MAO:209/16
ASIAN TAUSTA
Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.3.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta valtatietä 14 Laitaatsalmen kohdalla koskevasta rakennusurakasta.
Liikennevirasto on 17.6.2015 tekemällään päätöksellä dnro LIVI/166/02.01/2015 IT150166 hylännyt Kreate Oy:n tarjouksen ja 18.6.2015 tekemällään hankintapäätöksellä dnro LIVI/166/02.01.01/2015 valinnut Destia Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 30.000.000–32.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Kreate Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hylkäämispäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua taikka määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.626,40 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Liikennevirasto on toiminut virheellisesti ja perusteettomasti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjous on täyttänyt kaikki tekniset vaatimukset, jotka on esitetty tarjouspyynnössä ja urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa. Valittajan tarjous on täyttänyt myös tuotevaatimusten eurokoodien edellyttämät vaatimukset. Valittaja on tarjouksessaan erityisesti ottanut huomioon törmäyskestävyyden, tukimuurin elinkaaren, uiton toimivuuden ja työnaikaisen haitan asutukselle. Valittajan tarjous on sisältänyt tarjouspyynnön mukaisesti vain alustavan rakennussuunnitelman. ST-urakassa tarjoaja tyypillisesti esittää alustavat rakennussuunnitelmat, joita tullaan kehittämään eteenpäin sopimuksen syntymisen jälkeen rakennussuunnitteluvaiheessa. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia toimittamaan tarkkoja tai lopullisia laskelmia.
Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti perustellessaan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta sellaisilla seikoilla, joita se ei tarjouspyynnössä ole esittänyt vähimmäisvaatimuksiksi tai tarjouksen valinnan perusteiksi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole viitattu paalu- ja ponttiseinän pituuteen eikä teräsponttiseinän paksuuteen korroosiovaraa lukuun ottamatta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tyhjentävästi tarjousten hylkäämisperusteet, eikä valittajan tarjouksen poissulkemista ole perusteltu yhdelläkään niistä. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu vähimmäisvaatimuksia, mutta tarjouspyynnön kohdassa 4.3.3 "Alustava rakennussuunnitelma" on lueteltu seikkoja, joiden perusteella hankintayksikkö on ilmoittanut arvioivansa ratkaisun hyväksyttävyyttä ja rinnakkaistarjouksen tuomia muutoksia. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että tarjous hylättäisiin, mikäli tiettyjä vaatimuksia ei täytetä. Valittajan tarjous ei ole sisältänyt poikkeamaluettelossa mainitsematta jätettyjä poikkeamia, eikä tarjottu ratkaisu ole perustunut sellaiseen tekniseen ratkaisuun, joka ei ole tunnettu esitetyn kaltaisessa tilanteessa ja jolle ei ole olemassa hyväksyttävyyden osoittamismenettelyä.
Mikäli hankintayksikkö on katsonut, että valittajan tarjoama ratkaisu ei ole ollut tyydyttävä, hankintayksikön olisi tullut tarjouspyynnön kohdan 5.4.3 perusteella ottaa tämä huomioon pisteytyksessä. Tarjouspyyntö ei ole antanut mahdollisuutta sulkea tarjousta tarjouskilpailusta epätyydyttävän ratkaisun perusteella.
Hankintayksikön olisi tullut varata valittajalle tilaisuus antaa lisäselvityksiä tai tarkentaa tarjoustaan. Mikäli valittajan tarjous katsottaisiin puutteelliseksi, kysymys on ollut merkityksettömästä puutteesta ja tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta tämän vuoksi on ollut kohtuuton seuraamus. Tukimuurin ponttiosuuden rakentamiskustannukset ovat olleet enintään noin prosentin koko tarjouksen kustannuksista, eivätkä mahdolliset lisäkustannukset olisi kohdistuneet hankintayksikköön. Valittajan rinnakkaistarjouksen poissulkeminen tarjouskilpailusta on johtanut koko urakkaa koskevan tarjouksen poissulkemiseen, mikä on ollut kohtuutonta.
Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouskilpailuun mukaan sellaisia tarjouksia, joiden ratkaisut ovat olleet lähes identtisiä valittajan tarjoaman ratkaisun kanssa. Destia Oy:n rinnakkaistarjous 1 on perustunut Rantalan tukimuurin osalta paljolti samanlaiseen ratkaisuun kuin valittajan tarjous. Erään toisen tarjoajan tarjous on lisäksi ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.
Mikäli hankintayksikkö ei olisi sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta, olisi valittajan tarjous ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.
Vastine
Vaatimukset
Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.075 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö on noudattanut hankinnassaan hankintasäännöksiä ja toiminut kaikkia tarjoajia kohtaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjous ei ole Rantalan tukimuurin osalta täyttänyt tarjouspyynnön kohdassa 4.3.3 B2 edellytettyä vaatimusta, jonka mukaan alustavien rakennussuunnitelmien on oltava niin valmiita, että niistä selviää ratkaisun hyväksyttävyys. Valittajan tarjous on sisältänyt ainoastaan kaksi alustavaa yleispiirustusta ja toimintatapaselostuksen. Valittaja ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, että lyhennetty porapaalu- ja ponttiseinä täyttäisi tuotekohtaiset vaatimukset. Valittaja on toimittanut geotekniset mitoituslaskelmat vasta hankintaoikaisuvaatimuksen yhteydessä. Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön suunnitelman ja Itä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämien vesirakentamista koskevien lupa-asiakirjojen mukainen.
Hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöä laatiessaan voinut tietää, millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja tullaan esittämään ja kuinka näiden ratkaisujen toimivuus ja hyväksyttävyys voidaan kunkin ratkaisun osalta osoittaa, minkä vuoksi tarjouspyynnössä ei ole kirjattu tyhjentävästi, millaisia selvityksiä alustavien rakennussuunnitelmien tulee sisältää. Hankintayksikkö on antanut ei-tyhjentävän listan näistä keinoista tarjouspyynnön kohdassa 4.3.3 B2. Tarjouspyynnön kohdasta 5.4.3 on käynyt ilmi, minkälaisia seikkoja alustavan rakennussuunnitelman selvityksistä arvioidaan. Alalla ammattimaisesti toimiva elinkeinonharjoittaja on pystynyt yhdessä tarjouspyynnön kohdasta 4.3.3 B2 sekä kohdasta 5.4.3 ymmärtämään, että rinnakkaistarjouksessa esitetyn vaihtoehdon toimivuuden ja hyväksyttävyyden osoittaminen edellyttää alustavien, rakenteen olennaisten tuotevaatimusten osoittavien laskelmien liittämistä tarjoukseen. Tarjoajista kaikki muut paitsi valittaja ovat näin tehneet.
Puutteellisuudet ovat liittyneet tarjouksen vertailukelpoisuuteen. Rantalan tukimuurin toimivuutta ja hyväksyttävyyttä ei ole voitu varmistaa valittajan tarjouksessa esitetyn toimintatapaselostuksen ja kahden alustavan yleispiirustuksen perusteella. Muutoksen hyväksyttävyys on tarjouspyynnön mukaan tullut osoittaa hankintayksikölle.
Puuttuvien tietojen pyytäminen olisi ollut kiellettyä tarjouksen jälkikäteistä parantamista. Valittajan tarjouksen puutteet eivät ole olleet merkityksettömiä tai vähäisiä.
Valittajan esittämä ratkaisu ei ole ollut samanlainen kuin Destia Oy:n esittämä ratkaisu. Destia Oy on toimittanut tarjouksensa liitteenä alustavia laskelmia ja muita selvityksiä, joiden perusteella hankintayksikkö on kyennyt varmistumaan vaihtoehtoisen rakenteen toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä.
Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti, kun se ei ole sulkenut valituksessa viitatun erään toisen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta. Tämän tarjouksen ristiriitaisuudet ovat koskeneet urakkaan liittyvien osatöiden aloittamisajankohtaa. Menettelyn tasapuolisuus ja syrjimättömyys eivät ole vaarantuneet.
Kuultavan lausunto
Destia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.335 eurolla viivästyskorkoineen.
Destia Oy on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut selkeä rinnakkaisten tarjousten näytön edellytyksien osalta. Hankintayksikön suunnitelmista poikkeavan Rantalan tukimuuria koskevan rinnakkaistarjouksen alustavan suunnitelman on tullut olla valmiusasteeltaan valmiimpi kuin tavallisen alustavan suunnitelman. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön kohdassa 5.3 varannut oikeuden hyväksyä rinnakkaiset tarjoukset vain, jos tarjouksista ilmenee esitetyn ratkaisun toimivuus ja hyväksyttävyys. Tarjouspyynnössä on painotettu, että riski näytön riittävyydestä on yksin tarjoajalla. Hankintayksikön ei ole ollut tarpeen edellyttää tarjouspyynnössä yksilöityjä laskelmia, sillä alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut kyetä arvioimaan, millainen on toimivuuden ja hyväksyttävyyden osoittava riittävä näyttö. Rinnakkaiset ratkaisut on voitu toteuttaa eri tekniikoin ja rakentein, joille ominaisia laskelmia on Liikenneviraston ollut epätarkoituksenmukaista ennustaa ja luetella etukäteen.
Tarjouspyynnön kohdassa 5.5 ei ole esitetty tarjousten hylkäysperusteita tyhjentävästi. Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus sulkea tarjouspyynnön vastainen tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö ei ole voinut sallia millaisten tahansa ratkaisujen tarjoamista, vaikka vastuu lisäkustannuksista olisikin tarjoajalla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus katsoa, ettei valittajan tarjouksen esitystapa perustasosta poikkeavan ratkaisun osalta ole ollut riittävä. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää tarjouksiin täsmennyksiä.
Destia Oy:n tarjous on poikennut valittajan tarjouksesta sekä perustuksen tason että pohjoisosan teknisen ratkaisun osalta. Lisäksi Destia Oy:n tarjous on todennettu asianmukaisin selvityksin.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön otsikot 4.3.3 ja 5.4.3 sekä tarjouspyynnön teksti ovat viitanneet johdonmukaisesti alustavaan rakennussuunnitelmaan ja tarjouspyynnön tuotevaatimukset ovat johdonmukaisesti korostaneet suunnitelmien alustavaa luonnetta. Valittaja on oikeutetusti katsonut toimittamiensa piirustusten ja selostusten olevan riittäviä. Hankintayksikön käytäntönä on ollut nimenomaisesti pyytää tarvittavat laskelmat erikseen tarjouspyynnössä.
Valittaja ei olisi pystynyt laskelmia toimittamalla parantamaan tarjoustaan, koska tarjottu ratkaisu ei olisi muuttunut. Hankintayksikön esittämät puutteet valittajan laskelmissa eivät ole valittajan suunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen liittyviä seikkoja, vaan ne ovat osa ST-hankkeen yksityiskohtaisten toteutussuunnitelmien laatimisprosessia.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan käsitys hankintayksikön käytännöstä perustuu valittajan omaan kokemukseen. Valittajalla olisi ollut mahdollisuus kysyä asiasta ennen tarjouksen jättämistä. Valittajan rinnakkaistarjouksen kaltaista porapaaluratkaisua ei hankintayksikön tietojen mukaan ole toteutettu missään pysyvässä vesirakennuskohteessa, joten sen toimivuudesta ei ole ollut tietoa. Mikäli valittajan rinnakkaistarjous olisi pisteytetty, se olisi joka tapauksessa saanut nolla pistettä.
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on perustanut hylkäyspäätöksensä pelkkiin epäilyihin tarjotun ratkaisun hyväksyttävyydestä. Valittaja on hankintayksikön aiemmassa hankinnassa voittanut tarjouskilpailun siitä huolimatta, että hankintayksikkö ei valittajan toimittaman alustavan suunnitelman perusteella ollut vakuuttunut ratkaisun toimivuudesta. Paalujen tukeminen moreenikerrokseen on ollut tarjouspyynnössä vaadittujen tuotevaatimusten mukainen ratkaisu. Hankintayksikön kirjelmässään esiin nostamat vaatimukset muun muassa mitoitusmenetelmistä ja kitkakulmista eivät löydy tarjouspyynnön tuotevaatimuksista, vaan nämä ovat jälkikäteen hankintayksikön esittämiä teknisiä yksityiskohtia.
Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että valittajan tekemää rinnastusta hankintayksikön aikaisemman hankinnan ja kysymyksessä olevan hankinnan välillä ei voida tehdä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Asian arvioinnin lähtökohdat
Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentin perusteella tutkia sille tehdystä valituksesta, onko hankinnassa menetelty lainkohdassa mainittujen säännösten vastaisesti. Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin asian selvittämistä ja 51 §:n 1 momentin asian ratkaisemista koskevista säännöksistä puolestaan seuraa, että markkinaoikeus voi ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin muutoksenhaun kohteena olevan hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin muutoksenhakija tai muut oikeudenkäynnin osapuolet ovat nimenomaisesti vedonneet.
Kreate Oy on muun muassa esittänyt, että hankintayksikkö on hylännyt sen rinnakkaistarjouksen tarjouspyynnössä ilmoitetun vastaisesti. Esitetyn perusteella asiassa on ensin arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat rinnakkaisia tarjouksia koskevilta osin olleet hankintasäännösten mukaiset.
Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö
Hankinnan kohteena on tiehen, vesiväylään ja rautatiehen liittyviä toimenpiteitä sisältävä rakennusurakka, joka koskee valtatietä 14 Laitaatsalmen kohdalla. Hankinta on toteutettu rajoitetulla menettelyllä, johon on pyydetty ja saatu tarjous neljältä tarjoajalta. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus.
Hankintailmoituksessa on kohdassa II.1.9 ilmoitettu seuraavaa:
"Eri vaihtoehdot hyväksytään: ei".
Tarjouspyynnön kohdassa 4.2 "Rinnakkaiset tarjoukset" on todettu seuraavaa:
"Tarjoaja voi jättää useampia teknisesti sisällöltään toisistaan poikkeavia rinnakkaisia tarjouksia.
Samassa kohdassa on todettu myös seuraavaa:
"Rantalan tukimuurin rakennetta saa muuttaa tuotevaatimusten puitteissa. Keskeisiä huomioon otettavia seikkoja on törmäyskestävyys, tukimuurin elinkaari, uiton toimivuus etumuurin tasaisuus huomioiden ja työn aikainen haitta asutukselle.
– –
Ollakseen teknisiltä osin tarjouspyynnön mukainen jokaisen yksittäisen tarjouksen tulee 1) täyttää tarjouspyyntöasiakirjassa "Urakkakohtaiset tuotevaatimukset" esitetyt vaatimukset 2) olla hyväksyttyjen tie-, rata-, vesiväylä- ja katusuunnitelmien ja niihin tehtyjen täydennysten mukainen niiltä osin kuin urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa ei ole toisin määrätty tai sallittu sekä 3) perustua tilaajan muihin ja muiden viranomaisten antamiin ohjeisiin, lupiin ja määräyksiin."
Tarjouspyynnön kohdan 4.3.3 "Alustava rakennussuunnitelma" mukaan tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa alustava rakennussuunnitelma. Asiakokonaisuuden B2. "Rantalan tukimuuri" osalta tarjouspyynnössä on todettu seuraavaa:
"Tukimuurin alustavat suunnitelmat niiltä osin kun poiketaan tilaajan suunnitelmista. Tukimuurin alustavien suunnitelmien tulee tarjousvaiheessa olla niin valmiita, että niistä selviää esitetyn ratkaisun hyväksyttävyys ja rinnakkaistarjouksen tuomat muutokset mm. seuraaviin seikkoihin:
- tarjouspyynnön mukana lähetetyn tukimuurinsuunnitelman alustavat yleispiirustukset täydennettyinä muutoksilla
- selvitys tukimuurin perustamistavoista
- rakenteiden toimintatapaselostukset
- alustava aluesuunnitelma Rantalan piha-alueen käytöstä".
Saman kohdan 4.3.3 mukaan tarjoajan tulee kuvata kaikki perussuunnitelmasta poikkeavat ratkaisut erikseen rinnakkaistarjouksena, jonka tulee täyttää urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa esitetyt ST-tarjouksen sisältövaatimukset.
Tarjouspyynnön kohdassa 5.3 "Rinnakkaisten tarjousten käsittely" on todettu seuraavaa:
"Tarjouksen, johon on sisällytetty em. poikkeamaluettelossa mainitsematta jätettyjä poikkeamia, tilaaja voi hylätä ilman, että tarjoajalle annetaan mahdollisuutta korjata tarjoustaan.
– –
Tilaajalla on oikeus hylätä myös sellainen tarjous, joka ei varsinaisesti ole kohdassa 4.2 esitettyjen kohtien a) – c) vastainen, mutta joka joltakin osin perustuu sellaiseen tekniseen ratkaisuun, joka ei ole tunnettu esitetyn kaltaisessa tilanteessa ja jolle ei ole olemassa hyväksyttävyyden osoittamismenettelyä. Tällainen tarjous voidaan hyväksyä vain, jos tarjoaja pystyy näyttämään esittämänsä rakenteen toimivuuden ja hyväksyttävyyden ja että se teknisesti ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan on vähintään yhtä hyvä kuin entuudestaan tunnetut vastaavaan tilanteeseen tarkoitetut rakenteet. Riski tällaisen näytön riittävyydestä on yksin tarjoajalla."
Asian arviointi
Hankintalain 47 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön käyttäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta se voi hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia. Edellytyksenä on, että vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi. Edellytyksenä on lisäksi, että vaihtoehtoinen tarjous täyttää tarjouspyynnössä esitetyt, hankinnan kohteelta edellytetyt vähimmäisvaatimukset sekä vaatimukset vaihtoehtojen esittämiselle.
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisella tarjouksella tarkoitetaan tarjousta, jolla muutetaan hankinnan kohdetta tai muuta hankinnan ehtoa. Rinnakkaisella tarjouksella puolestaan tarkoitetaan itsenäistä tarjousta, joka täyttää sellaisenaan kaikki tarjouspyynnön ehdot.
Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tarjouspyynnössä on edellä kuvatusti käytetty ilmaisua rinnakkaiset tarjoukset kuvaamaan tarjouksia, joilla poiketaan hankinnan ehdoista tietyiltä osin. Tarjouspyynnössä on siten rinnakkaisten tarjousten sijaan tosiasiallisesti sallittu vaihtoehtoisten tarjousten antaminen. Hankintailmoituksen mukaan vaihtoehtoisia tarjouksia ei kuitenkaan ole hyväksytty. Kun vaihtoehtoisten tarjousten hyväksymisen edellytyksenä edellä mainitusti on, että vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi, on hankintayksikkö menetellyt hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön laatimisen osalta hankintalain vastaisesti, kun se on sallinut tarjouspyynnössä vaihtoehtoisten tarjousten antamisen, vaikka se on nimenomaisesti niiden antamisen hankintailmoituksessa kieltänyt.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muilta osin tarjouspyynnön epäselvyydestä tai muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.
Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Liikennevirasto aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan valtatietä 14 Laitaatsalmen kohdalla koskevan rakennusurakan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Oikeudenkäyntikulujen määrää arvioidessaan markkinaoikeus on ottanut huomioon ennen muuta sen, mitä valittaja on esittänyt valituksensa perusteiksi ja miten se on poikennut markkinaoikeuden oikeudellisesta arvioinnista.
Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Liikenneviraston 17.6.2015 tekemän hylkäämispäätöksen dnro LIVI/166/02.01/2015 IT150166 ja 18.6.2015 tekemän hankintapäätöksen dnro LIVI/166/02.01.01/2015. Markkinaoikeus kieltää Liikennevirastoa tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Liikenneviraston korvaamaan Kreate Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Liikenneviraston ja Destia Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Riikka Pirttisalo.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.