MAO:508/16

ASIAN TAUSTA

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.1.2016 julkaistulla ja 16.2.2016 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tukiasumispalveluhankinnasta ajalle 1.5.2016–30.4.2019 ja mahdolliselle optiokaudelle.

Tampereen kaupungin Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen tilaajaryhmän johtaja on 9.3.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 60 sulkenut Provesta Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Coronaria Hoitoketju Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Provesta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.065,52 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on suljettu perusteettomasti tarjouskilpailusta. Toisin kuin hankintapäätöksen perusteluissa on esitetty, valittaja ei ole ilmoittanut hankintayksikölle voittamassaan aikaisemmassa tuetun asumisen palveluja koskeneessa kilpailutuksessa, ettei se ala toteuttamaan tarjouksensa mukaisia palveluja. Mainitun aikaisemman hankinnan toteuttamisen epäonnistuminen on johtunut valittajasta riippumattomista syistä. Valittajan aiempi toiminta ei näin ollen ole ollut virheellistä eikä sillä ole voinut olla vaikutusta valittajan ammatillisen luotettavuuden arviointiin.

Edellä mainittu aikaisempi hankinta on ollut myös toteuttamistavaltaan olennaisesti erilainen nyt kysymyksessä olevaan hankintaan verrattuna. Aiemmassa hankinnassa valittaja oli yrittänyt hankkia palveluasumiseen käytettävät asuintilat. Sillä seikalla, että valittaja ilman omaa syytä oli epäonnistunut toimitilojen hankinnassa, ei ole objektiivisesti tarkasteltuna mitään relevanssia arvioitaessa valittajan kykyä ja soveltuvuutta harjoittaa asumispalvelujen tuottamista hankintayksikön osoittamissa tiloissa.

Valittajan tarjous on ollut edullisin. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos sitä ei olisi perusteettomasti suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintapäätös ei ole myöskään sisältänyt tarkemmin eriteltyjä perusteluja tarjouskilpailusta sulkemiselle. Hankintapäätöksessä ei ole viitattu hankintasäännöksiin ja niissä tarkoitettuihin tarjoajan poissulkemisen perusteisiin vaan valittaja on hankintapäätöksen perustelujen mukaan suljettu tarjouskilpailusta "Tampereen kaupungin sopimusoikeudellisen edun turvaamiseksi". Kysymyksessä ei ole ollut hankintasäännöksissä tarkoitettu tarjoajan poissulkemisen peruste eikä valittajan poissulkeminen ole siten perustunut lakiin.

Aikaisemmassa tuetun asumisen palveluja koskeneessa kilpailutuksessa toiminnan aloittamisen edellytyksenä on ollut, että palveluntuottajan on tullut olla rekisteröitynyt Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valviran ylläpitämään yksityisten palveluntuottajien rekisteriin. Valittaja on hyvissä ajoin toimittanut sitä koskevat rekisteriin merkittävät tiedot hankintayksikölle edelleen toimitettavaksi Valviralle, mutta ei ole saanut ilmoitusta hyväksytystä rekisteröinnistä. Aikaisemman hankinnan sopimuskauden alkamispäivänä 1.11.2015 rekisteröintiä ei ollut vielä hyväksytty. Siten palvelun tuottamisen aloittaminen olisi joka tapauksessa viivästynyt rekisteröinnin vuoksi. Näin ollen hankintapäätöksessä esitetty toteamus siitä, että valittaja olisi vahingonkorvausvelvollinen hankintayksikköä kohtaan ja että valittaja olisi laiminlyönyt vahingonkorvauksen maksamisen, on ollut epäasianmukainen.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.172 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja on syyllistynyt aikaisemmassa tuetun asumisen palveluja koskeneessa kilpailutuksessa sopimusrikkomukseen. Aikaisemman hankinnan osalta hankintayksikkö on 7.7.2015 solminut valittajan kanssa hankintasopimuksen, jonka mukaan valittaja on sitoutunut tuottamaan tuetun asumisen palveluja. Valittaja on 5.10.2015 ilmoittanut hankintayksikölle, ettei se ala tuottamaan tarjouksensa mukaisia palveluja siitä syystä, että sen palvelukonsepti on perustunut asiakkaille tarjottuihin asuntoryhmiin, jolloin tuen ja palvelun tarjoaminen on riittävän kustannustehokkaasti toteutettavissa. Kilpailutettu palvelukokonaisuus ei tarjouspyynnön mukaan kuitenkaan ole edellyttänyt palveluntarjoajalta asuntoja, vaan palvelu on tullut tarjota asiakkaiden omiin asuntoihin.

Valittajan sopimusrikkomuksen vuoksi hankintayksikkö on joutunut tilaamat palvelut korvaavilta palveluntuottajilta, joiden hinnat ovat olleet korkeammat kuin valittajan. Hankintayksikölle on näin ollen syntynyt todellisia lisäkustannuksia sopimusrikkomuksen johdosta.

Hankintayksikön näkökulmasta hankinnan tavoitteena on sopimuksen mukainen hankinnan toteuttaminen. Hankinnoissa, joissa on kyse isoista rahallisista arvoista, sopimuskaudella ilmenevät ongelmat aiheuttavat aina lisätyötä ja lisäkustannuksia.

Aikaisemmassa hankintamenettelyssä ilmenneet ongelmat ovat luoneet epäluottamuksen valittajaan. Hankintayksikkö ei ole halunnut ottaa riskiä siitä, että uudella sopimuskaudella ilmenee vastaavanlaisia ongelmia. Hankintayksikön näkökulmasta olisi kohtuutonta, mikäli poissulkeminen tällaisessa tilanteessa ei olisi mahdollista.

Kysymyksessä ollut tilanne on vastannut hankintasäännöksissä tarkoitettua ammattitoiminnassa tapahtunutta vakavaa virhettä. Soveltuvuuden arvioinnissa on nimenomaan todettu, että valittajalla ei ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Valittajan poissulkeminen ei siten ole ollut syrjivää.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään muun ohella esittänyt, että aikaisemmassa tuetun asumisen palveluja koskeneessa kilpailutuksessa palveluasuntojen vuokrauksen epäonnistuminen oli johtunut valittajan toimista riippumattomasta ylivoimaisesta esteestä. Valittaja oli valmistellut tarjouksensa ja hinnoittelunsa siltä pohjalta, että palvelua saavat henkilöt asuvat lähellä toisiaan. Tästä syystä valittaja oli neuvotellut erään asuntokokonaisuuden vuokraamisesta. Valittajalle oli tullut yllätyksenä, että asuntoja ei ollutkaan mahdollista vuokrata, koska hankintayksikkö oli asettanut asuntojen nykyisten vuokralaisten suojaksi vuokrasopimusten irtisanomiskiellon. Asunnoissa tukiasumisen palveluja tuotti toinen palveluntarjoaja. Siten hankintayksikön näille asunnoille käytännössä asettama vuokrauskielto oli tehnyt valittajan asuntohankinnan mahdottomaksi ja valittaja oli joutunut etsimään toisen asuntokokonaisuuden.

Hankintayksikkö oli ilmoittanut valittajalle, että "Provesta Oy aloittaa palvelun tuottamisen uusilla asiakkailla sitten kun palvelun tuottamisen edellytykset ovat kunnossa". Siten hankintayksikkö ei ollut vaatinut palvelun tuottamisen aloittamista mihinkään tiettyyn päivämäärään mennessä. Valittaja ei myöskään ollut saanut ilmoitusta hankintayksiköltä sopimuksen purkamisesta.

Hankintayksikkö on lisäksi suorittanut tarjousten vertailun valittajan osalta ennen sen sulkemista tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta lisäselvitystä liittyen poikkeuksellisen alhaiseen tarjoushintaan, vaikka tarjoajan poissulkemisen tulisi tapahtua ennen hintavertailun suorittamista. Hankintayksikön toimintaa ei ole tältäkään osin voinut pitää objektiivisena ja syrjimättömänä, vaan sen tietoisena tavoitteena on ollut estää valittajaa voittamasta tarjouskilpailua.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista mainitun lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.

Hankintalain 54 §:n säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 50/2006 vp, s. 97–99) on todettu muun ohella, että pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa. Ehdokkaiden tai tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Suhteellisuuden vaatimusten huomioon ottaminen edellyttää, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi näyttää tällaisen teon toteen. Tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Hankintalain 54 §:n säännös perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohtaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdasta poiketen säännöksen ensimmäisen alakohdan d alakohdassa mainittu ammattitoiminnassa tehdyn virheen toteaminen ei myöskään edellytä tuomiota, joka on tullut lainvoimaiseksi (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mainitun tuomion mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, EU:C:2012:801, 30 ja 31 kohta).

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettelystä

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukiasumispalveluista. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen mukaan valittaja on osallistunut hankintayksikön järjestämään aikaisempaan kilpailutukseen tuetun asumisen palveluista vuonna 2015 ja on tullut valituksi 28.5.2015 tehdyllä hankintapäätöksellä. Valittaja on tämän jälkeen allekirjoittanut hankintasopimuksen 7.7.2015, jossa se on sitoutunut tarjoamaan tuetun asumisen palveluja. Sittemmin valittaja on ilmoittanut, että se ei alakaan tuottamaan tarjouksensa mukaisia palveluja.

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjoajan soveltuvuudelle asetettujen puutteiden vuoksi. Hankintapäätöksen perusteluissa on todettu valittajan aikaisemman toiminnan perusteella hankintayksikölle syntyneen merkittävä riski siitä, että hankintasopimus ei tule täyttymään tässäkään hankinnassa. Valittajan aikaisempi virheellinen toiminta on vaikuttanut sen ammatilliseen luotettavuuteen ja hankintayksikön sopimusoikeudellisen edun turvaamiseksi valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta.

Asian arviointi

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, ettei se ole osapuolten välisessä aikaisemmassa sopimussuhteessa syyllistynyt sopimusrikkomuksiin eikä siten myöskään vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa. Valittajan mukaan asumispalvelun viivästyminen aikaisemman kilpailutuksen yhteydessä oli johtunut hankintayksiköstä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla tarjoajan poissulkemisen edellytykset ovat käsillä, mikäli vakava virhe ammattitoiminnassa pystytään millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla näyttämään toteen. Siten esimerkiksi sopimusrikkomus voi olla tällainen vakava virhe ilman, että sanottua rikkomusta on vahvistettu tuomioistuimen ratkaisulla.

Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että valittajan tarjouksen tultua valituksi aikaisemman kilpailutuksen yhteydessä tehdyllä hankintapäätöksellä hankintayksikkö ja valittaja olivat 7.7.2015 tehneet tuetun asumisen palveluhankintaa koskevan sopimuksen. Sopimuksen mukaan palvelun toimittamisen oli tullut alkaa 1.11.2015. Asiassa esitetyn perusteella palvelun toteutusta valittajan toimesta ei kuitenkaan ollut lainkaan aloitettu.

Asiassa esitetystä selvityksestä käy edelleen ilmi, että aikaisemmassa kilpailutuksessa kilpailutettu palvelukokonaisuus ei ollut edellyttänyt palveluntarjoajalta asuntojen tarjoamista, vaan palvelu oli tullut tarjota asiakkaiden omiin asuntoihin. Siten siitä valittajan viittaamasta seikasta, että hankintayksikkö oli kieltänyt toista tukiasumispalvelua saavien vuokralaisten irtisanomisen, ei ole katsottava johtuneen, ettei hankintayksikkö ole voinut pitää valittajan laiminlyöntiä aloittaa palvelun toimittaminen sopimusrikkomuksena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on harkitessaan tarjoajan poissulkemista tämän ammattitoimintaan liittyneen vakavan virheen perusteella otettava muun ohella huomioon rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset, rikkomukseen syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot sekä suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.

Hankintayksikön ja valittajan välisen aikaisempaan kilpailutukseen liittyneen sopimuskauden alkamisesta nyt muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen tekemiseen on viimeksi mainitussa päätöksessä todetulla tavalla kulunut huomattavan lyhyt aika, eli vain noin neljä kuukautta. Aikaisemmassa kilpailutuksessa on ollut kysymys hyvin vastaavanlaisten palvelujen hankinnasta kuin nyt kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa. Valittaja on aikaisemman kilpailutuksen yhteydessä tehnyt valituksi tultuaan hankintayksikön kanssa sopimuksen palvelujen toimittamisesta, aloittamatta kuitenkaan palvelujen tarjoamista. Viimeksi mainitusta valittajan menettelystä voidaan olettaa aiheutuneen hankintayksikölle haittaa ja valittajan sanotun menettelyn on kerrotuissa olosuhteissa katsottava voineen muutoinkin perustellusti vaikuttaa valittajan luotettavuuteen hankintayksikön näkökulmasta.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut perustellusti katsoa valittajan tämän edellä kerrotulla aikaisemmalla laiminlyönnillään syyllistyneen hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa. Valittajan sulkemisen tarjouskilpailun ulkopuolelle ei käsillä olleissa olosuhteissa voida katsoa olleen myöskään kohtuutonta tai suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se käsillä olevissa olosuhteissa on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sen perusteella, että valittaja on syyllistynyt vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa.

Valittaja on markkinaoikeudessa lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö pyytäessään valittajalta selvitystä poikkeuksellisen alhaisen hinnan osalta olisi suorittanut tarjousten vertailun valittajan osalta jo ennen soveltuvuuden arviointia.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön pyytäessään valittajalta selvitystä poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevilta osin ole kuitenkaan katsottava menetelleen valittajaa kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi taikka hankintamenettelyn vaiheittaisuutta koskevien periaatteiden vastaisesti. Hankintayksikön ei siten ole katsottava sanotulta osin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja on markkinaoikeudessa vielä esittänyt, että hankintayksikkö ei olisi perustellut päätöstään sulkea valittaja tarjouskilpailusta hankintalain edellyttämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä on ilmoitettu valittajan poissulkemisperusteena hankintayksikön sopimusoikeudellisen edun turvaaminen ja ongelma valittajan luotettavuuteen liittyen. Hankintayksikkö on perusteluissa lisäksi yksilöinyt valittajan virheelliseksi katsomansa menettelyn.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä on riittävällä tavalla käynyt ilmi, millä perusteella hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Hankintayksikön ei siten ole katsottava myöskään sanotulta osin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Provesta Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.172 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Sanna Holkeri.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.