MAO:663/17

ASIAN TAUSTA

Oulun kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) sivistys- ja kulttuuripalvelut on ilmoittanut 7.11.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Oulun kaupungin koulu- ja päiväkotikuvauspalvelua koskevasta käyttöoikeussopimuksesta puitejärjestelynä ajalle 1.8.2017–31.5.2019 ja mahdolliselle kahdelle vuoden optiokaudelle 1.8.2019–31.5.2020 ja 1.8.2020–31.5.2021.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta on 9.2.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 23 valinnut päiväkotikuvausten puitejärjestelytoimittajiksi tarjouskilpailun menestymisjärjestyksessä itäiselle alueelle Seppälän Koulukuvat Oy:n, Frendikuva Oy:n ja Suomen Mallikuvat Oy:n, keskiselle alueelle Seppälän Koulukuvat Oy:n, Frendikuva Oy:n ja Suomen Mallikuvat Oy:n, eteläiselle alueelle Seppälän Koulukuvat Oy:n, Frendikuva Oy:n ja Kuvaverkko Oy:n sekä pohjoiselle alueelle Seppälän Koulukuvat Oy:n, Frendikuva Oy:n ja Suomen Mallikuvat Oy:n. Koulukuvausten toimittajiksi on samalla päätöksellä valittu Seppälän Koulukuvat Oy, Frendikuva Oy ja Suomen Mallikuvat Oy.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.000.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Mallikuvat Oy on pyytänyt käsittelyluvan myöntämistä ja vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että se saa jäljennökset Oulun kaupungin alueella lukiokuvauksista tehdyistä sopimuksista.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.880 eurolla viivästyskorkoineen lisättynä oikeudenkäyntimaksulla.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut kokonaisuudessaan epäselvä ja hankintayksikön menettely hankintasäännösten vastaista.

Hankinnan arvonlisäveroton arvo on ollut useita satoja tuhansia euroja. Hankinta olisi tullut kilpailuttaa EU-kynnysarvot ylittävänä hankintana. Tarjouspyynnön mukaan hankinta on ollut kansallisten palveluiden käyttöoikeussopimuksen kynnysarvon ylittävä hankinta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusluonnoksen mukaisesti hankinta on ollut kuitenkin hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintasopimus.

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (jäljempänä hankintadirektiivi) mukaan pelkkää hintaa voi käyttää hankintasopimusten tekoperusteena vain poikkeuksellisesti. Hankintayksikkö on hyväksynyt kokonaistaloudellisesti halvimman tarjouksen virheellisessä menettelyssä voimassa olevien sääntöjen vastaisesti.

Seppälän Koulukuvat Oy:n ja samaan konserniin kuuluvan Frendikuvat Oy:n tarjous on lisäksi ollut poikkeuksellisen alhainen, eikä siten ole muutenkaan vastannut tarjouspyyntöä. Kyseessä on käytännössä ollut yksi tarjoaja.

Hankintadirektiivillä on ollut välitön oikeusvaikutus ehdottomien ja riittävän selkeiden ja tarkkojen säännösten osalta 18.4.2016 alkaen. Hankintayksiköt ovat voineet rajoittaa tarjoajan osallistumista hankinnan kaikkiin osiin jo ennen vuoden 2014 hankintadirektiivin voimaantuloa.

Vastine

Vaatimukset

Oulun kaupunki on vaatinut, että valittajan vaatimus jätetään tutkimatta siltä osin, kuin valituskirjelmässä on vaadittu toimittamaan lukiokuvauksista tehdyt sopimukset.

Lisäksi Oulun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan vaatimus lukiokuvauksista tehtyjen sopimusten toimittamisesta ei perustu lakiin. Käsillä olevassa asiassa ei ole kyse lukiokuvauksista tehdystä hankinnasta. Markkinaoikeus ei siten ole toimivaltainen käsittelemään valittajan vaatimusta tältä osin.

Valitusta ei ole muutoin riittävästi yksilöity ja perusteltu.

Hankinnassa on kyse palveluiden käyttöoikeussopimuksesta. Hankintayksikön suorituksena palveluntuottajalle on rahavastikkeen sijasta yksinomaan palvelujen käyttöoikeuden siirto. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut toimii kilpailutuksessa lasten ja heidän huoltajiensa edustajana, joten kaupunki ei sitoudu tarjouspyynnöllä mihinkään tiettyyn hankintaan. Hankintailmoituksessa on todettu, että hankinnassa on kyse kansallisen kynnysarvon ylittävästä palveluiden käyttöoikeussopimuksesta. Hankinta on toteutettu puitejärjestelynä. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa puitesopimusluonnoksessa on ollut maininta hankintasäännöksissä tarkoitetusta hankintasopimuksesta. Pätemisjärjestyksessä alempisijaisena tarjouspyyntöön ja hankintailmoitukseen nähden olevassa tarjouspyynnön liitteessä mahdollisesti olleelle kirjoitusvirheelle ei tule antaa merkitystä arvioitaessa hankintamenettelyn lainmukaisuutta.

Päinvastoin kuin valittaja on väittänyt, hankintayksikkö ei ole käyttänyt valintaperusteena pelkkää hintaa, vaan on päättänyt valita kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä mainittujen vertailuperusteiden mukaisesti. Hinnat on vertailtu ja pisteytetty tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen perusteella. Tarjousten laatu on vertailtu ja pisteytetty laskutustapojen, toimintatavan joustavuuden ja lisäpalvelujen perusteella.

Seppälän Koulukuvat Oy:n ja Frendikuvat Oy:n tarjousten hintaero valittajan tarjoukseen ei ole ollut niin merkittävä, että Seppälän Koulukuvat Oy:n ja Frendikuvat Oy:n tarjousten voitaisiin katsoa olleen poikkeuksellisen alhaiset. Hinnaltaan halvimman ja valittajan tarjousten hintaero on ollut 1,55 euroa valittajan kuvasarjan oltua hinnaltaan 10 euroa ja Seppälän Koulukuvat Oy:n kuvasarjan oltua hinnaltaan 8,45 euroa.

Tarjouspyynnössä ei ole kielletty tai rajoitettu samaan konserniin kuuluvien tarjoajien tarjousten jättämistä.

Kuultavien lausunnot

Frendikuva Oy ja Kuvaverkko Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Seppälän Koulukuvat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.701,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Seppälän Koulukuvat Oy on esittänyt, että sen tarjous ei ole ollut hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla tai muutoinkaan poikkeuksellisen alhainen. Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan täysin kilpailukykyiset markkinaehtoiset hinnat, joilla se tulee hankinnan myös toteuttamaan. Tarjouksen hylkääminen poikkeuksellisen alhaisella hinnalla ei ole hankintayksikön velvollisuus, vaan oikeus, eikä hankintayksiköllä ole tässä tapauksessa ollut edes syytä harkita tarjouksen hylkäämistä.

Valittajan väitteillä ja vaatimuksilla lukiokuvauksiin liittyen ei ole relevanssia asiassa. Käsillä olevassa tapauksessa on täysin selvää, että koulukuvauksia ei ole hankittu suorahankinnalla.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on vastineessaan myöntänyt hankinnan ennakoidun arvon olevan noin 2.000.000 euroa, ja kyseessä on palveluhankinta. Kutsumalla palveluhankintaa käyttöoikeussopimukseksi ei voi kiertää hankintasääntelyä. Tarjouspyynnön mukaan tarjouskilpailun voittaja voi kieltäytyä antamasta tarjoamaansa palvelua, joten tarjouskilpailun voittaja ei kanna miltään osin riskiä sopimuksesta.

Kuvien myyminen ja ostaminen on valokuvaamon ja huoltajan välinen oikeustoimi, jossa koulu ei ole osallisena. Hankintayksikkö on ilman laillista perustetta sivuuttanut asianmukaisen menettelyn ja huoltajia ei ole kuultu sopimuksen sisällöstä ja ehdoista soveltamalla perusteettomasti hankintasäännöksiä. Koska käsillä olevaan hankintaan ei sovelleta tarjouspyynnössä ja hankintasopimusluonnoksessa mainittuja hankintasäännöksiä, julkista hankintaa koskeva päätös tulee kumota.

Koska lukiokuvaukset kuuluvat Opetushallituksen suosituksen piiriin ja liittyvät virheellisen menettelyn todentamiseen tässä asiassa, tulee niihin liittyvät asiakirjat esittää. Hankinta-asioissa on noudatettava säädöksiä yleisten asiakirjojen julkisuudesta.

Hankintayksikkö ja Seppälän Koulukuvat Oy on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Muut kirjelmät

Seppälän Koulukuvat Oy on antanut lisälausunnon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyluvan myöntäminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 86 §:n 3 momentin mukainen käsittelyluvan saaminen muutoksenhaun edellytyksenä koskee lain 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaisia jo perustettuun puitejärjestelyyn perustuvia kilpailutuksia. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys hankintalain 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesta puitejärjestelyyn valittujen toimittajien välillä järjestettävästä niin sanotusta kevennetystä kilpailutuksesta, josta valittaminen edellyttäisi käsittelyluvan myöntämistä. Näin ollen asiassa ei tule harkittavaksi käsittelyluvan myöntäminen.

Asiakirjan esittämistä koskeva vaatimus

Valittaja on vaatinut markkinaoikeutta määräämään, että Oulun kaupunki velvoitetaan esittämään Oulun kaupungin alueella lukiokuvauksista tehdyt sopimukset. Valittaja on esittänyt, että asiakirjat liittyvät hankintayksikön virheelliseen menettelyyn käsillä olevassa asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan valitus kohdistuu hankintapäätöksellä 9.2.2017 päätetyn hankintamenettelyn arviointiin. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan esitettäväksi vaatimat asiakirjat eivät liity käsillä olevan valitusasian käsittelyyn, eikä asiassa ole näin ollen perustetta määrätä asiakirjojen esittämistä. Vaatimus asiakirjan esittämisestä hylätään.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kilpailutetun sopimuksen luonne

Hankintayksikkö on 7.11.2016 julkaissut kansallisen hankintailmoituksen koulu- ja päiväkotikuvauksista. Hankintailmoituksen mukaan hankintalajiksi on ilmoitettu palveluiden käyttöoikeussopimus puitejärjestelynä.

Valittaja on esittänyt, että hankinnassa ei ole kyse käyttöoikeussopimuksesta, vaan hankintasopimuksesta. Valittajan mukaan hankinta olisi tullut kilpailuttaa EU-kynnysarvon ylittävänä hankintana.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Hankintalain 5 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain 5 §:n 6 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Hankintalain 15 §:n 1 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta tavara- ja palveluhankintoihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30.000 euroa.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan palveluja koskevien hankintasopimusten ja palvelukonsession välinen ero on palvelujen tarjoamisesta saatavassa vastikkeessa. Palveluja koskeva hankintasopimus sisältää vastikkeen, jonka hankintaviranomainen maksaa suoraan palvelujen tarjoajalle, kun taas palvelukonsessiossa palvelujen tarjoamisen vastikkeena on joko palvelun hyödyntämisoikeus yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. (ks. esimerkiksi tuomio 10.11.2011, Norma-A ja Dekom, C-348/10, EU:C:2011:721, 41–42 kohdat).

Vaikka korvaustapa onkin yksi ratkaisevista tekijöistä palvelukonsessioksi luokittelun näkökulmasta, oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että palvelukonsessio edellyttää sitä, että konsessionsaaja ottaa kantaakseen kyseisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin. Jos palvelutoimintaan liittyvää riskiä ei siirretä palvelun tarjoajalle, kyseinen toimenpide on julkisia palveluja koskeva hankintasopimus eikä palvelukonsessio. Vaikka riski voi tosin jo alun alkaen olla hyvin vähäinen, palvelukonsession olemassaolon toteamiseksi on tarpeen, että hankintaviranomainen siirtää tähän toimintaan liittyvän oman riskinsä täysimääräisesti tai ainakin pääosin konsessionsaajalle (ks. em. tuomion 44 ja 45 kohdat).

Tällainen riski on ymmärrettävä riskinä altistua markkinoiden epävarmuustekijöille, joka voi ilmetä muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvana riskinä; riskinä, joka aiheutuu siitä, etteivät palvelujen tarjonta ja kysyntä vastaa toisiaan; riskinä, joka aiheutuu siitä, että ne, joiden on maksettava hinta tarjotuista palveluista, ovat maksukyvyttömiä; riskinä, joka aiheutuu siitä, ettei tuloilla saada kokonaan katettua toimintakustannuksia; tai vielä riskinä palvelun puutteellisuuteen perustuvasta vastuusta aiheutuvana riskinä (ks. esimerkiksi tuomio 10.3.2011, Privater Rettungsdienst, C-274/09, EU:C:2011:130, 37 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on kuvannut sopimuksen puitejärjestelynä toteutettavaksi käyttöoikeussopimukseksi, jonka solmimisessa hankintayksikkö toimii oppilaiden ja heidän huoltajiensa edustajana. Tarjouspyynnössä on otsikon 3 "Hankinnan kohteen määrittely, tavoitteet ja pääasiallinen sisältö" alla kuvattu, että koulukuvausten järjestäminen ei ole koulun toimintaa, ja oppilas ja hänen huoltajansa tulevat päättämään, haluavatko he käyttää tätä koulupäivän aikana tarjottua mahdollisuutta kuvauttaa lapsi palveluaan tarjoavan kuvaajan toimesta vai eivät. Tarjouspyynnössä on saman otsikon 3 alla todettu, että koulut ja päiväkodit järjestävät kuvaukset oman harkintansa mukaan, eikä hankintayksikkö ole velvollinen hankkimaan tai korvaamaan sopimuksen mukaisia palveluita, mikäli kuvausta ei jossain yksikössä järjestetä. Mainitun tarjouspyynnön kohdan mukaan hankintayksikkö ei ole sitoutunut hankkimaan valokuvauspalvelua.

Markkinaoikeus toteaa, että sillä seikalla, että hankintayksiköllä ei ole ollut lakisääteistä velvollisuutta järjestää hankinnan kohteena olevia valokuvauspalveluja, ei ole merkitystä sen seikan arvioinnissa, onko kysymyksessä julkinen hankinta. Hankintayksikkö on kilpailuttanut toimittajat, näiden hinnat ja sopimusehdot kaupungin koulujen ja päiväkotien käyttöön ja tehnyt tarjoajien valinnan hankintapäätöksellään. Tarjouspyynnön mukaan myös hankintasopimus on tarkoitus tehdä hankintayksikön ja toimittajan välillä. Kyse on siten lähtökohtaisesti hankintalaissa tarkoitetusta hankintasopimuksesta.

Seuraavaksi asiassa on arvioitava, onko sopimuksessa kysymys palveluhankintasopimuksesta vai palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta.

Asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö tai koulut ja päiväkodit eivät maksa tai välitä korvauksia palveluntuottajille. Sen sijaan hankintayksikkö on antanut palveluntarjoajalle oikeuden hyödyntää palvelujaan Oulun kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa kilpailutetuin ehdoin ja hinnoin. Näin ollen käyttöoikeussopimuksen määritelmän mukainen vastikkeen elementti täyttyy sopimusjärjestelyssä.

Riskin siirtymisen osalta valittaja on esittänyt, että toimittaja ei kanna järjestelyssä riskiä, koska sillä on oikeus kieltäytyä antamasta tarjoamaansa palvelua. Markkinaoikeus toteaa, että valokuvauspalveluun liittyvä toimittajan riski voi liittyä esimerkiksi siihen, että koulut ja päiväkodit päättävät olla järjestämättä kuvauksia, siihen, että oppilaiden huoltajat eivät lunasta otettuja kuvia, tai siihen, että oppilaiden huoltajat eivät maksukyvyttömyyden vuoksi kykene maksamaan vastiketta palvelusta. Markkinaoikeus katsoo, että riskin siirtymisen arviointi liittyy tilanteeseen, jossa palvelun tarjoaja tarjoaa palvelua kolmansille. Näin ollen sillä, onko palvelutarjoajan mahdollista kieltäytyä palvelun tarjoamisesta puitesopimuksen mukaan, ei ole merkitystä arvioitaessa palveluntoimittajan riskiä hankintasopimuksen mukaisen palvelun toteuttamisessa. Edellä sanotun perusteella palveluntuottaja ottaa kantaakseen kysymyksessä olevan palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin.

Hankinnan kohteena on näin ollen ollut hankintalain 5 §:n 6 kohdan mukainen palvelua koskeva käyttöoikeussopimus. Hankintaan on tullut soveltaa hankintalain mukaisia käyttöoikeussopimuksiin soveltuvia menettelyjä.

Hankintayksikön toteuttaman hankintamenettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankinta olisi tullut ilmoittaa EU-hankintojen menettelyjä noudattaen hankinnan arvon ylittäessä palveluhankintojen EU-kynnysarvon.

Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan, mitä I, III ja IV osassa säädetään sekä lain II osasta sanotussa lainkohdissa mainitut säännökset. Näihin hankintoihin sovelletaan lisäksi, mitä muun ohella poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista 63 §:ssä säädetään.

Markkinaoikeus toteaa, että koska hankinnassa on ollut kyse palvelua koskevasta käyttöoikeussopimuksesta, ei hankinnassa ole tullut noudattaa hankintalain II osan säännöksiä. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti noudattaessaan hankintalain kansallisia hankintoja koskevia säännöksiä.

Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö on hyväksynyt halvimman hinnan tarjousten vertailuperusteeksi voimassa olevan sääntelyn vastaisesti. Valittaja on vedonnut hankintadirektiivin säännöksiin.

Koska kyse on käyttöoikeussopimuksesta, asiaan ei sovelleta hankintadirektiiviä vaan julkisista käyttöoikeussopimuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU (jäljempänä käyttöoikeussopimusdirektiivi), joka on annettu 26.2.2014. Jäsenvaltioiden on tullut saattaa direktiivin määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.4.2016 mennessä. Direktiivillä on ollut välitön oikeusvaikutus ehdottomien sekä riittävän selkeiden ja tarkkojen säännösten osalta mainitusta 18.4.2016 alkaen. Markkinaoikeus toteaa, että käyttöoikeussopimusdirektiivi ei sisällä sääntelyä kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttämisestä vertailuperusteena.

Hankintayksikkö on hankintailmoituksessaan ilmoittanut soveltavansa kokonaistaloudellista edullisuutta ja tätä vertailuperustetta hankintayksikkö on myös soveltanut hankintapäätöksessään. Vaikka hankintayksikkö olisi voinut valita tarjousten vertailuperusteeksi myös halvimman hinnan, ei hankintayksikkö ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti soveltaessaan hankinnassa vertailuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta.

Valittaja on vielä esittänyt, että Seppälän Koulukuvat Oy:n ja Frendikuvat Oy:n tarjoukset ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107) on todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että käyttöoikeussopimusdirektiivissä ei ole säännöstä, joka velvoittaisi hankintayksikön selvittämään poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa.

Hankintayksiköllä ei edellä lausutun perusteella ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen muita tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä ole hylännyt tämän tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Kuultava on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomen Mallikuvat Oy:n korvaamaan Oulun kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomen Mallikuvat Oy:n korvaamaan Seppälä Koulukuvat Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.985 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Jukka Koivusalo ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.5.2019 taltionumero 2034.