MAO:108/16

ASIAN TAUSTA

Oulun yliopisto on ilmoittanut 22.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avointa menettelyä koskevasta screen printer -laitteen hankinnasta. Hankinnasta on myös julkaistu 22.5.2014 päivätty tarjouspyyntö.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 24.6.2014 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sekä valinnut screen printer -laitteen toimittajaksi ASYS Automation Nordic Oy:n.

Hankintayksikkö on 26.6.2014 tekemällään päätöksellä peruuttanut 24.6.2014 tekemänsä hankintapäätöksen. Hankintayksikkö on 12.8.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä keskeyttänyt hankinnan.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 16.9.2014 julkaistulla uudella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta screen printer -laitteen hankinnasta. Hankinnasta on myös julkaistu 16.9.2014 päivätty tarjouspyyntö.

Valittaja on 19.9.2014 valittanut edellä mainitulla 16.9.2014 julkaistulla hankintailmoituksella aloitetusta tarjouskilpailusta markkinaoikeuteen.

Hankintayksikkö on sittemmin valinnut screen printer -laitteen toimittajan sekä allekirjoittanut hankintasopimuksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 35.000–40.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

VHA-Technics Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Oulun yliopiston korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille 3.000 euroa hyvitysmaksuna. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Perusteet

Tarjouskilpailun ensimmäisessä vaiheessa hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joista toinen on ollut valittajan. Valittajan tarjous on hylätty tarjouspyynnön vastaisena.

Tämän jälkeen hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn. Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että tarjouspyynnössä oli havaittu virheitä ja puutteita, joiden vuoksi ei ollut mahdollista saada hankintayksikön tarkoittamia tarjouksia eikä siten myöskään vertailla tarjouksia keskenään.

Valittaja on edellä mainitun hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen jälkeen esitellyt laitettaan hankintayksikön edustajille, joiden näkemyksen mukaan valittajan laite olisi soveltunut erinomaisesti tarkoitettuun käyttötarkoitukseen.

Hankintayksikkö on tämän jälkeen julkaissut uuden hankintailmoituksen, jossa ilmoitetut soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset ovat poikenneet merkittävästi aikaisemmin julkaistuun hankintailmoitukseen verrattuna. Uudessa tarjouspyynnössä toimittajan valinnan tärkeimmäksi kriteeriksi on esitetty biosensoreiden painamiseen liittyvät referenssiasiakkaat. Valittaja oli ilmoittanut edellä mainitussa esittelytilaisuudessa, että sillä ei ole referenssiasiakkaita. Lisäksi uusina vähimmäisvaatimuksina on esitetty juuri ne ominaisuudet, joita valittajan laitteessa ei ole, mutta jotka eivät todellisuudessa ole merkittäviä edellytyksiä biosensoreiden painamisessa. Osa uusista vaatimuksista on ollut kopioitu lähes sanasta sanaan valittajan kilpailijan tuote-esitteistä.

Tarjouspyynnön äkillisen muuttamisen on voinut tulkita viittaavan siihen, että hankintayksikkö on halunnut hankkia kilpailevan tarjoajan laitteen ja sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta siitä huolimatta, että muilla kriteereillä mitattuna valittajan tarjous on ollut selkeästi kilpailevan tarjoajan tarjousta parempi. Valittajan laite on ollut kilpailevan tarjoajan laitetta edullisempi ja teknisesti monipuolisempi. Hankintayksikkö on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Oulun yliopisto on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on kumonnut hankintapäätöksensä, joten valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen laitteiston hankinnasta alkuperäisen tarjouspyynnön mukaisesti. Valittajan tarjous on tällöin suljettu tarjouskilpailusta, koska tarjouspyynnössä oli pyydetty tarjousta screen printeristä ja valittaja oli tarjonnut stencil printeriä. Hankintayksikkö on kuitenkin tutkinut tarjouksia tarkemmin ja todennut, että hankintaoikaisu on ollut aiheellinen tarjousten käsittelyssä havaittujen puutteiden vuoksi.

Hankintayksikkö on ottanut tarjoukset uudelleen käsittelyyn. Tässä vaiheessa havaittiin, että tarjouspyyntö oli ollut liian epätarkka, jotta sen perusteella olisi voitu vertailla markkinoilla olevia laitteita tai tarjottuja laitteita keskenään. Laitteiden sovellusmahdollisuudet olivat jääneet saatujen tarjousten perusteella hankintayksikölle epäselviksi.

Hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen jälkeen ja ennen uuden tarjouspyynnön tekemistä hankintayksikkö on katsonut aiheelliseksi tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin paremmin, jotta se saisi paremman käsityksen laitteiden soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa ja osaisi sen myötä myös tarkentaa tarjouspyyntöään tarpeitaan vastaavaksi.

Uudessa tarjouspyynnössään hankintayksikkö on päätynyt esittämään muun ohella referenssejä koskevia soveltuvuusvaatimuksia. On ensiarvoisen tärkeää, että hankittava laite täyttää tutkimuksessa vaadittavat ominaisuudet ja että laitteella pystytään tekemään korkealuokkaista biosensoreiden valmistukselta vaadittavaa silk screen -painatusta. Stencil-painatus poikkeaa merkittävästi silk screen -painatuksessa käytettävästä tekniikasta ja sen vuoksi tarjouspyynnössä on vaadittu konkreettista näyttöä sille, että hankittava laite soveltuu silk screen -painatukseen. Laite-edustajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ei käynyt ilmi, että valittajan laitetta olisi koskaan käytetty tai testattu hankintayksikön tarpeita vastaavaan silk screen -painatukseen.

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella esittänyt, että sen laitetta myydään stencil/screen -printterinä. Näin ollen valittajan laite olisi ollut sopiva hankintayksikön tarkoitukseen.

Hankintayksikön esittämä siitä, että stencil-painatus eroaisi merkittävästi silk screen -painatuksesta, ei pidä paikkaansa. Itse laitteen tasolla eroa ei ole lainkaan.

Hankintayksikkö on estänyt valittajaa osallistumasta toiseen tarjouskierrokseen vedoten siihen, että valittajalla ei ole kokemusta silk screen -painamisesta. Tarjouspyynnön ehdoton vaatimus biosensoreiden silk screen -painamiseen liittyvistä asiakasreferensseistä on ollut kohtuuton, kun tarjoavia yrityksiä on vain kaksi ja vaatimus estää yritysten välisen kilpailun pudottaen toisen yrityksen pois tarjouskilpailusta ennen kuin tarjousta voidaan edes jättää. Vaatimus asiakasreferensseistä on estänyt täysin valittajan tarjouksen tekemisen ja osallistumisen tarjouskilpailuun.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta. Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn, eikä valittaja ole valittanut keskeytyspäätöksestä määräajassa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyänsä, sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Valittaja on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole valittanut 12.8.2014 tehdystä hankintaoikaisupäätöksestä, jolla hankintamenettely on keskeytetty, vaan valitus on liittynyt hankintayksikön 16.9.2014 julkaisemalla hankintailmoituksella aloittamaan uuteen tarjouskilpailuun, valituksen perustuessa väitteeseen siitä, että hankintayksikön julkaisema hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet hankintasäännösten vastaisia eivätkä ne ole mahdollistaneet tarjouksen tekemistä kyseisessä tarjouskilpailussa. Edellä esitetty huomioon ottaen valitus ei ole saapunut myöhässä. Valittajan 19.9.2014 markkinaoikeuteen tekemä valitus on näin ollen tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnön laatimisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä mainitun lain 7 luvussa säädetään. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä mainitun lain 55–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Hankintalain 56 §:n 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tavarantoimittajan, palveluntuottajan tai urakoitsijan kyvyistä toteuttaa hankinta. Perusteluissa todetun mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Perusteluissa on edelleen muun muassa mainittu, että hankintayksikön tulisi harkita vaatimusten tasoa ja että soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115) on todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi on kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikön tulee noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja joiden on oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä. Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tule käyttää tarjousten arvioinnissa.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että kyseessä olevassa hankintamenettelyssä julkaistu uusi, 16.9.2014 päivätty tarjouspyyntö on sisältänyt kohtuuttoman soveltuvuusehdon ja ollut syrjivä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että uuden tarjouspyynnön vaatimus asiakasreferensseistä on estänyt valittajaa tekemästä tarjousta ja osallistumasta tarjouskilpailuun.

Hankintayksikön uudessa, 16.9.2014 päivätyssä tarjouspyynnössä on kuvattu hankittavaa laitetta seuraavasti:

"Screen printer for printing of a large variety of flexible and rigid substrates for applications with small to medium size production volumes."

Mainitun tarjouspyynnön kohdassa "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" on asetettu muun ohella seuraava ehto:

"Demonstrate above three (3) experience of similar contracts to that discussed in the invitation to tender. These references can´t be older than three years."

Tarjouspyynnön mukaan referensseistä on tullut ilmoittaa toimitettu laite, toimitusvuosi ja ostajan sähköpostiosoite.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi yksilöitävä, miltä osin tarjoajilta ja tarjouksilta edellytettyjä ominaisuuksia ja seikkoja on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa. Tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa. Hankintayksikkö voi asettaa muun ohella referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten on edellä todetuin tavoin liityttävä ehdokkaiden ja tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta eikä vaatimuksilla saa vaarantaa ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Hankintayksikkö on edellä mainitun referenssejä koskevan vaatimuksen asettamalla ilmoituksensa mukaan halunnut varmistua siitä, että tarjottu laite soveltuu hankintayksikön käyttötarkoitukseen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön referenssivaatimukselle esittämät perustelut huomioon ottaen asetettu referenssivaatimus ei ole liittynyt niinkään tarjoajan taloudellisiin ja muihin edellytyksiin toteuttaa hankinta, vaan enemmän hankinnan kohteeseen eli hankittavaa laitetta koskeviin ominaisuuksiin. Hankintayksikkö ei siten ole tarjouspyyntöä laatiessaan ottanut riittävällä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta eikä näin ollen tehnyt tarjouspyynnössään riittävää eroa yhtäältä tarjoajan soveltuvuuden arviointiin sekä toisaalta tarjottavalta laitteelta edellytettyihin ominaisuuksiin liittyneiden seikkojen välille.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti. Edellä mainitun tarjouspyynnön virheellisyyden vuoksi tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan sitä, että tarjouspyynnön perusteella tarjoajat olisivat voineet antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä todettu hankintamenettelyn virheen luonne huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista valituksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi vain sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä, jossa myös valittaja olisi voinut tehdä tarjouksen.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi tarjouspyyntöä laatiessaan ottanut huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden ja tehnyt eron yhtäältä tarjoajan soveltuvuuden arviointiin sekä toisaalta tarjottavalta laitteelta edellytettyihin ominaisuuksiin liittyneiden seikkojen välille. Asiassa ei näin jälkikäteen ole luotettavasti todettavissa, miten tarjoajien soveltuvuutta ja tarjottavaa laitetta koskevat vaatimukset olisi virheettömässä menettelyssä asetettu ja mikä vaikutus niillä olisi ollut tarjousten sisältöön. Näin ollen asiassa ei näin jälkikäteen voida myöskään luotettavasti todeta, miten valittajan mahdollinen tarjous olisi menestynyt virheettömässä hankintamenettelyssä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valittajan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää hankintayksikön vaatimuksen valituksen tutkimatta jättämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oulun yliopiston korvaamaan VHA-Technics Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.