MAO:663/16

ASIAN TAUSTA

Kajaanin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun rakennustarkastaja on 19.10.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut rakennusvalvonnan sähköiseksi lupasovellukseksi Tekla Oy:n (sittemmin Trimble Solutions Oy) eServices, Rakentamisen tuki -web-sovelluksen.

Kajaanin kaupungin rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun rakennustarkastaja on 1.12.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 3 muuttanut aiemmin tekemäänsä hankintapäätöstä perustelujen osalta.

Hankintaoikaisupäätöksen mukaan hankinnan arvo on voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella 10.000 euroa vuodessa.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan tehnyt sopimuksen vuodeksi 2016. Muutoin hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Solita Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille 4.000 euroa hyvitysmaksuna viivästyskorkoineen ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja seuraamusmaksun, mikäli edellytykset täyttyvät. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 244 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön tekemälle suorahankinnalle ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia edellytyksiä. Hankintayksikkö on esittänyt kyseessä olleen lisätilauksen, vaikka mikään hankintasäännösten mukaisista lisätilausperusteista ei ole täyttynyt. Jotta suorahankinta lisätilauksissa olisi mahdollista tehdä, hankintayksikön pitää pystyä osoittamaan, ettei ole olemassa vastaavaa tuotetta tai palvelua, jolla sama lopputulos voitaisiin saavuttaa. Hankintayksikön päätöstenkin mukaan valittajan tuote, Lupapiste, soveltuu samaan käyttötarkoitukseen kuin ohjelma, joka on päätetty lisätilauksena hankkia.

Hankintayksikkö on tuonut päätöksissään esille, että se on osallistunut vuoden 2014 alusta lähtien pilottikuntana Lupapisteen kehittämiseen, ja että Lupapisteen pilotoinnin päätyttyä se valitsee joko nyt valitun järjestelmän tai Lupapisteen. Hankintayksikkö on suorahankintapäätöksen yhteydessä tosiasiallisesti suorittanut vertailua näiden kahden järjestelmän välillä ilman todellista tarjouskilpailua.

Suorahankintamenettelyn käytön perusteena on ollut ainoastaan hankintayksikön tarkoituksenmukaisuusharkinta, joka on liittynyt sähköisen asioinnin sovelluksen yhteentoimivuuteen taustajärjestelmän, sähköisen arkistoinnin ja paikkatiedon kanssa. Oikeuskäytännössä on linjattu, että tarkoituksenmukaisuusharkinta ei ole hankintasäännöksissä tarkoitettu suorahankintaperuste.

Vastine

Vaatimukset

Kajaanin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintamenettely ei ole ollut virheellistä. Suorahankinta on voitu tehdä lisätilauksen perusteella. Hankinta liittyy olemassa olevan paikkatietojärjestelmän laajentamiseen. Hankintayksiköllä on käytössään valitun tarjoajan paikkatietojärjestelmä, joka kattaa kaupungin karttapalvelut. Saman toimittajan ohjelmistoilla tehdään myös katusuunnitelmat ja pidetään yllä kaupungin johtotietojärjestelmää. Tähän pakettiin on hankittu laajennuksena rakennuslupien hakuun ja rakennushankkeen aikaiseen asiointiin nyt valittu sovellus, joka toimii paikkatietojärjestelmän ja rakennusvalvontasovelluksen kanssa saumattomasti yhteen.

Hankintayksikkö on ollut mukana ympäristöministeriön rahoittamassa Lupapisteen kehittämisessä vuoden 2014 alusta lähtien niin sanottuna pilottikuntana. Lupapistettä on hallinnoinut valittaja. Lupapisteestä on ollut tarkoitus kehittää sähköinen luvanhakujärjestelmä kaikille rakentamiseen ja ympäristöön liittyville luville. Kun hankintayksikkö on lähtenyt pilotointiin mukaan rakentamisen lupien osalta, Suomessa on ollut valittavana yksi sähköisen luvan ohjelmatoimittaja, jolla on ollut valmiina sähköinen luvanhakuohjelma. Hankintayksikkö olisi voinut jo tuolloin hankkia laajennuksena järjestelmäänsä kyseisen ohjelman. Valittaja on ollut tietoinen siitä, että kun pilotointi päättyy vuoden 2015 lopussa, hankintayksikkö tulee tekemään hankintapäätöksen joko sen tai valitun toimittajan ohjelmiston välillä.

Kilpailuttaminen ei ole ollut tarpeen, koska hankinnan lopputulos on tiedossa. Kun hankintayksikkö on pilotoinut kumpaakin toimittajaa vähintään vuoden verran, se on voinut verrata Lupapisteen toiminnallisuutta valittuun järjestelmään. Lupapiste on saatu toimimaan, mutta pelkkä lupatietojen siirto Lupapisteestä toiseen järjestelmään on teettänyt rajapintojen takia paljon ylimääräistä työtä.

Sähköisen lupa-asioinnin yhteentoimivuutta koskeva vaatimus hankintayksikön tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin kannalta on ollut tärkein suorahankinnan peruste. Tämä vaatimus voidaan toteuttaa varmimmin ja kustannustehokkaimmin nyt valitulla sähköisen asioinnin sovelluksella.

Lisäksi pelkkä sähköisen asioinnin alusta ei ole vielä riittävä ratkaisu sähköiselle asioinnille, vaan lisäksi tarvitaan sähköinen arkisto, jotta sähköinen asiointi toimisi paperittomasti. Lupiin liittyy erilaisia dokumentteja, jotka tulee pystyä siirtämään ja hakemaan sähköisestä arkistosta. Lupapisteeseen ollaan vasta kehittämässä omaa sähköistä arkistoa. Hankintayksiköllä on jo hankittuna ja käytössä oma sähköinen arkisto. Valitun tarjoajan kanssa siihen on rakennettu hakutoiminto rakennusten dokumenteille valmiiksi ja siirtotoiminto arkistoon päin on myös hankittu ja aikataulutettu. Valittajalla on oma hinnoittelunsa sähköiselle arkistolleen.

Käytetystä hinnoitteluperusteesta johtuen on perusteltua poiketa hankintasäännöksissä lisätilausten kohdalla mainitusta kolmen vuoden määräajasta. ICT-hankinnoissa tarvitaan pitkäjänteisempiä ratkaisuja.

Hankintasopimus on tarkoitus tehdä toistaiseksi voimassa olevana.

Kuultavan lausunto

Trimble Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.194,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on tosiasiallisesti keskeyttänyt hankintamenettelyn. Valitukselle ei siten enää ole perusteita ja asia tulisi poistaa markkinaoikeuden käsittelystä.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen, joka on voimassa ainoastaan vuoden 2016. Hankinnan arvo on noin 8.740 euroa, joten kysymyksessä on kansallisen kynnysarvon alittava hankinta.

Joka tapauksessa suorahankinnan edellytykset ovat täyttyneet. Hankinnassa on kyse olemassa olevan järjestelmän laajentamisesta. Hankintayksiköllä on käytössä kuultavan paikkatieto- ja rekisterijärjestelmä sekä palveluista muun ohella yleisten asioiden lupien sähköinen hakeminen, tonttipalvelu, palautepalvelu ja internet-karttapalvelu. Rakennusvalvonta toimii samassa ympäristössä ja yhtenäisenä osana kokonaisuutta. Valittajan tarjoama ratkaisu ei ole sellaisenaan täysin yhteensopiva käytössä olevan järjestelmän kanssa.

Vastaselitys

Valittajan mukaan hankintayksikkö on määritellyt hankinnan kohteeksi ainoastaan sähköisen asioinnin ratkaisun ilman sähköistä arkistointia. Valittajan ratkaisu on joka tapauksessa yhteensopiva hankintayksikön olemassa olevan paikkatietojärjestelmän ja pysyväisarkiston kanssa. Palvelusta on rakennettu integraatio hankintayksikön sähköiseen pysyväisarkistoon. Arkistosta on myös liittymä hankintayksikön paikkatietojärjestelmään. Valittajan ratkaisu mahdollistaa siten hankintayksikön mainitseman sähköisen lupa-asioinnin toteuttamisen prosessin alusta aina arkistointiin saakka.

Hankintayksikön vuodelle 2016 tekemä hankintasopimus on hankintasäännösten vastainen ja vaarantaa valittajan oikeusturvan. Hankinnan olisi voinut lykätä tuomioistuinkäsittelyn ajaksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut kolme lisäkirjelmää hankinnan arvosta.

Valittaja on toimittanut kirjelmän, jossa se on ilmoittanut, että valitus koskee myös aiempaa, 19.10.2015 tehtyä hankintapäätöstä § 1.

Hankintayksikkö on toimittanut kirjelmän, jossa se on muun ohella ilmoittanut, että hankintaa ei ole keskeytetty. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että hankinta on ollut sellainen, että sitä ei ole voitu sen luonteen vuoksi lykätä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Kuultava on esittänyt, että hankinnan arvo ei ole ylittänyt kansallista kynnysarvoa ja että hankinta olisi tosiasiassa keskeytetty.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Hankintalain 15 §:n 3 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta tavara- ja palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30.000 euroa.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Hankintalain 19 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan sellaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 70) mukaan toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48, jolloin huomioon otetuiksi tulevat neljän vuoden aikana tapahtuvat korvaukset.

Hankinnasta ei ole julkaistu hankintailmoitusta. Hankintayksikkö ei ole myöskään antanut selvitystä siitä, mikä on ollut hankinnan ennakoitu arvo, kun hankintamenettely on aloitettu. Hankintayksikkö on kuitenkin selvittänyt, että tehdyn hankinnan lisenssimaksu 22.000 euroa. Lisäksi ohjelmiston ylläpidosta maksetaan 3.750 euroa vuodessa. Hankintayksikön mukaan tarkoitus on tehdä toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Hankintaoikaisupäätöksen mukaan todellisilla vertailulupamäärillä vuosikustannukseksi muodostuu valitun tarjoajan hinnalla 10.000 euroa vuodessa. Valittajan tarjoushinta on mainitun päätöksen mukaan ollut 11.340 euroa vuodessa ilman peruskuukausimaksua.

Markkinaoikeus toteaa, että ottaen huomioon hankinnan edellä mainitut arvot sekä sen, että sopimuksen on tarkoitus olla toistaiseksi voimassa oleva, hankinnan ennakoidun kokonaisarvon hankintamenettelyn aloittamisen hetkellä voidaan katsoa olleen yli 30.000 euroa.

Kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvo on siten ylittänyt hankintalain 15 §:n 1 kohdassa säädetyn kansallisen kynnysarvon. Näin ollen valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa. Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut, että kysymyksessä olevaa hankintaa ei ole keskeytetty. Markkinaoikeus on siten toimivaltainen tutkimaan valituksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 3 momentin 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 67 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Hankintalain 67 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 114) on mainittu muun ohella, että suorahankinta on poikkeus kilpailuttamisvelvoitteesta, joten sen käyttämisen tulisi olla poikkeuksellista ja käyttöedellytyksiä koskeva tulkinta ankaraa.

Hankintalain 28 §:ssä säädetään suorahankinnoista lisätilauksissa. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Edellytyksenä on, että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Tällaisten sopimusten ja uudistettavien sopimusten voimassaoloaika saa ainoastaan poikkeuksellisesti ylittää kolme vuotta.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 76 ja 77) mukaan lakiehdotuksen 27 ja 28 §:ssä esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Säännökseen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Hankintayksikön menettely ja päätökset

Hankinnan kohteena on ollut rakennusvalvonnan sähköinen lupapalvelu, joka on liittynyt olemassa olevan paikkatietojärjestelmän laajentamiseen.

Hankintayksikkö on 19.10.2015 tekemässään hankintapäätöksessä muun ohella maininnut, että Kajaanin kaupungilla on käytössään Tekla Oy:n paikkatietojärjestelmä, joka kattaa kaupungin karttapalvelut. Hankintapäätöksen mukaan järjestelmällä ylläpidetään sähköisiä karttoja ja perusrekistereitä. Lisäksi sillä hallitaan muun ohella maaomaisuutta, kaavoja ja kiinteistöjä, ja saman toimittajan järjestelmällä tehdään myös katusuunnitelmat ja pidetään yllä kaupungin johtotietojärjestelmää. Hankintapäätöksessä on kerrottu, että Kajaanin kaupunki on ollut yhtenä valittajan järjestelmän, Lupapisteen, pilottikuntana. Hankintapäätöksen mukaan valittavana on ollut vain kaksi sähköisen lupapalvelun toimijaa, joista on saatu hyvät käyttökokemukset ja myös sitovat hankintahintatarjoukset. Hankintapäätöksessä on mainittu myös sanottujen kahden järjestelmän välillä tehdystä vertailusta. Hankintapäätöksessä on vertailtu toisaalta järjestelmän hintaa ja toisaalta laadullisina elementteinä järjestelmän käytettävyyttä sekä yhteensopivuutta taustajärjestelmän, kaupungin sähköisen arkiston ja paikkatiedon kanssa. Hankintapäätöksen mukaan valituksi on tullut Tekla Oy:n eServices rakentamisen tuki -sovellus. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan hankintahinta on ollut valitulla tarjoajalla alhaisempi. Lisäksi perustelujen mukaan valitun järjestelmän käytettävyys ja yhteensopivuus on luotettavampi taustajärjestelmän, sähköisen arkistoinnin ja paikkatiedon välillä.

Hankintayksikkö on 1.12.2015 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen. Kyseisellä päätöksellä on aikaisemman hankintapäätöksen lopputulosta muuttamatta laajennettu päätöksen perusteluja ja muun ohella viitattu suorahankinnan osalta hankintalain 28 §:n 1 momentin mukaiseen lisätilaukseen.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti hankintaoikaisupäätöksessään ilmoittanut perusteeksi suorahankinnalle hankintalain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun lisätilaustarpeen. Asiassa on kysymys siitä, ovatko hankintalain 28 §:n 1 momentin mukaiset suorahankinnan edellytykset täyttyneet. Hankintayksiköllä on näyttötaakka suorahankinnan edellytysten täyttymisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön suorittama järjestelmien vertailu osoittaa, että järjestelmälle on ainakin kaksi mahdollista toimittajaa. Asiassa ei ole edes väitetty, että muun kuin nyt valitun tarjoajan järjestelmän valitseminen johtaisi yhteensopimattomuuteen käytössä tai kunnossapidossa. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että toimituksen laajentamisen yhteydessä tapahtuva toimittajan vaihtaminen johtaisi suhteettoman suuriin teknisiin vaikeuksiin. Hankintayksikön tekemien päätösten perusteluissa on ainoastaan mainittu nyt valitun järjestelmän olevan luotettavampi. Päätösten liitteenä olleesta taulukosta puolestaan ilmenee, että valittajan järjestelmään liittyvät negatiiviseksi arvioidut seikat liittyvät tavallisiin käytettävyyteen kuuluviin seikkoihin. Edellä sanotun perusteella suorahankinnalle ei ole esitetty hankintalain 28 §:n 1 momentin mukaisia perusteita. Asiassa ei ole esitetty selvitystä muunkaan suorahankintaperusteen soveltumisesta. Suorahankinnalle ei ole siten ollut hankintalain mukaisia edellytyksiä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Solita Oy on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hyvitysmaksuvaatimuksen se on esittänyt toissijaisena.

Edellä todetulla tavalla kyse on ollut kansallisesta hankinnasta. Hankintalain 94 §:n 3 momentin perusteella valittajan myös vaatimat tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen eivät siten tule asiassa kyseeseen.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintaa koskevan sopimuksen vuodelle 2016. Muilta osin hankinnasta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole tehty hankintasopimusta eikä päätöksiä muutoinkaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota siltä osin kuin ne koskevat vuoden 2016 jälkeistä aikaa ja niiden täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö kilpailuttaa hankinnan hankintalain säännösten mukaisesti.

Ottaen huomioon, että hankintayksikkö on tehnyt suorahankintana toteuttamastaan hankinnasta hankintasopimuksen vuodelle 2016 ilman hankintalain mukaisia perusteita, asiassa on hankintalain 94 §:n 1 momentin 1−3 kohdissa tarkoitettujen seuraamusten lisäksi arvioitava, täyttyvätkö hyvitysmaksun määräämisen edellytykset hankinnan jo toteutetulta osalta.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä todettu olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti menetellyt hankinnassa virheellisesti tekemällä sitä koskevan hankinnan suorahankintana, vaikka hankintalain mukaiset edellytykset suorahankinnalle eivät ole täyttyneet. Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu virheetön menettely olisi tällöin merkinnyt hankintasäännösten mukaisen tarjouskilpailun järjestämistä.

Markkinaoikeus toteaa, että muutoksenhaun kohteena oleva hankinta on tehty suorahankintana julkaisematta tarjouskilpailusta hankintailmoitusta. Tällaisen toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten mitkä toimijat olisivat siinä antaneet tarjouksia ja millaisia mahdolliset tarjoukset olisivat olleet.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, eikä edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle siten ole. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on näin ollen hylättävä

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti kuultava saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Kajaanin kaupungin rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun rakennustarkastajan 19.10.2015 tekemän hankintapäätöksen § 1 ja Kajaanin kaupungin rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun rakennustarkastajan 1.12.2015 tekemän hankintaoikaisupäätöksen § 3 siltä osin kuin päätökset koskevat vuoden 2016 jälkeistä aikaa, ja kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta mainittujen päätösten perusteella tai muutoinkaan panemasta sanottuja päätöksiä täytäntöön tältä osin nyt asetetun 3.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Kajaanin kaupungin korvaamaan Solita Oy:n oikeudenkäyntikulut 244 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Trimble Solutions Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Sanna Holkeri ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuus tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.