MAO:319/16

ASIAN TAUSTA

Saarijärven kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) kaupunginhallitus on 15.6.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 123 päättänyt hankkia suorahankintana Lanneveden koulu- ja päiväkotirakennuksen väistötilat tilaelementteinä viiden vuoden vuokrasopimuksella Parmaco Oy:ltä.

Hankinnasta on julkaistu suorahankintaa koskeva kansallinen ilmoitus 22.6.2015.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintailmoituksen mukaan ollut noin 950.000 euroa.

Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimuksen Parmaco Oy:n kanssa 60 kuukauden vuokra-ajaksi 19.12.2015 alkaen.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Vuokrakopit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 109.982,50 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 720 eurolla ja arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja toimii samalla alalla kuin mitä hankinta koskee, ja sillä olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, jos hankinta olisi toteutettu hankintasäännösten mukaisesti.

Suorahankinnalle ei ole ollut perusteita, koska hankinnalla ei ole ollut äärimmäinen kiire, ja joka tapauksessa kiire on aiheutunut hankintayksikön omasta menettelystä. Sisäilmaongelma on ollut tiedossa jo seitsemän kuukautta ennen hankintaan ryhtymistä.

Aluehallintovirasto ei ole vielä 26.5.2015 asettanut määräaikaa väistötilojen hankkimiselle vaan ainoastaan kehottanut hankintayksikköä ryhtymään toimenpiteisiin, ja pyytänyt kirjallista selvitystä toimenpiteistä, joihin hankintayksikkö ryhtyy vaarojen tai haittojen poistamiseksi. Viranomaisen määräys ei muutenkaan ole sellainen äärimmäinen kiire, joka perustuisi ennalta arvaamattomiin syihin.

Riidatonta on, että kilpailutusta ei olisi ehditty toteuttamaan täysimittaisena hankintayksikön itsensä asettamassa tavoiteaikataulussa enää 15.6.2015 alkaen. Liian myöhäinen toteutusaikataulu on kuitenkin johtunut hankintayksikön omasta menettelystä. Jos hankintaa olisi alettu valmistella asian tultua ilmi, kilpailutus olisi ehditty toteuttaa hankintayksikön asettamassa aikataulussa. Hankintayksikön viivyttely ei voi muodostaa suorahankintaan oikeuttavaa kiirettä.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Valittajan "Tarjous väliaikaistiloista" otsikoidun asiakirjan mukainen tarjouslaskelma on ollut tilaohjelmaltaan, pohjaratkaisultaan ja energiataloudellisuudeltaan voittaneen tarjoajan tarjousta vastaava, mutta hinnaltaan lähes 16.000 euroa voittaneen tarjoajan tarjousta edullisempi. Valittajan tarjouslaskelman mukainen tarjous olisi siten ollut halvin ja kokonaistaloudellisesti edullisin. Valittajan tarjoukset ovat lisäksi olleet myös aiemmissa, vastaavanlaisten kohteiden tarjouskilpailuissa kilpailijoiden tarjouksia edullisempia. Valittajan toimitusaikataulu on lyhyempi kuin voittaneen tarjoajan toimitusaikataulu. Hankintayksikön hankintapäätöksen jälkeen asettamia edellytyksiä ei voida ottaa huomioon arvioitaessa sitä, olisiko valittaja voinut voittaa tarjouskilpailun.

Hyvitysmaksun kohtuullisen määrän arvioinnissa on otettava huomioon muun ohella hankintayksikön hankinnan kohdetta koskevien selvitysten laiminlyönti, viivyttely toimenpiteisiin ryhtymisessä sekä suorahankintaan nähden ensisijaisten hankintamenettelyjen arvioinnin laiminlyönti. Hankinta on ollut arvoltaan merkittävä. Valittajalle on aiheutunut asiassa ylimääräisiä suunnittelu- ja oikeudenkäyntikuluja. Vaadittua pienempi hyvitysmaksu aiheuttaisi valittajalle lisäksi turhaan tarpeen vaatia vahingonkorvausta yleisessä tuomioistuimessa.

Vastine

Vaatimukset

Saarijärven kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Asia ei koske valittajaa, ja valitus on jätettävä tutkimatta. Hankintayksikkö on ennen hankintaan ryhtymistä toteuttanut teknisen markkinakartoituksen, jonka perusteella on asetettu tekniset ja suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Hankintayksiköllä on huonoja kokemuksia teräsrunkoisista väistötiloista, ja yhtenä vähimmäisvaatimuksena on ollut puurunkoinen rakennus. Valittajan kaikki ratkaisut ovat teräsrunkoisia. Suunniteltu yli viiden vuoden vuokrakäyttö edellyttää pysyvää rakennuslupaa, ja rakennuksen tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman uutta pysyvää rakennusta koskevat vaatimukset muun ohella energiankulutuksen ja lämmöneristeiden riittävyyden kannalta. Valittajan tarjoamat tuotteet eivät täytä näitä vaatimuksia. Valittaja ei olisi näin ollen voinut osallistua kilpailuun avoimessa menettelyssä, eikä sillä olisi ollut mahdollisuutta saada omaa tarjoustaan hyväksytyksi.

Väistötilahankkeella on ollut äärimmäinen kiire ja hankinta on tullut tehdä, jotta terveydelle vaarattomat korvaavat tilat pystytään toteuttamaan. Kiire on johtunut hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä. Suorahankinta on siten ollut perusteltu, ja se on toteutettu väistötilakartoitusta varten laaditun markkinatiedustelun ja sen perusteella laaditun väistötilaratkaisun pohjalta neuvottelumenettelynä, jossa ovat olleet mukana voittanut tarjoaja ja toinen yritys.

Marraskuussa 2014 tehdyssä kuntotutkimuksessa ei ole tehty havaintoja, jotka olisivat edellyttäneet välittömiä toimenpiteitä tai väistötilojen hankintaa. Tammikuussa 2015 tehdyssä kuntotutkimuksessa on käynyt ilmi, että Lanneveden koulu on merkittävien rakenteellisten korjausten tarpeessa. Helmikuussa 2015 hankintayksikön sivistyslautakunta on tammikuun kuntotutkimuksen perusteella todennut väistötilakartoituksen tarpeelliseksi. Maaliskuun alussa 2015 hankintayksikön tekninen lautakunta on käsitellyt väistötilakartoitusta ja sen edellyttämää tilatarveselvitystä. Tarve- ja hankeselvityksen perusteella hankintayksikkö on päätynyt väistötilavaihtoehtoon huhtikuussa 2015.

Lanneveden koululla huhtikuussa 2015 toteutetulla ympäristötarkastajan tarkastuskäynnillä ei ole todettu tilojen aiheuttamaa välitöntä terveysriskiä. Työsuojeluvaltuutetun tarkastuksessa toukokuussa 2014 on huomioitu joitain ärsytysoireita.

Oireilu koululla on kuitenkin lisääntynyt keväällä 2015, ja yksi opettaja on jäänyt sisäilmasta johtuvista syistä sairauslomalle toukokuun alussa 2015. Hankintayksikkö on toukokuun alussa 2015 arvioinut Lanneveden koulun tilojen terveysriskin käyneen nopeasti erittäin vakavaksi, ja että väistötilojen hankintaa ei ole ollut enää mahdollista toteuttaa hankintalain mukaisten määräaikojen edellyttämässä aikataulussa saattamatta oppilaita ja koululla työskentelevää henkilökuntaa vakavaan terveydelliseen vaaraan. Aluehallintovirasto on tehnyt tarkastuksen toukokuussa 2015. Virastolla on ollut käytössään hankintayksikön päätös väistötilojen hankkimisesta. Virasto ei ole pitänyt päätöstä riittävänä, vaan se on edellyttänyt, että hankintayksikkö antaa sille selvityksen vaarojen ja haittojen poistamista koskevista konkreettisista toimenpiteistä ja niiden aikataulusta kesäkuun loppuun 2015 mennessä.

Lanneveden koululla esiintyneet terveysongelmat ovat nousseet esille ja kärjistyneet edellä kuvatun mukaisesti vasta kevään 2015 aikana. Lanneveden koulurakennuksen kunto on ollut pääteltävissä vasta tammikuussa 2015 valmistuneen kuntoarvion perusteella sellaisella varmuudella, että konkreettisia toimenpiteitä on voitu alkaa suunnitella. Tarve- ja hankeselvityksen käynnistämisestä on päätetty lähes välittömästi kuntoarvion valmistumisen jälkeen.

Valittajalla ei olisi muutenkaan ollut todellista mahdollisuutta voittaa mahdollista tarjouskilpailua. Sen tilaelementtiratkaisu ei täytä hankinnalle asetettuja teknisiä vaatimuksia muun ohella energiankulutuksen ja lämmöneristeiden osalta. Lanneveden koulurakennuksen väistötilojen on lisäksi edellytetty soveltuvan miljööseen ja sen vuoksi olevan julkisivultaan harjakattoinen ja lautaverhoiltu. Valittajan tilaelementtiratkaisu on tasa- tai viistokattoinen. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus ylittää lisäksi määrällisesti hankintasäännösten mukaisen enimmäismäärän.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että jo marraskuussa 2014 valmistuneessa kuntotutkimuksessa on todettu, että koko Lanneveden koulurakennuksen peruskorjaukseen on syytä varautua. Hankintayksikkö on viimeistään tammikuussa 2015 saanut luotettavan tiedon rakenteellisista vioista ja puutteista sekä niiden edellyttämästä korjaustarpeesta. Suorahankintapäätös on kuitenkin tehty vasta noin viisi kuukautta tämän jälkeen. Kilpailutus olisi tässä ajassa ehditty järjestää. Kilpailutus olisi ehditty järjestää vielä maaliskuussakin 2015, jolloin hankintayksikkö on alkanut valmistella hankintaa tietopyynnöllä. Aluehallintovirastolle olisi riittänyt kirjallinen selvitys kesäkuun loppuun 2015 mennessä.

Hankintayksikkö on laatinut listan vähimmäisvaatimuksista vasta sen jälkeen, kun valittaja on ilmoittanut hakevansa muutosta suorahankintapäätökseen. Hankinta ei edellytä pysyvää rakennuslupaa tai sitä, että väistötilat täyttävät Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaiset, uutta pysyvää rakennusta koskevat, muun ohella energiankulutukseen ja lämmöneristykseen liittyvät vaatimukset, koska hankinta on tehty viiden vuoden määräajaksi. Asiassa ei ole väitetty, että valittajan todellista mahdollisuutta voittaa virheettömässä menettelyssä olisi muusta syystä aihetta epäillä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikön mukaan valitus tulee jättää tutkimatta, koska valittaja ei olisi avoimessa menettelyssä voinut osallistua hankintamenettelyyn eikä saada omaa tarjoustaan hyväksytyksi.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeudessa käsiteltäväksi se, jota asia koskee. Edellä mainittua lainkohtaa koskevista esitöistä (HE 50/2006 vp s. 120–121 ja HE 190/2010 vp s. 58–59) ilmenee, että asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valittajana voi käytännössä olla alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Esitöiden mukaan alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen.

Lanneveden koulu- ja päiväkotirakennuksen väistötilojen vuokraus viideksi vuodeksi on ollut suorahankinnan kohteena, eikä hankintaa ole kilpailutettu. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja on alalla toimiva yrittäjä, joka toimittaa myös pitempiaikaisia asuin- ja toimitilaratkaisuja. Valittajaa on näin ollen pidettävä hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena, ja valitus on tutkittava.

Perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 67 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin. Lisäksi suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 76–77) mukaan lakiehdotuksen 27 ja 28 §:ssä esitetyt suorahankinnan edellytykset olisivat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Kiireen tulee ensinnäkin johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä. Perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle on lisäksi, että hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä. Säännökseen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Tapahtumakuvaus

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ensimmäiset Lanneveden koulurakennuksen tarkastukset on tehty keväällä 2014. Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristötarkastajan ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukaisessa tarkastuksessa 22.4.2014 on Lanneveden koulurakennuksen sisäilmaongelmien kannalta olennaisilta osin tarkastettu lähinnä ilmanvaihdon toimivuus. Tarkastusta koskevassa tarkastuskertomuksessa on todettu, että tarkastuksen toimittaminen ei merkitse kannanottoa tarkastamatta jääneiden asioiden osalta. Työsuojeluvaltuutetun työpaikkakäynnin 9.5.2014 perusteella laaditussa kertomuksessa on mainittu huonosta sisäilmasta ja yhden opettajan oireista teknisen työn tiloissa.

Lanneveden koulurakennuksesta on tehty kuntoarvio 12.11.2014 ja kuntotutkimuskertomus 20.1.2015. Kuntoarviossa 12.11.2014 on todettu muun ohella, että tiloissa on ollut aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju, lähes kaikilla käyttäjäkyselyyn vastanneista on esiintynyt sisäilmaongelmiin viittaava oireilua, ja korjaustoimenpiteisiin on ollut syytä ryhtyä pikaisesti. Kuntoarviossa on suositeltu muun ohella rakenteiden kuntotutkimuksiin ja peruskorjauksen hankesuunnitteluun ryhtymistä. Kuntotutkimuksessa 20.1.2015 on tutkittu alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet, ja todettu, että rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömiksi vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten. Kuntotutkimuksen mukaan alapohjarakenteiden vaurioiden vuoksi korjauksiin on ollut syytä ryhtyä pikaisesti.

Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueen työsuojeluinsinööri on 21.5.2015 tarkastanut Lanneveden koulun. Tarkastuskertomuksen 26.5.2015 mukaan koulu on todettu rakennusteknisissä selvityksissä niin huonokuntoiseksi, että tilojen korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää, minkä vuoksi on tehty päätös korvaavien tilojen järjestämisestä. Aluehallintovirasto on tarkastuskertomuksessaan kehottanut hankintayksikköä toimittamaan 30.6.2015 mennessä kirjallisen selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla se ryhtyy sisäilman laadusta johtuvien vaarojen tai haittojen poistamiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt selvitystä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt. Hankintayksikön sivistyslautakunta on edellä mainitun kuntokartoituksen tutkimustulosten valmistuttua päätöksessään 11.2.2015 § 9 esittänyt Lanneveden koulun väistötilakartoituksen aloittamista välittömästi. Hankintayksikön teknisen lautakunnan päätöksen 4.3.2015 § 16 mukaan väistötilojen kartoitus aloitetaan tarveselvityksellä, jonka jälkeen kartoitetaan Lanneveden kylällä vapaat toimitilat ja niiden soveltuvuus koulukäyttöön. Päätöksen mukaan siirtokelpoisten tilaelementtirakennusten saatavuus kartoitetaan, jos kylältä ei löydy toimivia tiloja kustannustehokkaasti. Hankintayksikön "Tarve- ja hankeselvitys" on valmistunut 2.4.2015. Siinä on todettu, että Lanneveden kylällä ei ole käyttökelpoisia ja riittävän isoja tiloja, joihin perusopetus ja varhaiskasvatus voisivat sijoittua, ja arvioitu tilaelementtirakennuksen kustannuksia ja toimitusaikataulua.

Hankintayksikkö on laatinut 11.3.2015 päivätyn, hankintayksikön kunnossapitomestarin allekirjoittaman asiakirjan "Tarjouspyyntö", jossa hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Lanneveden koulun väistötiloista. Hankintayksikkö on esittänyt 10.3.2015 päivätyn sähköpostin, jossa kunnossapitomestarin allekirjoittaman asiakirjan osalta on täsmennetty, että asiakirja ei ole ollut hankintailmoitus eikä tarjouspyyntö, vaan tietopyyntö koulun väistötilojen tilaratkaisujen, hankintatapojen ja rahoitustarpeen kartoittamiseksi.

Hankintayksikön sivistyslautakunnan päätöksessä 25.3.2015 § 23 on esitetty, että väistötilat hankitaan koulun pihalle sijoitettavina moduuleina. Päätösesitys on kuitenkin jätetty käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Sivistyslautakunta on tehnyt esityksen mukaisen päätöksen 8.4.2015 § 27. Hankintayksikön kaupunginvaltuusto on päättänyt 21.4.2015 § 22, että väistötilat hankitaan tilaelementteinä, ja valtuuttanut kaupunginhallituksen päättämään tilaelementtien hankintatavan joko vuokraamalla tai leasing-rahoituksella.

Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on tarkastuskertomuksessaan 26.5.2015 edellyttänyt vain kirjallista selvitystä 30.6.2015 mennessä.

Hankintayksikön kaupunginhallitus on 15.6.2015 päättänyt hankkia suorahankintana Lanneveden koulu- ja päiväkotirakennuksen väistötilat tilaelementteinä viiden vuoden vuokrasopimuksella.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut edellytyksiä tehdä suorahankintaa, koska hankinnalla ei ole ollut äärimmäinen kiire, ja kiire on joka tapauksessa johtunut hankintayksikön omasta toiminnasta.

Hankintayksikkö on 15.6.2015 päivätyssä suorahankintapäätöksessään perustellut suorahankinnan tekemistä muun ohella sillä, että henkilökunnan ja oppilaiden oireilu on lisääntynyt merkittävästi, sekä aluehallintoviraston sille antamalla kehotuksella. Hankintayksikön mukaan kysymyksessä on ollut hankintayksiköstä riippumaton äärimmäisen kiireellinen tilanne.

Asiassa on näin ollen kysymys siitä, ovatko hankintalain mukaiset suorahankinnan edellytykset täyttyneet. Hankintayksiköllä on näyttötaakka suorahankinnan edellytysten täyttymisestä. Asiassa on siten arvioitava, onko Lanneveden koulun väistötilojen hankinta ollut ehdottoman välttämätöntä, ja onko hankintayksikkö selvittänyt, että sillä on ollut Lanneveden koulurakennuksen kunnon ja korjaustarpeen perusteella äärimmäinen kiire hankkia väistötilat suorahankinnalla siten, että se ei ole voinut noudattaa säädettyjä määräaikoja.

Markkinaoikeus toteaa, että väistötilojen hankinta on asiassa Lanneveden koulun kunnosta ja korjaustarpeesta esitetyn selvityksen perusteella ollut sinänsä välttämätöntä. Hankintayksikkö on saanut riittävänä pidettävän tiedon Lanneveden koulun korjaustarpeen laajuudesta kuntotutkimuskertomuksesta 20.1.2015. Asiassa hankintayksikön kuntotutkimuksen 20.1.2015 jälkeisistä toimenpiteistä esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön on katsottava ryhtyneen viivyttelemättä selvittämään väistötilojen hankintaa. Väistötilojen hankinnan toteuttaminen tilaelementtiratkaisuna on kuitenkin selvinnyt jo 2.4.2015 päivätyn "Tarve- ja hankeselvityksen" perusteella, jolloin hankintayksikkö olisi viimeistään voinut aloittaa hankinnan kilpailutuksen. Asiassa ei ole ilmennyt mitään hankintayksiköstä ulkopuolisia syitä sille, että hankintamenettelyä ei ole käynnistetty mainittuna ajankohtana. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei 2.4.2015 jälkeen voida katsoa olevan kysymys hankintayksiköstä riippumattomasta kiireestä.

Kun vielä otetaan huomioon, että suorahankinta voi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti ja sen edellytyksiä on tulkittava suppeasti, markkinaoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, ettei hankintayksikkö ole osoittanut käsillä olleen sellaista hankintayksiköstä riippumatonta äärimmäistä kiirettä, jonka nojalla hankintasopimus olisi voitu tehdä hankintalain 27 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla kilpailuttamatta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 13.7.2015. Valittajan vaatimuksista ja hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen tässä asiassa ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman hankintalain 27 §:ssä mainittua perustetta. Virheettömässä menettelyssä hankinta olisi toteutettu hankintalain mukaisena tarjouskilpailuna. Toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten millaisia tarjouspyyntö ja tarjoukset olisivat olleet, ja ketkä olisivat jättäneet tarjouksen. Asiassa ei ole edellä todetun vuoksi mahdollista jälkikäteen varmuudella todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisivat muodostuneet virheettömässä menettelyssä, eikä edellytyksiä katsoa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Koska edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole, hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asianosaiskulut on tarkoitettu korvattaviksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että Suomen Vuokrakopit Oy:lle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Saarijärven kaupungin korvaamaan Suomen Vuokrakopit Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Suomen Vuokrakopit Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Saini Siitarinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.