MAO:779/16

ASIAN TAUSTA

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 15.3.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 12.4.2016 julkaistulla korjausilmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta tiesuunnitelman laatimista koskevasta palveluhankinnasta, joka liittyy E18 Turun kehätien parantamiseen välillä Kausela–Kirismäki.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 1.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Sito Oy:n tarjouksen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 14.6.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 1.6.2016 tekemänsä hankintapäätöksen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 17.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Finnmap Infra Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 800.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Sito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.790 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousvertailu on muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä tehty pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta virheellisesti. Tarjousten vertailua ei pääsuunnittelijan referenssien osalta ole tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailu- ja pisteytysperusteiden mukaisesti, kun valittajan tarjouksessa ilmoitettu referenssi, johon sisältyneet tehtävät ovat olleet pääsuunnittelijan tehtäviä vastaavia, on jätetty kokonaan vertailussa huomioimatta.

Hankintayksikön ei olisi tullut jättää referenssiä kokonaan tai edes osittain huomiotta sillä perusteella, että valittajan tarjouksessa on kysymyksessä olevan referenssiprojektin osalta ilmoitettu tehtävänimikkeenä "pääsuunnittelija". Siitä huolimatta, että kysymyksessä olevan henkilön tehtävänimike on referenssiprojektissa tosin ollut tiesuunnittelija, ovat henkilön tehtävät referenssiprojektissa kuitenkin tosiasiallisesti vastanneet pääsuunnittelijan tehtäviä. Kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta on tarjouspyynnön mukaan tullut arvioida pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta referenssin sisällön, ei sen sijaan referenssin osalta ilmoitetun tehtävänimikkeen perusteella. Kysymyksessä olevalla alalla ei ole yhteisesti sovittua määritelmää tai tehtävänkuvausta pääsuunnittelijalle ja työnjako eri tehtävien välillä on tapauskohtaista. Tarjouspyynnössä mainitut laadulliset tekijät ovat toteutuneet valittajan ilmoittamassa referenssissä, eikä valittajan tarjous näin ollen ole sisältänyt virheellistä tietoa ilmoitetun tehtävänimikkeen osalta.

Valittajan tarjouksessa nimetyn henkilön tosiasiallisesti hoitamat tehtävät ovat ilmenneet vastineesta, jonka valittaja on ensimmäisen hankintapäätöksen jälkeen antanut asiassa tehdyn hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta. Hankintayksikön olisi tullut uutta tarjousten vertailua suorittaessaan ottaa sanottu selvitys huomioon.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto, joka on ilmoittanut käyttävänsä asiassa valtion puhevaltaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asemesta, on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.733 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti jättäessään valittajan tarjouksessa pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön osalta ilmoitetun referenssiprojektin huomioimatta uudessa tarjousvertailussa. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti.

Valittaja on antanut tarjouksessaan virheellistä tietoa siltä osin kuin se on ilmoittanut pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön referenssiprojektin "Valtatie 7 parantaminen Hamina–Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen" osalta, että henkilön tehtävänimikkeenä olisi ollut pääsuunnittelija. Hankintayksikkö on ensimmäistä hankintapäätöstä 1.6.2016 tehdessään luottanut valittajan tarjouksessa esitettyihin tietoihin ja pisteyttänyt tarjoukset muun ohella tehtävänimikkeistä ilmoitettuun perustuen.

Mainittua referenssiä koskevista asiakirjoista on kuitenkin ensimmäisen hankintapäätöksen jälkeen tehdyn hankintaoikaisuvaatimuksen yhteydessä käynyt ilmi, ettei valittajan tarjouksessa nimetty pääsuunnittelija ole toiminut kysymyksessä olevassa referenssiprojektissa pääsuunnittelijana, vaan tiesuunnittelijana ja että projektin pääsuunnittelijaksi on ollut nimettynä toinen henkilö.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä henkilöreferenssejä koskevassa lomakkeessa on nimenomaisesti tullut ilmoittaa tehtävänimike ja lyhyt tehtäväkuvaus. Valittajan ei olisi tullut ilmoittaa tehtävänimikkeeksi pääsuunnittelijaa sillä perusteella, että kysymyksessä olevan henkilön työtehtävät ovat mahdollisesti kuvastaneet tai muistuttaneet näitä tehtäviä.

Valittajan tarjouksessa ei ole kysymyksessä olevan referenssiprojektin osalta esitetty mainitun tehtävänimikkeen lisäksi tarjouslomakkeessa pyydettyä lyhyttä tehtäväkuvausta.

Valittaja on tarkoituksellisesti antanut tarjouksessaan väärää tietoa, jolla on ollut hankintayksikön kannalta olennainen merkitys. Pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö vastaa yhdessä tekniikkavastaavan kanssa suunnittelun kokonaisuudesta ja yleensä myös suunnitteluhankkeen vaativimpien kohtien, kuten esimerkiksi moottoritien vaaka- ja pystygeometrian ja eritasoliittymien ramppien suunnittelusta.

Valittajan tarjouksessa ilmoitettua referenssiä ei ole tullut ottaa tarjousten vertailussa huomioon, koska referenssin osalta ilmoitettu tehtävänimike "pääsuunnittelija" on ollut virheellinen, eikä tarjouksessa ole referenssin osalta tämän lisäksi ilmoitettu minkäänlaista tehtäväkuvausta. Valittaja on antanut lisätietoja referenssiprojektin sisällöstä vasta ensimmäisen hankintapäätöksen jälkeisen hankintaoikaisumenettelyn ja sittemmin markkinaoikeusprosessin yhteydessä. Tarjoaja on vastannut tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia on tullut arvioida niistä ilmenevien tietojen perusteella. Valittajan myöhemmin, tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen toimittamaa selvitystä ei ole siten tullut ottaa tarjousten vertailussa huomioon.

Hankintayksikön näkökulmasta valittajan menettely on ollut kyseenalaista ottaen huomioon muun ohella, että tarjousten arviointimenettely perustuu pitkälti siihen, että hankintayksikkö voi luottaa tarjouksissa annettujen tietojen paikkansapitävyyteen. Hankintayksiköltä ei voida kohtuudella edellyttää, että se tarkistaa erikseen kunkin tarjouksessa ilmoitetun tehtävänimikkeen oikeellisuuden.

Valittajan menettelyä voidaan pitää vakavana virheenä ammattitoiminnassa ja hankintayksiköllä olisi siten tällä perusteella ollut jopa oikeus sulkea se tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan suhteellisuusperiaate huomioon ottaen menetellyt näin, vaan se on yksinomaan jättänyt virheellisen tiedon sisältäneen referenssiprojektin huomioimatta tarjousten pisteytyksessä. Tämä on johtanut siihen, että valittajan tarjoukselle on pääsuunnittelijan referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta annettu uudessa vertailussa seitsemän pistettä ensimmäisessä päätöksessä annetun yhdeksän pisteen sijaan.

Kuultavan lausunto

Finnmap Infra Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittajan tarkoituksena ei ole ollut johtaa hankintayksikköä harhaan taikka tarkoituksellisesti antaa väärää tietoa, vaan antaa tiedot pääsuunnittelijaksi esitetyn henkilön puheena olevan hankinnan kannalta vastaavista tehtävistä, kuten tarjouspyynnössä on edellytetty. Alkuperäisen hankintasopimuksen mukaan referenssien arviointi on perustunut niiden sisällön arviointiin, ja esitetyn pääsuunnittelijan tehtävät kyseessä olevassa referenssissä ovat vastanneet hankintayksikön vastineessaan kuvaamia pääsuunnittelijan vastuualueeseen kuuluvia tehtäviä. Valittajan pääsuunnittelijaksi esittämä henkilö on ollut Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n henkilöryhmittelyssä ylimpiin tasoihin kuuluvassa 02 luokassa. Hankintayksikön tehtävänimikkeeseen perustuva käsitys siitä, että esitetty pääsuunnittelija ei olisi toiminut referenssiprojektissa lainkaan pääsuunnittelijana, on virheellinen. Käsillä ei ole ollut valittajan poissulkemiseen oikeuttava vakava virhe ammattitoiminnassa. Referenssin huomiotta jättäminen ei ole ollut valittajan menettelystä kohtuullinen seuraamus.

Valittaja ei ole kielletyllä tavalla parantanut tarjoustaan, vaan se on toimittamallaan lisäselvityksellä ainoastaan täsmentänyt tarjouksessa ilmoittamaansa referenssiä. Hankintayksikön olisi tullut huomioida toimitettu lisäselvitys tarjousvertailussa.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä on referenssien osalta edellytetty ilmoitettavan nimenomaisesti pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävänimike, joka valittajan tarjouksessa on kysymyksessä olevilta osin ilmoitettu virheellisesti. Vaikka referenssien ei olekaan edellytetty koskevan yksinomaan pääsuunnittelijana toimimista, on ilmoitetulla tehtävänimikkeellä ollut merkitystä tarjousten vertailussa referenssien vastaavuutta arvioitaessa ja arvioitaessa tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti muun ohella kokemusta tietomallipohjaisen suunnitteluhankkeen pääsuunnittelijana toimimisesta.

Valittaja on esittänyt muun ohella, ettei tehtävänimikkeen perusteella voida arvioida referenssin ja työkokemuksen vastaavuutta, koska tehtävänimikkeiden sisältö on kysymyksessä olevalla alalla vaihteleva.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on muun ohella oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintamenettely

Hankinnan kohteena ovat olleet E 18 Turun kehätien parantamiseen välillä Kausela–Kirismäki liittyvät tiesuunnittelupalvelut. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on ollut 40 ja laadun painoarvo 60 prosenttia.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu neljä laatuvertailuperustetta, joista kunkin osalta on voinut saada neljästä kymmeneen pistettä. Yksi laatuvertailuperuste on koskenut pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta ja sen painoarvoksi on ilmoitettu 15 prosenttia laatupisteistä. Kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta tarkasteltavia seikkoja ovat tarjouspyynnössä esitetyn mukaan olleet pääsuunnittelijan osaaminen ja kokemus työn kannalta vastaavista tehtävistä esitettyjen referenssien vastaavuuden, tuoreuden ja lukuisuuden sekä ilmoitettujen kokemusalojen ja kokemusvuosien perusteella. Huomioon on tullut lisäksi ottaa pääsuunnittelijan kokemus tietomallipohjaisen suunnitteluhankkeen pääsuunnittelijana toimimisesta.

Tarjouksen sisällön arviointia varten tarjoajan on tullut muun ohella ilmoittaa työhön osallistuvat avainhenkilöt ja näiden referenssit tarjouspyynnön liitteenä olleella henkilöreferenssilomakkeella. Lomakkeessa on tullut ilmoittaa tarjouksessa nimetyn henkilön referensseinä ilmoitettavista projekteista muun ohella projektin nimi sekä kysymyksessä olevan henkilön tehtävänimike ja lyhyt tehtäväkuvaus. Tältä osin lomakkeessa on ohjeena esitetty "esim. suunnittelija, vastuu hankkeen XYZ suunnittelusta".

Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön osalta neljä referenssiprojektia. Yhtenä referenssinä on ilmoitettu projekti "Valtatie 7 parantaminen Hamina–Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen, hanke rakenteilla". Pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävänimikkeenä on kysymyksessä olevan projektin osalta ilmoitettu "pääsuunnittelija". Minkäänlaista tehtäväkuvausta ei tarjouksessa ole tältä osin esitetty.

Hankintayksikkö on 1.6.2016 tehnyt hankintapäätöksen, jolla se on valinnut valittajan tarjouksen. Valittajan tarjous on saanut pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta koskevasta vertailuperusteesta yhdeksän pistettä.

Hankintayksikkö on 14.6.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 1.6.2016 tehdyn päätöksen sillä perusteella, että tarjousten laatuarviointi on perustunut yhden arviointiperusteen (pääsuunnittelija) osalta virheellisesti ilmoitettuun referenssiin.

Hankintayksikkö on 17.6.2016 tekemässään, nyt muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessään vertaillut tarjoukset uudelleen ja valinnut Finnmap Infra Oy:n tarjouksen, joka on saanut vertailussa 8,85 yhteispistettä. Valittajan tarjous on sijoittunut uudessa vertailussa 8,79 pisteellä toiselle sijalle. Valittajan tarjoukselle on uudessa vertailussa annettu pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta koskevasta vertailuperusteesta aikaisemmassa vertailussa annetun yhdeksän pisteen sijaan seitsemän pistettä.

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen liitteenä olevassa perustelumuistiossa on valittajan tarjouksessa nimetyn pääsuunnittelijan pisteytyksen osalta todettu:

"Ei vastaavaa referenssiä, useita pääsuunnittelukohteita, joissa tietomalli. Erittäin pitkä pääsuunnittelijakokemus.

Valtatie 7 parantaminen Hamina-Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen referenssissä on esitetty virheellistä tietoa ja tämän vuoksi referenssi on jätetty kokonaan huomioimatta arvioinnissa. Esitetty pääsuunnittelija ei ole toiminut kyseessä olevassa referenssiprojektissa tehtävänimikkeellä "pääsuunnittelija" vaan "tiesuunnittelija". Hankintayksikön ensimmäinen hankintapäätös 1.6.2016 on tehty luottaen tarjoajan tarjouksessa ilmoittamaan tietoon, joka hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyssä osoittautui virheelliseksi."

Hankintamenettelyn arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä tehdessään virheellisesti, kun se ei ole valittajan tarjouksessa nimetyn pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta arvioidessaan ottanut huomioon tarjouksessa nimetyn pääsuunnittelijan osalta ilmoitettua referenssiä "Valtatie 7 parantaminen Hamina–Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen".

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että sen pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävänimike olisi edellä mainitussa projektissa ollut pääsuunnittelija. Valittajan tarjouksessa pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävänimike kysymyksessä olevassa projektissa on kuitenkin ollut tiesuunnittelija, ja projektin pääsuunnittelijana on asiassa esitetyn selvityksen perusteella toiminut toinen henkilö.

Valittajan tarjouksessa ei tältä osin ollut annettu tarjouspyynnössä mainittua lyhyttä tehtäväkuvausta, josta kysymyksessä olevan henkilön toimenkuva referenssinä ilmoitetussa projektissa olisi käynyt tarkemmin ilmi. Valittaja on sittemmin, eli sen jälkeen, kun toisen tarjoajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta oli käynyt ilmi, ettei tehtävänimikkeen osalta annettu tieto pitänyt paikkaansa, toimittanut hankintayksikölle referenssin sisältöä koskevaa lisäselvitystä. Valittaja on tällä pyrkinyt osoittamaan, että pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävät kysymyksessä olevassa referenssiprojektissa ovat tosiasiallisesti vastanneet pääsuunnittelijan tehtäviä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin. Vastaavasti annettu tarjous sitoo tarjoajaa, joka myös vastaa tarjouksessaan antamiensa tietojen paikkansapitävyydestä. Edelleen tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia lähtökohtaisesti arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle annettuun määräaikaan mennessä.

Hankintayksikön on tarjouspyynnön mukaisesti tullut tehdä laatuarviointi ja tältä osin pisteyttää tarjoukset henkilöreferenssilomakkeissa annettujen tietojen perusteella. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole sen sijaan ollut velvollisuutta ottaa tarjousten vertailussa huomioon sellaisia valittajan pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtäväkuvausta koskevia selvityksiä, jotka valittaja on toimittanut hankintayksikölle vasta tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen.

Tarjoajia on referenssiprojektien osalta pyydetty nimenomaisesti ilmoittamaan kysymyksessä olevan henkilön tehtävänimike sekä lyhyt tehtäväkuvaus. Lomakkeessa ilmoitetun tehtävänimikkeen on hankintayksikön toteamin tavoin katsottava olevan yksi huomioon otettavista seikoista pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta työn kannalta arvioitaessa. Valittajan tarjouksessa ilmoitetun referenssin osalta tehtävänimikkeen ja -kuvauksen osalta ainoa tarjouksessa annettu tieto on sittemmin osoittautunut virheelliseksi. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole valittajan tarjousta pisteyttäessään ottanut huomioon kysymyksessä olevaa referenssiä, josta ei virheellisen tehtävänimikkeen lisäksi ole käynyt millään tavalla ilmi, mitä tehtäviä referenssi on koskenut.

Asiassa esitetyn perusteella ei ole käynyt ilmi, että valittajan tarjouksen arviointi olisi muutoinkaan pääsuunnittelijan osaamista ja kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta suoritettu virheellisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Sito Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 3.733 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Sanna Holkeri ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.