MAO:789/15

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Liikenneviraston Pasilan toimipisteen englannin kielen koulutuksien hankinnasta ajalle 2014–2016 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Liikennevirasto on 4.7.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Galimatias Concept Oy Ab:n tarjouksen.

Liikennevirasto on 12.8.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä omasta aloitteestaan kumonnut 4.7.2014 tekemänsä hankintapäätöksen.

Liikennevirasto on 11.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (dnro 2551/013/2014) valinnut Galimatias Concept Oy Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 220.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Maison de Quartier Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 22.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.828 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailuperusteet asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti. Vertailuperusteena ei olisi tullut käyttää soveltuvuusvaatimukseen liittyviä kouluttajien referenssejä tai koulutussuunnitelmia. Referenssit eivät ole kuvanneet tarjoajan tai kouluttajan ominaisuuksia, eivätkä ne kerro mitään tarjoajan tai kouluttajan vähimmäisvaatimukset ylittävästä laadunhallinnasta, pätevyydestä, kokemuksesta tai ammattitaidosta. Pelkkää tarjoajien referenssien lukumäärää ei ole sallittua käyttää vertailuperusteena. Tarjouspyynnössä ei ole ylipäänsä asetettu mitään itse yrityksen liittyviä vertailussa huomioitavia kriteerejä, eivätkä vertailuperusteet ole siten liittyneet hankinnan kohteeseen.

Hankintayksikön asettamat tarjousten vertailuperusteet ovat olleet epäselviä. Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet niin yleisiä ja yksilöimättömiä, etteivät tarjoajat ole voineet niiden perusteella ennakoida, mitä laadullisia ominaisuuksia vertailussa tullaan ottamaan huomioon. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, keitä tarjoukset arvioivaan Liikenneviraston asiantuntijoiden muodostamaan arviointiryhmään kuuluu, miten referenssien ja koulutuksen toteuttamissuunnitelman arviointikriteerit pisteytetään tai miten referenssien laatua on tarkoitus arvioida. Referensseille ilmoitetut kriteerit ovat epämääräisiä, eikä niitä ole tarkemmin määritelty. Tarjouspyynnöstä esitettyihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella tarjoajat ovat saaneet tietää, että kouluttajien vähimmäisvaatimukset ylittävällä asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä ei ole ollut mitään merkitystä tarjousvertailussa. Asetetut vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle vapaan harkintavallan valita mieleisensä tarjouksen.

Hankintapäätöstä ei ole muiden vertailuperusteiden kuin hinnan osalta perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on samansisältöinen aikaisemman, 4.7.2014 tehdyn hankintapäätöksen kanssa, mutta sen liitteenä ollut perustelumuistio on muuttunut. Hankintapäätöksen perusteluissa on edelleen käytetty ylimalkaisia ilmaisuja, eikä niistä ole ilmennyt riittävän konkreettisesti, mihin tarjousten vertailu on referenssien ja koulutuksen toteutussuunnitelman arvioinnin osalta perustunut. Perusteluissa on käytetty avoimia termejä ilman tarkempaa sisällönmäärittelyä, eikä asiassa ole selvinnyt, miten eri osatekijät ovat vaikuttaneet tarjousten pisteytykseen ja vertailuun.

Tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti. Kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ei ole sovellettu ja toisaalta pisteytyksessä on käytetty seikkoja, jotka eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä. Tarjouksien pisteytyksessä on annettu merkitystä referenssien lukumäärälle toisin kuin mitä pisteytyksestä esitettyyn kysymykseen annetussa vastauksessa on annettu ymmärtää. Tarjousten pisteytyksessä koulutuksen toteuttamissuunnitelmaan liittyvän vertailuperusteen osalta ei ole otettu huomioon kaikkia tarjouspyynnössä ennalta ilmoitettuja seikkoja.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.375 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ja siinä asetetut vertailuperusteet ovat olleet selkeitä ja muutenkin hankintasäännösten mukaisia. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu tarjoajien soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joihin on kuulunut vaatimus yrityksen referensseistä. Tarjouspyynnöstä on ilmennyt selkeästi tarjousten käsittelyn kaksivaiheisuus ja siinä on tehty riittävä ero tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin välillä. Referenssien, koulutuksen toteuttamissuunnitelman ja hinnan mittaamisessa käytettävät painoarvot ja pisteytys on ilmoitettu ennakkoon selvästi. Myös tarjousten vertailuperusteet on ilmoitettu yksityiskohtaisesti ennakkoon ja tarjouspyynnön perusteella on ollut ennalta ymmärrettävissä, millä perusteilla tarjouksia vertaillaan.

Hankintayksikkö on pitänyt tärkeänä kouluttajien ammattitaitoa, minkä vuoksi on pyydetty kouluttajien referenssejä osoittamaan tarjoajien kyvykkyys palvelun toteuttamiseen sekä alan tuntemus. Hankintayksiköllä on ollut hankintasäännösten mukainen oikeus käyttää tarjottujen asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta vertailuperusteena. Myös koulutuksen toteutussuunnitelmaa on hankintasäännösten mukaan voitu käyttää vertailuperusteena. Vertailuperusteet ovat liittyneet koulutuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön osaamiseen eli hankinnan kohteeseen. Jättämällä erikseen pisteytettävät alakohdat kirjaamatta hankintayksikkö on halunnut mahdollistaa erilaisten tarjousten jättämisen. Vertailuperusteet ovat olleet objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa on esitetty perustelut sellaisella tarkkuudella, että tarjoajille on käynyt ilmi, miten tarjouksia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja miten tarjous on sijoittunut tarjouskilpailussa. Tarjousvertailusta on käynyt ilmi, mihin konkreettisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Hankintapäätös on pysynyt aikaisempaan verrattuna identtisenä, koska pisteytystä ei ole ollut tarvetta muuttaa. Hankintayksikkö on lisännyt aikaisempaan verrattuna perusteluja sekä referenssien että toteuttamissuunnitelman osalta ja perusteluissa on otettu huomioon tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteiden sanamuodot. Perusteluissa ei ole voitu tuoda esiin yksityiskohtaisesti tarjoajien luottamuksellisiksi merkitsemiä asioita.

Hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset soveltaen ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousvertailu on referenssien osalta suoritettu arvioimalla tarjottavien asiantuntijoiden referenssejä.

Kuultavan lausunto

Galimatias Concept Oy Ab ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Liikennevirasto on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on EU-kynnysarvon ylittävä julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) liitteessä B lueteltujen toissijaisten palvelujen ryhmään 24 kuuluva palvelu. Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan liitteen B palveluhankintoihin sovelletaan, mitä lain I, III ja IV osassa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Momentin mukaan ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään. Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla objektiivisia sekä taloudellisesti merkityksellisiä.

Asian arviointi

Valittaja on muun ohella esittänyt, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet epäselviä, eivätkä ne ole liittyneet hankinnan kohteeseen. Lisäksi valittaja on esittänyt, että vertailuperusteiden arviointikriteereinä ei olisi saanut käyttää kouluttajien referenssejä tai koulutuksen toteuttamissuunnitelmaa, koska ne ovat liittyneet tarjoajien soveltuvuuteen.

Hankintailmoituksen kohdassa "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" on esitetty ehdokkaiden soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Kohdan perusteella tarjoajien on tullut täyttää tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet ja tarjoajilla on tullut olla vähintään yksi toimeksianto vastaavasta tehtävästä viimeisen kolmen vuoden ajalta tie-, liikenne- tai logistiikka-alalta.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Pasilan toimipisteen englannin kielen koulutuksesta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 30 prosentin painoarvolla, referenssit 35 prosentin painoarvolla ja koulutuksen toteuttamissuunnitelma 35 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdan 4 "Tarjouksen tekeminen" mukaan tarjoukseen on tullut liittää muun ohella seuraavat tarjouksen sisällön arviointia varten tarvittavat tiedot:

"Koulutukset pitävien kouluttajien referenssit esim. taulukkona, josta ilmenee referenssiksi tarjottavan toteutuksen sisältö ja laajuus (mitä on koulutettu, mille kohderyhmälle ja kuinka laajasti), minä vuonna, mitä koulutus on sisältänyt. Jos lisätietoja on saatavissa, kuka oli tilaaja, jolta niitä voi kysyä.

Tilaaja arvostaa tuoreita referenssejä viraston toiminta-alueelta. Muitakin referenssejä voidaan lukea eduksi, jos ne ovat riittävän samanlaisia sisällöltään, ja niissä esitetään hyviä arvioita toteutuksista.

Koulutusten toteuttamissuunnitelma, josta selviää kuinka opetukset valmistellaan, toteutetaan ja seurataan eritasoisten ryhmien osalta sekä yksilöopetuksina. Tässä osassa voi kuvata materiaaleja ja menetelmiä, joita opetuksessa käytetään. Tässä osassa on selvitettävä myös, kuinka laskutuksessa tarvittavat tiedot kootaan. Tilaaja arvostaa omatoimista otetta koulutusten järjestämiseen, monipuolisia koulutusmenetelmiä ja koulutuksen järjestämistapoja. Lisäksi arvostamme monipuolisia materiaaleja sekä sitä, että koulutusten seurannan perusteella saadaan selkeä kuva koulutusten etenemisestä myös laskutusta varten."

Hankintayksikkö on vastannut tarjouspyynnössä mainitun referenssien eduksi lukemisen osalta esitettyyn kysymykseen, että tilaaja etsii toimialaansa tuntevia kouluttajia, joiden alan ja sen sanaston tuntemus on ajan tasalla. Vastauksen mukaan hankintayksikkö voi huomioida muitakin referenssejä, jos ne tukevat mainittua pyrkimystä. Vielä vastauksen mukaan referenssit arvioi tilaajan asiantuntijaryhmä, mutta painoa saavat myös mahdolliset koulutukseen osallistuneiden asiakkaiden antamat arvioinnit.

Tarjouspyynnön kohdan 5 "Tarjouksen käsittely" mukaan tarjoukset arvioi hankintayksikön asiantuntijoiden muodostama arviointiryhmä. Kyseisen kohdan perusteella kunkin vertailuperusteen osalta paras tarjous saa täydet pisteet ja referenssien sekä koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta tarjoukset pisteytetään kunkin tarjoajan kuvauksen mukaan suhteessa toisiinsa. Tilaajan arvion mukaan paras tarjous saa täydet pisteet ja muut pisteytetään suhteessa parhaat pisteet saaneeseen tarjoukseen tilaajan arvostusten mukaan.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on otettava huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuus. Hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensivaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Kansallisten hankintojen osalta tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa voidaan käyttää vertailuperusteina, jos nimettyjen henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on hankinnan kannalta erityinen merkitys.

Palvelujen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevat seikat voivat siten hankinnasta riippuen tulla arvioitaviksi myös hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevia seikkoja ei siten voida yleisesti pitää yksinomaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyvinä tekijöinä. Keskeistä on, että hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä selvästi yksilöidään, miltä osin tarjoajilta edellytettyjä ominaisuuksia ja pyydettyjä selvityksiä on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa.

Käsillä olevassa asiassa tarjoajien soveltuvuudelle asetetut vaatimukset on ilmoitettu selkeästi hankintailmoituksessa. Hankintailmoituksessa esitetty referenssivaatimus on liittynyt tarjoajatahojen referensseihin, eikä yksittäisten kouluttajien referensseihin, joista puolestaan on ollut kysymys tarjouspyynnössä asetetuissa tarjousten vertailuperusteissa. Siten markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet on erotettu hankintamenettelyssä riittävän selvästi toisistaan.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymys on ollut hankinnasta, jossa hankintayksikkö on voinut käyttää vertailuperusteena esimerkiksi juuri tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta tai osaamista, jota tässä tapauksessa on vertailtu kouluttajien referenssien kautta. Myöskään toinen laadun vertailuperuste eli koulutuksen toteuttamissuunnitelma ei ole liittynyt valittajan esittämällä tavoin tarjoajien soveltuvuuteen, vaan kyseessä on ollut tarjouksien laatuun liittyvä seikka, jota on sinänsä mahdollista käyttää vertailuperusteena. Vertailuperusteet "referenssit" ja "koulutuksen toteuttamissuunnitelma" ovat siten liittyneet hankinnan kohteeseen.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouksen vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet "referenssit" ja "koulutuksen toteuttamissuunnitelma" on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Näiden osalta on sinänsä tarjouspyynnössä ilmoitettu, mitä tietoja tarjoajien tulee tarjouksen sisällön arviointia varten ilmoittaa. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole ilmoitettu sitä, miten tarjoajien ilmoittamia seikkoja tullaan vertailussa arvioimaan. Tarjoajat eivät siten ole voineet tietää tarjouspyynnön perusteella riittävällä tarkkuudella, millä konkreettisilla seikoilla on ollut merkitystä tarjousten kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa tai miten tarjousten pisteytys on vertailuperusteiden osalta ollut tarkoitus suorittaa. Vertailuperusteet ovat näin ollen jättäneet hankintayksilölle lähes rajoittamattoman harkintavallan, minkä vuoksi markkinaoikeus katsoo tarjouspyynnön olleen tältä osin hankintasäännösten vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Liikennevirasto aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan kielikoulutusta koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Maison de Quartier Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Liikenneviraston 11.9.2014 tekemän hankintapäätöksen (dnro 2551/013/2014). Markkinaoikeus kieltää Liikennevirastoa tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Liikenneviraston korvaamaan Maison de Quartier Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Liikenneviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.