MAO:239/16

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupungin hankintakeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.7.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Stadin ammattiopiston opiskelijahallintojärjestelmää koskevasta palveluhankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon.

Hankintapäätöstä ei ole tehty.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Nextime Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintamenettelyn keskeytettäväksi, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintapäätöstä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.244 eurolla viivästys-korkoineen.

Perusteet

Valittaja on jättänyt aiemmassa samaa hankintaa koskevassa hankintamenettelyssä tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuusvaatimusten mukaisen tarjouksen, joka on sisältänyt selvityksen referenssitoimituksista. Sittemmin hankintayksikkö on 23.1.2015 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankinnan ja kilpailuttanut hankinnan uudelleen 3.7.2015 julkaistulla uudella hankintailmoituksella. Aiemmassa hankintamenettelyssä tarjoajalla on tullut olla kokemusta vähintään kolmesta vastaavan oppilashallintojärjestelmän käyttöönotosta ja palveluntuottamisesta viimeisen kolmen vuoden ajalta, joista vähintään yksi on ollut ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa on sekä nuorten että aikuisten koulutusta, ja vähintään yksi on ollut yli 5.000 opiskelijan oppilaitoksessa. Molemmat kohdat ovat voineet täyttyä samassa referenssissä.

Nyt kyseessä oleva tarjouspyyntö on laadittu referenssivaatimusten osalta niin, ettei valittaja ole kyennyt täyttämään vaatimuksia eikä jättämään tarjousta. Tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Hankintayksikkö on asettanut vaatimuksen tietoisena siitä, ettei valittajan tarjous täytä uusittua referenssejä koskevaa vaatimusta. Hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa ja jättänyt kilpailuolosuhteet hyödyntämättä.

Tarjoajalla on referenssejä koskevan vähimmäisvaatimuksen mukaan tullut olla kokemusta vähintään kolmesta vastaavan oppilashallintojärjestelmän käyttöönotosta ja palveluntuottamisesta viimeisen kolmen vuoden ajalta ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa on sekä nuorten että aikuisten koulutusta. Vähintään yhden referenssitoimituksen on tullut olla yli 5.000 opiskelijan oppilaitoksessa.

Valittaja on ilmoittanut hankintayksikölle keskeyttämispäätöksen jälkeen, että se haluaa olla mukana uudessa tarjouskilpailussa. Uudessa tarjouspyynnössä on tiukennettu referenssivaatimuksia valittajan referensseistä tietoisena. Siten valittaja ei ole enää täyttänyt asetettuja vähimmäisvaatimuksia, eikä näin ollen ole voinut osallistua tarjouskilpailuun. Valittajan tarjous olisi tullut uuden tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia täyttämättömänä suljetuksi tarjouskilpailusta.

Edellä mainittu referenssivaatimusten tiukentaminen on ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Tarjoajien teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden osalta tiukennettu referenssivaatimus ei ole tuonut mitään lisäselvyyttä tarjoajien kyvykkyydestä. Kyse on ollut teknisluonteisesta referenssivaatimuksen muuttamisesta, jonka tarkoitus on ollut valittajan syrjäyttäminen referenssivaatimuksien perusteella. Menettely on ollut valittajaa syrjivää.

Ottaen edellä mainitun lisäksi huomioon vallitsevan markkinatilanteen, jossa tarjouskilpailuun on ollut kaksi potentiaalista tarjoajaa, hankintayksikkö on menettelyllään rajoittanut tarjouskilpailuun osallistumista siten, että hankinnasta ei tule syntymään kilpailua lainkaan.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen ensisijaisesti tutkimatta, tai toissijaisesti hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti.

Valittaja ei ole asiassa asianosainen. Valittaja ei ole reagoinut uuteen hankintailmoitukseen sellaisella tavalla, joka olisi antanut hankintayksikölle tosiasiallisen mahdollisuuden puuttua hankintailmoituksen sisältöön ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan umpeutumista. Valittaja ei ole jättänyt tarjousta määräajassa tai esittänyt hankintayksikölle kysymyksiä niille tarkoitetun määräajan puitteissa taikka muullakaan tavalla tuonut esiin hankintailmoituksen väitettyä referenssivaatimusten syrjivyyttä. Koska valittaja ei ole jättänyt tarjousta, ei sillä täten voine olla oikeudellista intressiä asian saattamiseksi ratkaistavaksi markkinaoikeudessa.

Valittaja ei ole väittänyt, ettei se olisi voinut jättää tarjousta hankintayksiköstä johtuneesta syystä, vaan tarjouksen jättämättä tekeminen on perustunut valittajan omaan näkemykseen referenssiensä riittämättömyydestä. Hankintayksikkö arvioi viime kädessä, täyttävätkö tarjoajan tarjouksessaan esittämät referenssit tarjouspyynnön vaatimukset. Valitus tulee jättää tutkimatta.

Mikäli valitus otetaan edellä esitetystä huolimatta tutkittavaksi, tulee valitus hylätä. Tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus on ollut hankintasäännösten mukainen eikä se ole ollut valittajaa syrjivä. Hankintayksikkö on aiemman samaa kohdetta koskevan keskeytetyn hankintamenettelyn jälkeen käynyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet läpi. Tässä yhteydessä on päädytty referenssivaatimuksen täsmentämiseen, sillä hankittava oppilashallintojärjestelmä on Stadin ammattiopiston tärkein tietojärjestelmä, ja hankintayksikkö on pitänyt tärkeänä varmistaa, että tarjoaja on toimitusvarmuudeltaan ja kokemukseltaan kykenevä toteuttamaan hankinnan. Stadin ammattiopisto on Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä noin 17.000 opiskelijallaan ja 1.000 työntekijällään, joten kokemus ammatillisen puolen tietojärjestelmien aiemmista toimituksista on ollut hankinnan kohteen kannalta olennainen vaatimus.

Aiemmin keskeytetyssä hankintamenettelyssä on vaadittu, että tarjoajalla on ollut vähintään kolme referenssitoimitusta, joista vähintään yhden on tullut olla ammatillisen koulutuksen puolelta. Uudessa menettelyssä vähimmäiskriteeriä on täsmennetty siten, että tarjoajalla on tullut olla vähintään kolme referenssiä ammatillisen koulutuksen puolelta, johon myös hankinnan kohteena oleva järjestelmä on tarkoitettu. Kolmen referenssitoimituksen vähimmäisvaatimus on liittynyt läheisesti hankinnan käyttötarkoitukseen, laajuuteen ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta.

Referenssit ovat toimineet osoituksena toiminnan vakiintuneisuudesta ja sellaisesta ammattitaidosta, joita hankinnan kohteena olevalle tietojärjestelmälle voidaan sen laajuus huomioon ottaen edellyttää. Lisäksi referenssivaatimus osoittaa, että tarjottu järjestelmä on todettu käyttökelpoiseksi muissakin nimenomaan ammatillista koulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Kolmen referenssitoimituksen edellyttäminen on varsin yleinen vaatimus tietojärjestelmiä koskevissa hankinnoissa.

Muut järjestelmät, kuten yleissivistävää koulutusta varten luodut järjestelmät, eroavat hankintayksikön markkinatutkimukseen perustuvan tiedon mukaan ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ainakin tilavarauksiin, työssä oppimiseen sekä ammattiosaamisen näyttöihin liittyvien toimintojen osalta. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet ovat olleet Stadin ammattiopiston kannalta tärkeitä ominaisuuksia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut tietoa tarjoajien referenssitoimituksista. Hankintayksikkö ei ole tiennyt eikä sillä ole ollut mitään keinoja selvittää tarjoajien usein liikesalaisuuksiksi luokiteltavia referenssejä. Hankintayksikön tekemän markkinatutkimuksen perusteella on ollut odotettavissa, että tarjouskilpailussa saadaan tarjous ainakin kahdelta ehdokkaalta. Referenssejä koskeva vähimmäisedellytys on pyritty määrittelemään sellaiseksi, että se liittyy hankinnan kohteeseen, mutta mahdollistaa myös useamman tarjouksen saamisen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt osallistuneensa 23.1.2015 keskeytettyyn hankintamenettelyyn, ja lisäksi se on ollut useita kertoja yhteydessä hankintayksikköön kysymyksessä olevaan hankintaan liittyen. Näin ollen on selvää, että se on asiassa asianosainen. Valittaja on ilmoittanut hankintayksikölle halunsa osallistua uuteen hankintamenettelyyn sekä huolensa siitä, että se ei ole voinut osallistua uuteen tarjouskilpailuun. Kyse ei ole ollut valittajan omasta tulkinnasta referenssivaatimuksen suhteen, vaan ehdottomasta vaatimuksesta, jota se ei ole täyttänyt.

Keskeytetyssä hankintamenettelyssä hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joista toinen on ollut valittajan tarjous. Hankintayksikkö on saanut tarjouksen yhteydessä selvityksen valittajan referensseistä ja niiden laadusta. Näistä tietoisena hankintayksikkö on tiukentanut referenssivaatimuksia siten, että valittaja ei täytä asetettuja referenssivaatimuksia, minkä seurauksena hankintayksikkö on tiennyt saavansa vain yhden tarjouksen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tehneensä markkinatutkimuksen, jossa on selvitetty markkinoilla olevien järjestelmien laatua sekä tarjoajien laatua ja määrää. Valittajan tiedossa ei ole markkinatutkimuksen ajankohtaa tai sen sisältöä muutoinkaan tarkemmin. Hankintayksikkö on markkinatutkimustensa perusteella tiennyt valittajan markkina-aseman. Edellinen hankintamenettely on keskeytetty 23.1.2015 vasta tarjousten vertailuvaiheessa yli puolitoista kuukautta tarjousajan päättymisen 8.12.2014 jälkeen. Hankintayksikkö on siten uutta tarjouspyyntöä tehdessään tiennyt valittajan aiemmassa tarjouskilpailussa ilmoittamien referenssien sisällön. Referenssivaatimusten muutokset eivät ole voineet perustua mainittuihin markkinatutkimuksiin.

Erot ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen tarkoitettujen järjestelmien välillä ovat vähäisiä teknisestä näkökulmasta. Lisäedellytyksenä referenssin kelpoisuudelle on ollut, että järjestelmä on otettu käyttöön viimeisen kolmen vuoden aikana. Referenssi on käytännössä ollut mahdoton täyttää, eikä se ole siten ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että hankintakokonaisuudesta on pyydetty kommentteja järjestelmän tulevista käyttäjistä koostuvalta työryhmältä sekä Stadin ammattiopiston IT-ohjausryhmältä. Tämän seurauksena sekä vaatimusmäärittely että hankinnan kohde ovat muuttuneet merkittäviltä osin.

Hankintayksikön suorittama markkinatutkimus on ollut luonteeltaan epävirallinen, ja se on koostunut lähinnä luottamuksellisista keskusteluista muiden vastaavia järjestelmiä hankkineiden organisaatioiden kanssa. Tämän perusteella hankintayksikkö on todennut potentiaalisiksi tarjoajiksi ainakin valittajan sekä asiasta kyselyjä tehneen ulkomaisen toimittajan ja hankintayksikön nykyisen toimittajan.

Valittaja on aiemmassa hankintamenettelyssä esittänyt ainoastaan osan referensseistään. Julkisten lähteiden perusteella on ollut selvää, että valittajalla on ollut muitakin referenssejä. Huomionarvoista on, ettei tarjoajien referenssejä keskeytetyn hankintamenettelyn osalta ole lopullisesti vahvistettu, sillä menettely on keskeytetty ennen tätä. Edelleen ammatilliseen koulutukseen tarkoitettujen järjestelmien ja muiden järjestelmien väliset tekniset erot voivat olla loppukäyttäjän kannalta merkittäviä.

Muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen tarkoitetuista järjestelmistä puuttuvat toiminnallisuudet jouduttaisiin todennäköisesti korvaamaan erillisillä sovelluksilla, jolloin käyttäjä joutuisi avaamaan eri sovelluksia sen sijaan, että se voisi tehdä kaiken tarvittavan saman järjestelmän kautta. Ammatillisten oppilaitosten järjestelmiin liittyviä erityistoiminnallisuuksia ovat muun ohella perustutkintojen ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien luominen ja ylläpitäminen, ammattiosaamisen näyttöjen seuranta- ja arviointitoiminnot, näyttötutkintotodistusten luominen, muokkaus ja tulostaminen sekä käyttökelpoiset työssä oppimisen toiminnot saatavilla olevine työkaluineen. Opetustilojen osalta ammatillisessa koulutuksessa on käytössä yleisopetusluokkia huomattavasti vähemmän kuin yleissivistävällä puolella (perusopetus ja lukio), minkä vuoksi myös tilavaraustoimintojen tulee tukea tehokasta tilaresurssien käyttöä.

Kokonaispalvelun toimittaminen 1.000 oppilaan oppilaitokselle on erilainen tilanne kuin nyt hankinnan kohteena olevalle oppilaitokselle. Palvelun toimivuuden kannalta toimittajan varautumisen ja resursoinnin on tällöin oltava aivan eri luokkaa, joten tältäkin osin edellytetty 5.000 oppilaan referenssivaatimus liittyy olennaisesti tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta eikä täten ole syrjivä valittajaa kohtaan. Lisäksi referenssejä ei ole eikä edes olisi voitu rajata pelkkiin suomalaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin.

Valittaja on toteuttanut hankinnan kohdetta vastaavan järjestelmän Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle, joka on hankintayksikön käsityksen mukaan yli 5.000 oppilaan oppilaitos. Edellä mainitun perusteella voidaan päätellä, että valittaja täyttää asetetut referenssivaatimukset. Lisäksi referenssien rajaaminen ajallisesti edelliseen kolmeen vuoteen seuraa suoraan laista.

Valittaja on lisälausumassaan todennut muun ohella, että aiemmin valittajan asiassa esittämiä nimenomaisesti 5.000 oppilaan referenssivaatimusta koskevia lausumia ei tarvitse huomioida tämän asian käsittelyssä. Edellä mainittu ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että valittaja ei ole voinut jättää tarjousta tiukennettujen referenssivaatimusten johdosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei valittaja ole asiassa asianosainen, koska se ei ole tehnyt nyt kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa tarjousta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Pykälän 2 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO:2014:129 arvioinut sitä, millä edellytyksillä alalla toimiva yrittäjä voi tehdä valituksen, vaikka se ei ole antanut hankintamenettelyssä tarjousta. Mainitussa ratkaisussa todetulla tavalla muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Kyseisen ratkaisun mukaan tarjouspyynnön julkaiseminen on hankintalain 86 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, joka voi olla muutoksenhaun kohteena.

Nyt arvioitavana olevassa hankintamenettelyssä tarjoukset on tullut toimittaa hankintayksikölle viimeistään 10.8.2015 kello 12.00. Valittaja on markkinaoikeudelle 7.8.2015 tekemässään valituksessa esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on sisältänyt syrjiviä tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksia ja teknisiä eritelmiä. Valittajan mukaan se ei ole voinut tarjouspyynnön syrjivyyden vuoksi jättää tarjousta.

Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on hankinnan kohteena olevalla alalla toimiva yritys. Asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, ettei valittaja olisi tosiasiassa ollut tavoittelemassa esillä olevaa hankintaa koskevaa sopimusta. Valittajan esittämät syyt olla antamatta tarjousta eivät myöskään ole olleet ilmeisen perusteettomia tai asiaan vaikuttamattomia. Tämän vuoksi valittajalta ei ole voitu muutoksenhakuoikeutensa säilyttämiseksi edellyttää, että se olisi tekemänsä valituksen jälkeen osallistunut tarjouskilpailuun antamalla tarjouksen. Edellä lausutun perusteella Nextime Solutions Oy on kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen.

Koska valittaja on edellä todetulla tavalla hankintalaissa tarkoitettu asianosainen ja tarjouspyynnön julkaiseminen on ollut hankintalaissa tarkoitettu ratkaisu, johon voidaan hakea muutosta, on markkinaoikeuden tutkittava valitus.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa.

Hankintalain esitöissä on todettu lain 56 §:n osalta (HE 50/2006 vp s. 100), että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Siten hankintayksikön tulee hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä luettelolla viimeksi kuluneen enintään kolmen vuoden aikana toteutetuista tärkeimmistä tavarantoimituksista tai palveluista arvoineen, ajankohtineen ja vastaanottajatietoineen.

Hankintalain 59 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 102 ja 103) mukaan selvitysten vaatimisen tulee olla perusteltua menettelyn kohteena olevan palvelu- tai tavarahankinnan taikka rakennusurakan laadun ja laajuuden kannalta. Vaatimusten tulee olla kohtuullisessa suhteessa hankinnan toteuttamiseen liittyvien riskien minimointitavoitteen kanssa. Referenssejä koskevien selvitysten vaatimisessa ja niihin perustuvissa ehdokkaiden tai tarjoajien teknistä kapasiteettia koskevissa vaatimuksissa tulee ottaa huomioon referenssien merkitys hankinnan kohteen kannalta. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen ja kilpailuolosuhteiden hyödyntämistä koskevien vaatimusten kanssa ristiriitainen voi olla menettely, jossa painoarvoa annetaan yrityksen sellaisille referensseille, jotka eivät koske hankinnan kohteena olevaa tavara- tai palveluhankintaa taikka rakennusurakkaa.

Asian arviointi

Asiassa on kyse siitä, onko hankintayksikkö voinut asettaa valittajan kritisoiman referenssivaatimuksen.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Stadin ammattiopiston opiskelijahallintojärjestelmää koskevasta palvelusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 8 "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" on määritelty tarjoajan soveltuvuutta koskevat ehdottomat vaatimukset. Tarjouspyynnön edellä mainitun kohdan alakohdassa 6 "Tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys" on edellytetty muun ohella seuraavaa:

"Tarjoajalta edellytetään palvelun laatuun ja laajuuteen nähden riittävää kokemusta tätä hankintaa vastaavista palvelutoimituksista. Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään kolmesta (3) vastaavan oppilashallintojärjestelmän käyttöönotosta ja palveluntuottamisesta viimeisen kolmen vuoden ajalta ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa on sekä nuorten että aikuisten koulutusta. Vähintään yhden referenssitoimituksen on tullut olla yli 5.000 opiskelijan oppilaitoksessa."

Hankintayksikön tarjouspyynnössä asettama referenssivaatimus on liittynyt sen määrittämiseen, onko tarjoajalla riittävät edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Arvioitaessa vaatimuksen suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta, on otettava huomioon hankinnan luonne sekä sen käyttötarkoitus ja laajuus.

Stadin ammattiopiston opiskelijamäärän on tarjouspyynnössä ilmoitettu olevan yhteensä noin 16.000. Ammattiopisto tarjoaa erilaisia perus- ja erikoisammattitutkintoja, joihin sisältyy sekä nuorisolle että aikuisille suunnattua opetusta. Hankittavan järjestelmän käyttäjinä on lisäksi ilmoitettu olevan 11 erilaista henkilöstöryhmää, joihin kuuluu yhteensä yli tuhat käyttäjää. Esitetyn selvityksen perusteella ammatilliseen eri tutkintomahdollisuuksia sisältävään koulutukseen soveltuvilta opiskelijahallintojärjestelmiltä vaaditaan erityisominaisuuksia ainakin työssä oppimiseen sekä ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvien toimintojen osalta.

Esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että ammatillisten oppilaitosten tutkintorakenne eroaa yleisopintoja tarjoavien oppilaitosten tutkintorakenteesta. Ammattioppilaitoksen oppilashallintojärjestelmältä vaadittavat erityisominaisuudet ovat siten hankinnan kohteen vuoksi perusteltuja. Näin ollen tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen kolmen vastaavan oppilashallintojärjestelmän käyttöönotosta ja palveluntuottamisesta on katsottava liittyvän läheisesti tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta.

Ottaen huomioon Stadin ammattiopiston yli 16.000 opiskelijan määrä suhteessa tarjouspyynnössä esitettyyn referenssivaatimukseen sekä ammattioppilaitoksen oppilashallintojärjestelmän tiettyjä erityistoiminnallisuuksia edellyttävä rakenne, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön mukaista kolmen oppilaitoksen referenssivaatimusta voida pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Opiskelijamäärä huomioon ottaen myöskään vaatimusta siitä, että yhden referenssitoimituksen on tullut olla yli 5.000 opiskelijan oppilaitoksessa, ei voida pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Koska referenssivaatimus ei ole ollut nyt kyseessä olevassa tilanteessa suhteellisuusperiaatteen vastainen, sen ei voida lähtökohtaisesti katsoa olleen myöskään valittajan esittämällä tavalla kilpailua rajoittava.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa hankintayksikön menetelleen valittajan esittämällä tavalla epätasapuolisesti asettaessaan tarjouspyyntöön referenssivaatimuksen edellä mainitulla tavalla. Myöskään tarjouspyynnön referenssivaatimuksen muuttamisen suhteessa hankintayksikön aiemmin käyttämään referenssivaatimukseen ei voida todeta merkitsevän sitä, että hankintayksikkö olisi näin menetellessään toiminut asiassa valittajaa syrjivästi tai kilpailua rajoittavasti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämällä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Asian tultua ratkaistuksi lausuminen hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Markkinaoikeus velvoittaa Nextime Solutions Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.