MAO:129/16

ASIAN TAUSTA

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.6.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta turvallisuuspalvelujen hankinnasta ajalle 1.9.2015–31.12.2018 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja on 12.10.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 22 valinnut G4S Security Services Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut noin 1.300.000–3.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Securitas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.480 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti käyttänyt tarjouksen vertailuperusteena tarjoajan ympäristöjärjestelmän sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän tasoa, jota on verrattu kahden eri standardin mukaisiin vaatimuksiin. Kuvatut järjestelmät ovat liittyneet tarjoajien ominaisuuksiin, joita ei voida käyttää tarjousten vertailussa vaan jotka tulisi ottaa huomioon tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa.

Vastine

Vaatimukset

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö voi käyttää tarjoajien soveltuvuudelle asetettujen vähimmäisvaatimusten ylittävää kokemusta tai osaamista tarjousten vertailuperusteena toissijaisessa palveluhankinnassa. Kilpailutuksessa on saanut lisäpisteitä ympäristö tai työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiä koskevien vaatimusten täyttymisestä. Soveltuvuuden arviointi on tehty ennen tarjousten vertailua ja eri perustein. Soveltuvuusvaatimukset on ilmoitettu selkeästi etukäteen, eivätkä ne ole olleet vertailuperusteiden kanssa päällekkäisiä. Valittajalla ei ole oikeudellista intressiä valitukselleen. Molemmat tarjoajat ovat saaneet täydet pisteet edellä mainituista järjestelmistä, eikä valittaja ole väittänyt, että tarjousten vertailu olisi suoritettu virheellisesti.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

G4S Security Services Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.480 eurolla.

Perusteet

Ympäristö sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä liittyvät sellaisiin tarjoajan ominaisuuksiin, jotka tulisi ottaa huomioon tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa. Hankintayksikkö on kuitenkin tehnyt riittävän eron tarjoajien soveltuvuudelle asetettujen vaatimusten ja tarjousten vertailuperusteiden välillä. Joissakin tilanteissa yrityksen ominaisuudet voivat olla keskeisessä asemassa hankintaa toteutettaessa. Järjestelmillä on ollut välitön yhteys hankinnan kohteeseen ja niiden avulla on voitu selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Valittaja ei ole edes väittänyt, että vaatimukset olisivat olleet sitä syrjiviä.

Vaikka markkinaoikeus katsoisi, ettei edellä mainittuja järjestelmiä olisi saanut käyttää vertailuperusteena, ei valittajaa kuitenkaan ole syrjitty. Kuultava olisi voittanut tarjouskilpailun myös tilanteessa, jossa järjestelmiä koskevat pisteet olisi jätetty ottamatta huomioon.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115) on todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi on kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Pykälän 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä lain 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain 72 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulee pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Siten vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tule käyttää tarjousten arvioinnissa. Erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä kansallisissa hankinnoissa ja toissijaisissa palveluhankinnoissa voidaan tarjousten valinnassa kuitenkin ottaa huomioon hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjousten vertailuperusteita.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia turvallisuuspalveluista. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 80 pisteellä ja se, että "ympäristöjärjestelmä täyttää standardin ISO 14001 vaatimukset ja on käytössä" sekä se, että "työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä täyttää standardin OHSAS 18001 vaatimukset ja on käytössä", kumpikin 10 pisteellä. Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu tarjoajien soveltuvuudelle asetetut vaatimukset.

Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta. Hankintapäätöksestä käy ilmi, että kumpikin tarjoaja on katsottu soveltuvaksi ja kumpikin on saanut tarjousten vertailussa täydet pisteet sekä ympäristöjärjestelmän että työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän osalta. Valittaja on saanut hinnasta 72,2 pistettä ja voittanut tarjoaja 80 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytyksen hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä eikä tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen, olla luonteeltaan syrjimättömiä ja taloudellisesti merkityksellisiä. Kansallisten hankintojen ja toissijaisten palveluhankintojen osalta hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa voidaan käyttää vertailuperusteena, jos palvelun tarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on hankinnan kannalta erityinen merkitys.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankinnassa on kyse hankintalain liitteen B mukaisesta toissijaisesta palveluhankinnasta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että nyt kyseessä olevassa hankinnassa palvelun tarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityistä merkitystä hankintalain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Edellä kuvatulla tavalla lain esitöissä mainitaan tässä yhteydessä sallittavana vertailuperusteena kyseisen lainkohdan kriteerit täyttävät laadunhallintajärjestelmät. Tarjouspyynnössä asetetut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet eivät ole olleet päällekkäisiä. Nyt kyseessä olevan palveluhankinnan luonne huomioon ottaen asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa, että ympäristö sekä työterveys ja työturvallisuusjärjestelmillä ei olisi merkitystä hankinnan toteuttamisessa tai liityntää hankinnan kohteeseen taikka että niiden käyttäminen tarjousten vertailussa olisi tässä tapauksessa muutoin ollut hankintasäännösten vastaista.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikkö ole nyt esillä olevassa asiassa toiminut valittajan esittämin tavoin virheellisesti vertailuperusteita asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Securitas Oy:n korvaamaan Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Securitas Oy:n korvaamaan G4S Security Services Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.480 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.