MAO:231/16

ASIAN TAUSTA

Jyväskylän kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.12.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 13.12.2014 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta yhdyskunta- ja maisemansuunnittelupalveluita koskevasta hankinnasta. Tarjouspyynnön mukaan hankinta kohdistuu ajalle 1.3.2015–31.12.2017 ja yhden vuoden optiokaudelle.

Jyväskylän kaupungin kaupunginjohtaja on 17.2.2015 tekemällään hankintapäätöksellä numero 7/2015 valinnut puitejärjestelyyn WSP Finland Oy:n, A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n, Pöyry Finland Oy:n ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tarjoukset.

Jyväskylän kaupungin kaupunginjohtaja on 12.5.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä numero 1/2015 hylännyt Destia Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut 1.800.000–2.400.000 euroa.

Puitejärjestelyä koskevaa sopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Destia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.120,30 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut vaadittujen referenssien kuvauksen ja pisteytysmallin osalta epäselvä. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty referenssien pisteytystapaa eikä sitä, millaiset hankintayksikön odotukset referenssien sisällön osalta ovat olleet. Destia Oy on hyödyntänyt tarjouksessaan esitettävien asiantuntijoiden ja näiden referenssien valinnassa tarjouspyynnössä esitettyä listausta suunnittelualoista. Kyseistä listausta suunnittelualoista ei kuitenkaan ollut sidottu millään lailla asiantuntijoiden referenssien esittämiseen tai hankintayksikön referenssien pisteytyksessä arvostamiin referenssityyppeihin.

Hankintapäätöstä ei ole referenssien osalta perusteltu hankintasäännöksissä ja oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla. Täysiä pisteitä ei ole perusteltu ja täysiä pisteitä alemmat pisteet on perusteltu pääsääntöisesti joko toteamuksella "ei vastaa täysin tilaajan odotuksia" tai "ei vastaa tilaajan odotuksia". Perusteluja pisteytykselle on esitetty vain harvan referenssin osalta.

Vastine

Vaatimukset

Jyväskylän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Referenssejä koskevien tietojen antamisen laajuus ja sisältö on jätetty tarjoajan harkintaan ottaen huomioon, että kyseessä ovat olleet yhdyskuntatekniikan suunnittelutehtävät. Referenssikohteiden yhteydessä on velvoitettu ilmoittamaan tarjotun henkilön rooli tehtävässä ja kenelle työ on tehty sekä tilaajan yhteyshenkilön nimi. Arvioinnissa on kerrottu otettavan huomioon vain referenssit, jotka ovat täyttäneet edellä mainitun määrittelyn. Arviointipisteytykseen on kerrottu vaikuttavan koulutus, kokemus vastaavista tehtävistä, veloitusryhmä ja referenssit.

Hankintapäätös on ollut riittävästi perusteltu ottaen huomioon, että perusteluja on täydennetty hankintaoikaisupäätöksessä. Jyväskylän kaupunki on voinut harkintavaltansa rajoissa katsoa, ettei muista kuin tarjouspyynnön kohteena olevista töistä ole voinut antaa täysiä pisteitä. Hankintapäätös on perustunut kaikkiin ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin. Tarjoajalle on käynyt ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjoajilla on ollut tasapuolinen mahdollisuus verrata toistensa tarjouksia ja nähdä miten tarjoukset on keskenään pisteytetty.

Kuultavan lausunto

A-Insinöörit Suunnittelu Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy sekä Pöyry Finland Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

WSP Finland Oy on vaatinut valituksen hylkäämistä. Sen mukaan hankintailmoitus tai tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Hankintailmoituksesta ja tarjouspyynnöstä on käynyt riittävästi ilmi ilmoitettujen referenssien pisteytyksen perusteet. Olennaista on ollut henkilön rooli referenssikohteessa. Pisteitä on annettu referenssin merkittävyyden perusteella 0, 1 tai 2. Tarjouspyyntö on noudattanut varsin pitkälle vastaavankaltaisten hankintojen käytäntöä. Lisäksi hankintapäätös on ollut riittävästi perusteltu. Tarjouksia ja niissä esitettyjä referenssejä on verrattu toisiinsa ja hankintayksikön odotuksiin.

Vastaselitys

Valittajan mukaan hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle pitänyt tarjouspyyntöä selkeänä ja katsonut voineensa pisteyttää tarjoukset harkintavaltansa puitteissa, ja niin, ettei muista kuin tarjouspyynnön kohdetta vastaavista töistä ole voinut antaa täysiä pisteitä. Kuitenkaan hankintayksikkö ei ole pyytänyt referenssejä tarjouspyynnön kohdetta vastaavista töistä vaan henkilön tärkeimmistä kohteista. Vaatimus tarjouspyynnön kohdetta vastaavista referensseistä on selvinnyt vasta hankintayksikön vastineesta markkinaoikeudelle.

Hankintayksikkö on arvioinut tarjoajia epätasavertaisesti tarjousten pisteytyksessä. Hankintayksikkö on antanut täysiä pisteitä muille tarjoajille näiden suppeista kuvauksista huolimatta. Valittajan nimeämä asiantuntija on saanut liikenteenohjaussuunnittelun referenssistään 0 tai 1 pistettä, kun taas muut tarjoajat ovat saaneet pelkistä liikenteenohjaussuunnittelun referensseistään myös täysiä pisteitä. Hankintayksikkö on pisteyttänyt saman konsernin eri tulosyksikölle tehdyn työn vähempiarvoiseksi kuin ulkopuoliselle organisaatiolle tehdyn työn. Hankintayksikkö ei ole myöskään pisteyttänyt omalle konsernille tehtyjä töitä tasavertaisesti. Hankintayksikkö ei ole esittänyt minkäänlaisia viittauksia tarjousten konkreettisiin eroavaisuuksiin, eikä siihen, miten hankintayksikön odotuksia ei ole täytetty.

Puutteellisia perusteluja ei voida korjata täydentämällä perusteluja vasta valitusmenettelyn yhteydessä. Hankintapäätöksen perusteluilla ei voida myöskään täydentää puutteellista tarjouspyyntöä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikan suunnittelutehtävistä ajalle 1.3.2015–31.12.2017 ja yhden vuoden optiokaudelle. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus.

Tarjouspyynnön kohdan 3 "Hankinnan kohde" alakohdassa "Sopimuksen tai hankinnan (hankintojen) lyhyt kuvaus" on ilmoitettu, että Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen liikenne- ja viheralueet -yksikkö pyytää tarjouksia yhdyskuntatekniikan suunnittelutehtävien laatimisesta puitesopimusjärjestelyllä. Edelleen kyseisessä kohdassa on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Suunnittelutehtävät vaihtelevat selvityksistä ja esisuunnitelmista rakennussuunnitelmiin ja voivat sisältää seuraavia suunnittelualoja:
Katu- ja aluesuunnittelu
Liikenneväylien yleis- ja rakennussuunnitelmien laadintaa uudis- ja saneerauskohteisiin, sisältää määrä- ja kustannuslaskentaa. Suunnittelutehtävä sisältää myös mahdollisesti työmaapalvelua.
Kunnallistekniikkaan liittyvä vesihuollon suunnittelu
Katu- ja aluesuunnitteluun sisältyvää kunnallistekniikan suunnittelua, sisältää vesijohto- sekä jäte- ja hulevesilinjastojen suunnittelua. Laiteasemasuunnittelu ei sisälly tehtävään.
Kunnallistekniikkaan liittyvä kaukolämpösuunnittelu
Suunnittelutehtävä sisältää reitti- tai sijoitussuunnittelun, ei mitoitussuunnittelua.
Geotekninen suunnittelu
Suunnittelu sisältää katu- ja aluesuunnitteluun liittyvää pohjarakennussuunnittelua, pohjantutkimusten ohjelmointia sekä pohjantutkimuslausuntojen laadintaa. Maaperätutkimukset ja maastotyöt eivät sisälly tähän tehtävään.
Liikennesuunnittelu ja -selvitykset
Suunnitteluun sisältyy liikenteen toimivuustarkasteluja, liikenne-ennusteiden laadintaa, sekä liikennejärjestelyjen suunnittelua. Tehtävään sisältyy myös liikenteenohjaus- ja viitoitussuunnitelmien laadintaa.
Katuvihersuunnittelu
Katusuunnitelmien laadintaan liittyvää liikennealueiden vihersuunnittelua yleis- ja rakennussuunnitelmiin, ei sisällä puistoalueiden vihersuunnittelua.
Ympäristöselvitykset (PIMA)
Tehtävät ovat ensisijaisesti pilaantuneiden maa-alueiden puhdistukseen liittyviä selvityksiä.
Hulevesiselvitykset (HULE)
Tehtävään sisältyy hulevesitarkastelujen sekä hulevesien käsittelyyn liittyvien suunnitelmien laatimista."

Edelleen tarjouspyynnön kohdan 4 "Hankintamenettely" alakohdassa "Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Kohdan Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa Nimetty projektiryhmä ilmoitetaan puitejärjestelyyn tarjottavien asiantuntijoiden tiedot suunnittelualoittain: (nimi/koulutus, valmistumisvuosi, kokemus vastaavista tehtävistä, veloitusryhmä ja henkilön työreferenssit 3 tärkeintä kohdetta 3 vuoden ajalta). Referenssikohteiden yhteydessä on ilmoitettava tarjotun henkilön rooli tehtävässä sekä kenelle työ on tehty sekä tilaajan yhteyshenkilön nimi. Arvioinnissa otetaan huomioon vain referenssit, jotka täyttävät em. määrittelyn. Koulutus, kokemus vastaavista tehtävistä, veloitusryhmä ja referenssit vaikuttavat arviointipisteytykseen. Tarjoaja saa pisteitä myös kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit esitettävästä laatujärjestelmästä sekä työmaapalvelun järjestämisestä."

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankinnan kohteen kriteerit" on "Nimetty projektiryhmä" -otsikon alla kunkin eri suunnittelualueen osalta todettu pääsuunnittelijan ja suunnittelijan kohdalla seuraavaa:

"Referenssikohteet: kolme tärkeintä kohdetta viimeisen kolmen vuoden ajalta, henkilön tehtävä niissä, tilaaja ja tilaan yhteystiedot".

Samoissa kohdissa on keskenään yhtenevästi todettu allekkain kolmella rivillä "Referenssi 1", "Referenssi 2" ja "Referenssi 3". Seuraavassa sarakkeessa on otsikon "Minimivaatimus" alle kirjattu kullekin riville "Syötettävä". Seuraava "Maksimivaatimus"-otsikoitu sarake on kullakin rivillä tyhjä. Seuraavassa "Maksimipisteet"-otsikoidussa sarakkeessa on kullakin rivillä merkintä 2.00. Viimeinen sarake on otsikoitu "Pisteiden laskentatapa". Tässä sarakkeessa on kullakin rivillä merkintä "Manuaalinen".

Tarjouspyynnön kohdan 7 "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" alakohdassa 3 "Henkilöstö" on edellytetty, että projektipäälliköllä tulee olla vähintään DI/korkeakoulututkinto tai insinööri/insinööri (AMK)-tutkinto ja vähintään 10 vuoden alakohtainen työkokemus ja että kaikki Nimetty projektiryhmä -kohdassa nimetyt henkilöt ovat suorittaneet vähintään Katuturva I (Tieturva I) -koulutuksen.

Tarjouspyynnön kohdassa 10 "Päätöksenteon perusteet" on todettu, että tarjousten vertailussa laatutekijöistä on voinut saada enintään 315 pistettä ja tuntiveloitushinnoista enintään 200 pistettä.

Markkinaoikeuden arviointi

Valittaja on ensisijaisesti pitänyt tarjouspyyntöä epäselvänä vertailuperusteina käytettyjen referenssien osalta.

Hankinnassa on kysymys EU-kynnysarvon ylittävästä julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) liitteen A mukaisesta palveluhankinnasta, johon sovelletaan muun ohessa hankintalain II osan säännöksiä. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on nyttemmin selvennetty, että immateriaalisia koulutus- ja konsultointipalveluja koskevaa hankintasopimusta tehtäessä hankintaviranomainen voi vahvistaa sopimuksen tekoperusteen, jolla voidaan arvioida sellaisten työryhmien laatua, joita tarjoajat tosiasiallisesti ehdottavat tämän hankintasopimuksen täyttämiseen, ja jossa otetaan huomioon työryhmän kokoonpano sekä sen jäsenten kokemus ja ansioluettelot (ks. tuomio C-601/13, Ambisig, EU:C:2015:204, 35 kohta).

Henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevia seikkoja ei siis voida yleisesti pitää yksinomaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyvinä tekijöinä. Keskeistä on, että tarjouspyynnössä selvästi yksilöidään, miltä osin tarjoajilta edellytettyjä ominaisuuksia ja pyydettyjä selvityksiä on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei muutoksenhaun kohteena olevassa asiassa ole ilmennyt, etteikö tässä hankinnassa olisi sinänsä voitu käyttää pääsuunnittelijoiden ja suunnittelijoiden osalta muun ohessa kokemusta laadullisena vertailuperusteena, etteivätkö tarjouspyynnössä asetetut tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet olisi tässä tapauksessa erotettu tarjouspyynnössä riittävän selvästi toisistaan ja etteikö tarjouspyyntö olisi ollut soveltuvuusvaatimusten osalta selkeä. Näin ollen asiassa jää ensi vaiheessa arvioitavaksi valittajan esittämin tavoin kysymys tarjouspyynnön epäselvyydestä vertailuperusteina käytettyjen referenssien osalta.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintamenettelyn tasapuolisuus ja avoimuus edellyttävät, että hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat kuvataan tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien tulee myös tietää jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tämän vuoksi tarjouksen vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset ja konkreettiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun ja pisteytykseen. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä esitetyt referenssikohteita koskevat vertailuperusteet on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Näiden osalta on sinänsä tarjouspyynnössä ilmoitettu, mitä tietoja tarjoajien tulee arviointia varten ilmoittaa. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole ilmoitettu sitä, miten tarjoajien ilmoittamia seikkoja ja referenssejä tullaan vertailussa arvioimaan. Tarjoajat eivät siten ole voineet tietää tarjouspyynnön perusteella riittävällä tarkkuudella, millä konkreettisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa tai miten tarjousten pisteytys referenssejä koskevien vertailuperusteiden osalta on ollut tarkoitus suorittaa. Hankintayksikölle on jäänyt puheena olevien vertailuperusteiden osalta tarjousvertailussa lähes rajoittamattoman harkintavalta.

Mainituista syistä markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on näiltä osin ollut epäselvä ja hankintasäännösten vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Puitejärjestelyä koskevaa sopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Jyväskylän kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan yhdyskuntatekniikan suunnittelutehtäviä koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Jyväskylän kaupungin kaupunginjohtajan 17.2.2015 tekemän hankintapäätöksen numero 7/2015. Markkinaoikeus kieltää Jyväskylän kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän kaupungin korvaamaan Destia Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.120,30 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Jyväskylän kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Teija Kotro (eri mieltä) ja Riikka Pirttisalo.

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty päätökseen.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN ÄÄNESTYSLAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Kotro:

Valittajan väite tarjouspyynnön epäselvyydestä

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että referenssejä on tässä tapauksessa voitu käyttää laadun vertailuperusteena. Sen sijaan olen eri mieltä siitä, etteivät tarjoajat olisi tarjouspyynnön perusteella voineet riittävällä tarkkuudella tietää, millä seikoilla on ollut merkitystä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa tai miten tarjousten pisteytys on referenssejä koskevien vertailuperusteiden osalta tullut suorittaa.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä asiantuntijoiden referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta, koska siinä ei ole ilmoitettu referensseiltä vaadittua sisältöä ja niistä annettavien pisteiden määräytymistä. Valittajan mukaan tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, että referenssien tulee vastata hankinnan kohteena olevia suunnittelualoja.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousvertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Hankinnan kohde" on ilmoitettu hankinnan kohteena olevat kahdeksan suunnittelualaa ja niiden sisältö suunnittelualoittain yksilöitynä. Kyseisen kohdan perusteella tarjoajat ovat tulleet tietoisiksi siitä, mitä hankinnassa edellytetään ja kyenneet ottamaan tämän huomioon tarjouksia laatiessaan. Tarjouspyynnön kohdan 4 "Hankintamenettely" alakohdassa "Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot" on muun ohella todettu, että asiantuntijoiden tiedot kohtaan 5 tulee ilmoittaa suunnittelualoittain.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankinnan kohteen kriteerit" on muun ohella pyydetty nimeämään pääsuunnittelija ja suunnittelija jokaisen edellä mainitun kahdeksan suunnittelualan osalta. Lisäksi jokaisen pääsuunnittelijan ja suunnittelijan osalta on pyydetty ilmoittamaan kolme tärkeintä referenssikohdetta kolmen vuoden ajalta, henkilön tehtävä niissä, tilaaja ja tilaajan yhteystiedot. Jokaisesta referenssistä on voinut saada maksimissaan 2 pistettä.

Katson, että hankintayksikön harkintavallassa on ollut laadun vertailussa huomioon otettavista referensseistä ja vertailun toteuttamistavasta päättäminen. Edelleen katson, että alan ammattimainen elinkeinonharjoittaja, joka tuntee alan terminologian ja käytännöt, on edellä mainitut tarjouspyynnön kohdat 3, 4 ja 5 huomioon ottaen voinut ymmärtää, että kohdassa 5 pyydetyillä tärkeimmillä referensseillä tarkoitetaan nimenomaan hankinnan kohteena olevien eri suunnittelualojen kannalta tärkeimpiä referenssejä, jotka ovat myös hankinnan toteuttamisen kannalta tärkeimpiä. Tätä käsitystä tukee se, että valittaja on itsekin markkinaoikeudessa ilmoittanut hyödyntäneensä tarjouksessaan esitettävien asiantuntijoiden ja näiden referenssien valinnassa tarjouspyynnössä esitettyä listausta suunnittelualoista.

Tarjouksen on antanut valittajan lisäksi kymmenen yhdyskuntatekniikan suunnittelun alalla toimivaa yritystä. Saatujen tarjousten perusteella katson, että valittajan lisäksi myös nämä muut kymmenen tarjoajaa ovat ilmoittaneet tarjouspyynnön kohdassa 5 pyydetyt referenssit hyödyntäen mainittuja suunnittelualoja ja niistä annettuja kuvauksia. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen katson, että tarjoajat ovat ymmärtäneet mitä tarjouspyynnössä on tarkoitettu tärkeimmillä referensseillä.

Lisäksi katson, että referenssikohteiden pisteytys on ollut alan ammattilaiselle riittävän selvä, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa. Kun referenssistä annettavat enimmäispisteet ovat olleet kaksi, on ollut riittävän selvästi pääteltävissä, että mitä enemmän kukin referenssi on vastannut hankinnan kohdetta, eli kutakin kahdeksaa suunnittelualaa, sitä enemmän pisteitä kyseisestä referenssistä on saanut, maksimipisteiden ollessa kaksi pistettä.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen katson, ettei nyt käsiteltävässä asiassa ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa, ettei tarjouspyyntö referenssejä koskevan vaatimuksen vuoksi olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä on riittävällä tarkkuudella ilmoitettu, mitä tietoja tarjoajien tulee tarjousten laadun arviointia varten ilmoittaa ja miten kyseisiä seikkoja tullaan arvioimaan.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perustelut

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia epätasavertaisesti tarjousvertailussa ja että pisteytyksessä on ollut epäloogisuutta tarjoajien välillä. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Hankintapäätöksessä on esitetty yhdentoista tarjousvertailussa mukana olleen tarjoajan laadullisista vertailuperusteista sekä hintavertailusta saamat pisteet. Puitejärjestelykumppaneiksi on valittu neljä tarjoajaa, joiden tarjoukset ovat olleet kokonaistaloudellisesti edullisimmat saatujen kokonaispisteiden perusteella.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten käsittelymuistio ja pisteytyksen yhteenveto. Pisteytyksen yhteenvetoasiakirjassa on esitetty kaikkien tarjoajien saamat laatu- ja hintapisteet sekä niiden summa ja tarjoajan sijoitus tarjouskilpailussa. Valittajan yhteispisteet ovat olleet 465,207 ja se on sijoittunut tarjouskilpailussa kuudenneksi.

Tarjoajan esittämän asiantuntijan referenssistä annetulle pisteytykselle on esitetty selitys alaviitteessä, mikäli referenssistä ei ole annettu täysiä eli kahta pistettä. Pääasiassa selityksenä on esitetty "ei vastaa täysin tilaajan odotuksia", kun referenssistä on annettu yksi piste ja "ei vastaa tilaajan odotuksia", kun referenssistä ei ole annettu pisteitä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Katson, että tarjoajien tasapuolista kohtelua ja kilpailuolosuhteiden hyödyntämistä koskevat vaatimukset huomioon ottaen hankintayksikön on asiantuntijoiden referenssejä arvioidessaan tullut antaa painoarvoa sellaisille referensseille, jotka ovat koskeneet tarjouspyynnöstä ilmeneviä hankinnan kohteena olevia suunnittelualoja.

Tarjousten vertailutaulukosta käy ilmi, että valittaja on saanut esittämistään asiantuntijoiden referensseistä täydet pisteet viittä referenssiä lukuun ottamatta. Kyseisistä referensseistä yksi on käsittänyt valtatien eritasoliittymän ramppiliittymän liikenteenohjauksen suunnittelun, josta ei ole annettu vertailussa pisteitä. Hankintapäätöksessä perusteluina on ilmoitettu, ettei kyseinen referenssi ole vastannut tilaajan odotuksia. Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on esittänyt, että kyseessä on ollut vanha olemassa oleva eritasoliittymä, jonka yhteen ramppiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on teettänyt kaistamuutoksen sekä liikennevalosuunnitelman, jonka on laatinut muu kuin valittaja, ja joiden vuoksi on ollut tarvetta muuttaa myös liikenteenohjausta eli vanhaa liikennemerkkisuunnitelmaa. Hankintayksikön mukaan valittajan nimeämä asiantuntija on laatinut rampin liikenteenohjaussuunnitelman, jonka ei ole kerrottu sisältävän esimerkiksi liikennevalosuunnitelman laatimista. Hankintayksikön mukaan rampin osalta liikenteenohjaussuunnitelman muutos ei ole suuri muutos ja vastaavista suppeista kohteista ei tarjousvertailussa ole annettu kenellekään tarjoajalle pisteitä. Katson, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa ja esittämiensä syiden perusteella voinut pisteyttää kyseisen referenssin tarjousten vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla.

Kaksi referenssiä on käsittänyt valtateiden parantamiseen liittyvän rakennussuunnitelman liikenteenohjauksen suunnittelun, joista on kummastakin vertailussa annettu yksi piste. Pisteytyksen perusteluina on hankintapäätöksessä ilmoitettu, etteivät kyseiset referenssit ole vastanneet täysin tilaajan odotuksia. Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on tältä osin esittänyt, että kyseiset referenssit ovat koskeneet valtion hallinnoimia maanteitä, ja että liikenteenohjaus on rakennetussa kaupunkiympäristössä vaativampaa kuin tieverkolla. Edelleen hankintayksikkö on edellä mainittuja referenssejä koskien esittänyt, että valittajan nimeämän asiantuntijan tehtävä on ollut liikenteenohjauksen suunnittelu, ja että liikennesuunnittelu on laajempi kokonaisuus kuin vain liikenteenohjaus. Täysien pisteiden saamiseksi on edellytetty laajempaa ja monipuolisempaa osaamista liikennesuunnitteluun liittyvissä tehtävissä, kuten liikenne-ennusteet, liikenneverkon suunnittelu, toimivuustarkastelut ja liikennesuunnitteluun kehitettyjen ohjelmistojen hallinta. Katson, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa ja esittämiensä syiden perusteella voinut pisteyttää kyseisen referenssin tarjousten vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla

Kaksi referenssiä on käsittänyt asfalttiaseman liittämisen kunnallistekniikkaan ja kaivannon pilaantuneeseen maaperään sekä ympäristöilmoituksen ja loppuraportin, joista on kummastakin annettu yksi piste. Perusteluina on ilmoitettu, etteivät kyseiset referenssit ole vastanneet täysin tilaajan odotuksia, ja että referenssinä on ollut omalle yritykselle tehty työ. Tältä osin hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään esittänyt, että tehtävän kuvaus ja laajuus on aukaistu referenssissä hyvin niukasti, eikä se ole antanut käsitystä työn laajuudesta tai tehtävän vaativuudesta. Hankintayksikön mukaan referenssissä ei ole esitetty määrällisiä suoritteita kuten esimerkiksi alueen pinta-alaa tai kaivettujen massojen määrää ja kuvauksen perusteella työ ei ole ollut normaalia PIMA-tutkimusta laajempi. Myös omalle yritykselle tehty työ on hankintayksikön mukaan vähentänyt pisteitä, jos tehtävää ja sen laajuutta ei ole kuvattu riittävästi.

Ottaen huomioon, että tarjouspyynnössä ympäristöselvityksiä (PIMA) koskevat tehtävät ovat ensisijaisesti olleet pilaantuneiden maa-alueiden puhdistukseen liittyviä selvityksiä, totean, että verrattuna muiden tarjoajien ilmoittamiin asiantuntijoiden referensseihin, valittajan nimeämien asiantuntijoiden asfalttiaseman kunnallistekniikkaan liittämistä koskevissa kahdessa referenssissä ei ole mainittu pilaantuneen maan kunnostukseen tai puhdistukseen liittyviä toimenpiteitä tai työn laajuutta. Näin ollen katson, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut pisteyttää valittajan nimeämien asiantuntijoiden kyseiset referenssit tarjousten vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla.

Katson, että hankintayksikkö on hankintapäätösasiakirjoissaan esittänyt tarjoajien esittämien asiantuntijoiden referenssien vertailusta melko suppeat perustelut, eikä niistä ole kaikilta osin riittävästi ilmennyt, mihin referenssien sisällöllisiin seikkoihin vertailu on kunkin asiantuntijan referenssin osalta perustunut ja mihin piste-erot ovat perustuneet. Hankintayksikkö on vasta valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta tekemässään hankintaoikaisupäätöksessä esittänyt täydentäviä perusteluja, jotka ovat tukeneet hankintapäätösasiakirjoissa esitettyjä perusteluja ja tarjouskilpailussa saatujen tarjousten pisteytystä.

Ottaen kuitenkin huomioon, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat voineet ymmärtää, että tarjouskilpailussa merkityksellisiä ovat olleet tarjouspyynnössä määriteltyjen suunnittelualueiden ja hankinnan toteuttamisen kannalta olennaiset referenssit ja että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään esittänyt suorittamalleen asiantuntijoiden referenssien pisteytykselle lisäperusteluja, katson, että asiassa on ollut mahdollista riittävällä tavalla selvittää, mihin referenssien piste-erot ovat valituksessa kysymyksessä olevilta osin perustuneet, ja arvioida sitä, onko tarjousten pisteytys johtanut valittajaa syrjivään lopputulokseen.

Edellä esitetty huomioon ottaen asiassa ei ole perusteita todeta asiantuntijoiden referenssien pisteytyksen olleen valittajaa syrjivää eikä hankintamenettelyn johtaneen valittajan kannalta virheelliseen lopputulokseen.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että hankintayksikölle tulisi määrättäväksi asiassa seuraamus. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on ainakin osin johtunut siitä, että 17.2.2015 tehty hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu ja riittävät perustelut on annettu vasta hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta 12.5.2015 tehdyssä hankintaoikaisupäätöksessä valituksen jo tultua vireille markkinaoikeudessa. Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkitsemallani määrällä.

Lopputulos

Hylkään valituksen pääasian osalta.

Velvoitan Jyväskylän kaupungin korvaamaan Destia Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Hylkään Jyväskylän kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Sami Myöhänen

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.