MAO:362/16

ASIAN TAUSTA

IS-Hankinta Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.5.2015 julkaistulla ja 4.6.2015 korjatulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta väistötilojen hankinnasta Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän käyttöön.

IS-Hankinta Oy on 24.6.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Suomen Vuokrakopit Oy:n tarjouksen.

IS-Hankinta Oy on 2.7.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 24.6.2015 tekemänsä hankintapäätöksen, hylännyt Vuokrakopit Oy:n tarjouksen ja valinnut Cramo Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 500.000–650.000 euroa.

Markkinaoikeus on 11.8.2015 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 18.8.2015.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Vuokrakopit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 49.944,64 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksessa, siihen lisätietona liitetyssä osallistumispyynnössä tai osallistumispyyntöön liitetyssä tilaohjelmassa ei ole ollut vaatimusta taukotilasta. Tämä vaatimus on lisätty vasta myöhemmin tehtyyn uudistettuun tarjouspyyntöön, jolla tarjousten jättämisen määräaikaa on pidennetty niille, jotka ovat pyytäneet osallistua tarjouskilpailuun. Uudistettu tarjouspyyntö on esitetty sen jälkeen, kun valittaja on jo jättänyt tarjouksensa hankintailmoituksen perusteella. Hankintayksikön olisi tullut tehdä väistötilojen hankintaa koskeva päätös hankintailmoituksen, siihen lisätietona liitetyn osallistumispyynnön sekä osallistumispyyntöön liitetyn tilaohjelman perusteella tai varata valittajalle tilaisuus täydentää tarjoustaan muutoksen johdosta. Valittaja on hankintayksikön tiedustelun johdosta lisäksi ilmoittanut, että se voi sisällyttää taukotilan aiemmin toimitetun tarjouksen mukaiseen hintaan.

Valittajan tarjousta ei olisi saanut sulkea tarjouskilpailusta myöskään siinä tilanteessa, että uudistetulla tarjouspyynnöllä olisi ollut mahdollista vastoin edellä todettua poiketa hankintailmoituksesta, koska valittajan tarjouksen puutteellisuus on johtunut hankintayksikön vastuulla olevasta seikasta. Hankintayksikkö on lähettänyt hankintailmoituksesta poikkeavan uudistetun tarjouspyynnön kesken tarjouskilpailun sellaisella tavalla ja menettelyllä, että valittaja ei ole voinut kohtuudella havaita, että sen hankintailmoituksen perusteella jättämä tarjous ei vastaa sen jättämisen jälkeen esitettyä uudistettua tarjouspyyntöä. Hankintayksikön olisi tullut tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja suhteellisuuden vaatimusten perusteella laatia hankintailmoitusta vastaava tarjouspyyntö, jossa taukotila olisi voitu tilata lisätilauksena, tarjouksensa jo jättäneen valittajan huomio olisi tullut kiinnittää tehtyyn muutokseen, tai järjestää uusi tarjouskilpailu.

Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on ollut toisen tarjoajan eli valittajan tarjousta yli 30 prosenttia kalliimpi. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä. Koska hankintayksikön virhe on ollut laadultaan ja hankinta arvoltaan merkittävä, ja virhe on aiheuttanut valittajalle vahinkoa voitonmenetyksenä noin 10 prosenttia valittajan tarjouksen mukaisesta hinnasta, hyvitysmaksu on määrättävä vaaditun suuruisena. Pienempi hyvitysmaksu aiheuttaisi turhaan valittajalle tarpeen käynnistää vahingonkorvausoikeudenkäynti yleisessä tuomioistuimessa.

Vastine

Vaatimukset

IS-Hankinta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valituksessa ei ole huomioitu hankintamenettelyn kaksivaiheisuutta. Hankintayksikkö on julkaissut osallistumispyynnön nopeutetusta rajoitetusta menettelystä. Osallistumispyynnöllä on pyydetty osallistumishakemuksia. Hankintayksikkö on valinnut ehdokkaat ja toimittanut valituille ehdokkaille lopullisen tarjouspyynnön, jonka perusteella tarjoajat antavat lopulliset tarjouksensa.

Hankintayksikkö on joutunut hylkäämään valittajan tarjouksen, koska siihen ei ole sisältynyt eikä tarjoushinta ole kattanut tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilasuunnitelmassa tarkoitettua taukotilaa. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta tarkentavan tiedon taukotilan olemassaolosta. Tarjoaja ei ole kuitenkaan voinut muuttaa tai parantaa tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi. Valittajan ilmoituksesta, että se lisää taukotilan neliötarkennusten yhteydessä toimitukseen, ei myöskään käy ilmi, lisäisikö taukotilan toimitus hintaa.

Kuultavan lausunto

Cramo Finland Oy on esittänyt, että valittajan tarjouksen mukaisista tiloista on puuttunut henkilökunnan taukotila ja monitoimihuoneet on esitetty huomattavasti tarjouspyynnössä vaadittua pienempinä. Valittajan tarjous on lisäksi ollut harhaanjohtava, koska siinä on ilmoitettu pelkkä kerrosala. Rakenneleikkauksen puuttumisen vuoksi tarjouksesta ei käy ilmi, miten tilat soveltuvat Suomen sääolosuhteisiin. Valittaja on vielä ilmoittanut referenssejä kohteista, jotka eivät ole valittajan toimittamia. Tarjouksen puutteita ei voi täydentää jälkikäteen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että uudistettu tarjouspyyntö 12.6.2015 on esitetty ennen kuin valittaja on jättänyt oman tarjouksensa 23.6.2015 ja siihen liitetyn pohjakuvan, mutta vasta sen jälkeen, kun valittaja on jo jättänyt osallistumishakemuksensa 12.6.2015 ja siihen liitetyn pohjakuvan, joiden perusteella valittaja on hyväksytty tarjouskilpailuun.

Uudistettua tarjouspyyntöä ei ole julkaistu Hilmassa. Julkaistu hankintailmoitus 27.5.2015 on ensisijainen julkaisemattomaan uudistettuun tarjouspyyntöön verrattuna. Tarjouskilpailua ei voida ratkaista hankintailmoituksesta poikkeavan tarjouspyynnön perusteella. Tarjoajat ovat ratkaisseet tarjouskilpailuun osallistumisensa hankintailmoituksen perusteella. Valittajan tarjous on vastannut hankintailmoitusta ja siihen julkaistua korjausta.

Valittajan tarjouksen hylkääminen on perustunut vain taukotilan puuttumiseen. Valittajan tarjoukseen liitetyn pohjakuvan mukaiset monitoimihuoneet eivät ole olleet tarjouspyynnössä edellytettyä pienempiä. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt ilmoittamaan huoneiden pinta-alojen yhteenlaskettua huoneistoalaa, lämmöneristysarvoja, käytettyä elementti-/konttijärjestelmää tai tilojen päästöluokkia eikä toimittamaan rakenneleikkausta. Hankintayksikkö on voinut valittajan tarjouksen liitteiden perusteella arvioida valittajan kelpoisuusehtojen täyttymisen, ja se on siten hyväksynyt valittajan tilojen täyttävän energiankulutuksen ja käyttömukavuuden vaatimukset. Hankintayksikkö ei ole myöskään asettanut referensseihin kohdistuvia seikkoja tarjousten kelpoisuusehdoiksi tai vertailuperusteiksi. Referensseissä on kysymys väistötilojen valmistajan referensseistä, ja valittaja on valmistajan edustaja Suomessa. Hankintayksikkö on lisäksi hyväksynyt referenssit puhelimitse.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 11 kohdan mukaan hankintalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua; ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintalain 24 §:n 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan tarjousmenettelyyn. Menettelyyn kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa ehdokkaiden enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä ehdokkaiden soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia esittämään kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa. Pykälän 2 momentin mukaan jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua.

Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 86) mukaan tarjouspyyntö täydentää hankintailmoitusta. Käytännössä hankintailmoituksessa ei voida tila- ja muiden rajoitteiden vuoksi kuvailla hankintaan liittyviä asioita kovin täsmällisesti, joten yleensä tarjouspyyntö laaditaan erikseen. Kansallisessa oikeuskäytännössä vahvistetun periaatteen mukaan tilanteissa, joissa hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eroavat sisältönsä puolesta, hankintailmoituksen sisältö on ratkaiseva.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 87) mukaan rajoitetussa menettelyssä tarjoajan kelpoisuusehdot, tarjouksen valintaperuste sekä vertailuperusteet ilmoitetaan jo kehotettaessa ehdokkaita osallistumishakemusten jättämiseen ja niitä sovelletaan jo aiemmassa tarjousmenettelyn vaiheessa. Rajoitetussa menettelyssä tarjouspyynnössä ei siten ole enää tarpeen ilmoittaa tarjoajan kelpoisuuteen ja valintaan liittyviä vaatimuksia.

Hankintalain 42 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyyntö lähetetään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vain niille ehdokkaille, jotka hankintayksikkö on valinnut tarjousmenettelyyn. Tarjouspyyntö on lähetettävä samanaikaisesti kaikille ehdokkaille.

Hankintalain 56 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava myös sellaisista objektiivisista ja syrjimättömistä perusteista ja säännöistä, joita se tulee käyttämään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien valitsemisessa. Hankintayksikön on ilmoitettava myös ehdokkaiden vähimmäismäärä ja, kun se on aiheellista, myös ehdokkaiden enimmäismäärä.

Hankintalain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia siirrettävästä kontti-/parakkirakennuksesta. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 100 pisteen ja tarjouspyynnön kohdan 5 alakohdassa "Yhteiset kriteerit/tiedot" ilmoitetut vertailuperusteet 100 pisteen painoarvolla.

Hankinnasta 29.5.2015 julkaistun EU-hankintailmoituksen on mukaan

"Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja.

Huom: Ilmoituksen lisätiedot löytyvät Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista. Myös tarjouksen/osallistumishakemuksen lähetys tehdään tätä kautta. Suoran linkin ilmoituksen lisätietoihin löydät tästä Hilma-ilmoituksesta – –."

Hankinnasta 4.6.2015 julkaistun lisätietoilmoituksen kohdassa "Oikaistava tieto" on ilmoitettu seuraavaa:

"II.1.5) Lyhyt kuvaus sopimuksesta tai hankinnasta (hankinnoista): – – Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja.

Huom: Ilmoituksen lisätiedot löytyvät Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista. Myös tarjouksen/osallistumishakemuksen lähetys tehdään tätä kautta. Suoran linkin ilmoituksen lisätietoihin löydät tästä Hilma-ilmoituksesta – –.

Oikaisu:
II.1.5) Lyhyt kuvaus sopimuksesta tai hankinnasta (hankinnoista):

– – Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja.

Huom: muutettu: Osatarjoukset sallitaan.

Viimeinen lähettämispäivämäärä 12.6.2015.

Lisätietokysymysten viimeinen jättöpäivä 4.6.2015.

Huom: Ilmoituksen lisätiedot löytyvät Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista. Myös tarjouksen/osallistumishakemuksen lähetys tehdään tätä kautta. Suoran linkin ilmoituksen lisätietoihin löydät tästä Hilma-ilmoituksesta – –."

1.6.2015 päivätyn osallistumispyynnön "Korjausilmoitus: Väistötilät Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän käyttöön" kohdan 3 mukaan "Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja. Huom: muutettu: Osatarjoukset sallitaan. Viimeinen lähettämispäivämäärä 12.6.2015. Lisätietokysymysten viimeinen jättöpäivä 4.6.2015."

Osallistumispyynnön kohdassa 6 "Hankinnan kohteen kriteerit" hankintayksikön velvoitteista ilmoitetun mukaan "Tilaaja tekee seuraavat pohjarakentamiseen liittyvät työt: 1: Huolehtii rakennusluvan hakemisesta toimittajan suunnitelmilla siten, että rakennuslupa on lainvoimainen ennen rakennuksen toimitusta sijoituspaikalle. 2: Vastaa kunnallisteknisten liittymien (vesi, viemäri, sadevesi, kaukolämpö, sähkö ja tietoliikenne) tuomisesta rakennukselle toimittajan antamien ohjeiden mukaan."

Edellä mainitussa kohdassa toimittajan velvoitteista on ilmoitettu seuraavaa:

"Toimittaja vastaa: 1: Kohteen suunnittelun tilaohjelman mukaan. 2: Huonetilaohjelman mukaisesti tilat LVISA töineen, varusteineen ja kalusteineen. 3: Kuljetuksen sekä asennuksen sijaintipaikalle toimitettuna, sekä vuokrausvaihtoehdossa sieltä pois. 4: LVISA liittymien kytkemisestä rakennukseen. 5: Kaikista rakennuksen käyttöönoton ja muun hyväksymisen edellyttämistä viranomaistarkastuksista ja katselmuksista.

– –

Toimittajan on esitettävä tarjouksessaan luonnospiirustukset vuokrattavaksi tarjottavista tiloista. Rakennuksen tulee täyttää lämmön- ja ääneneristyksen, ilmanvaihdon, valaistuksen, pintamateriaalien päästöluokkien ym. osalta (esim. Suomen RakMk:n ja RT-kortiston ohjeistus), siirrettävän konttirakennuksen erityispiirteet tarvittaessa huomioiden. Tarjoukseen on liitettävä alustava rakennuksen pohjapiirustus ja vuokrausvaihtoehtoon vuokraajan vastuunjakotaulukko."

Osallistumispyynnön mukaan osallistumishakemukseen on tullut ladata tilojen kuvaus.

Osallistumispyynnön kohdan 19 mukaan "Tarjouspyyntöasiakirjat lähetetään valituille ehdokkaille: 12.06.2015. Tarjoukset on lähetettävä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/ishankinta."

Osallistumispyynnön liitteenä olleen tilaohjelman kohtaan "Yhteistoimintatilat" ei ole sisältynyt mainintaa henkilökunnan taukotiloista.

12.6.2015 päivätyn, "Korjausilmoitus: Väistötilat Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän käyttöön" otsikoidun tarjouspyynnön kohdan 2 alakohdan "Hankinnan kuvaus" mukaan "Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja." Myös hankintayksikön ja toimittajan velvoitteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä samalla tavalla kuin osallistumispyynnössä, ja tarjoukseen on tullut ladata tilojen kuvaus.

Tarjouspyynnön liitteenä olleeseen tilaohjelman kohtaan "Yhteistoimintatilat" on sisältynyt viimeisenä kohtana yksi 18 neliömetrin "Taukotila henkilökunnalle; 18 neliömäärä on arvio".

Hankintayksikön vastineen mukaan kaksi ehdokasta, valittaja ja voittanut tarjoaja ovat jättäneet osallistumishakemuksen sekä lopulliset tarjoukset määräajassa. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on sisältynyt henkilökunnan taukotila, mutta valittajan tarjouksessa sitä ei ole ollut.

Asian arviointi

Valittajan mukaan hankintayksikön ei olisi tullut hylätä sen tarjousta, koska valittaja on tehnyt hankintailmoituksen ja sen liitteenä olleen osallistumispyynnön mukaisen tarjouksen, jossa on ilmoitettu sanottujen asiakirjojen mukainen tilaohjelma.

Rajoitetussa menettelyssä ehdokkaat harkitsevat osallistumisensa tarjouskilpailuun hankintailmoituksen perusteella. Hankintayksikön on kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Asiassa on selvitetty, että hankintailmoituksen liitteenä olleen osallistumispyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa ei ole mainittu taukotilaa, ja että maininta taukotilasta on lisätty valittajalle ja voittaneelle tarjoajalle toimitetun tarjouspyynnön liitteenä olleeseen tilaohjelmaan. Asiassa esitetyissä hankintailmoituksessa, lisätietoilmoituksessa, osallistumispyynnössä tai tarjouspyynnössä ei ole erikseen ilmoitettu, että tilaohjelmaa olisi muutettu. Osatarjousten sallimista koskevan muutoksen osalta on sen sijaan nimenomaisesti ilmoitettu, että kysymyksessä olevaa kohtaa on muutettu. Hankintailmoituksessa, lisätietoilmoituksessa, osallistumispyynnössä ja tarjouspyynnössä on toisaalta ilmoitettu, että toimitettavan rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa, ja että muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat sallittuja.

Koska hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet erisisältöiset, ja tilaohjelman muutoksesta ei ole yksiselitteisesti ilmoitettu, kysymyksessä olevassa hankinnassa olisi hankintalain säännösten nojalla tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut noudattaa hankintailmoituksessa ilmoitettua tilaohjelmaa. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että valittaja on perustellusti voinut tarjousta laatiessaan lähteä siitä, että sen tarjoama hankintailmoituksen liitteenä olleen osallistumispyynnön tilaohjelmaliitteen mukainen tilaohjelma on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, eikä valittajaa olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 18.8.2015. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Edellä mainitun pykälän esitöiden (HE 190/2009 vp. sivu 69–70) mukaan hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava. Käytännössä toteutumatta jääneiden tarjouskilpailujen lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, kuten miltä yrityksiltä tarjouksia olisi pyydetty, mitkä yritykset olisivat jättäneet tarjouksensa, millaiset tarjoukset olisivat olleet ja millaisia kelpoisuusperusteita ja tarjoustenvalintaperusteita olisi sovellettu.

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kohdan 5 hankinnan kohteen kriteereistä käy ilmi, että hinnasta on voinut saada enintään 100 pistettä ja alakohdassa "Yhteiset kriteerit/tiedot" mainituista vertailuperusteista enintään 100 pistettä. Sanottujen muiden kuin hinnan vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnön mukaan on arvioitu muun ohella toimitusaikaa, luonnospiirustuksia ja pohjapiirustuksia sekä rakennuksen Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja RT-kortiston mukaisuutta. Näiden vertailuperusteiden osalta ei ole ilmoitettu yksityiskohtaisemmin, miten niitä arvioidaan ja miten ne pisteytetään.

Vaikka valittajan tarjous on siten ollut voittaneen tarjoajan tarjousta halvempi, markkinaoikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että asiassa ei ole jälkikäteen mahdollista arvioida, miten voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksia olisi muiden kuin hinnan vertailuperusteiden osalta arvioitu ja millaiseksi tarjouskilpailun lopputulos olisi tällöin muodostunut. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei yksin valittajan tarjouksen hinnan perusteella voida riittävällä varmuudella todeta, että sillä olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa IS-Hankinta Oy:n korvaamaan Suomen Vuokrakopit Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää IS-Hankinta Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saini Siitarinen ja Riikka Pirttisalo.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2.6.2017 taltionumero 2607.