MAO:789/17

ASIAN TAUSTA

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.7.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta palvelunhallintajärjestelmän hankinnasta kolmen vuoden sopimuskaudelle sekä mahdolliselle vuoden optiokaudelle palvelusopimuksen allekirjoittamisesta lukien.

Espoon kaupungin liiketoimintajohtaja on 3.9.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 35 sulkenut Efecte Oyj:n tarjouskilpailusta sekä valinnut palvelunhallintajärjestelmän sopimustoimittajaksi Sofigate Oy:n ja varatoimittajaksi Symfoni Finland Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 384.000 euroa.

Efecte Oyj on valittanut hankintayksikön päätöksestä markkinaoikeuteen, joka on 14.3.2014 antamallaan päätöksellään numero 161/14, kumonnut Espoon kaupungin liiketoimintajohtajan 3.9.2013 tekemän hankintapäätöksen § 35 ja kieltänyt Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 40.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on päätöksessään lisäksi todennut, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Espoon kaupunki on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on 30.10.2015 antamallaan päätöksellä, taltionumero 3067, hylännyt valituksen ja pysyttänyt markkinaoikeuden päätöksen.

Espoon kaupunki on 14.11.2013 ja uudelleen 21.4.2014 tehnyt sopimuksen kaupungin palvelunhallintajärjestelmän palvelun toimittamisesta Sofigate Oy:n kanssa.

Espoon kaupunki on edelleen 15.12.2015 tehnyt kaupungin tietohallintojohtajan 14.12.2015 tekemän päätöksen § 36 perusteella sopimuksen kaupungin palvelunhallintajärjestelmän toimittamisesta Sofigate Oy:n kanssa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Diaarinumero 2016/358

Valitus

Vaatimukset

Efecte Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset yhteiset oikeudenkäyntikulut asioissa 2016/358 ja 2016/359 10.010,52 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole järjestänyt hankinnasta uutta tarjouskilpailua markkinaoikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla, vaan se on tehnyt palvelunhallintajärjestelmää koskevan sopimuksen Sofigate Oy:n kanssa 21.4.2014 ja 15.12.2015. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jossa hankintayksikkö on velvoitettu kilpailuttamaan hankinta, jälkeen 15.12.2015 tehty sopimus ei ole perustunut hankintasäännösten mukaiseen kilpailutukseen, vaan se on ollut niiden vastainen suorahankinta.

Suorahankinta on tehty pitkäaikaisella sopimuksella, joka päättyy vasta 14.11.2018, eli kolme vuotta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen. Ei ole perusteltua, että hankintayksikkö olisi tarvinnut kolme vuotta hankinnan kilpailuttamiseen. Hankintayksikkö olisi voinut järjestää kilpailutuksen viimeistään korkeimman hallinto-oikeuden 30.10.2015 antaman ratkaisun jälkeen.

Myöskään hankinnan väliaikaisen järjestämisen tarpeeseen vetoamisen perusteella ei voida tehdä suorahankintoja. Suorahankinnan edellytykset ovat tiukemmat kuin edellytykset hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat yhteiset oikeudenkäyntikulut asioissa 2016/358 ja 2016/359 3.300 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Palvelunhallintajärjestelmä on Espoon kokoisen kaupungin kaikkien keskeisten toimintojen ja siten myös kuntalaisille tuotettavien palveluiden sujuvan tuottamisen ehdoton edellytys. Espoon kaupungin on tullut huolehtia näin keskeisten ICT-järjestelmien keskeytymättömästä järjestämisestä kilpailutusta koskeneen valituksen käsittelyn aikana ja myös uuden tarjouskilpailun järjestämisen aikana.

Espoon kaupunki on aloittanut uuden kilpailutuksen valmistelun viipymättä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA-ilmoituskanavassa 14.4.2016, sen korjausilmoitus 30.5.2016 ja ilmoitus markkinavuoropuhelusta 30.6.2016.

Alkuperäisessä 14.4.2016 julkaistussa ennakkoilmoituksessa on inhimillisen virheen takia ollut virheellinen kirjaus koskien muun ohella viittausta tavaramerkkiin. Vaikka hankinnasta julkaistiin tältä osin korjausilmoitus, ei sillä pystytty teknisten syiden vuoksi muuttamaan ilmoituksen otsikointia, joka virheellisessä muodossa kopioitiin ilmoitukseen markkinavuoropuhelusta. Virhe on korjattu laatimalla ja julkaisemalla kokonaan uusi korjattu hankinnan ajantasaiseen kohteeseen perustuva ennakkoilmoitus 30.9.2016.

Näiden julkisten toimien lisäksi hankintayksikkö on valmistellut kilpailutusta koko tuon ajan. Jo 14.12.2015 tehdyssä väliaikaisessa hankintapäätöksessä on tuotu julki hankintayksikön aito tarkoitus kilpailuttaa hankinta uudelleen.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt Espoon kaupungin tehneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen hankintasäännösten vastaisen suorahankinnan, kysymys on ollut hankintalain 93 §:n mukaisesta väliaikaisesta järjestelystä, mikä on päätöksessä nimenomaisesti todettu. Sopimus on ollut voimassa, kunnes kilpailutus on toteutettu. Sopimuksessa on lisäksi todettu, että Espoon kaupunki tulee kilpailuttamaan hankinnan uudelleen. Sopimus on ollut irtisanottavissa uuden kilpailutuksen jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Kuultavan lausunto

Sofigate Oy on esittänyt, että sillä ei ole ollut pysyvää palvelusopimusta Espoon kaupungin kanssa. Kaikki sopimukset ovat olleet tilapäisiä ja ne on sovittu päättyväksi oikeuden päätöksen jälkeen, ja viimeinen sopimus sen jälkeen, kun hankintayksikkö on suorittanut uuden kilpailutuksen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Espoon kaupungin olisi tullut noudattaa markkinaoikeuden päätöstä, jolla hankintapäätös on kumottu ja sen täytäntöönpano on kielletty. Espoon kaupunki ei näin ollen olisi saanut tehdä uutta hankintasopimusta siksi aikaa, kun asiaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja uudelleen, kun asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa on päättynyt. Espoon kaupungin oikeus tehdä väliaikainen sopimus on päättynyt, koska se ei ole hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa hankinnan väliaikaiseen järjestämiseen. Espoon kaupungin olisi tullut aloittaa uusi kilpailutus korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn aikana.

Muut kirjelmät

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle lisänäyttöä.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan muun ohella esittänyt, että sen oikeus tehdä väliaikainen sopimus ei ole päättynyt korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn aikana, koska Espoon kaupunki on valituksessaan pyytänyt lupaa palvelun järjestämisen jatkamiseen sen välttämättömiltä osin väliaikaisjärjestelyn puitteissa.

Hankintayksikkö on vielä toimittanut markkinaoikeudelle lisäselvityksen palvelunhallintajärjestelmän uuden kilpailutuksen materiaaleista.

Diaarinumero 2016/359

Valitus

Vaatimukset

Efecte Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee 14.3.2014 antamassaan päätöksessä numero 161/14 asetetun 40.000 euron uhkasakon Espoon kaupungin maksettavaksi ja asettaa uuden 100.000 euron suuruisen uhkasakon.

Perusteet

Huolimatta kahdeksan kuukauden mittaisesta valmistelumahdollisuudesta, Espoon kaupunki on julkaissut pelkän ennakkoilmoituksen ja senkin vasta puolta vuotta myöhemmin. Espoon kaupungilla ei ole ollut hankintalain mukaista perustetta olla kilpailuttamatta hankintaa markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden määräämällä tavalla.

On todennäköistä, että hankintayksikkö ei aio järjestää markkinaoikeuden määräämää uutta kilpailutusta, koska se on jo hankkinut palvelunhallintajärjestelmän Sofigate Oy:ltä. Näin ollen hankintayksikkö on rikkonut markkinaoikeuden määräämää ja korkeimman hallinto-oikeuden pysyttämää kilpailutusvelvoitetta, joten edellytykset uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ovat olemassa. Koska hankintayksikkö ei ole noudattanut velvoitteitaan, vaan pannut hankinnan täytäntöön, asiassa on myös määrättävä uusi, aiempaa korkeampi uhkasakko.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimukset.

Perusteet

Espoon kaupunki ei ole pannut täytäntöön 3.9.2013 tehtyä hankintapäätöstä § 35. Se on noudattanut markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ja on kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimenpiteisiin uuden palvelunhallintajärjestelmän kilpailuttamiseksi.

Kuultavan lausunto

Sofigate Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle lisänäyttöä.

Hankintayksikkö on vielä toimittanut markkinaoikeudelle lisäselvityksen palvelunhallintajärjestelmän uuden kilpailutuksen materiaaleista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut asioissa 2016/358 ja 2016/359

Hankinnan väliaikainen järjestäminen ja uusi kilpailuttaminen

Efecte Oyj on valittanut 17.9.2013 hankintayksikön päätöksestä, jolla se on sulkenut Efecte Oyj:n tarjouskilpailusta sekä valinnut palvelunhallintajärjestelmän sopimustoimittajaksi Sofigate Oy:n ja varatoimittajaksi Symfoni Finland Oy:n, markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on 14.3.2014 antamallaan päätöksellään numero 161/14, kumonnut Espoon kaupungin liiketoimintajohtajan 3.9.2013 tekemän hankintapäätöksen § 35 ja kieltänyt Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asetetun 40.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on päätöksessään lisäksi todennut, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Espoon kaupunki on 14.11.2013, Efecte Oyj:n valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa, tehnyt kolmivuotisen sopimuksen kaupungin palvelunhallintajärjestelmän palvelun toimittamisesta Sofigate Oy:n kanssa. Sopimuksen kohdan 16 mukaan sopimus on ollut voimassa väliaikaisena allekirjoitushetkestä eteenpäin, kunnes markkinaoikeus on antanut päätöksensä asiassa diarinumero 2013/443, ja siitä eteenpäin sopimuskauden ajan, ellei markkinaoikeuden päätös edellytä sopimuksen irtisanomista asiakkaan puolelta.

Espoon kaupunki on 21.4.2014, valitusasian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tehnyt 30.9.2016 päättyvän sopimuksen kaupungin palvelunhallintajärjestelmän palvelun toimittamisesta Sofigate Oy:n kanssa. Sopimuksen kohdan 16 mukaan sopimus on ollut voimassa väliaikaisena allekirjoitushetkestä eteenpäin, kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä Espoon kaupungin valituksesta koskien markkinaoikeuden päätöstä asiassa diarinumero 2013/443, ja siitä eteenpäin sopimuskauden ajan, ellei korkein hallinto-oikeuden päätös edellytä sopimuksen irtisanomista asiakkaan puolelta.

Espoon kaupunki on edelleen 15.12.2015, eli korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen, tehnyt kolmivuotisen sopimuksen kaupungin palvelunhallintajärjestelmän palvelun toimittamisesta Sofigate Oy:n kanssa. Sopimuksen kohdan 16 mukaan sopimus on ollut voimassa väliaikaisena allekirjoitushetkestä eteenpäin, kunnes Espoon kaupunki on suorittanut markkinaoikeuden määräämän uuden kilpailutuksen. Sopimuksen kohdan 17 mukaan Espoon kaupungilla on ollut oikeus irtisanoa sopimus uuden kilpailutuksen jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Sanotun pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan:

1) hankintayksikön päätös kumota osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai

3) velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Lain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 67 ja 68) mukaan lain 93 §:ssä säädetään hankintayksikön oikeudesta järjestää hankinta väliaikaisin toimin muutoksenhaun ajaksi. Oikeuskäytännössä on todettu, etteivät väliaikaiset järjestelyt, jotka päättyvät tuomioistuimen antaessa asiassa ratkaisunsa, vaaranna hakijan oikeusturvaa.

Esitöissä on edelleen todettu, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan ilman tarjouskilpailua aina siihen saakka, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella on ehditty toteuttaa tilanteessa, jossa hankintayksikön järjestämiä palveluita käyttävien asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytymätöntä järjestämistä.

Esitöissä on lisäksi todettu, että pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan muutoksenhaun ajaksi, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä tuomioistuinkäsittelyn ajaksi. Hankinnan järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankinnan arvolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioinnissa. Hankintayksikön oman toiminnan lisäksi vastaavin edellytyksin voidaan ottaa huomioon hankintayksikön asiakkaiden tarpeet esimerkiksi tilanteessa, jossa lain 11 §:ssä tarkoitettu yhteishankintayksikkö vastaa kilpailuttamisesta.

Esitöissä on vielä todettu, että hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti vain hankintamenettelyyn osallistuneelta ehdokkaalta tai tarjoajalta tai aiemmalta toimittajalta, vaikka tämä ei ole osallistunut muutoksenhaun kohteena olevaan hankintamenettelyyn. Hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevaa menettelyä ei säännellä muutoin. Hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi harkita hankinnan järjestämistä suorahankintana, jos suorahankinnalle laissa asetetut edellytykset täyttyvät.

Pykälän 2 momentin osalta esitöissä on todettu, että säännöksellä rajoitetaan hankinnan väliaikaista järjestämistä siten, että väliaikaisjärjestely ei saa estää markkinaoikeuden käytössä olevien ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä 94 §:n 1 momentin

1–3 kohdassa säädetyllä tavalla. Käytännössä säännös edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu. Suositeltavaa on, että väliaikaisen järjestelyä koskevien sopimusehtojen mukaan sopimus voidaan irtisanoa päättymään markkinaoikeuden ratkaisun johdosta.

Markkinaoikeus viittaa edellä 14.11.2013 tehdyn sopimuksen irtisanomislausekkeeseen ja katsoo, että sopimus, joka on ollut voimassa väliaikaisena, kunnes markkinaoikeus on antanut päätöksensä asiassa, on täyttänyt hankintalain 93 §:n 2 momentissa hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle asetetut edellytykset. Kyseessä oleva palvelunhallintajärjestelmä on hankintayksikön esittämän selvityksen, jota asiassa ei ole riitautettu, perusteella ollut keskeisessä asemassa kaupungin tietojärjestelmien, palvelimien, työasemien ja pienlaitteiden toimivuuden järjestämisessä ja varmentamisessa. Nämä tietojärjestelmien osalta ovat olleet välttämättömiä kaupungin palvelujen tuottamisessa. Näin ollen hankintaa ei sen luonteen vuoksi ole voinut lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Edelleen 21.4.2014, valitusasian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tehdyn väliaikaisen sopimuksen irtisanomislauseke on täyttänyt hankintalain 93 §:n 2 momentissa hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle asetetut edellytykset. Esitetyn selvityksen mukaan Espoon kaupunki on lisäksi valituksessaan markkinaoikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle pyytänyt lupaa hankintapäätöksen täytäntöönpanoon. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut Espoon kaupungin täytäntöönpanolupapyynnön johdosta erillistä päätöstä. Korkein hallinto-oikeus on pääasiaan koskevassa päätöksessään 30.10.2015, taltionumero 3067, todennut, että asian tultua ratkaistuksi ei valituksessa esitetyistä täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Sen jälkeen kun korkein hallinto-oikeus on 30.10.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen ja pysyttänyt markkinaoikeuden päätöksen, hankintayksikkö on 15.12.2015 tehnyt sopimuksen kaupungin palvelunhallintajärjestelmän palvelun toimittamisesta Sofigate Oy:n kanssa. Sopimuksen kohdan 16 mukaan sopimus on ollut voimassa väliaikaisena allekirjoitushetkestä eteenpäin, kunnes Espoon kaupunki on suorittanut markkinaoikeuden määräämän uuden kilpailutuksen. Markkinaoikeus katsoo, että tämän viimeisen sopimuksen osalta hankintayksikkö on hankintalain 93 §:n esitöissä todetulla tavalla rajoittanut väliaikaisjärjestelyn päättymään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu, eli tässä tapauksessa, kun hankinnasta on järjestetty uusi kilpailutus.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankkiessaan palvelunhallintajärjestelmä väliaikaisilla sopimuksilla 14.11.2013, 21.4.2014 ja 15.12.2015.

Uhkasakon tuomitsemista ja uuden uhkasakon asettamista koskeva vaatimus

Asian 2016/359 osalta on kysymys siitä, onko Espoon kaupungille markkinaoikeuden 14.3.2014 antamassa päätöksessä numero 161/14 määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle ja uuden uhkasakon määräämiselle perusteita.

Hankintalain 100 §:n mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan sen jälkeen kun korkein hallinto-oikeus on 30.10.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen ja pysyttänyt markkinaoikeuden päätöksen, hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta ennakkoilmoituksen HILMA-ilmoituskanavassa 14.4.2016, sen korjausilmoituksen 30.5.2016 ja ilmoituksen markkinavuoropuhelusta 30.6.2016.

Hankintayksikkö on esitetyn selvityksen mukaan havainnut, että alkuperäisessä 14.4.2016 julkaistussa ennakkoilmoituksessa on inhimillisen virheen takia ollut virheellinen kirjaus koskien muun ohella viittausta tavaramerkkiin. Vaikka hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta tältä osin korjausilmoituksen, se ei ole pystynyt teknisten syiden vuoksi muuttamaan ilmoituksen otsikointia, joka virheellisessä muodossa on kopioitu ilmoitukseen markkinavuoropuhelusta. Hankintayksikkö on korjannut virheen laatimalla ja julkaisemalla kokonaan uuden korjatun hankinnan ajantasaiseen kohteeseen perustuvan ennakkoilmoituksen 30.9.2016. Hankintaa koskeva tarjouspyyntö on julkaistu 24.4.2017.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on ryhtynyt uuden tarjouskilpailun valmisteluun ja toteuttamiseen riittävän pian markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ilmoitettujen seikkojen huomioon ottamisen edellyttämät toimenpiteet ja hankinnan kohteen uudelleenmäärittelyssä käytettävä harkintavalta huomioon ottaen. Kun otetaan vielä huomioon hankinnan kohteen laatu ja laajuus, jotka ICT-hankinnoille tyypillisesti ovat nopeasti kehittyviä ja muuttuvia, ja jotka esitetyn selvityksen mukaan ovat nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa myös osin muuttuneet, sekä hankintayksikön tekemän virheen vaikutus uuden kilpailuttamisen edistymiseen, markkinaoikeus katsoo, että huolimatta uuden kilpailuttamisen käytännön toteutuksen aikataulun viivästymisestä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ei ole perusteita.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, eikä asiassa ole esitetty perusteita uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ja uuden uhkasakon asettamiselle. Valitus asiassa 2016/358 ja vaatimus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi ja uuden korkeamman uhkasakon asettamisesta asiassa 2016/359 on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa asioissa 2016/358 ja 2016/359 vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset yhteiset oikeudenkäyntikulut asioissa 2016/358 ja 2016/359.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valittajan valituksen asiassa 2016/358 ja hakemuksen uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi ja uuden korkeamman uhkasakon asettamisesta asiassa 2016/359.

Markkinaoikeus velvoittaa Efecte Oyj:n korvaamaan Espoon kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut asioissa 2016/358 ja 2016/359 3.300 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Mattila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.