MAO:16/16

ASIAN TAUSTA

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n (jäljempänä myös hankintayksikkö) hallitus on 13.3.2015 tekemällään suorahankintapäätöksellä päättänyt tehdä toiminnanohjausjärjestelmää koskevan suorahankinnan Haahtela HR Oy:ltä.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 19.3.2015 julkaistulla ERP-tietojärjestelmän suorahankintaa koskevassa ilmoituksessa muun ohella, että hankintaa koskeva päätös on tehty Haahtela HR Oy:n hyväksi.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintaa koskevan ilmoituksen mukaan ollut noin 1.816.000 euroa.

Markkinaoikeus on päätöksellään 16.4.2015 sallinut Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n hallituksen 13.3.2015 tekemän suorahankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.5.2015.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Nextime Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 544.800 euroa viivästyskorkoineen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.094 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n toimittamaan markkinaoikeudelle ja valittajalle Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ja Haahtela HR Oy:n välisen hankintasopimuksen sekä Haahtela HR Oy:n tarjouksen, tarjouksen käsittelyä koskevan kirjeenvaihdon ja muut tarjouksen käsittelyasiakirjat sekä kaikkien tarjousten vertailu- ja valinta-asiakirjat muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen liittyen.

Perusteet

Hankintayksikön käyttämä hankintamenettely ei ole ollut hankintasäännösten mukainen suorahankinta, koska hankintayksikkö ei ole neuvotellut sopimuksen ehdoista toimittajan kanssa. Kyse on ollut hankintayksikön itse laatimien sääntöjen mukaisesti toteuttamasta menettelystä.

Suorahankinnan tekemiselle ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta.

Sopimuksen tekeminen ei ole ollut ehdottoman välttämätöntä. Hankintayksikkö on työskennellyt järjestelmähankinnan parissa vuosina 2010–2015, minä aikana hankintamenettely on keskeytetty hankintayksikön toimesta yhteensä kolme kertaa, joista kaksi kertaa tarjoajista riippumattomista syistä. Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankinnan keväällä 2014, vaikka se on ollut tietoinen siitä, että järjestelmän tuki on päättymässä kesällä 2014. Hankinnan toteuttaminen kesäaikaan ei ole ollut välttämätöntä, vaan kyse on ollut normaalista järjestelmähankkeisiin liittyvästä aikatauluttamisesta. Hankintapäätöksen perusteluista on käynyt ilmi, että järjestelmän käyttöönottoa olisi hyvin voitu siirtää vuodella.

Tarve suorahankinnan tekemiselle ei ole johtunut ennalta arvaamattomasta syystä. Hankintayksikkö on ilmoittanut ennalta arvaamattomaksi syyksi hankintasopimuksen purun toimitusvaikeuksien vuoksi. Sopimuksen purkaminen on ollut ennalta arvattavissa, koska hankintayksikkö on aikaisemman hankintamenettelyn perusteella tietoisesti tehnyt hankintasopimuksen sellaisen tarjoajan kanssa, joka ei ole täyttänyt tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia. Järjestelmätuen päättyminen on ollut hankintayksikön tiedossa jo vuodesta 2010 alkaen.

Hankintayksiköllä ei ole ollut äärimmäistä kiirettä hankinnan toteuttamiseen. Mikäli näin olisi ollut, äärimmäinen kiire olisi ilmennyt jo silloin, kun hankintayksikkö keskeytti aikaisemman samaan hankintaan liittyvän hankintamenettelyn keväällä 2014, kun se piti saamiaan tarjouksia liian kalliina. Hankintayksikkö on kuitenkin tällöin aloittanut uuden hankintamenettelyn normaalia aikataulua noudattaen. Hankinta on viivästynyt hankintayksikön omien toimien takia.

Vastine

Vaatimukset

Seure Henkilöstöpalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 35.125 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kyseessä on ollut suorahankinta.

Sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä. Hankintayksikön käytössä ollut toiminnanohjausjärjestelmä ei ole täyttänyt hankintayksikön toiminnallisia tarpeita. Järjestelmän tuki on päättynyt vuonna 2014. Järjestelmän toimintavarmuudessa on ilmennyt tämän jälkeen merkittäviä puutteita. Uuden järjestelmän hankkiminen on ollut välttämätöntä, koska muuten hankintayksikön omistajatahojen lakisääteisten perustehtävien hoitaminen olisi vaarantunut.

Hankintayksikkö on hankkinut vanhan järjestelmän vuonna 1999. Järjestelmä on tarkoitettu alun perin noin 10.000 tilauksen vuosivolyymille. Vaikka toiminnanohjausjärjestelmää on myöhemmin pyritty laajentamaan eri lisäosilla, vanha järjestelmä ja siihen integroidut tietojärjestelmät ovat joka tapauksessa olleet vanhentunutta teknologiaa ja kapasiteetiltaan riittämättömät. Vanhaa järjestelmää on jouduttu käyttämään liiketoimintavolyymilla, joka on huomattavasti ylittänyt järjestelmän alkuperäisen tarkoituksen. Järjestelmän käyttövolyymit ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Järjestelmän kapasiteetin lisääminen ei ole ollut teknisesti mahdollista, eikä järjestelmän jatkokehittäminen ole myöskään ollut mahdollista.

Hankintayksikön on kyettävä tuottamaan tiettyjä palveluita keskeytyksettä myös virka-ajan ulkopuolella. Vanha järjestelmä ei ole mahdollistanut näiden palveluiden tuottamista kaikkina kellonaikoina, sillä toiminnot ovat edellyttäneet huomattavan määrän manuaalista työtä. Hankintayksikön nykyisestä liiketoimintavolyymistä johtuen toiminnallisuuksien tuottaminen osin manuaalisesti on ollut käytännössä mahdotonta. Järjestelmän muuttaminen viitattujen toiminnallisuuksien osalta täysin automaattiseksi ei ole ollut teknisesti mahdollista.

Hankintayksikön asiakkaita varten on tarvittu yhteinen työvuorosuunnittelualusta henkilöstön käytön optimoimiseksi. Tätä ei ole voitu toteuttaa vanhalla järjestelmällä. Tietoturvan varmistaminen on edellyttänyt järjestelmän korvaamista uudella järjestelmällä.

Hankintayksikön omistajakunnat valmistautuvat SOTE-palvelurakenteen muutokseen, mikä on asettanut vaatimuksia järjestelmän toimivuudelle. Tämä puolestaan on edellyttänyt uuden järjestelmän tarjoamaa automaatiota.

Myös järjestelmätuen puuttumisen vuoksi uutta järjestelmää koskevan sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä. Järjestelmän aiempi toimittaja taikka kolmannet tahot eivät ole voineet tarjota järjestelmälle tukea. Vanha järjestelmä, joka on edustanut vanhentunutta teknologiaa, oli räätälöity hankintayksikön tarpeisiin. Järjestelmän toimittaja on ilmoittanut, ettei se pysty takaamaan järjestelmän toimintaa jatkossa. Järjestelmän kaatumisesta tai toiminnallisista ongelmista olisi saattanut aiheutua häiriöitä hankintayksikön toiminnalle ja siitä olisi myös saattanut seurata hankintayksikölle ja sen sidosryhmille merkittävää vahinkoa.

Keskeyttäessään kesällä 2013 aloittamansa hankintamenettelyn hankintayksikkö on arvioinut, että hankinta ehditään kilpailuttaa uudelleen ja uuden järjestelmän toimitus voidaan toteuttaa aikataulussa siten, että vanhan järjestelmän toimivuus ja toiminnallisuudet riittävät hankintayksikön toimintojen tarpeisiin, kunnes uusi järjestelmä otetaan käyttöön kesällä 2015. Järjestelmän toimituksen viivästyminen mainitusta ajankohdasta olisi kasvattanut käytössä olevaan järjestelmään liittyviä riskejä merkittävästi. Toteutuessaan riskit keskeyttäisivät hankintayksikön liiketoiminnan sekä vaikeuttaisivat sen asiakkaiden toimintoja aiheuttaen huomattavia taloudellisia vahinkoja.

Uuden sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä myös, koska vanhan järjestelmän tehossa ja toimintavarmuudessa on ollut merkittäviä puutteita. Järjestelmä on kaatunut pahimmillaan kolmesti viikossa. Ongelmat järjestelmän toimivuudessa ovat keskeyttäneet hankintayksikön liiketoimintaprosessit lähes täysin, mikä on myös haitannut hankintayksikön asiakkaiden toimintoja. Puutteet vanhan järjestelmän toimintavarmuudessa ovat lisänneet riskiä sille, että esimerkiksi hankintayksikön asiakkaiden terveydenhuollon palveluita ei kyetä turvaamaan kaikilta osin. Hankintayksikkö järjestää henkilökuntaa esimerkiksi sairaaloiden elinsiirtoyksiköihin, minkä vuoksi hankintayksikön asiakkaille tulee taata palvelu keskeytyksettä.

Hankintayksikkö ei ole voinut noudattaa kilpailutukselle säädettyjä määräaikoja, sillä järjestelmän hankinnan toteutuksella on ollut äärimmäinen kiire. Uuden järjestelmän käyttöönotto on ollut mahdollista vain kesällä 2015. Järjestelmäsiirron on tapahduttava silloin, kun yksiköiden toiminta on hiljaisimmillaan. Hankintayksikön saamien tilausten määrä on alhaisimmillaan 15.6.–20.7., jolloin järjestelmän vaihtamisesta aiheutuvat palvelukatkot muodostavat pienimmän riskin hankintayksikön ja sen asiakkaiden toimintojen kannalta. Katkokset hankintayksikön palveluissa aiheuttavat sen asiakkaiden palveluntuotannolle merkittävää haittaa. Myös järjestelmän tietokantojen siirto on käytännössä mahdollista toteuttaa vain kesällä. Vanhan järjestelmän käytön jatkaminen kesään 2016 saakka ei ole ollut mahdollista sen puutteista ja heikosta toimintavarmuudesta johtuen.

Kun hankintayksikkö sai tiedon siitä, ettei edellisessä kilpailutuksessa valittu tarjoaja pystynyt toimittamaan järjestelmää sovitussa aikataulussa, hankintayksikkö selvitti mahdollisuutta toteuttaa uusi kilpailutus hankintasäännösten mukaisia määräaikoja noudattaen. Käytyjen keskustelujen perusteella varmistui, että ainoastaan suorahankinnan käyttäminen mahdollistaisi järjestelmän toimituksen ja käyttöönoton kesällä 2015.

Äärimmäinen kiire on johtunut hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä. Hankintayksikkö on joutunut purkamaan aikaisemman kilpailutuksen perusteella allekirjoitetun hankintasopimuksen. Purkuperusteena ovat olleet toimittajan viivästys ja järjestelmätoimituksessa olleet merkittävät ongelmat. Sopimuksen purkaminen ja siihen johtaneet seikat ovat olleet hankintayksiköstä riippumattomia ja ennalta arvaamattomia. Hankintayksikön omassa toiminnassa ei ole sellaista virhettä, joka olisi aiheuttanut äärimmäisen kiireen.

Samaan hankintaan liittyvässä aiemmassa hankintamenettelyssä toimittajaksi valittu tarjoaja on täyttänyt tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintamenettely on jouduttu keskeyttämään aikaisemmin kaksi kertaa, joista vain ensimmäinen kerta on johtunut menettelyvirheestä. Toisella kerralla hankintamenettelyn keskeyttäminen on johtunut siitä, ettei tarjouskilpailussa ole saatu riittävästi kilpailua aikaiseksi ja saatujen tarjousten hintataso on ylittänyt selvästi markkinoiden yleisen hintatason.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön asiakkaiden saatavilla on ollut kilpailevien toimijoiden palveluja, eivätkä hankintayksikön asiakkaiden toiminnot siten ole olleet riippuvaisia hankintayksikön toimintakyvystä. Hankintayksikkö ei ole korvaamaton asiakkaidensa peruspalvelujen tuottajana ja sen toiminta on ollut hyvin pientä sen omistajatahoihin verrattuna. Hankintayksikön tilikausien 2012–2014 liikevaihdon perusteella hankintayksikön toimintavolyymit eivät ole kasvaneet merkittävästi, eikä sen toimintavolyymissä ole tapahtunut muutoksia.

Liiketoiminnallisten virheiden korjaaminen, liiketoiminnan nykytason, liiketoiminnan kasvun tai asiakasuskollisuuden turvaaminen, tai hankinnan toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa eivät ole hankintasäännösten mukaisia suorahankintaperusteita. Hankintayksikön asiakkaat eivät muodosta hankintayksikköä, vaan asiakkaat käyttävät hankintayksikön palveluja, jos palvelut ovat kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia ja niitä on saatavilla.

Hankintayksikkö olisi voinut noudattaa hankintasäännösten mukaisia määräaikoja. Se olisi voinut toteuttaa hankinnan suorahankinnan sijasta rajoitetulla tai avoimella menettelyllä, lyhennettyjä määräaikoja käyttäen. Hankintayksikön käyttämän suorahankintamenettelyn kokonaiskesto on ollut noin viisi kuukautta. Nopeutetussa menettelyssä toteutetulla rajoitetulla menettelyllä olisi saavutettu käytännössä sama aikataulu kuin suorahankinnassa.

Hankintayksikön epäonnistuneet hankintamenettelyt eivät ole muodostaneet luonteeltaan äärimmäistä kiirettä. Hankintayksiköllä on ollut hankintatarpeen havaitsemisesta viisi kuukautta aikaa järjestelmän käyttöönottoajankohtaan. Hankintayksikkö on ryhtynyt toimenpiteisiin uuden hankintamenettelyn järjestämiseksi vasta maaliskuussa, vaikka se on havainnut hankintatarpeen jo helmikuussa.

Hankintayksikön vastineessaan esittämät erinäisiin tavanomaisiin järjestelmätarpeisiin liittyvät seikat eivät ole tehneet sopimuksen tekemisestä ehdottoman välttämätöntä. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen teko ei ole ollut ehdottoman välttämätöntä. Sopimuksen kesto olisi tullut rajata siihen, että järjestelmän hankinnasta olisi ehditty järjestää tarjouskilpailu ja hankittu järjestelmä olisi ehditty ottaa käyttöön. Poikkeus- ja ääritilanne on voinut vallita korkeintaan kesään 2016 saakka.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Valittaja on saanut Haahtela HR Oy:tä paremmat kokonaispisteet aikaisemmassa samaa hankintaa koskevassa neuvottelumenettelyssä. Nyt suorahankintamenettelyssä jätetyt tarjoukset tai indikoidut tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Hyvitysmaksun määrässä tulee ottaa huomioon hankintayksikön menettelyn moitittavuus ja se, että hankinnan arvo on ilmoitettu virheellisesti.

Suorahankintaa koskevassa ilmoituksessa mainittu hankinnan arvo ei ole vastannut todellisuutta. Ilmoitus on siten ollut niin virheellinen, ettei sille tule antaa merkitystä seuraamusta harkittaessa. Tehottomuusseuraamuksen on katsottava näin ollen olevan edelleen markkinaoikeuden käytettävissä. Koska markkinaoikeus on 16.4.2015 sallinut täytäntöönpanon yleiseen etuun liittyvin perustein, kyseessä lienee tilanne, jossa markkinaoikeus jättäisi tehottomuusseuraamuksen määräämättä yleiseen etuun liittyvistä syistä. Tämän vuoksi markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja sen lisäksi lyhentää sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Tässä tapauksessa poikkeus- ja ääritilanne on voinut kestää korkeintaan kesään 2016 asti.

Muut kirjelmät

Seure Henkilöstöpalvelut Oy on esittänyt muun ohella, että hankinnan toteuttaminen nopeutetulla rajoitetulla menettelyllä ei olisi ollut yhtä nopeaa kuin suorahankintana. Hankintayksikkö on perustellusti käsittänyt, että suorahankinnalla voidaan saavuttaa vähintään yhden kuukauden aikatauluetu nopeutettuun rajoitettuun menettelyyn verrattuna. Hankintayksikön näkemyksen mukaan yhdellä kuukaudella on ratkaiseva merkitys järjestelmätoimituksen oikea-aikaisuuden varmistamiseksi. Hankintayksikkö on ryhtynyt toimenpiteisiin heti, kun se on saanut tiedon edellisen järjestelmätoimittajan viivästyksestä.

Suorahankintaa koskeva ilmoitus ei ole ollut virheellinen. Hankintayksikön asiakkaat eivät voi kilpailuttamatta käyttää muita henkilöstöpalveluyrityksiä, eikä markkinoilla ole kaikilta osin saatavilla korvaavaa palvelua. Markkinoilla ei ole henkilöstövuokrausyrityksiä, jotka tuottaisivat osaavia ammattilaisia kouluille. Perusterveydenhuollon hoitohenkilöstöä ei ole saatavissa riittävästi pääkaupunkiseudulla toimivilta henkilöstönvuokrausyrityksistä. Hankintayksikkö on omistajiensa sidosyksikkö. Hankintayksikön tehtävänä on viime kädessä turvata asiakkaidensa tiettyjen palveluiden ja toimintojen saatavuus.

Sopimuksen tekeminen toistaiseksi voimassa olevana on ollut välttämätöntä. Pelkästä ohjelmiston toimituksesta ilman toimittajan tuottamaa ohjelmistopalvelua ei olisi ollut hankintayksikölle mitään hyötyä. Vastaavasti jos ohjelmistopalvelu päättyy, käy toimitettu järjestelmä hankintayksikölle hyödyttömäksi. Koska oikeudet järjestelmään kuuluvat toimittajalle, ohjelmistopalvelua ei voi tuottaa muu taho kuin sen toimittaja.

Koska markkinaoikeus on sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja koska hankintasopimus on allekirjoitettu, hankintayksikön väitetystä virheellisestä menettelystä voi tulla harkittavaksi seuraamuksena vain hyvitysmaksun määrääminen.

Valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on perusteeton ja määrältään kohtuuton. Hankintamenettely on ollut virheetön. Valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Jos hankintaa ei olisi toteutettu suorahankintana, olisi pakollisena vaatimuksena toimitusaikatauluksi määritetty sama kuin toteutuneessa suorahankinnassa. Valittaja on ilmoittanut hankintayksikölle suorahankintamenettelyn aikana, ettei se olisi voinut toteuttaa hanketta vaaditussa aikataulussa. Ilmoituksen perusteella on selvää, että valittaja ei joko olisi osallistunut tarjouskilpailuun lainkaan tai että se olisi tehnyt tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen siinäkin tapauksessa, että hankintaa ei olisi toteutettu suorahankintana. Muun kuin muutoksenhaun kohteena olevan hankintamenettelyn lopputuloksen perusteella ei voida tehdä suoraa päätelmää siitä, miten valittaja olisi menestynyt nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä, mikäli tarjouskilpailu olisi järjestetty säädettyjä määräaikoja noudattaen.

Jos markkinaoikeus hankintayksikön käsitystä vastoin päättää määrätä asiassa hyvitysmaksun, hankintayksikön menettelyä ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden sellaisena, että sillä voisi olla hyvitysmaksun määrää korottavaa vaikutusta. Asiassa ei ole esitetty perusteita ylittää hyvitysmaksun lähtökohtaista kymmenen prosentin enimmäismäärää. Aiemmissa hankintamenettelyissä tehtyjä virheitä tai niistä valittajalle aiheutuneita kuluja ei tule ottaa huomioon tässä menettelyssä mahdollisesti määrättävän hyvitysmaksun määrässä. Kohtuullinen hyvitysmaksun määrä olisi enintään kaksi prosenttia hankinnan arvosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille toimitetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ja Haahtela HR Oy:n välinen hankintasopimus, Haahtela HR Oy:n tarjoukset, tarjouksen käsittelyä koskeva kirjeenvaihto ja muut tarjousten käsittelyasiakirjat sekä kaikkien tarjousten vertailu- ja valinta-asiakirjat muutoksenhaun kohteena olevaan suorahankintapäätökseen liittyen. Lisäksi valittaja on vaatinut saada tiedon hankintayksikön vastineen liitteistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa. Oikeudenkäyntiasiakirja on myös hallintotuomioistuimen päätös ja muu sen hallintolainkäyttöasiassa laatima asiakirja sekä hallintotuomioistuimen diaari ja vastaava asiakirjarekisteri.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on ilmoittanut allekirjoittaneensa hankintasopimuksen 4.5.2015. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole toimittanut mainittua hankintasopimusta markkinaoikeudelle, eikä markkinaoikeus ole asian ratkaisemisen kannalta katsonut tarpeelliseksi pyytää sitä hankintayksiköltä.

Markkinaoikeus on pyytänyt asiassa hankintayksikköä toimittamaan muun ohella tarjousvertailuaineiston, minkä johdosta hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintamenettelyssä on annettu vain yksi tarjous. Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että Haahtela HR Oy:n tarjous on ollut hintaliitettä lukuun ottamatta suullinen. Hankintayksikkö on toimittanut hintaliitteen markkinaoikeudelle.

Siltä osin kun asiakirjoja ei ole toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa, asiassa ei ole valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Hankintayksikön asiassa markkinaoikeudelle esittämät, oikeudenkäyntiaineiston muodostavat asiakirjat on toimitettu valittajalle edellä mainittua tarjouksen hintaliitettä ja hankintayksikön vastineen liitteenä toimittamaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n hallituksen kokouksen 16.3.2015 päivättyä pöytäkirjaa lukuun ottamatta. Haahtela HR Oy:n hintaliite on ilmoitettu kokonaisuudessaan liikesalaisuutena salassa pidettäväksi. Mainitun Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjan puolestaan on ilmoitettu sisältävän liikesalaisuuksia. Siitä on toimitettu valittajalle julkinen versio, josta hankintayksikkö on peittänyt liikesalaisuudet.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten näiden asiakirjojen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena olevana asianosaisena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä mainitun lainkohdan mukaan ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Markkinaoikeus toteaa, että liikesalaisuudeksi määritellyssä aineistossa on pääosin ollut kyse Haahtela HR Oy:n tarjouksen hinnasta ja järjestelmän ominaisuuksien arvioinnista. Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa on kyse sen arvioinnista, onko hankintayksikkö voinut toteuttaa hankinnan suorahankintana. Edellä mainittu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä valittajan vaatimista liikesalaisuutena pidettävistä asiakirjoista ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöissä (HE 50/2006 vp s. 77) on todettu, että kiireen tulee ensinnäkin johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä. Perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle on lisäksi, että hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä. Säännöksen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan nyt kyseessä olevasta järjestelmähankinnasta on aloitettu myös vuosina 2012 ja 2013 hankintamenettelyt, jotka on kuitenkin keskeytetty. Hankintayksikkö on ilmoittanut 10.4.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta ERP-tietojärjestelmän hankinnasta. Kyseisessä hankintamenettelyssä osallistumishakemuksen jätti yhteensä kuusi yhtiötä, joista tarjoajiksi valittiin Nextime Solutions Oy, Haahtela HR Oy ja Saima Soft Oy. Hankintayksikkö on 26.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut toimittajaksi Saima Soft Oy:n ja saadun selvityksen mukaan allekirjoittanut hankintasopimuksen 4.9.2014.

Saima Soft Oy on helmikuussa 2015 ilmoittanut hankintayksikölle, että toiminnanohjausjärjestelmän toimitus viivästyisi vähintään kuusi kuukautta hankintasopimuksessa määrätystä. Muun ohella tähän perustuen hankintayksikkö on purkanut sanotun hankintamenettelyn perusteella tekemänsä hankintasopimuksen.

Hankintayksikkö on sopimuksen purkamisen jälkeen tiedustellut potentiaalisilta tarjoajilta kirjeitse niiden kiinnostusta järjestelmän toimittamiseen siten, että järjestelmä on hankintayksikön esittämän vaatimusmäärittelyn mukaisesti käyttöönotettavissa viimeistään 20.7.2015. Kiinnostuneita tarjoajia on ollut kolme. Tämän jälkeen hankintayksikkö on asiassa esitetyn selvityksen perusteella katselmoinut ehdokkaiden ohjelmistot, pyytänyt niiltä lopullista vastausta vaatimusmäärittelyyn ja hintaa järjestelmän kokonaistoimitukselle sekä vertaillut neuvottelujen päätyttyä vastaanottamansa tarjoukset. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vain Haahtela HR Oy on jättänyt tarjouksen neuvottelujen jälkeen. Hankintayksikkö on 13.3.2015 tekemällään suorahankintapäätöksellä valinnut Haahtela HR Oy:n tarjouksen. Kysymys on ollut hankintalain 5 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaisesta suorahankintamenettelystä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut edellytyksiä tehdä suorahankintaa.

Hankintayksikkö on suorahankintapäätöksessään perustellut suorahankinnan tekemistä muun ohella sillä, että sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä, säädettyjä määräaikoja ei ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä ja että hankinnan toteuttamisella on ollut äärimmäinen kiire.

Hankintayksikkö on perustellut suorahankinnan tekemisen välttämättömyyttä sillä, että sen käytössä ollut vanha toiminnanohjausjärjestelmä ei ole täyttänyt tilaus-toimitus osion osalta hankintayksikön toiminnallisia tarpeita. Järjestelmältä on loppunut tuki vuonna 2014 eikä toimittajan palveluksessa ole ollut enää järjestelmän hankintayksikölle räätälöityjä osioita tuntevia henkilöitä. Hankintayksikön toiminta on ollut vaarassa lamaantua, jos järjestelmä ei toimi. Järjestelmä on ollut mahdollista ottaa käyttöön vain kesällä, minkä seurauksena käyttöönotto viivästyisi vuodella, jos sitä ei saada tehtyä kesällä 2015.

Suorahankintapäätöksen mukaan järjestelmän käyttöönotto 1.6.2015 mennessä ei ole ollut mahdollista hankintasopimuksen purkamisen jälkeen. Viivästyminen edellä mainitusta ajankohdasta aiheuttaa hankintayksikön toiminnalle vakavia riskejä, joiden ajalliseksi minimoimiseksi hankinta tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Hankintayksikön asiakkaiden palvelutuotannolle aiheutuu vakavaa haittaa, mikäli he eivät saa työntekijöitä kiireellisiin henkilöstötarpeisiin muun ohella sairaaloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tästä on aiheutunut äärimmäinen kiire saada uusi järjestelmä käyttöön mahdollisimman pian. Suorahankintapäätöksen mukaan kiire on johtunut siitä, että olemassa ollut hankintasopimus on tullut purkaa toimitusvaikeuksien vuoksi. Tätä on pidettävä hankintayksiköstä riippumattomana ennalta arvaamattomana syynä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt muun ohella, että sen käytössä ollut vanha järjestelmä on ollut tekniikaltaan vanhentunut ja kapasiteetiltaan riittämätön. Järjestelmän käytön ruuhkahuippuina on ilmennyt järjestelmän hidastumista, joka on estänyt tai vaikeuttanut järjestelmän käyttöä. Vanhan järjestelmän kapasiteetin lisääminen tai muu jatkokehittäminen ei ole ollut mahdollista.

Järjestelmän tuki on päättynyt kesällä 2014. Järjestelmän toimintavarmuudessa on ollut merkittäviä puutteita. Järjestelmä on kaatunut pahimmillaan useita kertoja viikossa ja ongelmat ovat keskeyttäneet hankintayksikön liiketoimintaprosessit lähes täysin. Hankintayksikön asiakkaat ovat toistaiseksi pystyneet kuitenkin vastaamaan työvoimantarpeeseensa sisäisin järjestelyin. Hankintayksikkö on korostanut, että järjestelmän toimintavarmuudesta seuraa riski siitä, ettei sen asiakkaiden palveluita, kuten perusterveydenhuollon palveluita, pystytä turvaamaan kaikilta osin. Hankintayksikön asiakkaat eivät voi kilpailuttamatta käyttää muita henkilöstöpalveluyrityksiä eikä markkinoilta ole saatavilla kaikilta osin korvaavaa palvelua, kuten esimerkiksi koulualan ammattilaisia tai perusterveydenhuollon hoitohenkilöstöä.

Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että sen on ollut välttämätöntä saada järjestelmä käyttöön kesällä 2015, koska käyttöönotto kesäkuukausien ulkopuolella olisi tietomassojen koon ja tilausten määrän vuoksi teknisesti erittäin haastavaa. Hankintayksikön saamien tilausten määrä on alhaisimmillaan 15.6.–20.7. Järjestelmän puutteista ja sen heikosta toimintavarmuudesta johtuen hankintayksikkö ei ole voinut jatkaa järjestelmän käyttöä kesään 2016 saakka. Järjestelmän toimimattomuus on ollut väistämätöntä sen tuen päätyttyä. Suorahankintamenettelyllä on voitu saavuttaa ainakin yhden kuukauden aikatauluetu vaihtoehtoiseen nopeutettuun rajoitettuun menettelyyn verrattuna, millä on ollut ratkaiseva merkitys järjestelmätoimituksen oikea-aikaisuuden varmistamiseksi.

Hankintayksikön suorahankinnalle esittämät perusteet huomioon ottaen asiassa on kysymys siitä, ovatko hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset olosuhteet asiassa käsillä. Markkinaoikeus toteaa, että suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvollisuuteen ja sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n, Vantaan tilapalvelut Oy:n ja Koulutuskuntayhtymä Omnian omistama osakeyhtiö. Kaupparekisteritietojen mukaan hankintayksikön toimialaan kuuluu harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistajatahojen kanssa tuottamalla niille tilapäisen työvoiman vuokraukseen ja henkilöstöhankintaan liittyviä palveluja. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö toimittaa tilapäistä työvoimaa muun ohella sairaaloihin, kouluihin ja päiväkoteihin eli tehtäviin, jotka liittyvät hankintayksikön omistajatahojen lakisääteisten peruspalvelutehtävien hoitamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka hankintayksikön tehtävät ovat sinänsä yhteydessä tiettyjen yhteiskunnallisesti välttämättömien tehtävien hoitamiseen, asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksiköllä itsellään olisi lakisääteisiä tehtäviä. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikön toiminnan on katsottava olevan kuitenkin sillä tavoin sidoksissa sen omistajatahojen toimintaan, että häiriöt hankintayksikön toiminnassa voivat aiheuttaa ainakin jossain määrin ongelmia niiden mahdollisuuksiin saada työvoimaa kiireellisiin ja välttämättömiin tarpeisiin. Hankintayksikön järjestelmän puutteellisuuksista esittämän selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankkimista on voitu sinänsä pitää hankintayksikön toimintojen kannalta välttämättömänä. Hankintayksiköllä on kysymyksessä olevaa suorahankintapäätöstä tehtäessä kuitenkin ollut käytössään toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla se on voinut välittää tilapäistä työvoimaa omistajatahoilleen järjestelmän mahdollisista puutteista huolimatta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että uuden järjestelmän käyttöönotto on ollut käytännössä mahdollista vain kesällä, kun sen toimintavolyymi on alhaisimmillaan. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt tältä osin muita perusteita kuin käyttöönoton teknisen haastavuuden kesäajan ulkopuolella. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että järjestelmän käyttöönotto ei olisi ollut mahdollista 20.7.2015 jälkeen. Käyttöönoton viivästymisen mainitusta ajankohdasta ei voida luotettavasti todeta merkinneen sitä, että hanke olisi lykkääntynyt hankintayksikön esittämällä tavalla kesään 2016. Markkinaoikeus katsoo, että käyttöönotto olisi ollut mahdollista toteuttaa myös muuna ajankohtana ennen kesää 2016. Markkinaoikeus kiinnittää tältä osin vielä huomiota siihen, että saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö välittää myös kesäkaudella työvoimaa vastaavantasoisiin tehtäviin kuin kesäkauden ulkopuolella, jolloin uuden järjestelmän käyttöönotosta olisi aiheutunut hankintayksikön omistajatahoille riskejä myös kesällä.

Asian arvioinnissa on otettava huomioon vielä se, että hankintayksikön ilmoituksen mukaan vanhan järjestelmän tuki on päättynyt kesällä 2014. Hankintayksikkö on kuitenkin tuen päättymisestä tietoisena vielä keväällä 2014 aloittanut uuden hankintamenettelyn hankintalain mukaisia tavanomaisia määräaikoja noudattaen. Hankintayksikön ja sen omistajatahojen toimintaan on siten kohdistunut riskejä jo kesästä 2014 lähtien. Siitä huolimatta hankintayksikkö on todennut voivansa jatkaa toimintaa vanhalla järjestelmällä vielä noin vuoden ajan mainitusta ajankohdasta lukien.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole näyttänyt sellaisten omaan tai omistajatahojensa toimintaan liittyvien olosuhteiden olemassaoloa, joiden perusteella voitaisiin todeta, että hankintalaissa säädettyjä määräaikoja ei olisi voitu noudattaa äärimmäisen kiireen vuoksi. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei käsillä olevassa tapauksessa ole ollut kyse hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta äärimmäisestä kiireestä aiheutuneesta hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä muunkaan suorahankintaperusteen soveltumisesta. Suorahankinnalle ei siten ole ollut hankintalain mukaisia edellytyksiä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä.

Pykälän 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain 16 §:ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, jos hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman tässä laissa mainittua perustetta eikä suorahankinnassa ole menetelty 79 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 79 §:n mukaan EU-kynnysarvon ylittävässä suorahankinnassa hankintayksikkö voi hankintapäätöksen jälkeen toimittaa julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä. Tällöin hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Hankintalain 97 §:n mukaan edellä 96 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa markkinaoikeus voi jättää määräämättä tehottomuusseuraamuksen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä.

Hankintalain 98 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä 97 §:n mukaisesti määrännyt hankintasopimuksen tehottomuusseuraamusta.

Kyseessä olevasta suorahankinnasta on 19.3.2015 julkaistu hankintalain 79 §:n mukainen suorahankintaa koskeva ilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintalain 79 §:n vastaisesti. Markkinaoikeus on 16.4.2015 antamallaan päätöksellä sallinut suorahankintapäätöksen täytäntöönpanon, ja hankintasopimus on allekirjoitettu 4.5.2015.

Näissä olosuhteissa tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen eivät tässä asiassa tule seuraamuksina kysymykseen. Näin ollen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 95 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 69) mukaan hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Virheetön menettely olisi tässä tapauksessa tarkoittanut sitä, että hankinta olisi kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti säädettyjä määräaikoja noudattaen. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan suorahankinnalla on saavutettu vähintään kuukauden aikatauluetu siihen verrattuna, että hankinta olisi toteutettu esimerkiksi nopeutettuna rajoitettuna menettelynä. Näissä olosuhteissa hankintayksikkö ei suurella todennäköisyydellä olisi pystynyt ottamaan järjestelmää käyttöön ilmoittamaansa ajankohtaan mennessä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei olisi voinut toimittaa järjestelmää siten, että se olisi ollut hankintayksikön vaatimien ominaisuuksien osalta käyttöönotettavissa 20.7.2015. Sanotun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittaja olisi kuitenkin voinut toimittaa järjestelmän vaadittuine ominaisuuksineen myöhemmin syksyllä 2015.

Aikaisemmasta 26.6.2014 tehdystä samaa hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä ilmenee, että valittajan tarjous on sijoittunut kyseisessä tarjouskilpailussa toiseksi ollen Haahtela HR Oy:n tarjousta kokonaistaloudellisesti edullisempi, häviten kuitenkin voittaneelle tarjoajalle. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajan suorahankintapäätöstä edeltäneissä neuvotteluissa hankintayksikölle antama hinta-arvio on ollut Haahtela HR Oy:n tarjoushintaa kalliimpi.

Edellä virheettömän hankintamenettelyn todennäköisestä aikataulusta todettu huomioon ottaen asiassa ei varmuudella voida sulkea pois sitä, ettei virheettömään hankintamenettelyyn olisi osallistunut myös muita tarjoajia, joihin olisi voinut lukeutua myös aikaisemman tarjouskilpailun voittanut tarjoaja. Markkinaoikeus katsoo valittajan sijoittuminen aikaisemmassa menettelyssä huomioon ottaen, ettei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n korvaamaan Nextime Solutions Oy:n oikeudenkäyntikulut 14.094 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Olli Wikberg ja Teija Kotro.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassahallinto-oikeudessa 8.12.2017 taltionumero 6316.