MAO:731/16

ASIAN TAUSTA

Savonlinnan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.9.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta led-katuvalaisimien hankinnasta. Hankinta on sisältänyt mahdollisuuden jatkaa sopimusta vuosille 2016–2018. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen valaisimien teholuokan perusteella.

Savonlinnan kaupungin tekninen lautakunta on 23.2.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 49 hylännyt valittajan ja kahdeksan muun tarjoajan tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina sekä valinnut valaisintyyppien 1 ja 3 osalta Onninen Oy:n ja valaisintyypin 2 osalta Slo Oy:n tarjoukset vuodelle 2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 480.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Strihl Scandinavia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 40.000 euroa. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on julkaissut epäselvän tarjouspyynnön, joka ei ole mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamista. Lisäksi hankintapäätös on ollut virheellinen ja valittajaa syrjivä.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia led-katuvalaisimista kolmessa osa-alueessa, joihin kaikkiin valittaja on osallistunut. Kaikkien osa-alueiden teholuokissa on edellytetty, että valaisimissa on tullut olla tasolasi. Tasolasin on tullut olla karkaistua lasia tai PC-polykarbonaattia, mutta muita tasolasia koskevia vaatimuksia tai määritelmiä tarjouspyynnössä ei ole esitetty.

Tasolasivalaisimella on yleisesti tarkoitettu valaisinta, jossa valaisimen lasi ei ulotu merkittävästi alarungon reunan ulkopuolelle, vaan valaisimen alareuna on suora tai hyvin loivasti kaartuva. Käytännössä kaikki markkinoilla olevat led-katuvalaisimet on luokiteltu niin sanotuiksi tasolasivalaisimiksi.

Valittajan tarjoaman valaisinmallin tasolasi on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset, mutta hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina. Valittajan tarjoamassa valaisinmallissa tasolasi on toiminut samalla sekä optisena valoa jakavana linssinä että suojalasina. Hankintayksikkö on sen sijaan olettanut tasolasin olevan sileäpintainen ja valaisimen linsseistä erillinen rakenne. Tällaista tarjouspyyntöön kirjaamatonta oletusta ei kuitenkaan voida ottaa huomioon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa.

Valittajan ja hankintayksikön eriävien käsitysten tultua ilmi valittaja on tarjoutunut toimittamaan tarjoamansa led-valaisimet hankintayksikön toivomalla erillisellä suojalasilla ilman lisämaksua. Hankintayksikön olisi tullut hankintasäännösten nojalla huomioida tämä valittajan ehdotus, ja ehdotuksen jättäminen huomiotta on osoittanut hankintayksikön syrjivää asennetta valittajaa kohtaan.

Valaisimilta edellytetyt ominaisuudet olisi tullut määritellä tarjouspyynnössä standardien avulla. Hankintayksikkö on kuitenkin esittänyt hankittavia valaisimia koskevia vaatimuksia, jotka ovat selkeästi ylittäneet eurooppalaisissa standardeissa asetetut vaatimukset. Tämä on osoittanut, että hankintayksikkö on tosiasiassa perustanut tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset erityisiin tuotemerkkeihin.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia toimittaman kolme mallivalaisinta teknisten ominaisuuksien tarkastamista varten. Hankintayksikön ei olisi kuitenkaan tullut itse arvioida tarjottujen valaisimien ominaisuuksia vaan luottaa puolueettomien sertifiointilaitosten arvioon. Valittajan tarjoama valaisin on täyttänyt Euroopan unionissa asetetut vaatimukset ja on eurooppalaisen sertifiointilaitoksen hyväksymä. Lisäksi valittajan tarjoamaa valaisinmallia on vuodesta 2011 lähtien toimitettu kymmeniätuhansia kappaleita Pohjois-Euroopan markkinoille. Näin ollen hankintayksikön suorittama valaisimen ominaisuuksien arviointi on nyt kyseessä olevassa kilpailutuksessa lainvastaisella tavalla rajoittanut tavaroiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella.

Hankintayksikkö on arvioittanut valittajan toimittamat valaisimet vielä ulkopuolisella asiantuntijalla. Kyseinen ulkopuolinen asiantuntija on ollut kuitenkin valittajan kilpailija, eikä lausuntoa ole siten voitu pitää objektiivisena selvityksenä valittajan tarjoamien valaisimien tarjouspyynnön mukaisuudesta.

Hankinta on jaettu kolmeen osahankintaan tarjottavien valaisimien tehon perusteella. Valittaja on tarjonnut kaikilla osa-alueilla samaa valaisinta, joka on ollut mahdollista ohjelmoida kullakin osa-alueella toivotulle teholle. Referenssien on tullut koskea tarjottavaa valaisinta, eikä tarjouspyynnössä ole edellytetty referenssien luokittelemista valaisimen tehon mukaan. Hankintayksikkö on kuitenkin sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta osahankinnassa 3 (70W) sillä perusteella, ettei valittaja ole toimittanut kyseistä teholuokkaa koskevia referenssejä. Sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut perusteeton, sillä valittajan esittämät referenssit osahankinnassa 3 ovat selkeästi koskeneet tarjottua valaisinmallia.

Vastine

Vaatimukset

Savonlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.084,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnössä ilmoitetuin perustein ja hankintasäännösten mukaisesti. Valittajan tarjoama valaisin ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua tasolasia koskevaa vaatimusta. Lisäksi valittaja ei ole esittänyt tarjoamalleen valaisimelle vaadittuja referenssejä valaisintyypin 3 osalta.

Tasolasia koskeva vaatimus on ollut hankintasäännösten mukainen ja alalla toimiville tarjoajille yksiselitteinen. Hankintayksikkö on harkintavaltaansa käyttäen asettanut tasolasia koskevan vaatimuksen, sillä tasolasi on ollut valaisimessa välttämätön optiikan suojaamiseksi ja valaisimen elinkaaren varmistamiseksi. Tasolasi suojaa linssejä UV-säteilyltä ja ilkivallalta sekä helpottaa valaisimen puhdistamista ja kunnossapitoa.

Valittajan tarjoamassa valaisimessa ei ole ollut tasolasia, vaan valaisimen linssimoduuli on ollut paljas. Tasolasia koskeva vaatimus olisi täyttynyt vain, mikäli linssimoduulin edessä olisi ollut erillinen tasolasi. Tarjouspyynnössä on edellytetty kaikilta tarjottavilta valaisimilta tasolasia, joten hankintayksiköllä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on tarjouslomakkeessa vakuuttanut tarjoamansa valaisimen vastaavan tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Valittaja ei ole myöskään esittänyt hankintaprosessin aikana kysymyksiä tai tarkennuspyyntöjä koskien näitä vaatimuksia, vaan valittaja on ensimmäistä kertaa vasta hankintapäätöksen jälkeen esittänyt vaatimusten olleen epäselviä.

Valittaja on tarjousajan jälkeen esittänyt, että sen tarjoamaan tuotteeseen on voitu liittää varaosana erillinen tasolasi, ja tarjoutunut lisäämään tasolasin valaisimiin korvauksetta. Hankintasäännösten mukaan hankinnoissa on kuitenkin lähtökohtana määräaikaan mennessä jätettyjen tarjousten lopullisuus, eikä hankintayksikkö ole voinut hyväksyä tarjousajan jälkeen tarjottuun tuotteeseen ehdotettuja parannuksia. Tarjousajan jälkeen esitetyn tarjouksen paranteluehdotuksen huomioiminen olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden toteutumisen.

Tasolasia koskeva vaatimus ei ole rajoittanut kilpailua, eikä hankintayksikkö ole perustanut tasolasia koskevaa vaatimusta tiettyyn tuotemerkkiin. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta määritellä valaisimia koskevia vaatimuksia valmiiden standardien avulla, vaan hankintayksikkö on voinut itse asettaa valaisimia koskevat vaatimukset hankintasäännösten mukaisesti.

Valittajaa ei ole kohdeltu syrjivästi hankintamenettelyssä, sillä jokaisessa osahankinnassa on hylätty myös kahden muun tarjoajan tarjoukset samalla tasolasia koskevalla perusteella.

Näytekappaleiden pyytäminen on yleinen käytäntö julkisissa hankinnoissa ja hankintasäännösten mukaan nimenomaisesti sallittua. Näytekappaleiden tarkastaminen on ollut välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tarjotut valaisimet ovat vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia, sillä pelkkien teknisten esitteiden avulla asiasta ei ole voitu varmistua. Näytekappaleiden toimittamisesta on annettu selkeä ohje tarjouspyynnössä ja valittaja on toimittanut mallikappaleet pyydetyllä tavalla. Valittaja on vasta hankintapäätöksen jälkeen esittänyt, ettei hankintayksiköllä olisi oikeutta tarkastaa mallikappaleita muun muassa tuotelainsäädännöllisistä syistä.

Hankintamenettely on jaettu kolmeen osa-alueeseen hankittavien valaisintyyppien perusteella. Jokaisella osa-alueella on edellytetty valaisimilta toimintavarmuutta Suomen sääolosuhteissa ja tämän osoittamiseksi vähintään viittä referenssiä kunkin valaisintyypin yli 200 kappaleen toimituksista Suomen sääolosuhteita vastaaviin kohteisiin viimeisen kahden vuoden ajalta. Referenssivaatimus on esitetty itsenäisesti kaikkien kolmen osahankinnan kohdalla, ja valittajalle on täytynyt olla selvää, että referenssejä on edellytetty jokaisen osahankinnan osalta erikseen.

Osahankinnat ja niiden erilliset referenssivaatimukset ovat koskeneet nimenomaan valaisintyyppejä, eivät vain teholuokkia. Referenssejä ei ole tullut eritellä valaisimien tehon perusteella, vaan jokaista osahankintaa koskevassa tarjouksessa on tullut esittää tarjottavaa valaisintyyppiä koskevat referenssit.

Valittajan tarjouksessa ei ole ilmoitettu referenssejä osahankinnan 3 valaisintyypin osalta. Valittaja on lisäksi tarjousajan päätyttyä ilmoittanut hankintayksikölle, ettei sillä ole ollut referenssikohteita osahankinnan 3 (70W) valaisimista. Hankintayksikön on siten tullut sulkea valittaja tarjouskilpailusta osahankinnan 3 osalta myös puutteellisten referenssien perusteella. Referenssien puute on käynyt ilmi myös valittajan markkinaoikeuteen toimittamista asiakirjoista.

Kuultavien lausunnot

Slo Oy on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettu tasolasia koskeva vaatimus on ollut yksiselitteinen ja perusteltu. Lisäksi kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut asianmukaisesti kelpuuttaessaan referenssiksi vain kohteita, joissa valaisin on toiminut tarjouspyynnössä pyydetyllä teholla.

Onninen Oy on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut tasolasia ja referenssejä koskevat vaatimukset ovat olleet yksiselitteisiä ja että vaatimus mallivalaisimien toimittamisesta katuvalaisinhankinnoissa on ollut alalla yleisesti käytetty toimintamalli.

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella arvioinut tarjouspyynnössä esitetyn tasolasia koskevan vaatimuksen olevan niin yksiselitteinen, ettei valittaja ole pitänyt tarpeellisena esittää kysymyksiä tai tarkennuspyyntöjä hankintamenettelyn aikana. Kahden muun tarjoajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta tasolasia koskevan väärinymmärryksen vuoksi on osoittanut tarjouspyynnön olleen tulkinnallinen.

Muut kirjelmät

Valittaja on toimittanut lisäkirjelmän.

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 §:n momentin 1 kohdan nojalla tarjouspyynnössä on määriteltävä hankinnan kohde noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä lain 44 ja 45 §:ssä säädetään sekä esitettävä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Asian arviointi

Hankinnassa on ollut kyse led-katuvalaisimien hankinnasta, joka on jaettu hankittavan valaisintyypin perusteella kolmeen osahankintaan.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta osa-alueella 3 sillä perusteella, ettei valittaja ole esittänyt riittäviä referenssejä. Lisäksi hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei valittajan tarjoama valaisin ole ollut tarjouspyynnön mukainen millään tarjouskilpailun osa-alueella.

Valittaja on esittänyt, ettei sitä olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta riittämättömien referenssien vuoksi ja ettei sen tarjousta olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittajan mukaan tarjouspyyntö on ollut epäselvä eikä tarjouspyyntö ole siten mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Asiassa on siten markkinaoikeudessa ensin arvioitavana se, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä edellyttänyt valaisinvalmistajilta kokemusta "tähän tarjouskilpailuun tarjottujen katu- ja tievalaistuksen Led valaisimien yli 200 kpl erän toimituksista Suomen sääolosuhteita vastaaviin kohteisiin vähintään 5 kpl viimeisen kahden (2) vuoden ajalta". Vaatimus on esitetty kunkin hankinnan osa-alueen yhteydessä erikseen.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä olleella referenssilomakkeella ilmoittanut tarjoavansa Mini Mistral LED -valaisinmallia, joka on voitu ohjelmoida toimimaan eri osahankinnoissa edellytetyissä kolmessa teholuokassa. Valittaja on ilmoittanut yhteensä kuusi referenssiä, ja näiden referenssien on referenssilomakkeella ilmoitettu olevan yhteiset kaikille hankinnan kolmelle osa-alueelle.

Kolmessa referenssissä valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut toimitettujen valaisimien toimintatehon, mutta muissa referensseissä valaisimien tehoa ei ole ilmoitettu. Referenssiluettelossa on ilmoitettu toimitettujen valaisimien kappalemäärät, mutta valittaja ei ole eritellyt toimitettujen kappalemäärien jakautumista eri teholuokkiin.

Hankintayksikkö on katsonut valittajan referenssit puutteellisiksi hankinnan osa-alueella 3, sillä valittaja ei hankintayksikön mukaan ollut esittänyt lainkaan referenssejä teholuokkaan 70 W ohjelmoiduista valaisimista. Hankintayksikkö ei ole katsonut valittajan referenssejä puutteellisiksi hankinnan osa-alueilla 1 ja 2.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että osahankinnat ja niiden erilliset referenssivaatimukset ovat koskeneet nimenomaan valaisintyyppejä, eivät vain teholuokkia. Referenssejä ei hankintayksikön mukaan ole tullut eritellä valaisimien tehon perusteella, vaan jokaista osahankintaa koskevassa tarjouksessa on tullut esittää tarjottavaa valaisintyyppiä koskevat referenssit.

Referenssien osalta tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla viitattu kyseisessä tarjouskilpailussa tarjottavien valaisimien tietyn suuruisiin referenssitoimituksiin Suomen sääolosuhteita vastaavissa kohteissa. Kilpailutettavien kolmen eri valaisintyyppien väliset erot ovat koskeneet yksinomaan hankittavien valaisimien tehoa, jolloin tarjoajat ovat voineet tarjota täsmälleen samaa valaisinta kaikille osa-alueille, kunhan se on säädettävissä eri tehoalueille. Mainitut seikat huomioon ottaen tarjouspyynnön referenssejä koskevan muotoilun perusteella tarjoajille on voinut olla epäselvää, onko hankintayksikkö edellyttänyt vähintään viittä referenssiä tarjouskilpailuun tarjotusta valaisimesta ylipäänsä vai onko hankintayksikkö edellyttänyt erillisiä referenssejä kussakin osahankinnassa ilmoitettuun teholuokkaan kuuluvien valaisimien toimituksista.

Lisäksi tarjouspyynnössä on ollut seuraava hankittavaa valaisinta koskeva vaatimus: "Runko metallia, tasolasi karkaistulasi tai PC-polykarbonaatti, saranat ja muut pienosat ruostumatonta terästä".

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä käytetty termi tasolasi on viitannut valaisimen alapinnassa olevan lasi- tai PC-polykarbonaattilevyn muotoon erottaen valaisimen kupulasivalaisimista. Valittajan tarjoaman valaisimen alapinta on ollut suora, joten valittajan mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettu tasolasia koskeva vaatimus on toteutunut.

Hankintayksikön mukaan tasolasilla on vakiintuneesti tarkoitettu linssimoduulia suojaavaa, siitä erillistä tasaista lasia, ja tasolasia koskeva vaatimus on ollut alan ammattilaiselle selkeä. Hankintayksikkö on katsonut, ettei valittajan tarjoamassa valaisinmallissa ole ollut tasolasia, ja tällä perusteella arvioinut, ettei valittajan tarjoama valaisin ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta.

Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin selostettu mitä sanalla "tasolasi" on tässä yhteydessä tarkoitettu. Tasolasi-sanan yleiskielisen merkityssisällön ei ole katsottava osoittavan, miten tarjouspyynnössä esitettyä tasolasia koskevaa vaatimusta on tullut tulkita. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tasolasi ei myöskään ole ollut yksiselitteinen käsite alalla toimiville ammattilaisille. Valittajan lisäksi kahden muun tarjoajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, koska niiden tarjoamissa tuotteissa ei ole katsottu olevan hankintayksikön tarkoittamaa erillistä linssimoduulia suojaavaa lasia.

Markkinaoikeus katsoo siten, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laatiessaan tarjouspyynnön referenssien ilmoittamisen ja hankinnan kohteen teknisten ominaisuuksien määrittelyn osalta epäselvästi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä todettu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Savonlinnan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa led-katuvalaisimien hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Savonlinnan kaupungin teknisen lautakunnan 23.2.2016 tekemän hankintapäätöksen § 49 ja kieltää Savonlinnan kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Savonlinnan kaupungin korvaamaan Strihl Scandinavia AB:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Savonlinnan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.