MAO:438/16

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupungin hankintakeskus on ilmoittanut 9.10.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 27.10.2012 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta kalusteiden yhteishankinnasta.

Helsingin kaupungin hankintakeskuksen hankintajohtaja on 5.12.2012 tekemällään päätöksellä § 81 valinnut toimistokalusteita koskevaan puitejärjestelyyn viisi toimittajaa.

Helsingin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) rakennusvirasto on järjestänyt kalusteiden yhteishankinta-puitejärjestelyyn perustuvan kevennetyn kilpailutuksen koskien sen käyttöön tulevien toimitilojen kalustetoimituksia. Tarjouspyyntö on lähetetty puitejärjestelyn sopimustoimittajille.

Helsingin kaupungin rakennusviraston yleisten töiden lautakunta on 9.6.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 275 valinnut Martela Oyj:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 920.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinta on pantu täytäntöön.

Markkinaoikeus on 3.7.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt Modeo Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä väliaikaisesti.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Modeo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 92.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.720 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoamaan tarkat mitat täyttävää nojatuolia. Voittanut tarjoaja on tarjonnut pyydetyistä mitoista merkittävästi poikkeavaa kahden istuttavaa sohvaa. Edellä mainittu menettely on ollut omiaan estämään tarjousten tasapuolisen vertailun. Voittanut tarjoaja on myös jättänyt tarjouspyynnön vastaisesti ilmoittamatta edellä mainitun kahden istuttavan sohvan istuinrungon materiaalin.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjoama palasohva ei ole vastannut tarjouspyynnön liitteenä olleesta pohjapiirustuksesta ilmenevää muotoa, käsinojallinen työtuoli on ollut selvästi tarjouspyynnöstä ilmenevää kookkaampi ja korkeampi, nojatuoli ei ole vastannut hankintayksikön vaatimaa suoralinjaista muotoa ja hiljaisen puhelinkopin ja -huoneen osalta tarjouksesta ei ole käynyt ilmi sisältyykö siihen pöydät.

Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailuun. Hyvitysmaksua määrätessä tulee ottaa huomioon, että hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouskilpailun voittajaksi selkeästi tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen ja se, että hankintayksikkö on aloittanut hankinnan täytäntöönpanon jo valitusaikana.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.720 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousmenettelyn aikana hankintayksikölle tehtyihin kysymyksiin annetuista vastauksista käy ilmi, että tarjoajien on sallittu tarjota myös tuotteita, jotka poikkeavat tarjouspyynnön kalusteluetteloliitteessä ilmoitetuista.

Vähimmäisvaatimuksista poikkeaminen on ollut mahdollista, koska kyseessä on ollut puitejärjestelyyn perustuva hankinta, jossa kaikki mahdolliset tarjoajat ovat olleet mukana tarjouskilpailussa, eikä muun ohella uutta hankintailmoitusta ole tullut tehdä. Muutoksista on myös annettu tieto jokaiselle tarjoajalle, eivätkä muutokset ole olleet kohtuuttomia.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut vaaditun nojatuolin osalta istuinta, joka on ollut hyvin lähellä tarjouspyynnöstä ilmenevää esimerkkituotetta. Tuotteen kokonaisleveys on poikennut alkuperäisestä vain 16 senttimetriä. Kyseisellä erolla ei ole ollut hankinnan luonne huomioon ottaen ratkaisevaa merkitystä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa irtokalusteiden kalusteluettelossa olleet kuvat palasohvasta tai nojatuolista eivät ole olleet vähimmäisvaatimuksia, vaan havainnekuvia esimerkkituotteista. Voittaneen tarjoajan tarjoama palasohva ja nojatuoli ovat niiden eroavaisuuksista huolimatta olleet tarjouspyynnön vaatimusten mukaisia.

Voittaneen tarjoajan tarjoama työtuoli ei ole ollut poikkeuksellisen kookas tai korkea ja se on tarkoitettu keskikokoiselle istujalle, ja se on ollut siten esitettyjen vaatimusten mukainen.

Hiljaisen puhelinkopin ja -huoneen osalta kysymyksiin annetuissa vastauksissa on todettu, että tarjottuun hintaan on sisällyttävä pöytä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut kuva, jonka perusteella tarjoukseen sisältyy huoneen lisäksi pöytä. Hankintayksikkö on voinut luottaa siihen, että tarjous on sisällöltään vaatimuksen mukainen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimuksiin tehdyistä lievennyksistä huolimatta on selvää, että hankintayksikön pyytäessä tarjouksia tuolista, on sen hyväksyttävä ainoastaan tuoli. Tuoli on yhdelle henkilölle suunniteltu istuin, kun taas sohva on usean henkilön istumiseen tarkoitettu ja mitoitettu kaluste. On eri asia tehdä lievennyksiä tarjottavan tuotteen muotoiluun ja mittoihin kuin luopua yllättäen kokonaan vaatimasta kyseistä tuotetta. Voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut oman mallistonsa lähintä vakiotuotetta, samaan mallistoon kuuluvaa nojatuolia, vaan on tarjonnut kahden istuttavaa sohvaa. Mikäli edellä mainittu toiminta olisi mahdollista, antaisi se hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan.

Myöskään tarjoajien tasapuolisen kohtelun kannalta ei ole yhdentekevää, mitä vaatimuksia tuotteille on asetettu ja mitä valitaan hankittavaksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tuoli ei ole välttämättä vain yhden istuttava huonekalu, eikä tarjouspyynnössä ole rajoitettu sitä, kuinka monta henkilöä pyydettyyn istuimeen kerrallaan mahtuu istumaan. Jos tuote muuten täyttää asetetut vaatimukset, tuotteen nimen poikkeaminen hankintayksikön käyttämästä nimityksestä on merkityksetön puute, ja olisi kohtuutonta hylätä tarjouksia pelkästään tuotteiden nimityksen perusteella, ellei nimityksellä ole perustellusti hankintayksikölle olennainen merkitys.

Kaikki tarjoajat ovat saaneet saman tiedon vaatimusten lieventämisestä. Tarjouskilpailu on siten ollut tasapuolinen ja syrjimätön.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelylupa

Modeo Oy on valittanut hankintayksikön julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 32 §:n mukaiseen puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta. Hankintalain 86 §:n 3 momentin perusteella hankintalain 32 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Markkinaoikeus myöntää valittajalle käsittelyluvan.

Perustelut

Kevennettyä kilpailutusta koskevat oikeusohjeet ja tarjouspyyntö

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Nyt kysymyksessä oleva kevennetty kilpailutus perustuu puitejärjestelyyn, josta on säädetty hankintalain 31 ja 32 §:ssä.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Hankintayksikkö voi valita puitejärjestelyn toimittajat myös 25 §:ssä säädetyin edellytyksin neuvottelumenettelyllä tai tekemällä 27 §:ssä säädetyin edellytyksin suorahankinnan. Puitejärjestelyyn otettavien toimittajien valinnassa on noudatettava, mitä 8 luvussa säädetään.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön on määrättävä tarjousaika, jonka on oltava riittävä ottaen huomioon hankinnan laatu, tarjousten tekemisen edellyttämä aika ja muut vastaavat seikat. Tarjousten sisältö on pidettävä luottamuksellisena tarjouskilpailun päättymiseen saakka. Hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin esitöiden (HE 50 vp s. 82) mukaan tarjouksista on valittava paras noudattaen ennalta asetettua valintaperustetta ja vertailuperusteita, joiden ei tarvitse olla samoja kuin puitejärjestelyä koskevassa tarjouskilpailussa. Hankintojen kilpailuttaminen voidaan siten toteuttaa kevein menettelytavoin, vaikka kyseisen hankinnan arvo ylittäisi 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 31 ja 32 §:ssä ei ole yksityiskohtaisesti määritetty, miten kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnön hankintasäännösten mukaisuutta tai tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta olisi arvioitava. Markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevän tasapuolisuusvaatimuksen perusteella kevennetyssä kilpailutuksessa on sovellettava hankintalain 40–41 ja 69–70 §:istä ilmeneviä tarjouspyyntöä sekä hankintalain 46 §:stä ilmenevää tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta koskevia periaatteita. Tarjouspyyntö on siten tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi myös hankinnan kohteen osalta, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Vastaavasti tarjoajien tasapuolien ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) on tuotu esiin, että siinä vahvistetaan tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulee pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Kevennettyä kilpailua koskenut tarjouspyyntö

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia toimistokalusteista tarjouspyynnön liitteenä olleen kalusteluettelon mukaisesti. Tarjouspyyntö on lähetetty puitejärjestelyn sopimustoimittajille ja kysymyksessä on siten ollut puitejärjestelyyn perustuva kevennetty kilpailutus. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä positioiden 5, 11, 12, 15, 17 ja 18 osalta, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Ennen voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointia markkinaoikeuden tulee arvioida, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä, jotta sen perusteella on voitu saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Kalusteluettelossa on ollut yhteensä 19 positiota. Jokaisen position osalta luettelossa on mainittu positionumeron lisäksi neljä saraketta, otsikoituina "Kaluste", "Kalusteen määrittely/ominaisuudet/materiaali", "Kpl" ja "Esimerkkituote".

Tarjouspyynnön mukaan "Kaikkien tarjottavien kalusteiden on täytettävä kalusteluettelon vaatimukset (kysymykset-vastaukset määrityksillä annetut muutokset) Tarjoajan on ladattava tarjottavien kalusteiden kalustekortit (mitat, materiaalit ja havainnekuvat) positionumeroituina. Samalla sivulla voi olla useampi tuote (ei kuitenkaan vaihtoehtoisia tuotteita)."

Positio 5 on koskenut työtuolia, jonka määrittelynä on ollut "käsinojallinen työtuoli, koko 2/3, säädettävät käsinojat; verhoilu mustalla villakankaalla, verkko selkänoja".

Positio 11 on koskenut nojatuolia, jonka määrittelynä on ollut "kokonaan kangasverhoiltu tuoli; istuinrunko muotoon puristettua koivuvaneria; jalusta terästä; istuinkorkeus 315, kokonaiskorkeus 815, leveys 1010, syvyys 715; värit 1,2,3,4".

Positio 12 on koskenut nojatuolia, jonka määrittelynä on ollut "kokonaan verhoiltu nojatuoli; jalat teräslankaa - - koko 720 x 660 x h=770mm".

Positio 15 on koskenut palasohvaa, jonka määrittelynä on ollut "Yliverhoiltu, verhoilu neljällä eri värillä. Ei käsinojia, . Jalat kromattua teräsputkea tai rst-putkea."

Positio 17 on koskenut hiljaista puhelinkoppia, jonka määrittelynä on ollut "1700mm x 2500mm x 2200mm", ja positio 18 hiljaista huonetta, jonka määrittelynä on ollut "2200mm x 3400mm x 2200mm".

Hankintayksikkö on eräiltä osin muuttanut edellä mainittuja hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia hankintamenettelyn aikana kysymyksiin antamissaan vastauksissa.

Hankintayksikölle on muun ohella esitetty kysymys siitä, minkä suuruiset poikkeamat ilmoitetuista mitoista hyväksytään. Tähän kysymykseen, kuten lisäksi moneen yksittäistä tuotetta koskevaan kysymykseen hankintayksikkö on vastauksenaan todennut, että kukin tarjoaja voi tarjota oman mallistonsa lähintä vakiotuotetta. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut esimerkiksi tarkempia mittoja tai hyväksyttäviä mittojen vaihteluvälejä. Muun ohella position 5 osalta on kysytty, mitä tarkoitetaan 2/3 koolla, johon hankintayksikkö on vastannut sillä tarkoitettavan keskikokoiselle istujalle tarkoitettua tuolia. Lisäksi hankintayksikkö on position 11 osalta todennut, että tarjouspyynnön kuvalla on haettu tuolin ilmettä, ja että kukin tarjoaja voi tarjota oman versionsa.

Edellä mainitut kysymyksiin annetut vastaukset huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjoajille on jäänyt epäselväksi, minkälaista ja minkä kokoista tuotetta on ollut mahdollista tarjota kunkin position osalta. Ehtojen jäätyä näin epätarkoiksi, ovat tarjoajat voineet tarjota tuotteita, jotka eivät ole olleet keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksilölle on jäänyt tarjousvertailussa tältä osin lähes rajoittamattoman harkintavalta, minkä vuoksi markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on tältä osin ollut hankintasäännösten vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; 4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saadun selvityksen mukaan hankintasopimus on solmittu. Hankintapäätös on siten pantu täytäntöön eikä hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaisten reaalikeinojen käyttäminen ole enää mahdollista. Näin ollen asiassa jäävät arvioitaviksi valittajan seuraamusvaatimuksista hyvitysmaksun määräämistä koskevat vaatimukset.

Hankintalain 94 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on lainsäädännön puitteissa harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet.

Hyvitysmaksun määrääminen

Hankintalain 95 §:n mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Kuten edellä on mainittu, sopimus on syntynyt ja se on laitettu täytäntöön, joten edellytykset hyvitysmaksun määräämiselle ovat tältä osin olemassa.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi mahdolliselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa jo tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Näin ollen virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön niin selvästi, että tarjoajien olisi ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollista tietää, mitä täsmällisiä vaatimuksia kaikille hankinnan kohteille on asetettu ja minkä mittojen perusteella tuotteita pidetään hyväksyttävinä. Tässä tapauksessa ei voida kuitenkaan tietää, miten tämä olisi toteutettu ja miten se olisi vaikuttanut tarjouksiin ja niiden vertailuun.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä muun ohella hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputuloksesta huolimatta olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Modeo Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.720 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Teija Kotro ja Riikka Pirttisalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.