MAO:437/16
ASIAN TAUSTA
Helsingin kaupungin asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.10.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluita koskevasta hankinnasta 36 kuukauden ajalle sekä enintään vuoden optiokaudelle.
Helsingin kaupungin asunnot Oy on 30.11.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut DNA Welho Oy:n tarjouksen.
Helsingin kaupungin asunnot Oy on 3.6.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt TeliaSonera Finland Oyj:n hankintaoikaisuvaatimuksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää hankintayksikön ilmoituksen mukaan EU-kynnysarvon.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
TeliaSonera Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.
Perusteet
Hankintayksikkö on toiminut vastoin hankintasäännöksiä ja vastoin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta. Valittaja on ilmoittanut tarjouksensa hintaliitteellä laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluiden kokonaishinnaksi koko sopimuskauden ajalle -10,5 euroa. Hankintayksikkö on kuitenkin käyttänyt tarjousten vertailussa kokonaishintaa 0 euroa, joka on ollut sama, kuin voittaneen tarjoajan kyseisille palveluille tarjoama hinta. Hankintayksikön menettely on johtanut siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksen ja valittajan tarjouksen kokonaishintojen välinen 10,5 euron ero on hävinnyt. Tarjouspyynnössä ei ollut kielletty negatiivisten hintojen ilmoittamista, eikä ilmoitettu, että negatiiviset hinnat tullaan muuttamaan nollahinnoiksi tarjousvertailussa. Valittaja ei ole saanut pisteitä oikeassa suhteessa muiden tarjoajien tarjouksiin verrattuna.
Mikäli vertailu olisi tehty tasapuolisesti, syrjimättömästi ja tarjouspyynnössä mainittua laskukaavaa käyttäen, olisi valittajan tarjouksen kokonaispistemäärä ollut 92,5 pistettä ja muiden tarjoajien tarjousten pistemäärät 8,19 ja 4,34 pistettä. Valittajan tarjous olisi siten ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.
Vastine
Vaatimukset
Helsingin kaupungin asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.120 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Valittajan tekemän oikaisuvaatimuksen yhteydessä hankintayksikkö on tarkastanut tarjoukset uudelleen ja sanotussa yhteydessä on käynyt ilmi, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjouksen yleisesittely ja yksityiskohtainen kuvaus ovat sisältäneet hintalomakkeen kanssa ristiriitaisia tietoja. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan samoille kohteille eri kuukausihintoja. Hankintayksiköllä olisi siten ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta.
Kuultavan lausunto
DNA Welho Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti ja tarjousvertailu on toteutettu oikein. Hankintayksikkö on tehnyt hankinnan loppukäyttäjien ja hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun. Valittaja on tarjouksessaan käyttänyt hintataulukon laskentakaavoja hyväksi tavalla, johon niitä ei ollut tarkoitettu. Valittajan tarjoaman -10,50 euron hinnan asemasta 0 euron käyttäminen on johtunut laskentataulukkoon liittyvistä teknisistä syistä eikä tarjousten vertailun toteuttamisesta tarjouspyyntöä vastaamattomalla tavalla. Hankintayksikön menettelyllä ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailun lopputulokseen.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sen tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen eikä siinä ole esitetty ristiriitaisia hintatietoja. Tarjouspyynnön mukaisesti kiinteistökohtainen kuukausihinta on ilmoitettu vain tarjouspyynnön liitteessä 2 "Hintalomake".
Soveltamalla tarjouspyynnössä ilmoitettua laskukaavaa tarjouspyynnöstä poikkeavasti siten, että hintaerosta huolimatta tarjoajien pisteet ovat olleet samat, hankintayksikkö on tosiasiallisesti muuttanut tarjouspyynnössä ilmoitettuja painotuksia niin, että lisäpalveluiden hinta on ollut ratkaiseva. Hankintayksikkö on siten tarjousvertailussa poikennut tarjouspyynnössä ilmoitetuista tiedoista tavalla, jota tarjoajat eivät ole voineet ennakoida tarjouksia jättäessään.
Tarjouspyynnössä ilmoitettu laskentakaava ei sellaisenaan ole soveltunut tilanteeseen, jossa on tarjottu negatiivisia hintoja tai nollahintoja. Se, että hankintayksikkö on muuttanut halvimman tarjouksen hinnan samaksi kuin seuraavaksi halvimman tarjouksen hinnan, ei ole kuitenkaan poistanut ongelmaa. Myöskään nollalla jakaminen ei ole ollut mahdollista. Hinnan muuttaminen on vaikuttanut siten, että piste-eroja ei ole hintaeroista huolimatta syntynyt.
Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja puutteellinen, eikä se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tuloksia. Käytännössä laskukaavaa olisi kuitenkin pystytty soveltamaan tavalla, joka olisi säilyttänyt tarjoushintojen suhteellisen eron.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan väittämin tavoin virheellinen. Hankinnan kohteena on ollut palveluita koskeva ostosopimus, eikä hankinnan luonteeseen ole kuulunut se, että toimittaja maksaa hankintayksikölle palvelun tuottamisesta. Hankintayksikön ei ole myöskään voinut edellyttää tarjouspyyntöä laatiessaan varautuvan siihen, että tarjoaja tulee antamaan negatiivisen hinnan ja tilittämään rahaa hankintayksikölle sopimuskauden alussa. Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu hintavertailun toteutustapa ja pisteytyskaava sekä todettu, että palvelun kokonaishinta, joka ei sisällä lisäpalveluja, muodostuu kaikkien kiinteistöjen kokonaiskustannusten sumasta koko sopimuskauden ajalta. Nollahinnan antaminen on ollut mahdollista tarjouspyynnössä ilmoitetun laskukaavan nojalla.
Hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi käsitellyt valittajan kokonaishintaa nollana eurona, joka on ollut tarjousten halvin kokonaishinta.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Oikeusohjeet
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia esittämään kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa.
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.
Hankintamenettely
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluista. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperuste on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että kokonaishinnan painoarvo on ollut 90 prosenttia ja lisäpalveluiden hinnoittelun asiakkaille 10 prosenttia.
Kokonaishinnan osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu seuraavaa:
"Kokonaishinta muodostuu kaikkien kiinteistöjen kokonaiskustannusten summasta koko sopimuskauden ajalta. Tarjoaja ilmoittaa tarjoamansa kiinteistökohtaiset kuukausihinnat liitteen 2 hintalomakkeella, jossa on valmiina kaavat vertailuhinnan laskemiselle.
Halvin tarjoaja saa 90 pistettä. Muiden hintapisteet suhteutetaan kaavalla halvin hinta / tarjoajan hinta * 90."
Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan kokonaishinnaksi -10,50 euroa. Hankintapäätökseen on kirjattu valittajan tarjouksen osalta 0 euroa. Hankintapäätöksen mukaan negatiivisia hintoja ei ole voitu käyttää vertailussa, joten kokonaishinnan vertailussa valittajan kokonaisvertailuhintana on käytetty 0 euroa, joka on ollut myös tarjousten halvin kokonaisvertailuhinta. Myös kuultavan tarjouksen kokonaisvertailuhinta on hankintapäätöksen mukaan ollut 0 euroa. Sekä valittajan että kuultavan tarjoukset ovat saaneet kokonaisvertailuhinnan osalta 90 pistettä.
Asian arviointi
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sekä vertailuperusteiden asettamisessa että niiden soveltamisessa. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Tarjoajien tulee tietää jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.
Tarjouspyynnössä on esitetty matemaattisen laskentatavan avulla, miten tarjoukset tullaan vertailemaan keskenään. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä ei voida tältä osin sinänsä pitää epäselvänä. Kaava ei kuitenkaan ole sellaisenaan soveltunut tilanteeseen, jossa tarjoajat ovat tarjonneet negatiivista hintaa tai nollahintaa.
Valittaja on ilmoittanut kiinteistökohtaiset kuukausihinnat tarjouspyynnössä pyydetyllä tavalla hintalomakkeella, mutta ilmoittanut myös tarjouksensa yleisesittelyssä yleispiirteisempää tietoa hinnoittelustaan. Ottaen huomioon, ettei valittaja ole kyseisessä yleisesittelyssä esittänyt kiinteistökohtaisia kuukausihintoja, markkinaoikeus katsoo, etteivät valittajan tarjouksensa yleisesittelyssä ilmoittamat seikat tee tarjousta sisällöltään siten ristiriitaiseksi, että se tulisi katsoa hankintayksikön väittämin tavoin tarjouspyynnön vastaiseksi.
Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjoamiensa palvelujen kokonaishinnaksi -10,50 euroa, kuultava 0 euroa ja kolmas tarjoaja 1.427,85 euroa. Valittajan tarjouksen kokonaishinta on siten ollut halvin. Negatiivisen hinnan antaminen ei ole ollut kiellettyä, eikä asiassa ole muutoinkaan käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että negatiivisen hinnan tarjoaminen olisi aiheuttanut sen, että tarjoukset eivät olisi olleet keskenään vertailukelpoisia.
Hankintayksikkö on antanut valittajan tarjoukselle tarjouspyynnössä ilmoitetun laskentatavan mukaisesti kokonaishinnan osalta 90 pistettä. Hankintayksikkö on kuitenkin antanut myös toiseksi halvimmalle tarjoukselle 90 pistettä, eli antanut halvimmalle ja toiseksi halvimmalle tarjoukselle yhtä monta pistettä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei edellä mainitulla menettelyllään ole suhteuttanut tarjouksia toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla, eikä saattanut tarjouksia vertailukelpoisiksi. Valittajan tarjous ei ole saanut vertailussa sitä muihin tarjouksiin suhteutettua pistemäärää, joka sen olisi tullut tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan saada. Tämä on aiheuttanut sen, että tarjousten keskinäinen järjestys on muuttunut, eikä hankintayksikön menettely ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n 30.11.2015 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Helsingin kaupungin asunnot Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Teija Kotro ja Riikka Pirttisalo.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.