää vastuuvalmentajien pätevyysvaatimukset
• yksi muu valmentaja

Vastuuvalmentajille ja heidän sijaisilleen on asetettu pätevyyttä koskevat seuraavat vähimmäisvaatimukset: • työkokemus vähintään 40 työnhakuryhmän tai työnhakuryhmää vastaavan työnhauntaitoihin keskittyneen ryhmän vetämisestä viimeisen kolmen vuoden ajalta
• vähintään kahden vuoden kokemus työnantajien kontaktoinnista, jonka sisältönä on ollut kartoitustyö avautuvista työtehtävistä ja niihin liittyvistä osaamisvaatimuksista."

Hankintayksikkö on saanut hankintamenettelyssä viisi tarjousta. Hankintapäätöksen mukaan neljä tarjoajaa on täyttänyt asetetut tarjoajaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Valittaja ei ole jättänyt tarjousta, sillä se on esittänyt, että muun ohella edellä kuvatut soveltuvuusvaatimukset ovat olleet sellaisia, joita se ei ole voinut täyttää. Valittajan mukaan sillä olisi riittävä määrä sellaisia valmentajia, joilla olisi työkokemusta 30 työnhakuryhmän ryhmän vetämisestä viimeisen kolmen vuoden ajalta. Lisäksi valittajan esittämän mukaan kokemuksen rajoittaminen vain nimenomaan työnhakuryhmiin on rajoittanut tarpeettomasti muita palveluja tarjonneiden työelämäpalveluyritysten mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun.

Hankintalain esitöissä todetulla tavalla hankintayksikön tulee harkita hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella lain 56 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten tasoa, ottaen huomioon, että soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua (HE 50/2006 vp s. 100).

Hankintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu suhteellisuusperiaate edellyttää lain esitöiden mukaan, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Siten esimerkiksi tarjoajien kelpoisuusehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan luonne ja arvo (HE 50/2006 vp s. 47).

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella on sinänsä ollut perusteltua, että hankintayksikkö on asettanut tarjoajille soveltuvuusvaatimuksia myös palvelusta vastaavien henkilöiden työkokemukseen ja osaamiseen liittyen. Tarjoajille asetettavien ehdottomien vaatimusten on kuitenkin oltava kohtuullisia ja syrjimättömiä. Ylimitoitetut soveltuvuusvaatimukset ovat tosiasiallisesti omiaan kokonaan estämään muutoin hankinnan toteuttamiseen soveltuvien tarjoajien osallistumisen tarjouskilpailuun.

Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on asettanut soveltuvuusvaatimuksen, jonka mukaan kolmelta valmentajalta on vaadittu vähintään 40 työnhakuryhmän valmennuskokemusta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Saadun selvityksen perusteella eräät toiset hankintayksiköt eivät ole vaatineet vastaavissa hankinnoissa valmentajilta lainkaan kokemusta. Hankintayksikkö ei ole esittänyt sellaisia hankinnan laatuun ja laajuuteen liittyvä syitä, joiden perusteella kyseistä vaatimusta olisi pidettävä potentiaalisten tarjoajien kannalta kohtuullisena ottaen huomioon tavoiteltu päämäärä eli riittävän kokeneiden kouluttajien saaminen työnhakijoiden kouluttamiseen heidän työllistymisensä edistämiseksi. Näin ollen, vaikka hankintayksiköllä on sinänsä harkintavaltaa asettaa vaatimukset itsenäisesti, voidaan 40 nimenomaan työnhakuun liittyvän ryhmän valmentajakokemuksen vaatimusta kolmelta eri valmentajalta pitää hankinnan laatuun nähden huomattavan korkeana.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että edellä kuvattua tarjoajan soveltuvuutta koskevaa vaatimusta on pidettävä liian ankarana ja suhteellisuusperiaatteen vastaisena vaatimuksena, joka on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun sekä rajoittanut perusteettomasti kilpailua.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Tarjousten valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kohdassa 6 "Tarjousten vertailuperusteet ja valintaperusteet" on muun ohella ilmoitettu, että hinnan painoarvo on 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia.

Tarjousten laadun vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteessä 3 "Laadullinen vertailu". Liitteessä on ilmoitettu kuusi erilaista vertailuperustetta. Laadun enimmäispistemäärä on ollut 16 pistettä.

Liitteessä "Laadullinen vertailu" on esitetty muun ohella seuraava vertailuperuste:

"Turun seudulla järjestettäviä työnhakuvalmennusryhmiä on vetämässä seuraavassa ilmoitettu määrä työntekijöitä, lukumäärä sisältää vastuuvalmentajat sijaisineen ja muut valmentajat. Valmentajien määrä pysyy samana koko sopimuskauden. Valmentajien määrä:
Valmentajia on 7 tai useampia. 4 pistettä
Valmentajia on 5–6. 3 pistettä
Valmentajia on yhteensä 4. 1 pistettä"

Tämän lisäksi edellä mainitussa liitteessä on esitetty myös seuraava vertailuperuste:

"Muut valmentajat (pl. vastuuvalmentajat ja heidän sijaisensa)

Tarjoukseen sisältyvillä valmentajilla on työnhakuryhmien tai vastaavien työnhauntaitoihin keskittyneiden ryhmien vetämisestä viimeisen kolmen vuoden ajalta seuraava työkokemus:

Neljällä valmentajalla on työkokemus vähintään 20 ryhmän vetämisestä viimeisen 3 vuoden ajalta. 3 pistettä

Kolmella valmentajalla on työkokemus vähintään 20 ryhmän vetämisestä viimeisen 3 vuoden ajalta. 2 pistettä

Kahdella valmentajalla on työkokemus vähintään 20 ryhmän vetämisestä viimeisen 3 vuoden ajalta. 1 pistettä".

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee riittävän selvästi ilmetä tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja se, miltä osin tarjoajilta pyydettyjä selvityksiä tullaan käyttämään tarjoajan soveltuvuuden ja miltä osin tarjousten vertailussa tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioinnissa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevat vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja niiden perusteella on voinut selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Saadun selvityksen perusteella kaksi tarjoajaa on saanut laadunvertailusta täydet pisteet. Edellä todetulla tavalla laadun osana on vertailu yhteensä kuutta eri osatekijää. Kun otetaan huomioon hankinnan kohde, saadut tarjoukset ja valituksen kohteena olevien vertailuperusteiden painoarvo koko hankinnassa, asiassa ei voida katsoa, että hankintayksikkö olisi asettanut vertailuperusteita syrjivästi tai ylittänyt sille kuuluvan harkintavallan vertailuperusteiden asettamisessa.

Vertailuperusteiden osalta markkinaoikeus toteaa lisäksi, että edellä todetulla tavalla yhden pisteen on saanut sillä, että tarjoajalla on neljä valmentajaa. Tämä on kuitenkin ollut sama kuin yksi vähimmäisvaatimuksista. Tältä osin kaikki soveltuvat tarjoajat ovat siis saaneet yhden pisteen. Tarjousten vertailussa hankintayksikkö on käyttänyt yhden pisteen ylittävinä pisteytettyinä vertailuperusteina valmentajien määrää siltä osin kuin määrä on ylittänyt neljän valmentajan soveltuvuusvaatimuksen. Vaikka tarjouspyynnössä on siten sinänsä käytetty samaa seikkaa sekä soveltuvuusvaatimuksena että tarjousten vertailuperusteena, siinä on kuitenkin edellä kuvatulla tavalla selkeästi eroteltu tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja tarjousten vertailu. Markkinaoikeus katsoo, että mainitut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet on erotettu tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän selvästi toisistaan, jotta tarjoajat ovat tarjouksiaan antaessaan tienneet, millä seikoilla on merkitystä tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja millä seikoilla tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailussa. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Hankintalain 93 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 67 ja 68) mukaan pykälässä säädetään hankintayksikön oikeudesta järjestää hankinta väliaikaisin toimin muutoksenhaun ajaksi. Esitöissä on edelleen todettu, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan ilman tarjouskilpailua aina siihen saakka, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella on ehditty toteuttaa tilanteessa, jossa hankintayksikön järjestämiä palveluita käyttävien asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytymätöntä järjestämistä.

Esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 68) hankinnan väliaikainen järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankinnassa on kyse sellaisesta palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti muun ohella hankintamenettelyyn osallistuneelta tarjoajalta. Hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonteen huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Muutoksenhaun kohteena oleva järjestely on alun perin kilpailutettu 27.11.2014 julkaistulla hankintailmoituksella. Hankintayksikkö on tehnyt kyseisen hankintailmoituksen tarkoittamassa hankintamenettelyssä 28.1.2015 hankintapäätöksen, josta on valitettu markkinaoikeuteen. Tämän jälkeen hankintayksikkö on 23.3.2015 tehnyt väliaikaisen sopimuksen kyseiseen tarjouskilpailuun osallistuneen Työelämän Infopiste Oy:n kanssa. Hankintayksikkö on esittänyt tehneensä väliaikaisen sopimuksen nimenomaan sen johdosta, että hankintayksikön 28.1.2015 tekemästä hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kyseinen hankintayksikön ja Työelämän Infopiste Oy:n välinen väliaikainen sopimus on päättynyt 31.3.2016. Hankintayksikkö ei ole ilmoituksensa mukaan järjestänyt palvelua 1.4.2016–27.5.2016 välisenä aikana. Hankintayksikkö on 26.5.2016 julkaissut uuden hankintailmoituksen.

Hankintayksikkö on 27.5.2016 tehnyt päätöksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä uuden kilpailutuksen ajaksi sekä samana päivänä tehnyt asiasta sopimuksen Työelämän Infopiste Oy:n kanssa purkavin ehdoin ajalle 30.5.2016–26.8.2016. Päätöksessä selostetun mukaan päätös on tehty, jotta hankintayksikkö voi vastata touko-kesäkuun vaihteessa työttömäksi jäävien asiakkaidensa työnhakuvalmennustarpeeseen.

Markkinaoikeus katsoo, että työhakuvalmennuksessa on ollut kysymys sellaisesta palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö on tarvinnut tehtäviensä hoitamisessa. Hankintayksiköllä on siten hankinnan luonteen vuoksi ollut hankintalain 93 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarve järjestää hankinta, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun markkinaoikeuden päätöksen 12.12.2015 perusteella on ehditty toteuttaa. Hankintayksikön tehdessä päätöksensä väliaikaisen sopimuksen tekemisestä 27.5.2016 ei uudessa hankintamenettelyssä ollut vielä annettu tarjouksia, vaan hankinnan väliaikainen järjestäminen on tuossa vaiheessa hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaisesti tullut kysymykseen 27.11.2014 aloitettuun aiempaan hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien kanssa. Hankintayksikkö on asiassa esitetyn selvityksen perusteella tehnyt sopimuksen kyseiseen aiempaan hankintamenettelyyn osallistuneen tarjoajan kanssa. Väliaikaista järjestelyä ei siten ole tehty valittajan väittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 7.11.2016 tehnyt väliaikaisen sopimuksen työnhakuvalmennuksen järjestämisestä 26.5.2016 julkaistulla hankintailmoituksella aloitettuun tarjouskilpailuun osallistuneen ja sen voittaneen Opteam Lounais-Suomi Oy:n kanssa siksi ajaksi, kun 12.10.2016 tehdystä hankintapäätöksestä tehty valitus on markkinaoikeuden käsiteltävänä. Asiassa ei ole näin ollen ilmennyt, että hankintayksikön menettely hankinnan väliaikaiseksi järjestämiseksi olisi tältäkään osin ollut vain yhtä tarjoajaa suosivaa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa työnhakuvalmennuksen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon muun ohella tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee 23.3.2015 tehtyä hankintasopimusta.

Markkinaoikeus kumoaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 12.10.2016 tekemän hankintapäätöksen Dnro VARELY/1750/2016. Markkinaoikeus kieltää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Aurakoulutus Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.355 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintamenettelyn väliaikaista keskeyttämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jukka Koivusalo ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta