MAO. 652/16

ASIAN TAUSTA

Asia 2015/294

HUS-Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.1.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Jorvin sairaalan keskuskeittiön peruskorjausta ja laajennusta koskevasta rakennusurakasta.

HUS-Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö on 22.4.2015 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

HUS-Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö on 12.6.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Amplit Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 2.6.2015 antamallaan päätöksellä numero 387/15 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimukset on allekirjoitettu 26–27.8.2015.

Asia 2016/392

HUS-Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 15.4.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Meilahden sairaalan toimenpidesiiven P-kerroksen osittaista peruskorjausta koskevasta rakennusurakasta.

HUS-Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö on 14.6.2016 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

HUS-Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö on 4.7.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Amplit Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut alle miljoona euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia 2015/294

Valitus

Vaatimukset

Amplit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus vahvistaa hankintayksikön menetelleen virheellisesti ja kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.743,70 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta vakavia virheitä ammattitoiminnassa koskevalla perusteella. Valittaja ei ole vaikeuttanut hankintayksikön aikaisempien hankkeiden etenemistä eikä aiheuttanut viivettä. Valittajan menettely ei ole myöskään ollut muihin rakennusalan toimijoihin verrattuna poikkeavaa. Valittaja on toiminut normaalien menettelytapojen ja rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 (jäljempänä YSE 1998 -ehdot) mukaisesti. Tarjouskilpailusta sulkeminen on ollut myös tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen vastaista.

Hankintayksikkö on perustanut ehdokkaan poissulkemista koskevan päätöksensä kielteisiin kokemuksiinsa valittajasta aikaisemmissa, Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaukseen ja Meilahden sairaala-alueen maanalaisiin töihin liittyvissä sähköurakoissa.

Valittaja on ollut sivu-urakoitsijana 2012 aloitetussa Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausurakassa. Valittajan töiden toteutus on ollut riippuvainen muista työvaiheista ja niiden etenemisestä. Töiden viivästyttyä lukuisten hankintayksikön vastuulla olleiden syiden, kuten lisä- ja muutostöiden runsaan määrän sekä useiden suunnitelmapuutteiden ja viiveiden, johdosta urakan aikataulua on pyritty päivittämään. Valittaja ei ole hyväksynyt tätä urakkaa koskevaa epärealistista aikataulua, koska sille ei ole varattu kohtuullista suoritusaikaa sivu-urakan alistamissopimuksen mukaisesti, ja sen suoritusaikaa on lyhennetty. Urakan pääurakoitsija on myös reklamoinut viiveestä yhdessä sivu-urakoitsijoidensa valittaja mukaan lukien kanssa. Valittajan vaatimukset tarvittavan lisäajan määrästä ovat vaihdelleet, koska sen töiden eteneminen ja valmistuminen on riippunut muiden urakoitsijoiden suorituksista, ja sen vaatimukset ovat perustuneet kulloinkin käytettävissä olleeseen tietoon ja pääurakoitsijan kanssa muodostettuihin näkemyksiin.

Vaikka hanke on viivästynyt olennaisesti, pääurakoitsijalta tai valittajalta ei ole taloudellisessa loppuselvityksessä vaadittu viivästyssakkoa, vaan hankintayksikkö on sitoutunut korvaamaan osan lisäajan kustannuksista. Valittaja on pyrkinyt toimimaan YSE 1998 -ehtojen mukaisesti hyväksyttäessään hankintayksiköllä sille aikataulusiirtymistä aiheutuneita ja aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Hankintayksikön Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausurakkaa koskevat väitteet eivät siten tue hankintayksikön väitteitä valittajan epälojaalisuudesta tai vakavasta virheestä ammattitoiminnassa.

Meilahden sairaala-alueen maanalaisten töiden 20.6.2012 aloitettu urakka on viivästynyt hankintayksikön vastuulla olevista syistä johtuen, mistä valittaja on myös reklamoinut hankintayksikölle. Hankintayksikkö on viitannut YSE 1998 -ehtojen mukaiseen urakoitsijan velvollisuuteen kuroa viivästys umpeen. Töiden kiirehtimisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamisesta on kuitenkin kyseisten ehtojen mukaan sovittava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Valittaja on tehnyt viiveen kiinniottamisesta ja ryntäystoimenpiteistä lisätyötarjoukset, joita hankintayksikkö ei kuitenkaan ole hyväksynyt. Hankintayksikkö ei ole vielä kesä- ja heinäkuussa 2014 sitoutunut korvaamaan valittajalle aikataulun kiinniottamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä ole ottanut vastuuta kiirehtimiskustannusten korvaamisesta, mutta se on vaatinut valittajalta kiirehtimistoimia ja ilmoittanut neuvottelevansa asiasta vasta neljä viikkoa myöhemmin. Osapuolet eivät ole päässeet kiirehtimiskustannuksista yksimielisyyteen vielä syyskuussakaan 2014.

Valittajan työt ovat muutenkin olleet riippuvaisia sen töitä edeltävistä työvaiheista ja hankintayksikön vastuulla olleiden suunnitelmien saatavuudesta. Muut hankkeessa toimineet sivu-urakoitsijat eivät ole esittäneet valittajalle vaatimuksia, mikä myös osoittaa, että viivästys ei ole johtunut valittajasta. Työmaamiehitys on ollut tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon tarkasteluhetken valmiusaste ja etenemismahdollisuudet. Myös työnjohto on ollut paikalla sovitun mukaisesti ja resursointi on muutenkin ollut riittävää.

Näkemyserot sopimukseen perustuvien oikeuksien ja sopimusehtojen sisällöstä eivät todenna ammatillisesti vakavaa virhettä. Hankintayksikön tapahtumien kulkua koskevat väitteet ovat olleet virheellisiä ja perusteettomia, eivätkä edes paikkansapitävinä muodostaisi perustetta valittajan poissulkemiseksi tarjouskilpailusta. Poissulkemispäätös on joka tapauksessa kohtuuton seuraus valittajan toiminnasta. Valittaja on toiminut ammattimaisesti ja asianmukaisesti tuodessaan kiistanalaiset ja näkemyseroja sisältävät asiat urakan aikana ratkaistaviksi ja keskusteltaviksi. Hankintayksiköllä on lisäksi vakavan virheen ammattitoiminnassa osalta asiassa todistustaakka, jota hankintayksikkö ei ole täyttänyt.

Vastine

Vaatimukset

HUS-Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.384,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta vakavaa virhettä ammattitoiminnassa koskevalla ja kirjallisilla todisteilla toteen näytetyllä perusteella. Hankintayksikön menettely valittajan sulkemisessa tarjouskilpailusta ei ole ollut myöskään syrjivää eikä kohtuutonta. Valittaja on hankintayksikön aikaisemmissa hankkeissa esittänyt hankintayksikölle perusteettomia vaatimuksia ilmoittaen hankkeen viivästyvän, jos vaatimuksiin ei suostuta. Rakennusurakoissa esiintyy tavanomaisesti erimielisyyksiä, mutta valittajan menettely on ollut muihin rakennusalan toimijoihin verrattuna siinä määrin poikkeavaa, että hankintayksikkö ei ole enää voinut luottaa valittajan toimivan jatkourakoissa lojaalin sopimuskumppanin tavoin. Hankintayksiköllä ei ole ollut vastaavia kielteisiä kokemuksia muista valituista urakoitsijoista.

Meilahden sairaalan potilastornin urakka on viivästynyt osin hankintayksiköstä johtuneista syistä, ja urakoitsijalle on annettu sen vuoksi yli neljä kuukautta lisäaikaa urakkaan. Valittaja on kuitenkin esittänyt ilmeisen perusteettomia lisäaika- ja kiirehtimiskuluvaateita. Urakka on valmistunut yli kuukausi aiemmin ilman kiirehtimisestä aiheutuvia kuluja kuin minkä valittaja oli esittänyt olevan mahdollista noin 600.000 euron kiirehtimiskulujen maksamista vastaan. Yritys saada tällaista perusteetonta etua on epälojaalia sekä sopimuksen ja hyvän tavan vastaista.

Myös Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakka on alkuvaiheessa viivästynyt hankintayksiköstä johtuneista syistä. Valittaja on kuitenkin sopimuksenvastaisesti kieltäytynyt Meilahden sairaalan maanalaisten tilojen urakan kiirehtimistoimista, vaikka hankintayksikkö on ilmoittanut kesäkuussa, heinäkuussa ja lokakuun alussa 2014 korvaavansa sen todelliset kiirehtimiskustannukset. Valittaja on ilmoittanut ryhtyvänsä kiirehtimään hanketta vasta sen jälkeen, kun hankintayksikkö on ilmoittanut vaativansa valittajalta vahingonkorvausta. Valittaja on lisäksi estänyt kiirehtimiskustannusten euromääräisen sopimisen siten, että se on ilmoittanut toimittavansa selvityksen kuluihin vaikuttavista sopimuksesta lomien siirrosta aliurakoitsijan kanssa ja viikkoaikataululuonnoksista vasta sitten, kun hankintayksikkö on ensin lopullisesti sitoutunut maksamaan vaaditut kulut sekä kiirehtimiseen liittymättömiä kustannuksia kuten kustannuksia materiaalikustannusten noususta, riskistä ja rahoituskuluista. Valittaja on siten vaatinut hankintayksikköä sitoutumaan noin 300.000 euron määräisten kiirehtimiskulujen maksamiseen ilman, että valittaja on esittänyt hankintayksikölle kaikkia sen pyytämiä selvityksiä kiirehtimiskulujen laskentaperusteesta. Hankintayksikkö on huomauttanut valittajalle puuttuvista kiirehtimiskulujen selvityksistä ja virheellisesti kiirehtimiskuluina vaadituista eristä kesäkuussa ja heinäkuussa 2014, sekä pyytänyt valittajaa selvittämään ylityökorvauksina maksettavan työn määrää. Valittaja ei ole toimittanut pyydettyjä selvityksiä. Valittaja ei ole kuitenkaan myöhemminkään kiirehtinyt töitä, vaikka se on ilmoittanut tekevänsä niin.

Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen pääurakoitsija on myös ollut tyytymätön valittajan yhteistyökykyyn ja aliresursointiin, mistä pääurakoitsija on myös reklamoinut valittajalle. Hanke on lopulta viivästynyt yli viisi ja puoli kuukautta valittajasta johtuvasta syystä. Kohteen pääurakoitsija on ilmoittanut esittävänsä viivästyksestä miljoonaluokkaa olevan korvausvaateen.

Myös hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ilmenneet, Naistenklinikan urakka-aikatauluun liittyvät seikat voidaan ottaa huomioon nyt kysymyksessä olevassa asiassa, koska hankintayksikkö ei ole valinnut ketään tarjoajaa urakoihin, joista valittaja on poissuljettu, ja hankintayksikkö olisi voinut seikkojen tultua ilmi oikaista tekemäänsä päätöstä. Hankintayksikkö on hylännyt valittajan oikaisuvaatimuksen myös Naistenklinikan urakka-aikatauluun liittyvien seikkojen perusteella. Naistenklinikan peruskorjausurakassa valittaja on kieltäytynyt hyväksymästä uutta urakan yleisaikataulua pääurakoitsijan mentyä konkurssiin, jollei hankintayksikkö ensin sitoutuisi korvaamaan valittajalle pääurakoitsijan konkurssista johtuneesta urakan keskeytymisestä aiheutuneita kustannuksia, joista hankintayksikkö ei ole ollut vastuussa. Valittaja on toiminut urakkasopimusehtojen vastaisesti ja epälojaalisti hankintayksikköä kohtaan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että urakoissa on ollut runsaasti erimielisyyksiä myös pääurakoitsijoiden ja muiden ali- ja/tai sivu-urakoitsijoiden kesken, ja hankintayksiköllä on ollut näkemyseroja myös muiden sopimuskumppaneiden kanssa. Meilahden sairaalan potilastornin rakennushanketta on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa jo urakka-aikana. Meilahden maanalaisten töiden hankkeen louhintatöitä koskeva riita on edennyt sopimuksen mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn. Meilahden maanalaisten töiden loppuselvitys on ollut edelleen kesken noin puoli vuotta kohteen valmistumisen jälkeen. Valittaja on pyrkinyt ratkaisemaan avoimet asiat sopimalla niistä YSE 1998 -ehtojen mukaisesti jo urakan aikana eikä jättämään niitä selvitettäviksi vasta urakan lopussa.

Meilahden sairaalan potilastornin sähköurakassa valittaja ei ole esittänyt perusteettomia lisäaika- ja kiirehtimiskuluvaatimuksia. Hankintayksikkö on myöntänyt pääurakoitsijalle 4,5 kuukautta lisäaikaa hankintayksiköstä johtuvista syistä. Hankintayksikkö on lisäksi sitoutunut maksamaan valittajalle yhteensä noin 90.000 euroa viivästyksen ajalta. Vaikka korvaus on lopulta ollut pienempi kuin valittajan vaatimus, se ei osoita, että valittaja olisi toiminut epälojaalisti asiassa.

Valittaja ei ole kieltäytynyt kiirehtimästä Meilahden maanalaisten töiden urakkaa ilman asiallista perustetta. Hanke on alun perin viivästynyt hankintayksiköstä riippuvista syistä. Hankintayksikkö on YSE 1998 -ehtojen vastaisesti kieltäytynyt sopimasta kiirehtimistöiden kustannuksista. Valittaja on yksilöinyt kulunsa sillä tarkkuudella kuin se kulloinkin on ollut mahdollista, mutta kustannusten määrittäminen on ollut vaikeaa, koska valittajan töiden aikataulu on ollut olennaisesti riippuvainen muiden, jo viivästyneiden urakoiden loppuunsaattamisesta.

Hankintayksikön ja valittajan välillä on ollut lisäksi useita näkemyseroja muun muassa tehtyjen ja hankintayksikön kuittaamien lisätöiden maksamattomuuden johdosta samanaikaisesti kun kiirehtimistä on vaadittu ja siitä on pyritty sopimaan. Valittajalla on siten ollut perusteltu syy varmistaa jo ennen kiirehtimis- ja muiden toimenpiteiden käynnistämistä, että hankintayksikkö tulee hyväksymään ja maksamaan niistä aiheutuvat ylimääräiset kulut.

Valittaja on lisäksi mitoittanut resurssit koko urakan ajan parhaan ammattinäkemyksensä mukaan suhteutettuna työmaalla tarjolla olleisiin oloihin. Hankintayksiköstä johtuvista viiveistä sekä lisä- ja muutostöistä johtuen resurssimäärät ovat kuitenkin toteutuneet jopa kaksinkertaisina suunniteltuihin määriin nähden.

Hankintayksikkö ei voi vedota Naistenklinikan urakan tapahtumiin hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Poissulkemispäätöstä tehtäessä hankintayksikön tiedossa ei ole ollut seikkoja, joihin se on sittemmin vedonnut koskien Naistenklinikan peruskorjausurakkaa. Lisäksi hankintayksikön kanta Naistenklinikan tapahtumienkulusta sisältää virheitä ja monia harhaanjohtavia kannanottoja. Joka tapauksessa hanke on viivästynyt erilaisista syistä, joista osa on kuulunut konkurssiin asetetun pääurakoitsijan vastuulle, ja osin viivettä ovat aiheuttaneet hankintayksikön myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnit. Valittaja on kuitenkin toistuvasti korostanut olevansa halukas sopimaan viivästyksen edellyttämistä toimenpiteistä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineissaan esittänyt muun ohella, että valittajan kiirehtimistarjouksessa on ollut kyse euromääräisestä tarjouksesta ehtona kiirehtimistoimenpiteiden tekemiselle, ei korvattavien kiirehtimistoimenpiteiden nimikkeiden sopimisesta. Kokonaishintaisessa tarjouksessa on myös edellytetty muun ohella kaikkien avoinna olevien kiirehtimistoimenpiteisiin liittymättömien lisä- ja muutostöiden tilaamista ja hyväksymistä viikon kuluessa, mikä olisi käytännössä painostanut tilaajan hyväksymään aiheettomia kustannuksia. Pääurakoitsija on ilmoittanut antavansa hankintayksikölle kirjallisen lausunnon valittajan epäasiallisesta toiminnasta, mutta pidättäytynyt sen antamisesta mahdollisesti sen vuoksi, että hankintayksikkö on osoittanut pääurakoitsijan esittämään viivästysvaateensa hankintayksikön sijaan valittajalle.

Markkinaoikeuden ratkaistavana ei ole urakkariita. Hankintayksikkö on kuitenkin tuonut esille, että se ei ole Meilahden sairaalan maanalaisten töiden urakassa jättänyt kuitattuja tuntilappuja maksamatta. Muutostyötarjouksia ei ole hyväksytty urakkasopimuksen vastaisen yleiskuluprosentin käyttämisen takia. Kiirehtimiskustannuksista ei ole vielä lokakuussakaan 2015 voitu euromääräisesti sopia valittajan puutteellisten selvitysten takia.

Valittajan urakan laajuus ei ole myöskään muuttunut. Se on joutunut pitämään resursseja työmaalla pitempään sen takia, että siltä on urakan alkuvaiheessa puuttunut työmaalta keskimäärin viisi työntekijää verrattuna siihen, kuinka monta työntekijää työmaalla olisi pitänyt kulloinkin olla. Lisäksi valittaja olisi voinut havaita merkittävimmän osan suunnitelmapuutteista aiemmin, jos se olisi tutustunut suunnitelmiin normaalin urakkakäytännön mukaisesti. Valittaja on esimerkiksi viivytellyt Meilahden sairaalan maanalaisten tilojen varavoimakoneen asennuksessa.

Valittaja on lisävastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankintayksiköstä johtuvista syistä kiirehtimistoimenpiteitä ja -kuluja koskevat neuvottelut ovat katkenneet kesälomakauden alkaessa ja asiat ovat jääneet sopimatta. Hankintayksikkö on palannut asiaan vasta lokakuussa 2014.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että valittaja on ollut tietoinen hankintayksikön projektihenkilöstön kesälomista. Valittaja on edelleen syksyllä 2014 vaatinut hankintayksikköä hyväksymään kiirehtimiskulutarjouksen sellaisenaan.

Asia 2016/392

Valitus

Vaatimukset

Amplit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.717,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkemalla valittajan tarjouskilpailusta vedoten aiempiin kielteisiin kokemuksiinsa. Todellisuudessa valittaja ei ole syyllistynyt vakaviin sopimusrikkomuksiin tai vakaviin ammattitoiminnassa tehtyihin virheisiin, vaan hankintayksikön perustelut ovat olleet virheellisiä ja puutteelliseen selvitykseen perustuvia. Hankintayksikön menettely on ollut myös tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen vastaista.

Hankintayksikkö on perusteluinaan viitannut vain markkinaoikeuden asiassa 2015/294 muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä ja markkinaoikeudessa esittämäänsä. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta mainituilla perusteilla.

Valittaja on todennut esittäneensä kantansa asian 2015/294 yhteydessä.

Hankintayksikön asiassa 2015/294 muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tekemisen jälkeenkin hankintayksikkö on jatkuvasti tehnyt hankintoja ja yhteistyötä valittajan kanssa tehden tammi-kesäkuussa 2016 tilauksia muun muassa maanalaisten tilojen, potilastornin, Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan kohteisiin. Hankintayksikkö on tosiasiallisesti edelleen luottanut valittajan osaamiseen, yhteistyökykykyyn ja ammattitaitoon, eikä tarjouskilpailusta sulkemiselle ole ollut tosiasiallisia syitä.

Vastine

Vaatimukset

HUS-Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.874,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on selvittänyt asiassa 2015/294 valittajan tarjouskilpailusta sulkemiselle riittävät perusteet, jotka ovat riittäviä myös valittajan sulkemiseen käsillä olevan urakan tarjouskilpailusta.

Muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä tehtäessä edellisestä, 22.4.2015 päivätystä päätöksestä tarjouskilpailusta sulkemisesta oli kulunut hieman runsas vuosi. Tarjouskilpailusta sulkemiseen on edelleen ollut samat perusteet kuin mitä asiassa 2015/294 muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä ja markkinaoikeudessa on esitetty. Kyseisen päätöksen vaikutus ei voine välttämättä jatkua ikuisesti, mutta sen vaikutuksen tulee olla voimassa useita vuosia. Hankintayksikkö on voinut vedota kyseisen päätöksen aikaan voimassa olleisiin perusteisiin sekä sen jälkeiseen Naistenklinikan peruskorjaukseen liittyvään perusteeseen.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt valittajan kanssa uusia urakkasopimuksia huhtikuun 2015 jälkeen. Hankintayksikön on ollut välttämätöntä asioida valittajan kanssa lähinnä eräissä keskeneräisissä hankkeissa, joiden sopimuksia ei ole lähdetty purkamaan sekä vastuukysymysten takia valittajan urakoitsijana takuuaikana tekemissä töissä.

Hankintayksikön yksityiskohtaiset perustelut ovat samat kuin mitä asiassa 2015/294 on esitetty.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että asiassa 2015/294 esitetyt perusteet tarjouskilpailusta sulkemiselle eivät ole täyttyneet ainakaan muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä tehtäessä. Aiemmasta, 22.4.2015 päivätystä päätöksestä oli kulunut jo noin 14 kuukautta ja kyseisessä päätöksessä viitatuista tapahtumista oli kulunut päätöstä tehtäessä Meilahden sairaalan potilastornin urakan osalta kahdesta neljään vuotta ja maanalaisten tilojen urakan osalta noin kaksi vuotta. Tarjouskilpailusta sulkemista koskevien perusteiden vaikutusten voimassaoloaikaa tulee tarkastella kriittisesti ja tapauskohtaisesti. Lyhyttä vaikutusaikaa tukevat muun ohella osapuolten pitkäaikainen ja onnistunut yhteistyö ennen tarjouskilpailusta sulkemista, valittajan erinomainen maine alalla ja ensimmäisen tarjouskilpailusta sulkemista koskevan päätöksen hatarat perusteet. Tarjouskilpailusta sulkeminen kesäkuussa 2016 vuosia vanhoihin kielteisiin kokemuksiin perustuen ei ole ollut mahdollista.

Hankintayksikkö on tilannut valittajalta myös muita kuin välttämättömiä töitä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että valittaja on kieltäytynyt maanalaisten tilojen urakassa hyväksymästä yli neljän kuukauden ajan yleisaikataulua ja on tehnyt sen vasta 5.3.2013. Hankintayksikkö ei ole tehnyt lokakuussa 2014 uutta kiirehtimiskulutilausta, vaan ilmoittanut vaativansa vahingonkorvausta kiirehtimistoimien laiminlyömisestä. Kiirehtimiskulujen maksamista koskeva sitoumus oli annettu jo aiemmin 18.6.2014 ja 2.7.2014 ja valittajan on tullut aloittaa kiirehtimistoimenpiteet jo ennen lokakuuta 2014. Asian arvioinnissa olennaista on se, että valittaja on kieltäytynyt kiirehtimästä urakkaa kesällä 2014. Asiaa koskevista työmaakokouksen pöytäkirjoista ilmenee, että valittaja vaati edelleen 30.9.2014 hankintayksikköä hyväksymään kiirehtimiskulutarjouksen sellaisenaan ehtona kiirehtimistoimenpiteiden aloittamiselle.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asia 2015/294

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:ssä on säädetty perusteista, joilla hankintayksikkö voi harkintavaltansa rajoissa sulkea tarjoajan tarjouskilpailusta. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 97 ja 98) on todettu muun ohella, että pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa, vaikkakin ilmoitus on suositeltava. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Suhteellisuuden vaatimusten huomioon ottaminen edellyttää, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi näyttää tällaisen teon toteen.

Unionin tuomioistuin on asiassa Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, antamansa tuomion 27–29 kohdissa katsonut, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen. Hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla, eikä ammattitoiminnassa tehdyn virheen toteaminen myöskään edellytä tuomiota, joka on tullut lainvoimaiseksi. Tästä seuraa, että sitä, että taloudellinen toimija ei täytä sopimusvelvoitteitaan, voidaan lähtökohtaisesti pitää ammattitoiminnassa tehtynä virheenä.

Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen edellä mainitun tuomion mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (tuomion 30 ja 31 kohta).

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 9.6.2004 taltionumero 1395 katsonut, että tarjoajan poissulkemisen edellytykset täyttyivät tilanteessa, jossa osallistumishakemuksen tehneen yrityksen laskutuksessa oli epäselvyyksiä, jotka oli oikaistu vasta hankintayksikön pyytämien ja laatimien selvitysten jälkeen. Päätöksessä on katsottu laskutuksen virheettömyydellä olevan sillä tavoin merkitystä osapuolten keskinäisen luottamuksen kannalta, että siihen liittyvät epäselvyydet oikeuttivat yrityksen poissulkemiseen tarjouskilpailusta.

Valittajan poissulkemista koskeva päätös ja hankintaoikaisupäätös

Valittaja on suljettu kysymyksessä olevasta tarjouskilpailusta muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä. Päätöksen mukaan poissulkeminen on tapahtunut valittajan vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa syyllistymisen vuoksi. Valittajan menettely on ollut muihin rakennusalan toimijoihin nähden siinä määrin poikkeavaa, että hankintayksikkö ei ole enää voinut luottaa valittajan toimivan jatkourakoissa lojaalin sopimuskumppanin tavoin. Sairaalaurakoissa tulee edellyttää urakoitsijalta erityistä luotettavuutta ja lojaaliutta, jotta hankkeet eivät viivästy.

Päätöksessä vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa syyllistymistä on perusteltu tarkemmin valittajan toiminnalla hankintayksikön viimeaikaisissa sähköurakoissa, Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausurakassa ja Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakassa.

Päätöksen mukaan Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausurakan urakkasopimus on tehty 29.11.2011 ja urakan on sovittu valmistuvan 30.6.2014. Pääurakoitsijan johdolla on laadittu urakan ensimmäinen työvaiheaikataulu, jota on päivitetty 7.8.2012 siten, että urakka on ollut edelleen valmistumassa 30.6.2014. Kaikki muut urakoitsijat ovat hyväksyneet uuden työvaiheaikataulun, mutta valittaja ei ole hyväksynyt sitä koko aikana. Valittaja on esittänyt 29.11.2012–6.11.2014 pidetyissä työmaakokouksissa urakan valmistumiselle lisäaikavaateita siten, että vaatimus on kasvanut neljästä kuukaudesta yhdeksään kuukauteen 31.3.2015 asti. Valittaja on esittänyt kiirehtimiskuluja koskevan lisä- ja muutostyötarjouksen ehtona urakan valmistumiselle. Urakka on valmistunut 20.11.2014 eli yli neljä kuukautta aiemmin kuin mihin valittaja on vaatinut lisäaikaa. Valittajalle ei ole maksettu kiirehtimiskuluja. Valittajan menettely on ollut epälojaalia ja on osoittanut vakavaa virhettä ammattitoiminnassa sekä horjuttanut vakavasti hankintayksikön luottamusta valittajan menettelyyn myös nyt käynnissä olevan tarjouskilpailun yhteydessä.

Myös päätöksen mukaan Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakkasopimus on tehty 20.6.2012 ja urakan on sovittu valmistuvan 31.8.2014. Urakka on alkuvaiheessa viivästynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä. Pääurakoitsija ja sivu-urakoitsijat ovat 21.5.2014 sopineet urakan viimeistelyaikataulusta, jonka mukaan työt valmistuisivat 28.11.2014 eli neljä kuukautta alkuperäisestä urakka-aikataulusta myöhässä. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajaa kiirehtimään urakkaa ja ilmoittamaan yksilöidyt kiirehtimistoimien kustannukset 2.6.2014. Valittaja on kuitenkin ilmoittanut, että se antaa loputkin pyydetyt tiedot vasta sen jälkeen, kun hankintayksikkö on hyväksynyt kiirehtimiskulutarjouksen. Hankintayksikkö on 2.7.2014 kehottanut valittajaa ryhtymään kiirehtimistoimiin sekä ilmoittanut, että se korvaa valittajalle kiirehtimiskulut esitettyjen selvitysten mukaan, ja että kieltäytymistä pidetään jatkossa perusteena sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Vaatimus on uudistettu 4.7.2014 ja 2.10.2014.

Lisäksi päätöksen mukaan valittaja on vasta 7.10.2014 ilmoittanut ryhtyvänsä suorittamaan kiirehtimistoimia Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen sähköurakassa, vaikka hankintayksikkö on ainakin 2.7.2014 ottanut vastuun kiirehtimiskuluista. Hankintayksikön tietojen mukaan valittaja ei ole väitteistään huolimatta kuitenkaan aloittanut kiirehtimistoimenpiteitä, koska hankintayksikkö ei ole saanut tietoa kiirehtimistoimenpiteistä eikä urakoitsijan kustannuslaskelmia, joita se on ilmoittanut tekevänsä kahden viikon välein. Valittaja on aliresursoinut työmaan, vaikka hankintayksikkö on kehottanut valittajaa lisäämään resursseja. Valittajan hankkeen työnjohtajaksi nimeämä henkilö on lisäksi ollut työmaalla satunnaisesti, eikä ole ollut paikalla sovituissa päivittäisissä tapaamisissa, joissa on käsitelty työmaan etenemisen kannalta kriittisiä asioita.

Edelleen päätöksen mukaan urakka on valmistunut 20.3.2015 eli noin seitsemän kuukautta myöhässä. Urakan valmistumisen viivästymisestä arviolta noin kuusi kuukautta on johtunut valittajan kiirehtimistoimien laiminlyömisestä. Urakka olisi valmistunut 30.9.2014, jos valittaja olisi aloittanut kiirehtimistoimenpiteet heti hankintayksikön sitä edellyttäessä. Valittajan toiminta on ollut urakkasopimuksissa noudatettavan lojaliteettiperiaatteen ja kiirehtimistä koskevien sopimusehtojen vastaista.

Hankintayksikkö on hylännyt valittajan oikaisuvaatimuksen hankintaoikaisupäätöksellä, jossa se on viitannut hankintapäätöksen perusteisiin sekä vedonnut lisäksi Naistenklinikan peruskorjausta koskevaan urakkaan, jossa valittaja on toiminut sähköurakoitsijana. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan valittaja on kyseisessä urakassa kieltäytynyt hyväksymästä uuden pääurakoitsijan laatimaa ja muiden sivu-urakoitsijoiden hyväksymää uutta urakan yleisaikataulua, jollei hankintayksikkö sitoudu korvaamaan valittajalle urakan keskeytymisestä aiheutuneita kustannuksia. Alkuperäinen pääurakka on kuitenkin purkautunut entisen pääurakoitsijan suorituskyvyttömyyden ja konkurssin takia, mistä hankintayksikkö rakennuttajana ei ole ollut vastuussa.

Asian arviointi

Lähtökohdat

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, että se on syyllistynyt hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa. Hankintayksikkö on päätöksessään perustellut poissulkemista kahteen aiempaan, Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausurakkaan ja Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakkaan liittyvillä seikoilla sekä hankintaoikaisupäätöksessä lisäksi poissulkemista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen kolmanteen, Naistenklinikan peruskorjausta koskevaan urakkaan liittyvillä syillä.

Valittaja on esittänyt, ettei se ole osapuolten välisissä aikaisemmissa sopimussuhteissa vaikeuttanut hankkeiden etenemistä eikä aiheuttanut viivettä. Työt ovat Meilahden sairaalan potilastornin urakassa viivästyneet hankintayksikön vastuulla olleiden useiden lisä- ja muutostöiden sekä suunnitelmapuutteiden ja muiden viiveiden johdosta. Valittaja ei ole voinut hyväksyä näiden viiveiden johdosta muutettua urakan aikataulua, koska sen töille ei ole varattu kohtuullista suoritusaikaa. Valittaja on lisäksi pyrkinyt hyväksyttämään hankintayksiköllä aikataulusiirtymistä aiheutuneita ja aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia YSE 1998 -ehtojen mukaisesti. Myös Meilahden sairaala-alueen maanalaisten töiden urakka on viivästynyt hankintayksiköstä johtuvista syistä. Hankintayksikkö ei ole sitoutunut korvaamaan töiden kiirehtimisestä aiheutuvia lisäkustannuksia, vaikka niistä on YSE 1998 -ehtojen mukaan sovittava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Poissulkemispäätös on joka tapauksessa ollut kohtuuton seuraus valittajan toiminnasta, sekä tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen vastaista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja on muista rakennusalan toimijoista poikkeavalla tavalla vaikeuttanut rakennusalan käytännöt huomioon ottaen aiempien hankkeiden eteenpäinviemistä ja aiheuttanut niiden viivästymistä. Valittaja on Meilahden sairaalan potilastornin urakassa kieltäytynyt hyväksymästä muiden urakoitsijoiden hyväksymää 7.8.2012 päivitettyä työvaiheaikataulua. Valittaja on lisäksi esittänyt ilmeisen perusteettomia ja sopimuksen vastaisia lisäaika- ja kiirehtimiskuluvaateita. Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakassa valittaja on kieltäytynyt kiirehtimistoimista, vaikka hankintayksikkö on ilmoittanut korvaavansa valittajan todelliset kiirehtimiskulut. Valittaja ei ole myöskään toimittanut hankintayksikön pyytämiä selvityksiä kuluista. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on käynyt ilmi, että valittaja on myös Naistenklinikan peruskorjausurakassa kieltäytynyt hyväksymästä uutta urakan yleisaikataulua ennen kuin hankintayksikkö sitoutuu maksamaan viivästymisestä aiheutuvia kuluja, vaikka viivästyminen on johtunut pääurakoitsijan konkurssista.

Markkinaoikeus toteaa, että virheellinen menettely, joka vaikuttaa toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, kuten esimerkiksi sopimusvelvoitteiden olennainen täyttämättä jättäminen, voi unionin tuomioistuimen edellä viitattu ratkaisu huomioon ottaen olla hankintasäännöksissä tarkoitettu virhe ammattitoiminnassa. Arvioitaessa sitä, onko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta vakavaa virhettä ammattitoiminnassa koskevalla perusteella, asiassa on siten merkitystä sillä, onko hankintayksikkö perustellusti voinut menettää luottamuksensa valittajan kykyyn toimia tarjoajana näyttämällä toteen valittajan toimineen esittämällään tavalla olennaisesti sopimuksenvastaisesti, ja onko poissulkeminen ollut suhteellisuusperiaatteen mukaista.

Jäljempänä ilmenevällä tavalla hankintayksikön ja valittajan Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen sähköurakkaa koskevassa 29.11.2011 päivätyssä urakkasopimuksessa ja Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen sähköurakkaa koskevassa 20.6.2012 päivätyssä urakkasopimuksessa on sovittu, että urakoissa noudatetaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 RT 16–10660 (YSE 1998 -ehdot).

YSE 1998 -ehtojen työaikataulua koskevan 5 §:n 1 momentin mukaan työmaan johtovelvollisuuksista vastaava urakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja tilaajan kanssa työmaan työaikataulun, jossa esitetään työvaiheiden ja niiden edellyttämien hankintojen keskinäinen suoritusjärjestys ja eteneminen siten, että kaikki urakoitsijat ja asiantuntijat voivat tahdistaa tehtävänsä sen mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan urakoitsijan on osallistuttava tilaajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa työaikataulun ja työsuunnitelman laatimiseen. Aikataulua laadittaessa on otettava huomioon toimintakokeiden ja koekäytön vaatima aika sekä urakoitsijan omien töidenjärjestely. Työaikataulu hyväksytään yhteisesti noudatettavaksi ja aikataulun tarkentumista lukuun ottamatta sitä voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla.

YSE 1998 -ehtojen yhteistoimintaa koskevan 7 §:n 1 momentin mukaan urakoitsijan on tiedottamalla, sopimalla ja muulla yhteistoiminnalla tilaajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa varmistettava rakennustyön sujuva ja turvallinen suoritus sekä järjestettävä ja suoritettava työnsä siten, että ne eivät tarpeettomasti häiritse tilaajan tai muiden urakoitsijoiden töitä samalla rakennustyömaalla. Ellei näistä muista töistä ole ilmoitettu kaupallisissa asiakirjoissa, niistä tulee sopia urakoitsijan kanssa erikseen. Pykälän 2 momentin mukaan urakoitsijan on noudatettava työmaan johtovelvollisuuksista vastaavan antamia töiden järjestelyä ja yhteensovitusta koskevia ohjeita sekä 1 momentin mukaisesti sovittuja velvoitteita.

YSE 1998 -ehtojen suoritusaikaa koskevan 17 §:n 1 momentin mukaan urakkasopimuksessa edellytetty rakennustyö on aloitettava, tehtävä ja loppuunsaatettava sopimuksen aikamääräyksiä noudattaen. Ellei sopimuksessa ole aikamääräyksiä töiden tekemisestä, työt on aloitettava viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun sopimus on syntynyt, sekä saatettava loppuun sellaisessa ajassa, kuin se kohtuuden mukaan on mahdollista. Pykälän 2 momentin mukaan jos työn suoritus edellyttää rakennuskohteen muiden töiden edistymistä eikä edellä 1 momentissa mainittua määräaikaa voida noudattaa, tämä työ on aloitettava heti, kun muiden töiden edistyminen sen sallii, ja tehtävä rinnan näiden töiden kanssa niitä viivyttämättä sekä loppuunsaatettava sopimuksen mukaisesti. Pykälän 3 momentin mukaan eri työvaiheita ja vastaanottomenettelyä varten urakoitsijalle on varattava kohtuullinen aika joko ennakolta laaditun työaikataulun mukaisesti tai muuten erikseen sovitulla tavalla.

YSE 1998 -ehtojen viivästyksen rajoittamista koskevan 22 §:n 1 momentin mukaan urakka-ajan pidennyksen ollessa aiheellinen urakoitsijan tulee, mikäli se ilman huomattavia lisäkustannuksia käy päinsä, kaikilta osiltaan tehdä rakennuskohde valmiiksi sekä niiltä osin, joihin este aiheuttaa viivästystä, ryhtyä kaikkiin vallassaan oleviin samoin kuin tilaajan osoittamiin toimenpiteisiin viivästymisen estämiseksi, mikäli tällaiset toimenpiteet eivät ole työlainsäädännön, työsuojelumääräysten tai työehtosopimusten vastaisia. Pykälän 2 momentin mukaan siinä tapauksessa, että 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu urakoitsijalle lisäkustannuksia, urakkasopimuksen osapuolten on sovittava toimenpiteiden suorittamisesta ja niistä aiheutuvista kustannusten korvaamisesta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

YSE 1998 -ehtojen menettelytapamääräyksiä sisältävän 23 §:n 4 momentin mukaan urakoitsijan tulee näyttää toteen viivästyksen vaikutus urakkasuoritukseen. Urakoitsijan on selvitettävä lisäkustannustensa perusteet sekä niiden määrä tositteilla tai muulla luotettavalla tavalla.

YSE 1998 -ehtojen vastuuta tilaajan aiheuttamasta viivästyksestä koskevan 35 §:n 1 momentin mukaan mikäli urakkasuoritus on tilaajasta aiheutuvasta syystä kokonaan tai osittain keskeytyksissä tai viivästynyt urakkasopimuksessa sovitusta valmistumisajankohdasta taikka takuuaika on mainitusta syystä pidentynyt, tilaaja on velvollinen korvaamaan urakoitsijan osoittamat lisäkustannukset tai suorittamaan ennalta sovitun sopimussakon.

Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausurakasta esitetty selvitys

Hankintayksikkö ja valittaja ovat 29.11.2011 tehneet Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen sähköurakkaa koskevan, pääurakkaan alisteisen sivu-urakan urakkasopimuksen. Urakassa on sovittu noudatettavaksi YSE 1998 -ehtoja. Rakennustyöt on aloitettu 12.10.2011 pidetyllä työmaan aloituskokouksella ja töiden on tullut olla täysin valmiina viimeistään 30.6.2014. Sopimuksessa on sovittu työn valmistumisen tai sakollisen välitavoitteen viivästymisestä maksettavasta viivästyssakosta. Perusteluna YSE 1998 -ehdoista poikkeamiselle tältä osin ovat olleet sairaalatoimintaan liittyvät suuret taloudelliset ja toiminnalliset arvot.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle selvityksenä valittajan väitetystä Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen viivästyttämisestä muun ohella työmaakokousten pöytäkirjoja. Näistä on ilmennyt muun ohella, että valittaja ei ole allekirjoittanut 7.8.2012 päivitettyä yleisaikataulua, valittajan työt ovat viivästyneet yleisaikataulun vaatimuksista ja viive on kasvanut urakan edetessä. 9.8.2012 pidetyn työmaakokouksen pöytäkirjan mukaan "Amplit Oy ei allekirjoita 7.8.2012 päivitettyä yleisaikataulua ennen kuin taloudelliset asiat on rakennuttajan kanssa sovittu. Rakennuttaja vaatii Amplit Oy:tä allekirjoittamaan 7.8.2012 päivitetyn aikataulun ilman taloudellisia vaateita." Hankintayksikkö on myös esittänyt valittajan 9.8.2012 päivätyn 285,016,20 euron suuruisen eritellyn tarjouksen aikataulun kuromisesta. Pöytäkirjoista ilmenee myös, että urakan projektinjohtourakoitsija on ollut eri mieltä muun ohella valittajan esittämästä aikatauluviiveestä. Valittaja on varannut puheoikeuden viiveestä aiheutuville kustannuksille ja oikeuden sakottomaan lisäaikaan, jota koskeva vaatimus on kasvanut työmaan edetessä.

Hankintayksikkö on myös esittänyt selvityksenä valittajan 16.9.2013 päivätyn eritellyn tarjouksen, jossa valittaja on tarjoutunut osana sopimusmuutosta 476.794,51 euron korvausta vastaan sitoutumaan siihen, että kohde valmistuu 31.12.2014 edellyttäen, että muut urakoitsijat hyväksyvät uuden liitteenä olleen aikatauluhahmotelman mukaisen aikataulun.

Pöytäkirjoista käy lisäksi ilmi, että hankintayksikkö on reklamoinut valittajalle aikataulun hyväksymiseen ja töiden suorittamiseen liittyvistä laiminlyönneistä ja viiveistä kirjallisesti, kiistänyt valittajan kiirehtimiskuluvaateet ja esittänyt, että se ei ole saanut valittajalta selvitystä kiirehtimiskulutoimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Asianosaiset ovat olleet erimielisiä muun ohella valittajan työmaavahvuudesta ja suunnitelmamuutosten vaikutuksista valittajan sähkötöihin. Työmaakokouksen 19.9.2014 pöytäkirjan mukaan projektinjohtourakoitsija ja valittaja ovat kuitenkin sopineet, että valittajan on pyrittävä kaikin keinoin kuromaan aikataulua kiinni.

Pöytäkirjoista käy toisaalta myös ilmi, että valittajan mukaan viive on johtunut edeltävistä työvaiheista sekä lisä- ja muutostöistä. Projektinjohtourakoitsijan mukaan sähkötöiden viive on johtunut myös lisääntyneistä purkutöistä tunnelikerroksessa, ja suunnitelmapuutteiden pohja- ja tunnelikerroksessa aiheuttamista lisäviiveistä.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt muun ohella valittajalle osoitetun reklamaation 26.2.2014 ja sen liitteenä olevat, toisen LVI-sivu-urakoitsijan kirjeet 10.2.2014 ja 16.2.2014. Asiakirjoista ilmenee muun ohella, että toinen sivu-urakoitsija on reklamoinut hankintayksikölle ja projektinjohtourakoitsijalle valittajan yhteistyön toimimattomuudesta ja viivyttelystä työmaalla.

Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakasta esitetty selvitys

Hankintayksikkö ja valittaja ovat 20.6.2012 tehneet Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen sähköurakkaa koskevan, pääurakkaan alisteisen sivu-urakan urakkasopimuksen. Sopimuksen mukaan urakassa noudatetaan YSE 1998 -ehtoja. Sopimuksen mukaan rakennustyöt saadaan aloittaa aikaisintaan 1.6.2012. Töiden on tullut olla täysin valmiina viimeistään 31.8.2014. Sopimuksen mukaan rakennusaikaan katsotaan sisältyvän kohtuullinen määrä lisä- ja muutostöitä. Sopimuksessa on sovittu työn valmistumisen tai sakollisen välitavoitteen viivästymisen johdosta maksettavasta viivästyssakosta.

Hankintayksikkö on 2.6.2014 päivätyssä kirjeessä edellyttänyt valittajan sitoutuvan saamaan työnsä valmiiksi 15.9.2014 mennessä, kuten muut urakoitsijat ovat tehneet. Jos tästä aiheutuisi lisäkustannuksia, valittajaa on pyydetty toimittamaan yksilöity esitys ja perusteet mahdollisista lisäkustannuksista ja niihin liittyvistä kiirehtimistoimenpiteistä, sekä ilmoitettu, että YSE 1998 -ehtojen 22 §:n mukaisista kiirehtimiskustannuksista voidaan sopia sen jälkeen, kun esitys on saatu.

Asiassa on esitetty valittajan kiirehtimiskustannuksia koskevat 6.6.2014 ja 27.6.2014 päivätyt 317.586,40 ja 296.904,20 euron lisä- ja muutostyötarjoukset sekä niihin liittyviä asianosaisten sähköpostiviestejä. Hankintayksikön 18.6.2014 lähettämästä sähköpostiviestistä ja 2.7.2014 päivätystä kirjeestä käy ilmi, että hankintayksikkö on ollut valmis korvaamaan valittajalle kiirehtimiskulut, jos valittaja saa työn valmiiksi tietyssä aikataulussa ja siltä osin, kuin valittaja osoittaa sopimusten, tositteiden ja muiden selvitysten avulla valittajalle aiheutuneet ylimääräiset kustannukset verrattuna siihen, mihin valittajan on tullut urakassa varautua. Hankintayksikkö on myös kyseisessä sähköpostissa ja kirjeessään todennut, että valittaja on YSE 1998 -ehtojen 22 §:n mukaan velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin viivästyksen estämiseksi ja että valittajan vaatimus yksilöidyn euromääräisen kiirehtimiskulutarjouksen hyväksymisestä etukäteen ehtona minkään kiirehtimistoimien suorittamiselle ei täytä mainitun sopimusehdon kohdan mukaisia velvoitteita. Kirjeessään hankintayksikkö on myös todennut, että menettely on luonteeltaan sellaista, että se muodostaa tulevissa hankinnoissa hankintalain 54 §:ssä tarkoitetun poissulkemisperusteen.

Valittaja on 4.7.2014 esittänyt pikaista neuvottelua kiirehtimistoimenpiteistä ja -kustannuksista sopimiseksi ja lisäksi pyytänyt hankintayksikköä yksilöimään, mitkä nimikkeet eli toimenpiteet ja kustannukset hankintayksikkö on tarjouksesta valmis hyväksymään. Esityksen mukaan jos nimikkeistä ja kustannuksista on edes osittain saatu sovittua etukäteen, kiirehtimistoimenpiteisiin voidaan mahdollisesti ryhtyä edellyttäen, että kiirehtimisestä aiheutuvat kustannukset maksetaan urakkaohjelman yleiskuluilla lisätyn mukaisesti. Valittajan käsityksen mukaan 27.6.2014 kiirehtimistarjouksessa esitetyt valmistumisajat edellyttävät tarjouksen mukaisia toimenpiteitä ja resursseja ja niiden karsimisella on vaikutusta myös valmistumisaikatauluun. Valittaja on lisäksi ilmoittanut, että jos kustannuksista ei päästä yhteisymmärrykseen, valittaja ei voi ryhtyä kustannuksia aiheuttaviin kiirehtimistoimenpiteisiin ja työt valmistuvat 31.12.2014 mennessä.

Hankintayksikkö on 4.7.2014 vastannut valittajalle, että sillä ei ole ollut syytä muuttaa 2.7.2014 esittämäänsä ja hankintayksikkö on vaatinut valittajaa ryhtymään toimenpiteisiin viivästyksen estämiseksi sekä lisäämään työmaalle resursseja. Hankintayksikkö on 2.10.2014 päivätyssä kirjeessään toistanut, että valittajan todelliset kustannukset korvataan. Valittaja on 7.10.2014 ilmoittanut ryhtyvänsä suorittamaan kiirehtimistoimia muun ohella YSE 1998 -ehtojen 22 §:n mukaisella korvauksella.

Hankintayksikön 9.1.2015 päivätystä reklamaatiosta valittajalle käy ilmi, että pääurakoitsija on reklamoinut hankintayksikölle valittajan toiminnasta työmaalla. Pääurakoitsija ei ole saanut tietoja aikatauluista ja työvaiheiden valmistumisesta pyynnöstään huolimatta. Pääurakoitsijan sähköpostin 12.12.2014 mukaan valittajalla ei ole ollut työmaalla riittävästi työvoimaa, mikä on johtanut kasvavaan viiveeseen valittajan töissä. Pääurakoitsija on vielä 12.12.2014 lähettämässään sähköpostissa esittänyt, että valittaja on pysyvästi jättänyt noudattamatta sivu-urakoitsijalle kuuluvia velvollisuuksia. Pääurakoitsija on viitaten valittajan toimintaan urakassa lisäksi sähköpostissa 19.12.2014 esittänyt, että tavanomainen käytäntö ratkaista pienehköt suunnitelmapuutteet ja epäselvyydet työmaalla urakoitsijoiden kesken ei ole näyttänyt toimivan.

Valittaja on toisaalta esittänyt 9.9.2014, 20.10.2014 ja 2.12.2014 päivättyjen työmaaraporttien mukaan nostaneensa työmaavahvuutta elo-syyskuun noin 15 miehestä loppuvuodeksi 21–23 mieheen. Valittajan mukaan resurssit ovat toteutuneet jopa kaksinkertaisina suunniteltuihin määriin nähden.

Myös Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakan työmaakokousten pöytäkirjoista käy muun ohella ilmi, että hankintayksikkö on 11.8.2014 päivätystä pöytäkirjasta alkaen edellyttänyt, että valittaja ryhtyy toimiin viivästyksen estämiseksi, ja että hankintayksikkö on sitoutunut korvaamaan valittajan tositteisiin perustuvat töiden kiirehtimisestä aiheutuneet kustannukset. Valittaja on esittänyt, että viiveet ovat johtuneet edeltävien töiden viivästymisestä ja suunnitelmapuutteista. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole käsitellyt lisä- ja muutostyötarjouksia, eikä tehtyjä lisä- ja muutostöitä ole päästy laskuttamaan. Hankintayksikkö on kiirehtinyt valittajaa toimittamaan lisä- ja muutostöiden tarjouksia. Työmaakokouksen 30.9.2014 pöytäkirjan mukaan valittaja on ilmoittanut, että se ei aloita kiirehtimistoimenpiteitä ennen kuin rakennuttaja tilaa urakoitsijan toimittaman tarjouksen kiirehtimiskustannuksista. Seuraavan työmaakokouksen 28.10.2014 pöytäkirjan mukaan valittaja pyrkii tekemään kaikkensa minimoidakseen aikatauluviiveiden aiheuttaman viivästyksen YSE 1998 -ehtojen 22 §:n mukaan ja että valittaja on aloittanut tilaajan tilaamat kiirehtimistoimet omakustannushintaan.

Oikeudellinen arviointi

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta vakavaa virhettä ammattitoiminnassa koskevalla perusteella, koska valittajan menettely hankintayksikön viimeaikaisissa Meilahden sairaalan potilastornin ja Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen urakoissa on ollut epälojaalia ja sopimuksenvastaista, eikä hankintayksikkö ole sen vuoksi enää voinut luottaa valittajan toimivan lojaalin sopimuskumppanin tavoin. Tältä osin asiassa on erityisesti kysymys siitä, onko valittajalla ollut velvollisuus ryhtyä toimiin viivästyksen rajoittamiseksi ilman, että hankintayksikkö ja valittaja ovat ennen toimenpiteisiin ryhtymistä sopineet niistä aiheutuvien lisäkustannusten euromääräisestä korvauksesta. Valittajan mukaan se on toiminut sopimusehtojen mukaisesti, kun se on ennen kiirehtimistoimiin ryhtymistä vaatinut niistä aiheutuvista kustannuksista sopimista. Menettelyä sanotuissa aiemmissa urakoissa on siten arvioitava tämän perusteella hankintaoikeudellisesti merkityksellisiltä osin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja on esittänyt molemmissa urakoissa kiinteähintaisia tarjouksia kiirehtimis- tai muutostoimenpiteiden kustannuksista ja kieltäytynyt aloittamasta toimenpiteitä tai hyväksymästä uutta aikataulua, jos hankintayksikkö ei hyväksy esitettyjä tarjouksia. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta selvitystä kiirehtimistoimenpiteistä ja niiden kustannuksista, sekä ainakin maanalaisten tilojen urakassa nimenomaisesti sitoutunut korvaamaan valittajan tosittein tai muutoin selvitetyt, kiirehtimistoimista johtuvat todelliset lisäkustannukset.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevien urakoiden urakkasopimuksiin sovellettavien YSE 1998 -ehtojen 5 §:n mukaan urakoitsijalla on velvollisuus laatia ja hyväksyä työmaan aikataulu yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa, ja 7 §:n mukaan velvollisuus yhteistoiminnalla tilaajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa varmistaa rakennustyön sujuva suoritus sekä järjestää ja suorittaa työnsä siten, että ne eivät tarpeettomasti häiritse tilaajan tai muiden urakoitsijoiden töitä samalla rakennustyömaalla. YSE 1998 -ehtojen 17 §:n 2 momentin urakoitsijalla on velvollisuus ryhtyä työhön välittömästi rakennuskohteen muiden töiden edistymisen sen salliessa ja rinnan näiden töiden kanssa niitä viivyttämättä. YSE 1998-ehtojen 22 §:n 1 momentin mukaan urakoitsijalla on lisäksi velvollisuus ryhtyä kaikkiin vallassaan oleviin ja tilaajan osoittamiin tarpeellisiin toimenpiteisiin viivästymisen estämiseksi. Velvollisuus ryhtyä YSE 1998 -ehtojen 22 §:ssä tarkoitettuihin kiirehtimistoimiin ei riipu viivästyksen syystä, ja se koskee näin ollen myös tilannetta, jossa viivästys on YSE 1998 -ehtojen 19 §:n mukaisesti aiheutunut tilaajan menettelystä. Ottaen lisäksi huomioon, että urakoitsijan tulee YSE 1998 -ehtojen 23 §:n 4 momentin mukaan näyttää toteen viivästyksen vaikutus urakkasuoritukseen sekä selvittää lisäkustannusten perusteet ja niiden määrä tosittein tai muulla luotettavalla tavalla, samoin kuin se, että tilaaja on YSE 1998 -ehtojen 35 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan urakoitsijan lisäkustannukset, jotka se on osoittanut, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla ei ole YSE 1998 -ehtojen 22 §:n 2 momentin nojalla ollut oikeutta vaatia hankintayksikköä etukäteen hyväksymään kiinteähintaista korvausta edellytyksenä viivästystä rajoittaviin toimenpiteisiin ryhtymiselle tai uuden aikataulun hyväksymiselle.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan toistuvat kiirehtimis- ja muutostilanteita koskevat, edellä todetulla tavalla sopimuksenvastaisiksi katsotut vaatimukset ovat osoittaneet piittaamatonta suhtautumista erityisesti viivästyksen rajoittamistoimenpiteisiin, mikä on vaikuttanut sen ammatilliseen luotettavuuteen. Hankintayksikkö on näin ollen voinut perustellusti katsoa, että se on menettänyt luottamuksensa valittajan kykyyn toteuttaa hankintoja sopimusehtojen mukaisesti.

Valittajan menettelyn vakavuutta sekä valittajan poissulkemisen suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon kysymyksessä olevien urakkatöiden oikea-aikaisen suorittamisen olennainen merkitys hankintayksikölle. Urakkasopimuksissa on sovittu työn valmistumisen tai sakollisen välitavoitteen viivästymisen johdosta maksettavasta viivästyssakosta. Meilahden sairaalan potilastornia koskevassa urakkasopimuksessa on tältä osin nimenomaisesti viitattu sairaalatoimintaan liittyviin suuriin taloudellisiin ja toiminnallisiin arvoihin. Edellä todetulla tavalla valittajan menettely molemmissa urakoissa on lisäksi ollut samankaltaista.

Kysymyksessä olevan tarjoajan poissulkemisperusteen tarkoituksena on vähentää hankinnan toteuttamiseen liittyviä riskejä. Edellä todettu valittajan menettely on ollut omiaan vaikuttamaan osapuolten väliseen luottamukseen. Hankintayksikkö ei ole toiminut myöskään suhteellisuuden tai tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten vastaisesti, kun se on harkintavaltansa puitteissa todennut valittajan syyllistyneen hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta tällä perusteella.

Koska hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla voinut perustaa päätöksensä mainittuihin urakoihin, ei asiassa ole tarpeen arvioida sitä, onko hankintayksikkö voinut perustella tarjouskilpailusta sulkemista myös päätöksen tekemisen jälkeen ilmi tulleilla, Naistenklinikan peruskorjausurakkaan liittyneillä seikoilla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asia 2016/392

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta viittaamalla asiassa 2015/294 muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä ja markkinaoikeudessa asiassa 2015/294 esitettyihin perusteisiin.

Asiassa 2015/294 todetulla tavalla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta kyseisessä asiassa muutoksenhaun kohteena olleella päätöksellä. Markkinaoikeus toteaa, että valitusperusteet ovat tältä osin olleet samat. Tämän asian osalta on näin ollen arvioitava, onko hankintayksikkö voinut edelleen soveltaa samoja perusteita nyt käsillä olevassa asiassa.

Edellä oikeusohjeissa todetulla tavalla tarjouskilpailusta sulkemista koskevassa harkinnassa tulee ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.

Kysymyksessä olevat erimielisyydet ovat kohdistuneet erityisesti tapahtumiin talvella 2013, kesällä 2014 ja keväällä 2015. Näin ollen virheellisestä menettelystä muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tekemiseen on kulunut enimmillään kahdesta kolmeen vuotta. Asiassa 2015/294 tehdystä päätöksestä ja viimeksi mainituista tapahtumista on kulunut noin 14 kuukautta. Markkinaoikeus katsoo, että ajan kuluminen ei siten vielä tässä asiassa sellaisenaan vaikuta hankintayksikön harkintavaltaan sulkea valittaja tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla.

Valittajan ja hankintayksikön välillä 22.4.2015 tehdyn poissulkemista koskevan päätöksen jälkeen tehdyiksi selvitettyjen, arvoltaan verraten vähäisten hankkeiden ei myöskään voida katsoa osoittavan, että valittaja toimisi toisin uusissa, kokoluokaltaan kysymyksessä olevaa hankintaa vastaavissa urakoissa, ja että hankintayksikön tulisi niiden perusteella arvioida valittajan soveltuvan urakoitsijaksi nyt muutoksenhaun kohteena olevaan urakkaan. Asiassa ei ole esitetty muitakaan seikkoja, joiden perusteella valittajan sulkemista tarjouskilpailusta voitaisiin pitää kohtuuttomana tai suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Näin ollen hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se on tässä tarjouskilpailussa sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että se on katsonut valittajan syyllistyneen ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen asiassa 2015/294 esitetyillä perusteilla.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä muun ohella hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asioiden lopputulos huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset.

Markkinaoikeus velvoittaa Amplit Oy:n korvaamaan HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa 2015/294 8.384,80 eurolla ja asiassa 2016/392 1.874,40 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saini Siitarinen ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.